Sanotaan, että joulu on ennen muuta lasten juhla. Miltä mahtaa tuntua niistä lapsista, jotka jo etukäteen tietävät, että paketeista ei tule kuin halpoja värityskirjoja ja palapelejä ehkä mummon kutomat villasukat, näitäkään lahjoja yhtään väheksymättä. Kun eläkkeistä leikataan ja hoito- ja palvelumaksuja korotetaan, jää vanhuksille entistä vähemmän rahaa lahjojen ostoon.
”Lapsiköyhyys kasvaa Suomessa hälyttävästi ja eriarvoistaa perheitä entistä enemmän. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on parinkymmenen vuoden aikana lähes kolminkertaistunut. Rahan niukkuus ei enää koettele ainoastaan yksinhuoltajia ja työttömiä vaan myös työssäkäyviä perheitä. Arkkipiispa Kari Mäkinen on huolissaan köyhyyden piilottelusta ja hiljaisesta hyväksymisestä.”, kertoo Yle
Köyhyystutkija Maria Ohisalo muistuttaa, että köyhyydestä puhuttaessa on kyse myös niistä mittareista, joita köyhyyden määrittämiseksi käytetään. Suomessa vähävaraiseksi lasketaan, jos perheen käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia((“Pienituloisuusaste on yleisesti käytössä oleva indikaattori, joka kuvaa suhteellisia tuloeroja mediaanitulon alapuolelle jäävässä väestössä. Pienituloisuus määritellään kotitalouden tulojen perusteella suhteessa keskivertokotitalouden tuloihin. Kotitalous on pienituloinen, mikäli sen käytettävissä olevat rahatulot jäävät pienemmiksi kuin 60 prosenttia mediaanitulosta eli keskituloisen kotitalouden käytettävissä olevista rahatuloista. Laskennassa käytetään kotitalouden niin sanottua ekvivalenttituloa, joka on kotitalouden kaikkien jäsenten yhteenlaskettujen nettotulojen summa jaettuna kotitalouden kulutusyksiköillä.” Lähde: Tilastokeskus)) suomalaisten keskitulosta.
”Jos käytetään tätä mittaria, niin tietenkin aina tulee olemaan ihmisiä, joiden tulot ovat alle tuon keskitulon.”
Mutta numerot eivät välttämättä kerro kaikkea. Köyhyys ei ole vain taloudellista, vaan myös esimerkiksi psykologista ja kulttuurista. Se voi olla myös sosiaalisen pääoman puutetta.
Parhaillaan Suomessa on arviolta Suomen noin 126 000 köyhää lasta. Köyhällä lapsella on suuri mahdollisuus tulla kiusatuksi ja masentua. 1995 heitä oli 52 000.
Mitä voi köyhä lapsiperhe tehdä. Odottaa aikojen paranemista ja täystyöllisyyttäkö. Sitä ei ole näköpiirissä.
Suomessa on jo nyt maksuhäiriöisiä lähes 373 000. Ja tämä siksi, että on annettu pikavippitoiminnan eli koronkiskonnan maassamme kukoistaa jo vuosia. Tähän asiantilaan on jo EU:ssakin kiinnitetty huomiota.
Päättäjät ovat olleet sokeita tälle asialle, koska pikavippien avulla on paikattu puutteellista sosiaaliturvaa. Jopa sosiaalitoimessa on asiakkaalta kysytty luottotietoja ja jos ne ovat olleet kunnossa, on käsketty ottaa pikavippi toimeentulotukea myöntämättä.
MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen toteaa:
”Keinoja kuitenkin olisi, mikäli rahaa ja poliittista tahtoa löytyy: Suomessa olisi parannettava perhe-etuuksien tasoa, investoitava varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, parannettava työn ja perheen yhteensovittamista sekä alennettava asumiskustannuksia rakentamisen määrää lisäämällä.”
”Etuudet, kuten lapsilisä, kotihoidontuki ja asumistuki ovat erittäin tärkeitä lapsiperheille. Lapsilisän reaaliarvo on noin 30 prosenttia alempi kuin vuonna 1994 ja kotihoidon tuen taso on huomattavasti alhaisempi kuin 20 vuotta sitten.”
”Koulutus on yhä useammin työsaannin edellytys. Nyt hallitus kuitenkin leikkaa ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa”, Iivonen sanoo.
”Noin joka viides yksinhuoltaja on köyhä ja köyhien perheiden lapsista 40 prosenttia on sanonut, että he eivät ole voineet osallistua koulun luokkaretkille”, kertoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. En tiedä mistä lähtien on ollut lupa järjestää koulussa sellaisia retkiä ja tapahtumia, joihin ei kaikilla lapsilla ole ollut mahdollisuutta osallistua.
Jos asia olisi yksinkertainen ja helppo, voitaisiin tietysti sanoa, että joulun sanoma on tärkein. Niinhän se tietysti on, mutta lapsi ei tätä ymmärrä, kun kaikilla muillakin on ihan muuta.
Tilanne on nyt toinen kuin se oli esimerkiksi suurten ikäluokkien lapsuudessa. Silloin erot eivät olleet kovin suuret. Joululoman jälkeen kehtasi aivan hyvin sanoa saaneensa lahjaksi säästöpossun, kun kellään ei ollut sen parempaa kerrottavaa.
Lapsuus eletään vain kerran. Silloin rakentuu perusta ihmisen hyvälle itsetunnolle. Jospa päättäjät edes tämän ymmärtäisivät, sillä tämän päivän lapset ovat huomispäivän päättäjiä.
No eipä tämä ihme ole että köyhyys lisääntyy kun meidän rahat menevät tämän invaasion rahoittamiseen.
Suomessa asuvien pakolaisperheiden keskeltä köyhiä lapsia ei löydy yhtäkään, kaikilla kalliit merkkivaatteet, kännykät ym. vehkeet!
Kiitos tästä kierolle ja sairaalle järjestelmälle joka pitää omia syntyperäisiä kansalaisia paskan arvoisina!
Ne jotka julkisuudessa tätä ”huolestelevat” ovat usein niitä jotka omilla teoillaan ja asenteillaan ovat edesauttamassa köyhyyden lisääntymistä.
Suomalaisten köyhdyttämisen aloitti hallitus vuonna -87. Silloin ”vapautettiin rahamarkkinat”. Selkokielellä, annettiin monopoli rahanpainamiseen yksityisille osakeyhtiöille. Päätökset tehtiin entisessä Suomen Pankissa hallituksen myötävaikutuksella, jossa istui ja istuu edelleen politikoista koottu ”Johtokunta”. Mitä siellä vielä tekevät, en osaa sanoa. Nauttivat kokouspalkkioita ja kampaviinerikahveja? Silloisen hallituksen nimilista löytyy täältä:
http://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/64
Tuo hallitus ”uudisti” muun muassa arvonlisäveron, joka räjäytti valtion verotulot. Niin kuin tiedämme, 90-luvun alussa nekään eivät enää riittäneet, kun seuraava hallitus kaatoi veronmaksajien niskaan yksityisten osakeyhtiöiden tappioita viitisensataa miljardia markkaa. Seuraavat hallitukset noudattivat samaa ”trendiä”, joka jatkuu edelleen. Köyhyyttä hoidetaan ottamalla köyhiltä rahat pois. Sitten asetetaan työryhmä tutkimaan köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymistä. Yksi tämän hallituksen uusista ”uudistuksista” on pakottaa työttömät ilmaiseen työhön vastoin työsopimuslakia ja kansainvälisiä sop.. antaa olla. Kun työstä aiheutuvat kulut jäävät vielä ilmaisen työntekijän maksettavaksi, niin miten se vähentää eriarvoistumista? En osaa sanoa.
Juuri näin!!
Rikoksista säädetään yleensä rangaistuksia, sakkoa tai vankeutta, mutta talousrikoksisssa ei näin välttämättä tapahdu. Niin sanotussa makrotaloudessa ei varsinkaan. Rikoksella saatu hyöty ja vahingonkorvaukset eivät satu aina samalle momentille, toisin sanoen, samoille henkilöille. Asiantilaa yritetään korjata säätämällä varakkaammille omat lait. ”Tehokas katuminen” on yksi niistä. Verrata voi vaikka pienen sosialiturvan väärinkäytöstä annettuihin rangaistuksiin. 90-luvun lamaan syylliseksi todettiin Suomen kansa. Sille määrättiin ennenkuulumattoman suuret vahingonkorvaukset. Niitä maksellaan vieläkin, eikä loppua ei ole näkyvissä. Uutta korvausta pukkaa kaiken aikaa. On ”leikattava” kansalta.
Kuka missä ja milloin vahinkoa saa aikaan, on toinen juttu. Kaikki eivät ainakaan joudu kärsimään. Muistan hyvin tapauksen elävästä elämästä. Lentokoneessa istui vieressäni kerran yksi vapiseva herrasmies. Kätensä vatkasivat siihen malliin, että katsoin parhaaksi pitää omasta juomamukistani kiinni. Muutaman snapsin jälkeen kätensä rauhoittuivat ja siirryttiin kerrontavaiheeseen. Eläkkeellä, lomailee, matkustelee, tehnyt aikanaan paljon bisnestä. Jaa, joo, niin. Minkä alan miehiä, kysyin. Muun muassa suomalaisen pankin johtajana ameriikassa. Mainitsi myös pankin nimeltä, mutta jätän sen nyt kertomatta. Teki kuulemma ”kasvua” heti ensimmäinen vuosi yli 1 600 prosenttia. Epäilyksen piru meni mieleeni, ja kysyin tuloksen prosenttia. Keskustelumme päättyi siltä osin siihen, tuli hiljaisuus. Ei epäilystä, ketkä senkin ”kasvun” maksoivat.
Sitä ennen keskustelimme sijoituksista ja hän antoi vinkin. Osta yksiö Helsingistä. Saat opiskelijalta helposti vuokraa 800 euroa kuukaudessa ja asunnon hinta kasvaa 10 prosenttia vuodessa vuoren varmasti. Sanoin että asuntokeinottelu ei ole oikein mieleeni. Sehän ei tuota ”hyvinvointia” vaikka on tullut nyt yleisimmäksi rahantekokoneeksi vasemmalta oikealle ja sieltä keskelle. Jäin miettimään, miksi meillä on asuntoministeri. On sekin posti tainnut pyöriä kokouspalkkio ja kampaviinerikahvit tasolla.
Oikeuskansleri Jonkalle pisteitä. Hän kertoo aamun hesarissa, että hallitus on ohittanut hänen kannanottonsa lainvalmisteluissa useampaan kertaan. Kieltäytynyt jopa viemästä lakiesityksiään perustuslakivaliokuntaan. Onhan tämä jotain sanoin kuvaamatonta toimintaa. Nyt mennään ilmeisesti jonkin uskonlahkon oppien mukaan, ei Suomen lakien.
Kohta on kaikki nähty. Oikeuskansleri on sentään ylin lainvalvoja. Kaikkia ismejä on maailmassa kokeiltu. On sosialismia ja kapitalismia ja kaikkea siltä väliltä. Nyt kokeillaan varmaan idiotismia.
Heh … idiotismia, mutta sitähän se on. Olet oikeassa. Jos puikoissa olisivat terveet tyypit niin ymmärtäisivät että ovat väärässä paikassa kun ovat hallituksessa ja jättäisivät eropyynnön mutta kun idiotismia kokeillaan niin silloin pitää pysyä virassa kunnes ollaan vielä rajummassa psykoosissa ja pakkohoito odottaa.