Sipilän porvarihallitus ja lainvalmistelu

”Ensiksi oli Sipilän ja Yleisradion välinen kriisi. Nyt kansakunnan sylissä on perustuslakikriisi. Onneksi meillä on Åbossa oivallinen neuvonantaja.”

Kansakunnan sylissä on ollut perustuslakikriisi -90 luvulta alkaen. Kun muuan Åbo:sta kotoisin oleva presidentiksi nostettu valtiotieteiden tohtori alkoi diktatoorisin ottein vaikuttaa riippumattoman tuomiovallan päätöksiin, kuten on dokumentoitu. ”Pankkien pitää voittaa”, maksoi mitä maksoi. Ja kyllä onkin maksanut.

Paitsi että on perustuslakikriisi siinä, että sitä ei noudateta, niin on tuomioistuinlaitoksessa myös kansainvälisten sopimusten kriisi siinä mielessä että niitäkään ei noudateta osana perustuslakia.

Jossain päin maata, kuten kuten esim. Åbo:ssa kansainvälisillä sopimuksilla ei ole mitään merkitystä käräräjäoikeuden tai hovioikeuden päätöksenteossa tai muussa virkamiestoiminnassa ko. oikeuslaitoksen periferian vaikutuspiirissä.

Suomessa on presidenttinä nyt juristi, jonka myötävaikutuksella Suomi on tehnyt nk. ”Isäntämaasopimuksen”, jonka perustuslain kontekstissa olisi pitänyt läpikäydä parlamentaarisen päätöksentekoprosessin, kuten vastaavanlaisessa tilanteessa naapurimaa Ruotsissa on menetelty. Tästä aiheutuvat ongelmat ovat vielä edessäpäin.

Meillä on lisäksi Euroopan Unioniongelmia, joista ainoa ei suinkaan ole se, että Unionin liittymisprosessi yhteisvaluuttakehitelmineen on tapahtunut vastoin lain edellytyksiä, kuten on toisaalla dokumentoitu.

Näiden asioiden seurauksena meillä on lukuisa määrä taloudellisia, mielenterveydellisiä, ja sosiaalisia ongelmia, jotka enemmän tai vähemmän ovat seurauksia yllämainituista seikoista tai niiden konjuktuureista osa vallitsevina jo nyt, ja osa projisoituneena tulevaisuteen.

Muttta varsinainen ongelma on siinä että valtionhallinnolla ei näytä olevan kykyä eikä haluakaan korjata em. sotkuista aiheutuneita ongelmia syystä tai toisesta.

Meillä ei ole vain yhtä ongelmaa vaan monien ongelmien vyyhti, ”Tangle of Tangles” jota ei näytä olevan mahdollista ratkaista. Näillä eväillä Suomi ajelehtii vain ongelmasta toiseen riippumatta siitä ketkä ovat peräsimessä, kuten se on tehnyt jo neljännesvuosisadan.

Peräsin siis on olemassa mutta siinä on kuminen akseli, -kun kammesta vääntää, niin lapa ei käänny mihinkään. Siinä on varsinainen ongelma.

”Siihen kulminoituu politiikka jossa yhteiskuntarauha katoaa. Tuleeko silloin apuun Nato, oma sotaväki, vai mistä pelastavat enkelit ilmestyvät. Pannaanko asevelvolliset ammuskelemaan omia kansalaisiaan puolustaakseen vieraiden valtojen edustustoa Suomessa, vai mikä on strategia silloin?”

Itselläni on sellainen näkemys, että yhteiskuntarauhan katoamista Suomen eliitti pelkää, ja juuri sitä varjohallituksen huippu organisoi. En puhu siten vain Suomesta tai Euroopasta, vaan ihmiskunnasta, koska suunnittelupöydällä näyttää olevan kansainvälinen ”hätätila”, jonka perusteella julistetaan international Martial Law. Kyseinen hätätila pohjautuu hyvin todennäköisesti maailmantalouteen ja pankkijärjestelmään, ja sitä kautta sosiaaliturvan katoamiseen, joka johtaa anarkiaan. Erilliset sotajoukot tulevat yhdistymään tuossa vaiheessa siten, että niistä käytetään nimitystä YK:n World Army ja sen palkkaamat, eri kansalaisuuksista koostuvat ”rauhanturvaajat”, pitävät järjestystä vieraissa valtiossa. Tämä on tietty pelkkää spekulointia!

Saattaa olla että Jonkan puheissa on perää. Kuten professori Virolainen blogissaan osuvasti totesi, Jonkan olisi kuitenkin itse pitänyt olla tiukempi ja nostaa meteli asiasta eikä olla liian herrasmiesmäinen.

Nythän Jonkka jäi pitkälle sairauslomalle kun ei kestänyt edes tätä julkisuuspainetta mikä asiasta syntyi. Hän on pätevä juristi mutta paineensietokyky on heikko.

Varsinainen ongelma lainsäädännössämme on kuitenkin perustuslakiongelmien sijaan aivan toisaalla.

Ja se on surkea lainsäädäntötekniikka. Kun tulee mikä tahansa uusi laki, pykälämäärä kasvaa vanhaan nähden aivan tuhottomasti. Jos vanhassa laissa oli esimerkiksi 100 pykälää niin uudessa on 300.

Aivan sairasta touhua. Ja samaan aikaan puhutaan ”normien purkamisesta.”

Kaiken lisäksi näissä uusissa laeissa on usein aivan tolkuton määrä erilaisia valvovia viranomaisia mainittuna, mitä erilaisimpia kontrollijärjestelmiä, mielipuolisia byrokratioita sisään rakennettuina.

Kaikki tämä siksi että velkarahalla palkattu valtavaksi paisunut virkamieskunta ja -koneisto työllistäisivät itse itsensä.

Oikea, kunnollinen lainsäädäntö on nasevaa ja tiukkaa eikä ympäripyöreää lavertelua.

Tämä lainsäädännön tason romahtaminen on ehkä viimeisimpiä vaaran merkkejä ennen yhteiskunnan totaalista romahdusta. Tuomioistuinlaitos vielä toimii joten kuten mutta varsinkin syyttäjäpuolella on jo monesti aivan kuraa nuorten juristien touhut.

Ja miten lie oikiksen taso, vaaditaanko siellä enää juuri mitään.

Melkein lökäpöksyissä ja pipot päässä nuoret juristit lenkkaavat työpaikoillaan.

Lainsäädännön heikko taso johtuu oikeusministeriöstä. Sipilän kanssa sillä on hyvin vähän tekemistä.

Lisensiaatti Kuosma on jostain syystä tykästynyt Sipilän pärstäkuvaan ja julkaisee sitä ehtimiseen, olipa aihe mikä tahansa. Huvinsa kullakin.

”Kun näen nämä kolme miestä, voin pahoin ja minua oksettaa. He olivat nimeltään Sipilä, Stubb ja Soini, mutta sitten Stubb sai potkut omalta puolueeltaan, ja tätä kirjoitettaessa kakkosen nimi on Orpo. Lyhenteenä SOS. Pelastukoon ken voi” (Jörn Donner).

http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jorn-donner-suomii-kovin-sanoin-karkipoliitikkoja-kun-naen-nama-kolme-miesta-minua-oksettaa/6252344

J.K. ’Järjestyksen vuoksi’ ilmoitan, ettei minulla ole osaa eikä arpaa Vastavalkeassa julkaistujen kirjoitusten kuvituksessa käytettyjen kuvien osalta.

Piittaako porvarihallitus perustuslaista ja perusoikeuksista?

”Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.” (Suomen perustuslain [731/1999] 9. pykälän 1. momentti)

Uhkaako porvarihallituksen malli (Bernerin malli) perustuslaissa turvattua liikkumisvapautta?

Monelle auto on Suomessa välttämättömyys. Auto on monessa tapauksessa välttämätön apuneuvo liikkumisvapauden toteuttamiseksi. Autoa tarvitaan työssä käymiseen ja välttämättömään asiointiin muun ohella pitkien etäisyyksien vuoksi.

Valtion omistamat maantiet muodostavat tieverkon rungon. Maantieverkon ylläpidosta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen Liikennevirasto. Ennen nykyisen maantielain voimaantuloa maanteistä käytettiin nimitystä yleinen tie; yleiset tiet jakautuivat tuolloin kokonaan valtion kustantamiin maanteihin sekä valtion ja kuntien yhdessä kustantamiin paikallisteihin. Maantiet luokitellaan merkityksensä mukaan valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteihin.

Miksi Suomen kansalaisen tulisi maksaa Suomen valtion omistamien maanteiden käytöstä ja luopua siten perustuslailla turvatusta liikkumisvapaudesta ?

Miksi Suomen kansalaisen tulisi hyväksyä liikenneverkkoyhtiön perustaminen, mikä kaiketi tarkoittaisi maantieverkoston tosiasiallista kaappaamista Suomen valtiolta yhtiölle ?

Miten Eduskunnan enemmistö voisi hyväksyä moisen hillittömyyden? Eikö kysymys ole porvarillisen eliitin perustuslainkumousyrityksestä? Heillehän se ilmeisesti sopii, että maanteillä ei enää tulevaisuudessa nähdä köyhiä eikä kurjalistoa?

Eikös tässä nyt olisi se pikapalaverin paikka?
¤
Yhtiömalli ratkaisisi liikenneverkon rahoituksen
Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 19.01.2017

”- Emme ole lisäämässä liikenteen kustannuksia, emmekä rajoittamassa tai seuraamassa kansalaisten liikkumista. Ehdotuksemme lähtökohta on, että liikenteen kokonaiskustannukset eivät nousisi ja liikenteen käyttäjillä olisi vapaus valita haluamansa palvelu – olipa se pelkkää tienkäyttöä tai liikenteen palvelupaketti.”

”Tarvitaan myös järjestelmätason muutoksia, jollaisia liikenneverkkoyhtiön perustaminen ja liikenneverkon käytöstä perittävät asiakasmaksut olisivat, ministeri Berner kertoo.”

”Liikenneverkkoyhtiö keräisi tien käytöstä maksun, jolla rahoitettaisiin yhtiön hallinnoiman valtion liikenneverkon ylläpito ja kehittäminen.”

”Yhtiö tarjoaisi kuluttajille valtakunnallisesti kiinteitä aikaan perustuvia maksuja (esimerkiksi kuukausi- tai vuosimaksu), jotka eivät vaatisi paikannusta.”

”Tarkoitus on, että jatkossa palveluoperaattorit tarjoaisivat omia liikenteen palvelujaan. Kiinteiden maksujen rinnalla operaattorit voisivat tarjota myös kilometripohjaiseen hinnoitteluun perustuvia paketteja, siinä tapauksessa että kilpailua on riittävästi. Kilometripohjaiset maksut olisivat kuluttajalle valinnaisia ja vaatisivat ajoneuvon paikantamisen, jotta tiedettäisiin liikkuuko ajoneuvo liikenneverkkoyhtiön tiellä vai kunnallisella tai yksityisellä tiellä.”

”Kuluttajalle maksut toisivat selkeyttä oman liikkumisen kustannuksiin (…).”

Yle uutisoi 19.1.2017, että ”Valtioneuvoston oikeuskansleri
käsittelee kantelut, joita on tehty
pääministeri Juha Sipilän (kesk.)
mahdollisesta jääviydestä
biojalostusteknologiayhtiö Chempoliksen
vienninedistämismatkaan liittyen”.

Oikeuskanslerinvirastosta kerrotaan,
että heille kanteluita tuli asiasta 8
ja eduskunnan oikeusasiamiehelle 7.
¤
Ongelma, yksi monesta ongelmasta, on siinä, ettei oikeuskansleria voitane pitää valtiosääntöoikeuden eikä hallinto-oikeuden varsinaisena asiantuntijana.

Prognoosi: varsin hyvin arvattavissa …

Pöytäkirjan asiakohta PTK 10 2017 vp
Täysistunto Tiistai 21.2.2017 klo 14.02
3
Pääministerin ilmoitus lainsäädännön valmistelusta
Pääministerin ilmoitus PI 2/2017 vp

Keskustelu; otteita

14.36 Ville Skinnari sd (ryhmäpuheenvuoro)

(…)
Lainsäädäntötyössä on kyse hyvän hallinnon periaatteiden noudattamisesta. Kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että lainsäädäntö toimii laadukkaasti.
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä hallituksen prosessi ei toimi. Lainvalmistelu kaatuu hallituksen sisäisiin riitoihin tai törmää perustuslakiin, tai luonnokset joudutaan vetämään toteuttamiskelvottomina jossain vaiheessa pois. Perustuslakivaliokunta on joutunut muistuttamaan toistuvasti lausunnoissaan hallitusta hyvän valmistelun merkityksestä ja eduskuntaan tuotujen lakiesitysten laadusta. Lainsäädännön arviointineuvosto on useasta lakiesityksestä todennut, että niiden vaikutusarviot ovat ylimalkaisia tai heikosti perusteltuja. Lainvalmistelun ongelmat eivät tietenkään ole uusi asia, mutta tämän hallituksen aikana asiat ovat menneet nopeasti huonompaan suuntaan.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tavoitteet ja toteutus eivät voi loukata perustuslakia ja perusoikeuksia. Poliittista ohjausta pitää olla, mutta sen pitää olla oikea-aikaista ja oikeassa suhteessa. Liian usein hallitus on linjannut poliittisen tavoitteen paneutumatta kunnolla siihen, miten tavoitteeseen lainsäädännön keinoin päästään. Kiireiset aikataulut eivät voi olla peruste tinkiä oikeusvaltion keskeisten periaatteiden tai esimerkiksi sukupuolivaikutusten arvioinnin noudattamisesta. Hyvään lainsäädäntövalmisteluun kuuluu myös, että lakiesityksen mahdollinen perustuslaillinen tulkinnanvaraisuus tulee olla kirjoitettu näkyviin esityksen perusteluissa. Valtioneuvoston jäsenten, ja myöhemmässä vaiheessa eduskunnan, on tiedettävä, mitä ollaan päättämässä. Perustuslainmukaisuuden arviointia ei voi sivuuttaa kiireeseen tai poliittiseen ohjaukseen vedoten. Tällainen ei ole hyväksyttävää, eikä se edusta hyvää lainvalmistelua.
Arvoisa puhemies! Ehkä vähemmälle huomiolle on jäänyt huonon lainvalmistelun hinta. Mitä maksaa yksi epäonnistunut lakihanke virkamiestyönä? Entä kansalaisten luottamuksena? Mitä maksoi autokaupalle ja yhteiskunnalle hallituksen sekoilu autoveron kanssa? Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän yksi vaalilupaus oli keväällä 2015 ministereiden määrän vähentäminen. Lupauksesta on pidetty kiinni, mutta säästöjä sillä ei ole veronmaksajille saatu, päinvastoin hinta on ollut kova. Esimerkiksi oikeusministerin salkun puolittaminen on tosiasiassa tuonut hallintoon lisää kustannuksia, ei säästöjä. Ilmeisesti kysymys on pääministerin omasta ratkaisusta, jonka seurauksista ei voi syyttää yksittäistä ministeriä. Kysymys ei ole henkilöstä vaan siitä, että oikeusministeriö tarvitsee kokonaisen ministerin.
Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatit tekevät kolme esitystä pääministerille ja valtioneuvostolle:
1) Antakaa lainvalmistelulle sen edellyttämät resurssit. Aloittakaa nimittämällä hallitukseen kokopäiväinen oikeusministeri.
2) Antakaa lainvalmistelulle tilaa ja säästäkää poliittinen ohjaus niihin kohtiin, joihin se kuuluu. Ministeriöissä on hyvin asiantuntevia ja päteviä ihmisiä tekemässä lainvalmistelua. Heitä ei tarvitse mikromanageroida.
3) Antakaa lainvalmisteluprosessille se aika, mikä hyvän lainsäädännön valmisteluun kuuluu. Laatu ei ole sellainen asia, mistä voidaan tinkiä poliittisen kiireen takia.

14.41 Outi Alanko-Kahiluoto vihr (ryhmäpuheenvuoro)

(…)
Hallitus on tehnyt lukuisia esityksiä, jotka ovat olleet hankauksissa perustuslain kanssa. On tullut vaikutelma, että hallitus pyrkii tietoisesti testaamaan ja koettelemaan kohtia, joissa perustuslaki ja perusoikeudet voisivat joustaa. Tämän ovat panneet merkille niin valiosääntöasiantuntijat kuin oikeuskansleri, joiden näkemykset on toistuvasti sivuutettu lainvalmistelussa. Tutkijat ja ”päivystävät dosentit” ovat kuulleet kunniansa.
Kiire tai halu tehdä uudistuksia ei riitä syyksi perusoikeuksien polkemiselle. On selvää, etteivät poliittiset sopimukset tai hallitusohjelma voi nousta perustuslain yläpuolelle. Kuitenkin istuvalle hallitukselle perustuslaki näyttäytyy esteenä poliittisten tavoitteiden edistämiselle.
Oikeusministeri on puhunut tarpeesta päivittää perustuslaki vastaamaan päivänpolitiikan vaatimuksia. Yksittäiset hallituspuolueiden kansanedustajat ovat puhuneet ”perustuslakidiktatuurista” ja vaatineet perustuslakiin joustoa. Tämä on herättänyt kysymyksen, ymmärtääkö hallitus perustuslain tarkoituksen: sen tehtävän suojata kansalaisten perusoikeuksia ja yhdenvertaisuutta yksittäisten hallitusten poliittisilta intresseiltä.
On hälyttävää, että istuva hallitus näyttää tavoittelevan täsmälleen päinvastaista. Esimerkkeinä voimme mainita kotoutumistuen, jossa maahanmuuttajille olisi maksettu muita ihmisiä alempaa työttömyysturvaa, samoin kuin hallituksen yrityksen antaa syytesuoja veronkiertäjille.
Törmätessään perustuslakiin hallitus on joutunut perumaan esityksiään ja jopa vetänyt niitä pois välttääkseen perustuslakivaliokunnan käsittelyn. Hallitus on tietoisesti estänyt perustuslakivaliokuntaa ottamasta kantaa esityksiin, joissa on ollut perustuslaillisia ulottuvuuksia.
Erityisesti on pyritty heikentämään turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia: heidän oikeusturvaansa on romutettu ja perheenyhdistämisestä on tehty käytännössä lähes mahdotonta. Tämän politiikan seuraukset voidaan nähdä Helsingin keskustassa, jossa turvapaikanhakijat osoittavat teltoissaan mieltä epäinhimillistä kohtelua vastaan.
Samaan aikaan hallitus on murentanut oikeusvaltion perustoja heikentämällä kansalaisten mahdollisuutta saada oikeusapua. Turvapaikanhakijoiden ohella osuutensa ovat saaneet ruotsinkieliset, saamelaiset ja viime viikolla seksuaalivähemmistöt, kuten näytelmä avioliittolain ympärillä osoitti.
Lainsäädännön arviointineuvosto on toistuvasti moittinut hallitusta siitä, ettei hallitus arvioi esitystensä vaikutuksia tulonjakoon ja eriarvoisuuteen. Hallitus tuo toistuvasti esityksiä, joilla ajetaan suurituloisten etua ja heikennetään pienituloisten asemaa. Ihmisten ajaminen köyhyyteen ja toimeentulotukiriippuvuuteen sotii hallituksen omaa työllisyystavoitetta vastaan. Sukupuolten tasa-arvossa on otettu lähes yksinomaan takapakkia, vaikka tasa-arvolaki edellyttää päinvastaista.
Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen ja ennen kaikkea pääministerin on otettava tämän keskustelun viesti vakavasti. Suomen ei pidä lähteä perusoikeuksien heikentämisessä Puolan ja Unkarin tielle. Perustuslakia on kunnioitettava. Oikeuskanslerin ja valtiosääntöoppineiden esittämä kritiikki hallituksen lainvalmistelun puutteista on selvitettävä perusteellisesti. Perusoikeudet turvaavat enemmistön mielivallalta erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia mutta viime kädessä meitä kaikkia.

14.47 Annika Lapintie vas (ryhmäpuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Eläkkeensaajien asumistuen leikkaus, veronkiertäjien katumislaki, työttömien haastattelujen yksityistäminen, päivähoitomaksujen korottaminen, työelämän pakkolait, maahanmuuttajien alempi työttömyysturva, vene- ja moottoripyörävero: tässä listaa hallituksen haudatuista lakihankkeista.
Kansalaiset ja oppositio ovat kiitollisena ottaneet vastaan näiden epäoikeudenmukaisten ja heikosti valmisteltujen esitysten kuoppaamisen, ja siitä hallitukselle kiitos. Mutta kyllä tätä soutamista ja huopaamista on päivitelty niin täällä eduskunnassa kuin Esson baareissakin.
Viime viikolla eduskunnassa hämmästeltiin lainvalmistelua suhteessa perustuslakiin, kun käsiteltiin oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen kertomuksia. Myös korkeimmat lainvalvojat olivat huolissaan hallituksen lainvalmistelusta. Toki lainvalmistelussa on ollut ongelmia jo edellisten hallitusten aikana, mutta nykyinen hallitus tuntuu olevan aivan omaa luokkaansa kiireesti ja siksi heikosti valmisteltujen lakien tuomisessa eduskuntaan.
Perustuslakivaliokunta on todennut, että vaikka monet hallituksen esitykset ovat hyvin valmisteltuja ja korkeatasoisia, niin joukkoon mahtuu yhä myös heikosti valmisteltuja esityksiä. Erityisen huolestuttavaa on, että puutteellisesti valmisteltujen joukossa on ollut yhteiskunnallisesti merkittäviä, laajoja lakihankkeita, jotka on tuotu eduskuntaan kiireellä, ilman että niihin on ehditty tehdä kunnollisia vaikutusarvioita tai säätämisjärjestysperusteluita. Lainsäädännön sukupuolivaikutukset, tulonjakovaikutukset ja ympäristövaikutukset ovat asioita, joita pitäisi miettiä ennen lakiesityksen tuomista eduskuntaan. Perustuslainmukaisuuden arviointia ei voi sivuuttaa hallitusohjelmaan tai säästötavoitteisiin vetoamalla. Hutaisten tehty palaa ennemmin tai myöhemmin korjattavaksi.
Hallituksen pitäisi olla huolissaan tuloerojen kasvusta ja erityisesti lainsäädännön vaikutuksesta työllisyyteen. Esimerkiksi varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen työttömien lapsilta on luultavasti johtanut tilanteeseen, jossa työttömien vanhempien on entistä vaikeampi ottaa työtä vastaan, lapsilla kun on vain puolipäiväinen hoitopaikka ja kokopäiväiseen hoitoon pitkät jonot. Tätäkin asiaa olisi kannattanut selvittää ennalta, mutta tehtiinkö niin?
Hallituksen avuksi on jopa ehdoteltu uutta toimielintä valtioneuvostoon arvioimaan lakiehdotuksia perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Olennaisempaa olisi kuitenkin hyödyntää olemassa olevia lainvalmisteluelimiä ja ottaa vaarin niiden huomautuksista. Hälyttävää on ollut kuulla, että Oikeuskanslerinvirasto ei riittävän ajoissa saa tietoa hallituksen valmistelemien lakiesitysten ongelmista eikä tehtyjä huomautuksia ole otettu huomioon. Arveluttavaa on ollut, että uuden, vasta työnsä aloittaneen lainsäädännön arviointineuvoston huomautuksia on jopa sivuutettu ja lakiesitys tuotu samojen virheiden kanssa eduskuntaan.
Perustuslain kannalta ongelmallista on lainsäädäntö, jossa tehdään monta samaan perusoikeuteen, kuten sosiaaliturvaan, kohdistuvaa säästöä peräkkäin. Tipoittain tulevissa esityksissä on vaikeaa tai mahdotonta tehdä kokonaisarviota esimerkiksi säästöjen kohdistumisesta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Aiheellinen huoli koskee myös maahanmuuttoon liittyviä lakeja, joissa yksittäiset pienet muutokset kasautuvat, ja niiden yhteisvaikutuksia on liki mahdoton arvioida, kun kokonaiskuva puuttuu. Samoihin perusoikeuksiin vaikuttavat, samaan kokonaisuuteen liittyvät lait pitäisi antaa eduskuntaan arvioitavaksi yhtä aikaa ja kokonaisuutena.
Turkulaisen Åbo Underrättelser -lehden pilapiirroksessa hallituspuolueen puheenjohtajat pyörittävät kukin vuorotellen onnenpyörää. Tänään arpapelin viisari pysähtyi kohtaan, jossa lukee: ”vene- ja moottoripyörävero perutaan”. Eilen onnenpyörä vaati puolustamaan samaa lakia kivenkovaa. Onneksi kuva on vain pilapiirros, eikä valokuva.

14.52 Eva Biaudet r (ryhmäpuheenvuoro)

(…)
On tietenkin selvää, että lainvalmistelussa on ollut puutteita jo aiempina hallituskausina. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että suhtautumisessa perusoikeuksiin ollaan menossa huonompaan suuntaan. Karkeimmat esimerkit ovat hallituksen esitys maahanmuuttajien kotouttamiskorvauksista viime syksynä ja esitys alaikäisten oikeusavun rajoittamisesta. Jo alusta alkaen oli selvää, että kotouttamiskorvaus oli erittäin kyseenalainen perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen kannalta. Siitä huolimatta hallitus jatkoi valmistelua. Perustuslakivaliokunta kuitenkin hoiti tehtävänsä. Monia muitakin kyseenalaisia lakiesityksiä löytyy.
Yksittäisten lakiesitysten ohella pidämme erittäin huolestuttavana sitä, miten yleinen asenneilmapiiri perustuslakia kohtaan on muuttunut. On hälyttävää, että eräät kansanedustajat puhuvat perusoikeuksista alentavaan sävyyn. Kun hallituspuolueen kansanedustaja kritisoi perustuslakivaliokuntaa ja puhuu ”perustuslakidiktatuurista” tai kun toinen edustaja kutsuu maamme johtavia valtiosääntöasiantuntijoita ”perustuslakifundamentalisteiksi”, ei sitä voi ohittaa pelkkänä heittona. Vaikka perustuslakidiktatuuri käsitteenä onkin täysin absurdi, meillähän on perustuslaki juuri siksi, etteivät ihmiset, ei yksikään ihminen, toisin kuin diktatuurissa, joudu mielivaltaisen kohtelun uhriksi.
(…)
RKP:n mielestä vuonna 2000 voimaan tullut perustuslakiuudistus on onnistunut. Ongelma ei ole perustuslaissa. Ongelma on pikemminkin se, että hallitus ei päätöksissään ja lainvalmistelussaan ota perusoikeusnäkökulmia riittävästi huomioon. Se on pitkälti arvo- ja asennekysymys. Hallitus hakee nyt lyhyen aikavälin ratkaisuja kestävän yhteiskuntarakentamisen sijaan. Perustuslain muuttamiseen vaaditaan kaksi vaalikautta, asenteen muuttamiseen ei.
Arvoisa puhemies! Jos se, että katsoo, että perusoikeudet kuuluvat kaikille ja ihmisarvo on jakamaton, tekee henkilön perustuslakifundamentalistiksi, niin kyllä — me RKP:ssä olemme perustuslakifundamentalisteja ja ylpeitä siitä. Ja vaikka olemmekin liberaali puolue, niin perustuslain suhteen olemme konservatiiveja. Itse nimikin sen jo sanoo: perustuslaki on yhteiskuntamme perusta, ja siihen sisältyvät yhteiskuntamme perusarvot. Jos lainvalmistelu Suomessa ei lähde perustuslaista, niin mistä sitten?
Ärade talman! Regeringens bristfälliga lagberedning yttrar sig inte enbart i attityden till grundrättigheterna. Det förefaller också som om tjänstemännens och andra experters ståndpunkter förbises på lätta politiska grunder. Flera exempel har sagts i dag.
Ryhmämme esittää, kuten keskustan eduskuntaryhmä tänään, että lainvalmistelussa siirryttäisiin etenkin suurten hankkeiden osalta takaisin komiteatyöhön, jossa kuullaan laajasti eri asiantuntijoita ja viiteryhmiä. Tärkeää olisi myös se, että esitysten tasa-arvo-, taloudelliset, kielelliset ja muut merkittävät vaikutukset arvioidaan kunnolla jo aikaisessa valmisteluvaiheessa.

15.03 Pääministeri Juha Sipilä

(…)
(…) perustuslaki ilmentää suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja. Ne ovat riippumattomia taloudellisista ja poliittisista suhdanteista. Meillä on hyvä perustuslaki. Mutta erityisesti meidän kansanedustajien osallistuessamme julkiseen keskusteluun tämän perustuslaillisuuden vakavuuden pitäisi näkyä osana keskusteluissa. Erityisesti kansanedustajina ja ministereinä, kun otamme kantaa perustuslakikysymyksiin, pitää paneutua kunnolla siihen lakiesitykseen, ottaa huomioon perusoikeuksien punninta ja niiden välisen tasapainon punninta eikä nostaa mustavalkoisesti näitä kysymyksiä. Tämä on myöskin aina, kun perustuslakia tulkitaan, se lähtökohta.

15.06 Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

(…)
Ei voi sanoa, että ollaan oltu täydellisiä. Ei olla oltu täydellisiä. On tehty virheitä, ja niistä virheistä pitää ottaa opiksi jatkossa.
(…)
(…) erikseen vihreiden, vasemmistoliiton ja Ruotsalaisen kansanpuolueen ryhmäpuheitten huomio siitä, että on tapahtunut jonkunlainen asennemuutos. Minä kyllä itse olen eri mieltä asiasta. Väitän, että tässä ei ole mitään muuta asennemuutosta kuin se, että kansa on valinnut meidät tänne, ja onhan se kumma, jos se ei politiikassa jollain lailla näy. Mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että perustuslaki ja sen ohittaminen olisivat tässä jonkunlaisia lyömäaseita. Suhtaudun itse vakavasti niihin syytöksiin, että me olisimme itsetarkoituksellisesti tuoneet eduskuntaan sellaisia esityksiä, jotka olisivat tieten tahtoen perustuslain vastaisia. Kyllä se idea on ollut se, että perustuslakivaliokunta on se elin, joka katsoo, onko näin vai eikö ole näin. Ja siihen pitää pystyä luottamaan, koska ainakaan minulla ei riitä asiantuntemus sanoa mistään laista suoraan, onko tämä perustuslain vastainen vai ei, jollei se ole aivan selkeää, ja sittenkin epäilen itseäni. Eli kyllä minä jätän tässä asiantuntijoille tämän, ja viime kädessä se on Suomessa perustuslakivaliokunta, ja sen työlle pitää antaa sille kuuluva arvo. Näin minä itse tämän ajattelen.
Totta kai se on hyvä, että me keskustelemme lainsäädännöstä ja myös perustuslaista. Tätä itse tarkoitin. En minä ole esittänyt, että meidän pitäisi perustuslakia muuttaa sen takia, että perussuomalaiset ovat hallituksessa. Ei tietenkään. Kyllä minäkin tiedän, miten perustuslakia muutetaan, ja se on hyvä, että se on niin pitkän polun päässä, että sitä ei muutella tuosta vain. Mutta kyllä perustuslaista ja meidän kansainvälisistä velvoitteistakin pitää voida keskustella kiihkottomasti. Tätä tarkoitin.

15.13 Outi Alanko-Kahiluoto vihr (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Monen oikeusoppineen mielestä hallituksen yritys säätää niin sanottu kotoutumislaki oli eräs huolestuttava esimerkki siitä, miten hallitus on sivuuttanut perustuslain ja perusoikeudet. Esimerkiksi valtiosääntöasiantuntijat Juha Lavapuro ja Tuomas Ojanen ovat sanoneet, että kotoutumislakiesitykseen liittynyt puoluepoliittinen suhmurointi hakee vertaistaan ainakin kotimaisen valtiosääntöelämän lähihistoriassa. Hallitus päätyi sitten vetämään tämän lakiesityksensä pois sen perustuslakiongelmien vuoksi, mutta sitä perusteltiin kuitenkin taloudellisilla vaikutuksilla, joita hallitus ei kylläkään esittänyt julkisesti eduskunnalle. Kela nosti esiin, että tästä muutoksesta ei olisi tullut mitään säästöjä, ja onkin jäänyt täysin auki, miksi hallitus toi tämän kyseenalaisen esityksensä elikkä perustuiko tämä lakiesitys joihinkin laskelmiin ja missä ne laskelmat nyt ovat. Voitteko esitellä meille sellaiset?

15.19 Ville Niinistö vihr (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Hallitus ja erityisesti pääministeri Sipilä tuntuvat lähestyvän tätä lainvalmistelua ja perustuslakia kuin jonakin teknisenä asiana, että aivan kuin hallitus tässä tekisi arvoneutraaleja lakeja, kiinnittää vähän ruuveja ja muttereita ja sitten asiat menevät kuntoon. Mutta siitähän tässä ei ole kysymys, vaan perustuslaki suojaa meidän kansalaisten yhdenvertaisuutta, ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia, ne suojaavat ihmisten toimeentuloa.
Hallituksen lainvalmistelussa ainakin yksi piirre on selvä. Se on se, että tämä hallitus suhtautuu kielteisesti ihmisoikeuksiin, erityisesti turvapaikanhakijoiden oikeuksiin, ja tekee toistuvasti lakiesityksiä, joissa koetellaan näitä rajoja. Oikeusapua on rajoitettu. Siinä perustuslakivaliokunta edellytti, että lasten on sitä saatava. Tämäkin päätös on osoittanut, että hallinto-oikeudet ovat ruuhkautuneet ja prosessit venyneet. Siitä on tullut kalliimpaa, koska oikeusapua ei ole prosessin alussa saatavilla. Se oli kielteinen ihmisoikeusnäkemys, ja se on kotouttamislain rinnalla toinen esimerkki siitä, että hallitus vain haluaa rajoittaa ihmisoikeuksia ja kokeilee, onko se perustuslain kannalta mahdollista. Se ei ole hyvä tavoite, perustuslakia ja oikeusvaltiota kunnioittava… [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]

15.29 Paavo Arhinmäki vas (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Täällä ongelmia on ollut todella perustuslain kanssa ainakin lausunnoissa, ja on kyseenalaistettu Suomen perustuslakia. Mutta laajemminkin vaikutusten arvioinnissa, jos ajatellaan niitä lainsäädäntöjä, joita on tuotu eduskunnalle tai on suunniteltu, ja verrataan esimerkiksi viime kauteen, jolloin tehtiin arviot lainsäädännön vaikutuksista tuloeroihin, köyhyyteen, niin nämä on jätetty kokonaan hallituksessa tekemättä. Ajattelen nyt esimerkiksi päivähoitomaksujen korottamista tai eläkkeensaajien asumistuen poistamista. Ne jouduttiin kaatamaan opposition toimesta. Oppositio joutui tekemään niistä laskelmat, jotka hallitus jätti tekemättä. Ne kaatuivat siihen, että eduskunnan tietopalvelussa laskettiin, mitkä ovat näiden päätösten vaikutukset. Tämä on yhtä lailla huonoa lainvalmistelua. Pääministeri Sipilä, tähän teidän pitäisi puuttua hallituksen lainvalmistelussa, ei niinkään odottaa, että… [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

15.55 Eero Heinäluoma sd (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Tosiasia on, että oikeuskansleri käytti viime joulukuussa erittäin kovan puheenvuoron, jossa oli erittäin kovaa arvostelua, joka hätkähdytti koko yhteiskuntaa. Sen jälkeen hän on pyöristänyt sitä. Kun kuuntelin edustaja Kurvisen puheenvuoroa, tuli mieleen lähinnä se, että asiat ovat niin hyvässä kunnossa, että onko pääministeri Sipilä antanut ilmoituksen ihan turhasta asiasta, että käytämmekö täällä vääriin asioihin aikaa, kun puhumme lainsäädäntövalmistelun tasosta. Näin ei taida kuitenkaan olla. Kansanedustajia sietää kouluttaa. On Metsäakatemia, on Energia-akatemia ja monta muuta, mutta muistutan kuitenkin mieleen siitä vanhasta tosiasiasta Suomesta, että rappusten siivoaminen alkaa yläpäästä. Kyllä hallituksen täytyisi katsoa omalta kohdaltaan, mitä se tekee toisin, jotta tästä nyt pitkään jatkuneesta keskustelusta päästään eroon.

15.56 Pääministeri Juha Sipilä

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin sanoin esittelypuheenvuorossani, hallituksen työn lähtökohta on perustuslain ja siinä turvattujen perusoikeuksien kunnioittaminen. Niin kuin sanoin, vahva oikeusvaltio on 100-vuotiaan Suomen keskeisiä vahvuuksia. Oikeusvaltio tarvitsee tuekseen avointa, rakentavaa, tosiasioihin perustuvaa ja keskinäistä kunnioitusta vahvistavaa keskustelukulttuuria. Toivon mukaan eduskunta voi toimia tässä esimerkkinä.
Tämä hallitus perusti arviointineuvoston reilu vuosi sitten. Tämä oli onnistunut päätös, mutta niin kuin on todettu moneen kertaan, tätäkin prosessia voidaan ja pitää parantaa ja teemme sitä jatkuvasti.
Mitä tulee lainsäädäntötyöhön tulevaan kritiikkiin, niin hallitus ottaa sen erittäin vakavasti. Mutta niin kuin useaan kertaan tässä salissa on nyt todettu, oikeuskansleri totesi täällä salissa viime viikolla, että lakiesitysten perustuslailliset ongelmat, puutteet tai korjausehdotukset ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla koko sen ajan, mitä hän on ollut Oikeuskanslerinvirastossa.
Ihan muutama kommentti.
Ensinnäkin, tosiaan näitä peruttuja hallituksen esityksiä on kolme. Edellisellä hallituksella niitä oli tähän aikaan, tähän mennessä viisi.
Sitten täytyy kysyä myöskin, montako kohtaa rakennepoliittisesta päätöksestä, joka tehtiin puolivälin jälkeen, toteutettiin.
Sitten muutama kommentti tänne. Hallitus ei ole ehdottanut, etteikö lapsille annettaisi oikeusapua. Perustuslakivaliokunta piti tarpeellisena, että tämä lapsen oikeus kirjoitetaan lakiin, ja näin eduskunta teki, ja näin pitääkin toimia. Suomen vertaaminen Unkariin tai Puolaan on erittäin kaukaa haettua. Tämän myöskin esittänyt edustaja tietää.
Päivystysasetuksissa tehtiin huolellinen perusoikeustarkastelu.
Myös autokaupan luvut tammikuulta olivat kyllä pielessä. Ne kasvoivat noin 10 prosenttia.
Käräjäoikeusuudistuksessa oli hyvät vaikutustenarvioinnit. Arviointineuvosto kehui niitä.
Mitä tulee sitten resursseihin: Kansliapäällikkökokouksesta sain viestin, että työllistäkää heitä, haastakaa heitä myöskin hallituskauden toisella puoliskolla. Heillä on valmiutta tehdä uudistuksia lisää. Älkää vain pudottako kintaita, oli sieltä se viesti. Kävin kysymässä näistä resursseista, erityisesti lainsäädäntöresursseista, ja he sanoivat, että kyllä ne aika ajoin ovat tiukoilla, mutta he sanoivat, että heillä on myöskin oikeus hakea ulkopuolelta apua silloin, kun sitä on saatavissa. Resursseja mietitään koko ajan, tarkastellaan sekä virkamiesresursseja että kyllä me tätä ministerien määrä ‑keskusteluakin aika ajoin käymme. Olemme todenneet, että hyvin pärjäämme tällä joukkueella. Tämä hallitus tarttuu ongelmiin, korjaamme prosesseja ja otamme mielellämme vastaan siihen liittyviä ehdotuksia.

16.00 Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Arvoisa rouva puhemies! Jos aloitan tästä, mihinkä pääministerikin viittasi: näitten esitysten perumisesta. Pitkiä listoja kuultiin myös sellaisista asioista, joista ei ole edes mitään esitystä, ja nekin olisi pitänyt sitten vetää pois — esitykset, joita ei ole vielä edes annettu. Viittaan tähän käsittämättömään työttömien haastattelujen yksityistämisesitykseen, jollaista ei ole annettu. Aivan kummallinen tulkinta. Mutta se on tietysti hyvä, että oppositio kertoo omia näkemyksiään.
Lakivaliokunnan puheenjohtajan, edustaja Tolvasen esitys siitä, että tämä lainvalmistelu saataisiin saman katon alle, on mielenkiintoinen esitys ja varmaan toisi lisäarvoa ja lisää pontta tähän lainvalmisteluun. Meillä on vasta vastikään oikeusministeriö tullut saman katon alle, kaikki toimijat, ja uskon, että se tuo sinne tehoa. Ja tämmöinen, että muutenkin oltaisiin saman katon alla kaikkien valmistelun aikana, on mielenkiintoinen esitys.
Sitten täällä oli tämä edustaja Alanko-Kahiluodon ja edustaja Niinistön, vihreitten, tavallaan ongelmallinen asennemuutos, että koetellaan perustuslakia. Minun mielestäni edustaja Tölli käytti erinomaisen puheenvuoron. Minä olen itse ymmärtänyt näin, että perustuslakivaliokunta on nimenomaan sellainen valiokunta, joka ratkaisee näitä asioita, tekee ennakkopäätöksiä, näkemyksiä, ja sen mukaan sitten mennään. Minä en näe tässä kyllä mitään ihmeellistä, että tässä ikään kuin koeteltaisiin, ja minun mielestäni perustuslakivaliokunta varmaan tykkääkin siitä, että sitä haastetaan ja tuodaan uusia näkökulmia. Kun maailma muuttuu ympärillä, niin olisi kummallista, jos ei perustuslakivaliokunta sitten toisi omia näkemyksiään näihin asioihin. Näin minä itse tämän asian näen.
Pääministeri vastasikin jo tähän kysymykseen tai epäilykseen siitä, ollaanko esitetty jotakin, ettei lapsille anneta oikeusapua. Ei todellakaan ole semmoista esitetty.
Päätän edustaja Järvisen kysymykseen siitä, miten varmistetaan perustuslakivaliokunnan käsittely jatkossa. No, kyllähän se tietysti jatkossakin niin menee minun ymmärrykseni mukaan, että kyllä se on eduskunta, joka jatkossakin päättää, mitkä asiat sinne perustuslakivaliokuntaan menevät, ei niinkään hallitus.

Sipilän hallituksen sote-skandaali

KHO:n lausunnot ja tiedotteet osoittavat: Sipilän hallituksen sote-hanke on karilla. Peli on puhallettava poikki. On parlamentaarisen sote-komitean asettamisen aika. Nyt vaaditaan johtajuutta!
#
Korkein hallinto-oikeus (KHO) ja sote

KHO:n tiedote 22.3.2017

KHO pitää esitystä Soten valinnanvapauslainsäädännöksi oikeudellisesti ongelmallisena

Korkein hallinto-oikeus toteaa Sote-uudistuksen sisältyvää valinnanvapauslainsäädäntöä koskevasta luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa, että ehdotus on valmisteltu pitkälti pitäen lähtökohtana terveyspalvelujen tuottamista.

Vähäisemmälle huomiolle on jäänyt, miten terveyspalvelujen tuottamiseen voidaan integroida perustuslain edellytykset täyttävällä tavalla erilaisia sosiaalipalveluja, joiden sisältö määrittyy aineellisen lainsäädännön kautta ja joihin liittyy hallinto-oikeudellinen oikeussuojajärjestelmä ja perusoikeusulottuvuus. Sosiaalisten perusoikeuksien turvaamisen näkökulmasta sosiaalipalveluista päättämistä ei voida rinnastaa terveyspalvelujen tavoin tosiasialliseen hallintotoimintaan. Ehdotuksessa jää epäselväksi paitsi asiakkaan oikeussuojan turvaaminen myös se, miten järjestelmässä toteutuu palvelujen tuottajien valvonta, kun palvelujen tuottaminen perustuisi pääosin sopimussuhteisiin eri toimijoiden välillä. Myös sopimussuhteiden oikeudellinen luonnehdinta on puutteellista, mikä aiheuttaa epävarmuutta oikeussuojajärjestelmän soveltamisessa. Korkein hallinto-oikeus pitää myös ongelmallisena ehdotettua valinnanvapauden soveltamista lastensuojelussa ja tahdonvastaisessa hoidossa tai huollossa.

» Lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi, H 66/17
http://www.kho.fi/material/attachments/kho/aineistoa/lausuntoja/WX7fWxMid/2113_001.pdf
¤
KHO: Sote-uudistuksen vaikutukset hallintotuomioistuinten toimintaan ja asiamääriin selvitettävä

Julkaistu 9.11.2016

Korkein hallinto-oikeus on antanut lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta, joka koskee sekä maakuntauudistusta että sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisuudistusta. Kysymys on mittaluokaltaan ainutlaatuisesta hankkeesta, jolla on syvällisiä vaikutuksia niin uudistuksen toteutusvaiheessa kuin myöhemminkin.

Korkeimman hallinto-oikeuden arvion mukaan ehdotuksen ratkaisut tulevat lisäämään merkittävästi hallintotuomioistuinten työmäärää. On oletettavaa, että maakuntahallinnon perustamisvaiheessa sekä henkilöstösiirrot että omaisuussiirrot tulevat aiheuttamaan oikeusriitoja siitä huolimatta, että niitä toteutettaisiin säädettävän lain nojalla. Juttumäärää tulee lisäämään myös se, että kansalaisia ja yrityksiä koskettavan viranomaispäätöksenteon toteuttamistavat ja menettelyt jäävät valmistelun muun keskeneräisyyden vuoksi ehdotuksessa epäselviksi.

Hallituksen esitysluonnosta ei ole valmisteltu sillä tavoin, että siitä kävisi ilmi, miten esimerkiksi hallintotuomioistuimissa käsiteltävistä valitusasioista päätöksenteko tapahtuu lastensuojelua, vammaispalvelua, mielenterveyspotilaiden pakkohoitoa ja kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevissa asioissa. Valtion aluehallinnolta siirrettävien viranomaistehtävien todellinen sisältö ei myöskään käy ilmi ehdotuksesta, koska tarpeellinen muu lainvalmistelu vielä puuttuu. Epäselvyydet viranomaistehtävien todellisessa järjestelmässä vaikuttavat siihen, miten hallinnossa turvataan asiakkaiden oikeussuojan toteutumista.

Viranomaistehtävien hoito epäselvää lakiuudistuksessa

Maakuntalakiehdotuksessa viranomaistehtävien hoitaminen jää kokonaisuudessaan epäselväksi. Hallituksen esitysluonnoksen lähtökohtana on viranomaispäätöksenteon keskittäminen kuhunkin maakuntaan perustettavaan palvelulaitokseen, joka toisaalta olisi samaan aikaan vastuussa maakunnan järjestämisvastuulle tarkoitettujen palvelujen tuottamisesta erilaisin yhtiö- ja sopimusjärjestelyin. Maakuntavaltuusto voisi ehdotuksen mukaan käyttää monella tapaa päätösvaltaa palvelulaitoksen tehtävien järjestämisessä. Kun kysymys ei ole maakuntien itsehallintoon kuuluvista tehtävistä, vaan lainsäädännössä erikseen säädetyistä tehtävistä, viranomaistoimivaltuuksien käytön tulee olla järjestettynä siten, että viranomaispäätöksenteko ei ole poliittisen päätöksenteon seurauksena siirrettävissä mihin tahansa maakunnan hallinnossa. Viranomaispäätöksentekoa ei tule voida järjestää myöskään siten, että viranomaistehtävät joutuisivat jatkuvaan ristipaineeseen sen kanssa, miten maakunta järjestää palveluja ja sopii niiden tuottamisesta.

Uudistusten vaikutukset tuomioistuimiin arvioimatta

Korkein hallinto-oikeus pitää välttämättömänä, että ennen hallituksen esityksen antamista arvioidaan myös esityksen vaikutukset tuomioistuinten toimintaan ja toimintaedellytyksiin. Nykyisten palvelua tuottavien yksiköiden purkautuessa tilalle tulee monimutkainen sopimusrakenne, jossa ei ole selvää edes se, mihin tuomioistuinlinjaan eri sopimukset palvelujen tuottamisesta yhteistoiminnassa kuuluvat.

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi H 354/16
http://www.kho.fi/material/attachments/kho/aineistoa/lausuntoja/dSnWlM3Vx/H354_16_Sote-lausunto.pdf

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta H 495/16
http://www.kho.fi/material/attachments/kho/aineistoa/lausuntoja/dD5m6ELhR/STM-H495_16_lausunto.pdf
¤
Kommentti: KHO:n lausunnot ja tiedotteet osoittavat, että Sipilän hallituksen sote-hanke on torso, jota ei voida saattaa voimaan hallituksen haluamassa muodossa ja aikataulussa.

Päätelmä: (1) Sipilän hallituksen ’peli’ (sote-hanke) on syytä puhaltaa poikki. (2) On asetettava parlamentaarinen komitea, johon on nimettävä (a) asiantunteva edustaja jokaisesta eduskuntapuolueesta, (b) riittävä määrä asiantuntijoita ja virkamiehiä niin terveyspalvelujen kuin sosiaalipalvelujenkin osalta, (c) riittävän oikeudellisen asiantuntemuksen omaavat juristit (sosiaaliset perusoikeudet ja oikeusturvajärjestelmä) ja (d) valtiovarainministeriön edustaja.

Toimeen on tartuttava heti, jotta hanke olisi toimeenpantavissa vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeisellä hallituskaudella.

”Kun näen nämä kolme miestä, voin pahoin ja minua oksettaa. He olivat nimeltään Sipilä, Stubb ja Soini, mutta sitten Stubb sai potkut omalta puolueeltaan, ja tätä kirjoitettaessa kakkosen nimi on Orpo. Lyhenteenä SOS. Pelastukoon ken voi” (Jörn Donner: Suomi Finland).

”Ei voi parhaalla tahdollaankaan väittää, että ne kolme ukkoa, yksi pitkä, yksi laiha ja yksi leveä [Sipilä, Stubb, Soini], jotka muodostavat hallituksemme ytimen, olisivat sivistyneitä” (Jörn Donner: Suomi Finland).

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jorn-donner-suomii-kovin-sanoin-karkipoliitikkoja-kun-naen-nama-kolme-miesta-minua-oksettaa/6252344#gs.aepOJM8