Minut on siitetty maanpakolaisuudessa Ruotsissa ja synnyin sodan tuhoamaan Lappiin pulan ja puutteen keskelle. Maalaisliittolais-lestadiolaisessa kyläyhteisössämme haluttiin uskoa, että Suomen vallanpitäjät olivat olleet oikeamielisiä ja kaikkien suomalaisten parasta tarkoittavia. Paha ja vaikeudet olivat aina johtuneet vain ulkopuolisista, joiden aikomuksia pienenä kansana emme olleet voineet estää. Kouluopetus ja tiedotusvälineet vahvistivat ja vaalivat tällaista käsitystä.

Ensimmäiset kriittiset arviot sodista ja sotien syistä kuulin tutuilta sotaveteraaneilta. Väinö Linnan Tuntematon sotilas vahvisti veteraanien näkemystä ja Täällä Pohjantähden alla avasi lappilaisen nuorenkin silmät näkemään ristiriitaisuuksia itsenäistyneessä Suomessa. Kylmän sodan ja ydinsodan uhkasta huolimatta nuorena koin voimakkaasti, kuinka Urho Kekkosen paimennuksessa toimintaoikeudet saanut vasemmisto yhdessä maalaisliiton kanssa kehitti Suomea vuosi vuodelta oikeudenmukaisemmaksi ja turvallisemmaksi hyvinvointivaltioksi.Kylmän sodan ja ydinsodan uhkasta huolimatta nuorena koin voimakkaasti, kuinka Urho Kekkosen paimennuksessa toimintaoikeudet saanut vasemmisto yhdessä maalaisliiton kanssa kehitti Suomea vuosi vuodelta oikeudenmukaisemmaksi ja turvallisemmaksi hyvinvointivaltioksi.

Vietnamin sota herätti suursodista toipumassa olevan maailman nuorison havaitsemaan tulevaisuuden uhkat. Rasismi, siirtomaiden riisto, militarismi, ydinaseuhka, maailman nälkä ja köyhyys lakkasivat olemasta Jumalan aiheuttamia vitsauksia ja nuoriso koki tehtäväkseen korjata ihmisten ja kansojen toisilleen aiheuttamat vääryydet. Syntyi asenteiltaan vallankumouksellinen 60-lukulaisuus. 60-lukulaisuuden merkityksen nykyiset vähättelijät voisivat lukaista vaikkapa teologi Juhani Rekolan kirjan Herääminen pimeään, jonka kirjoituksista monet on julkaistu aikoinaan valtiokirkollisessa Kotimaa-lehdessä. Tänä päivänä näivettyneet konsensushenkiset vasemmistolehtemmekin nikottelisivat niiden kaltaisten yhteiskuntakriittisten näkemysten esittelyistä.

Kekkosen rehellinen takinkääntö sotapolitiikan tukijasta rauhanrakentajaksi löysi aitoa vastakaikua 60-lukulaisessa nuorisossa. Hyvät ja luottamukselliset suhteet naapureihin osoittautuivat myös käytännössä toimiviksi ja myös pienelle maalle taloudellisestikin edullisiksi. Puolueettoman pienen Suomen rauhantahtoinen aktiivinen toiminta huipentui merkitykselliseen ETYKin isännyyteen Helsingissä. Tuota toivorikasta ja Suomen menestyksellistä panosta kansainvälisen jännityksen purkajana muistelen ylpeydellä ja kaiholla.

Itsenäisyyden ajan Suomen perinteisemmän hegemonian palautus

Kekkosen jälkeen presidentiksi valittu Mauno Koivisto vakuutteli, että hän tulee vaalimaan Kekkosen perintöä, hyviä ja luottamuksellisia suhteita naapureihimme, eikä salli sitä tärveltävän.

Kekkosen perinnön vaalimiseen Mauno Koivistosta ei kuitenkaan ollut. Hänen aikanaan kenraalit saivat eduskuntaa harhauttaen sidotuksi Suomen onnettomiin Hornet-hankintoihin.

Jo Yhdysvaltain presidentti Eisenhower varoitti vuonna 1961 jäähyväispuheessaan sotateollisen kompleksin vaarallisuudesta maailmanrauhalle. Mutta Koivistoa, niin kuin muitakin oikeistopolitiikkojamme, olisi pitänyt varoitella myös amerikkalaisen markkinoinnin tehokkuudesta, jonka edessä varsinkin Suomessa ollaan kritiikittömästi rähmällään. Presidentti George H. W. Bush kohteli presidenttiämme sotaveteraanikaverinaan ja kylmän sodan ja kilpavarustelun päättymisen vuoksi yhdysvaltalaista tarpeettomaksi käynyttä aseteollisuutta uhkaavaa työttömyyttä helpottamaan tulivat suomalaiset ylihinnoitetuilla asehankinnoillaan. Pentti Sainion tänä vuonna ilmestynyt kirja Armeijan hukatut miljardit paljastaa kaikessa karmeudessaan, kuinka suomalaisille on valehdeltu ja kuinka armeijamme puolustuskykyä on heikennetty ja Suomi on kansalaistensa enemmistön tahdosta piittaamatta sidottu sotilasliittolaisiksi sotaisten suurvaltojen (USA ja Iso-Britannia) kanssa.

Suomalaisten enemmistö ei kärsinyt Kekkosen ajan ystävällisistä naapuruussuhteista. Tavalliset ihmiset päinvastoin toivovat, että sellaiset välit olisivat kaikkien kansakuntien välillä vallitseva normaalitila. Vain Suomessa itseään kaikkein isänmaallisimmiksi kutsuttamille ystävällisten naapuruussuhteitten aika on ollut traumatisoiva kärsimysten kausi.Suomalaisten enemmistö ei kärsinyt Kekkosen ajan ystävällisistä naapuruussuhteista. Tavalliset ihmiset päinvastoin toivovat, että sellaiset välit olisivat kaikkien kansakuntien välillä vallitseva normaalitila.

Meillä nämä ”isänmaalliset” kummastelevat, miksi jotkut vasemmistolaiset vieläkin puolustelevat venäläisiä ja Venäjän ratkaisuja, vaikka siellä eivät enää ole vallassa bolsevikit. Tällainen asennoituminen paljastaa ihmettelijänsä. He eivät halua tunnustaa, että naapurillakin on oikeuksia olemiseensa. Heille todellisuus ja tosiasiat eivät ole merkitseviä, vaan aina he asettavat oman henkilökohtaisen pyrkyryytensä ja luokkansa edut suomalaisten yhteisten etujen edelle.

Todellisuudessa maapalloltamme ei löytyne toista suurvaltaa, joka on kohdellut pientä naapuriaan yhtä hyvin, kuin mitä itäinen suurvaltanaapurimme on Suomea kohdellut? Vuosisataisen autonomiansa aikana Suomea kehitettiin niin, että laiminlyödystä syrjäisestä maakunnasta tuli keisarikunnan etuoikeutettu näyteikkunamallimaa, jossa oli kehittynyt infrastruktuuri, kansanedustuslaitos ja kansalaisilla maailman kattavimmat äänestysoikeudet.

Itsenäistyneessä Suomessa vallitsevat hegemoniapiirteet

Suomalaiset oli koulittu vuosisatojen aikana ja kirkon myötävaikutuksella nöyriksi  ruotsalaisen esivallan alamaisiksi. Venäjän keisari kiitteli niin ikään suomalaisia helposti hallittaviksi ja uskollisimmiksi alamaisikseen, jotka eivät olleet aiheuttaneet pienintäkään harmia. Autonomian rauhallisissa olosuhteissa suomalaisissa oli herätelty kansallishenkeä, vahvistettu kansalliskieltä, sepitelty kansalle tarunomainen kalevalainen menneisyys, saatu oma raha ja synnytetty illuusio yhtenäisestä suomalaisesta kansakunnasta, joka juuri saavutetuilla kansalaisoikeuksilla voisi kehittyä paremmaksi.

Suomen itsenäistyminen löi kerralla säpäleiksi kaikki illuusiot yhtenäisestä ja tasavertaisesta kansasta. Kymmenvuotiaaksi ehtineeseen eduskuntaan toivonsa panneille haluttiin osoittaa, ettei suomalaisten porvarien ylivaltapyyteissä työväestön omille näkemyksille ollut sijaa.

Suomen itsenäistymisestä alkoi meidän päiviimme asti jatkettu yhtenäinen totaalisten valheiden ja vääristeltyjen totuuksien aikakausi. Valtiovalta, kirkko, koululaitos ja media ovat kaikki yhdessä jo vuosisadan ajan vaalineet vääristeltyjä tulkintoja itsenäisyyden ajan tapahtumista ja eri kansalaisryhmien pyrkimyksistä. Vuosikymmeniä jatkunut objektiivisesti tutkitun tiedon puute itsenäisyyden ajan historiasta on mahdollistanut vääristelyn konsensuksen jatkumisen.

Ihan viime vuosikymmeninä on ilmestynyt melko runsaasti myös tutkimuksia, joissa objektiivisesti ja rehellisesti valaistaan itsenäisyyden ajan tapahtumia ja niiden syitä ja taustoja sekä korjataan vaalittuja vääriä tulkintoja. Ongelmana on, että nämä vääriä historiantulkintoja korjaavat tutkimukset ovat saavuttaneet vain asioista kiinnostuneen suhteellisen suppean lukijakunnan, mutta suuren yleisön tietoisuudessa vallitsevat perinteiset vääristellyt ja kansaamme edelleen traumatisoivat historiatulkinnat.

Sisällissodan nimittäminen vapaussodaksi on valheitten äiti

Kaikille, paitsi niille, joiden yhteiskunnallinen ja historiallinen tietous perustuu suomalaisen koululaitoksen, kirkon ja suomalaisen median välittämään ”totuuteen” itsenäistymisvaiheistamme, on tullut yksiselitteisen selväksi, että mistään vapaussodasta ei sisällissodassamme ollut kysymys. Tämä asia on kiistattomasti selvitetty. Vapaussota-nimitys tuntui valkoisista vain kunniakkaammalta ja sopivammalta kuin luokkasota ja varsinkin siihen takerruttiin oikeuttamaan, peittämään ja lieventämään sitä seuranneen kunniattoman ja raakalaismaisen kansanmurhan häpeällisyyttä.

Niin kiivas oli voittajia kalvamaan jäänyt syyllisyydentunto, että Vapaussota-valheeseen sitoutumisesta tehtiin keskeinen osoitin kansalaisten isänmaallisuusmittaristossa. Tätä keskeistä valhetta tukemaan kehiteltiin ryssäviha, joka historiallisista tosiasioista piittaamatta ja niitä uhmaten on tullut toinen keskeinen isänmaallisuuden osoitin.

Kolmas isänmaallisuuden osoitin on ollut suomalaisten toisinajattelijoitten vainoaminen. Räikeimmillään vainoaminen ilmeni heti luokkasodan jälkeen kansanmurhana. Isänmaallisimmiksi julistautuneet suomalaiset riisuivat ryssävihan opeilla ensin venäläiset kaikesta inhimillisyydestä ja ulottivat samanlaisen syrjinnän vasemmistolaisia aatteita tukeneisiin Suomen kansalaisiin.

Punavankeja vartijoineen Tampereen Keskustorilla 6.4.1918. Kuva: Museokeskus Vapriikki / Creative Commons

Muiluttajien, työpaikka- ja koulukiusaajien Suomi

Itsenäisyydenaikaisessa Suomessa vallitsee ja voi edelleen oikein hyvin isänmaallisiksi itseään kutsuvien oikeistolaisten luomus ja innovaatio: toisinajattelijoihin kohdistettu suomalainen apartheid. Maailman kaikkein vapain suomalainen media ei tietenkään ole suomalaista apartheidia huomannut.

Eihän se ole huomannut Suomessa tapahtunutta sotilasvallankaappaustakaan, jonka seurauksena meillä kenraalit solmivat isäntämaasopimuksia ja ovat sekoittaneet meidät suurvaltojen sotaseikkailuihin. Eikä vapaa lehdistömme tai edes valpas valtiovaltamme ole huomaavinaan monista kansalaisista poiketen, että myöskin niin kutsuttu Länsi harjoittaa varsin yksituumaista ja massiivista kansalaismielipiteen muokkausta. Tätä ahdistavan totalitaarista ilmiötä suuren rahan nöyriksi palvelijoiksi alentuneilla vapaan maailman toimittajilla ei ole oikeutta ruotia.

Maailman lastenpäivänä ministeri Rehula pyysi Suomen valtiovallan puolesta anteeksi koulukotilasten ja -nuorten kokemaa kaltoin kohtelua. Meillä päivitellään vihapuheita, koulukiusaamisia ja vanhusten ja lasten pahoinpitelyjä. Mutta ei haluta nähdä, että perussyy on suomalainen apartheid.

Luokkasodassa Suomen kansalaiset jaettiin pysyvästi kahteen ryhmään. Valkoisille luokkasodan voittajille kaikki punaisiin kohdistuneet rikokset olivat sallittuja, eikä niistä ole joutunut vastaamaan. Punaisille epäilykin rikokseen syyllistymisestä riitti kohtuuttoman ankariinkin rangaistuksiin. Isänmaalisimmille suomalaisille ylpeiltävää ja arvostettavaa suoraselkäisyyttä osoitti leppymättömyys vasemmistolaisten syrjinnässä.

Itsenäisen Suomen historiassa toisinajattelijoita on ollut luvallista nöyryyttää työnsaannissa ja työehdoissa mielin määrin. Muilutukset, pahoinpitelyt, murhat, vankilat, keskitysleirit ja kiusaamiset ovat olleet suomalaisen apartheidin piirteitä suomalaisten toisinajattelijoitten kohtelussa.

Neljäs itsenäisyyden osoitin on Suomessa kritiikitön suomalaisen militarismin ja väkivaltaisen kuolemankulttuurin palvonta.

Seurauksena useilla kielillä vaikeneva kansa

Suomalainen, alamaisuuteen taipuvaisuutensa jo Ruotsin ja Venäjän aikana osoittanut kansa on itsenäistyneessä Suomessa joutunut ojasta allikkoon. Maassa, jossa yhdestä ”valtatotuudesta” poikkeaminen on oikeuttanut ja oikeuttaa edelleen syrjinnän, ei vapaa mielipiteitten vaihto kukoista. Ennen kansamme sanottiin vaikenevan kahdella kielellä, nykyisin kielitaitoisempana useammilla.

Aikaisemmin suomalaisille jumalanpalveluksissa osoitettiin sallitut ja hyväksyttävät mielipiteet. Nykyisin meillä saman tehtävän hoitaa televisio. Valtakunnan ”imaameina” Ruben Stiller Pressiklubissaan, Jari Tervo Uutisvuodossa ja Matti Apunen melkein joka toisessa ohjelmassa availee suomalaisille täällä sallittuja mielenilmaisuja.

Neljä vuotta sitten Suomessa oltiin vielä sen verran häveliäämpiä, että veljeskansan housuilla istuttiin russofobian tuleen. Tämä näkyi ennen kokemattoman massiivisena Sofi Oksasen ja Puhdistuksen julkisuusmyrskynä.

Nälkä on kasvanut syödessä. Jari Tervo on osoittanut niin rohkeaa räväkkyyttä ja laukonut Uutisvuodossa kirpeän herjaavia mielipiteitä suurvaltanaapurin presidentistä, että isänmaalisimmilta suomalaisilta asia ei ole tietenkään jäänyt huomaamatta.

Ylen aamutelevisiossa Seppo Puttonen esittelee uutuuskirjoja. Vasemmistolaisten kirjailijoitten kiintiössä normaalisti vuosittain esiintyvät sinänsä mainiot Pirkko Saisio ja Sirpa Kähkönen, joitten esiintymiset ovat se pakollinen viikunalehti, jolla Yle uskottelee ylläpitävänsä tasapuolisuutensa.

Painosten kuninkaalle Jari Tervolle Ylen ja Suomen henkistä ilmapiiriä isännöivien mielestä viikottainen Uutisvuoto ei ole tarpeeksi ja hänen varmaankin loistavalle Matriarkka-teokselleen tarjottiin Aamutelevisiota levitysavuksi: uutuudelle, jossa Tervo paljastaa, että Stalin oli kohdellut kaltoin inkeriläisiä. Hrustsevhan paljasti jo kuusikymmentä vuotta sitten Neuvostoliitossa Stalinin sopimattoman laadun, joten edes meillä kirjan uutisarvo sinänsä ei voi olla kovin suuri. Sopiva kuitenkin vahvistamaan itänaapurimme demonisoinnissa.

Meillä merkittävämpi paljastus olisi, jos kerrottaisiin, kuinka meillä Stalinia kritisoivat vallanpitäjämme pystyivät pitämään yllä vastaavanlaista toisinajattelijoitten vainoa. Eikä vailla mielenkiintoa kai sekään, mikä mahdollinen yhteys oli suomalaisten heimosotia käyvien terroristien vuosia kestäneillä tihutöillä ja yllyttämisillä sabotaaseihin Stalinin suomensukuisiin kohdistamiin ratkaisuihin? Kaikki suurvallat kun tuppaavat olemaan mustasukkaisen tarkkoja turvallisuudestaan.

Tällä kertaa kirjallisuuden Finlandia -palkinto vaikutti kuin juuri Jari Tervon Matriarkalle räätälöidyltä. Arvostettu taitava kirjailija, varmaan loistoteos, jolle valtamedia ja lööppijulkisuus oli vuosia pohjustanut itään suunnatulla vihakampanjoinnilla niin sanottua sosiaalista tilausta ja lopuksi Baba Lybeck lopullisena valitsijana. Ehkä kaikki edellinen onkin vain tämän kirjoittajan mielikuvitusta tai sattumaa, mutta näin palkitsemiset suomalaisessa apartheidissa ovat olleet tapana ratketa.

Helsingin kirjallisuusmessujen humanistisia arvoja kunnioittavalla loistavalla avajaispuheellaan Jari Tervo veti maton palkitsemisensa alta. Todellisen arvojohtajan rohkeudella Jari Tervo, valtiollisten ja kirkollisten arvojohtajien jatkaessa vaikenemistaan, terävästi ja vastaansanomattomasti uskaltautui arvostelemaan vallanpitäjien surkeita ja ihmisarvoa loukkaavia ratkaisuja. Eihän yhden totuuden maassa konsensusta rikota seurauksitta.

Myytti rauhantahtoisesta Pohjolan kansasta

Valkoisten puheet Suomen yhteydessä rauhantahtoisesta ja puolueettomasta kansakunnasta ovat olleet mitä röyhkeintä valetta, jota vain suomalaisen tiedotuksen varassa eläneet suomalaiset uskoivat tai olivat uskovinaan. Runebergiläinen jihadistinen paatos sotasankaruuden kaikkivoipaisuudesta, viholliskuvien vaaliminen, sotilasparaatien ja sotapatsaiden ylistely työllisti nuoren tasavallan kulttuurityöntekijät. Toisinajattelijoille itsenäinen Suomi tarjosi syrjintää ja vainoa. Lopulta pyssyuskovaisten sotaintoisuus johti loogiseen lopputulokseen: sotaan. Vasta hävityn sodan jälkeen kokemuksista viisastuneitten johtajiensa avulla Suomi lopultakin korjasi kurssiaan ja suomalaisten enemmistö näki tyytyväisenä Suomensa uudestisyntyneenä, rauhantahtoisena ja puolueettomana kansakuntana.

Suomalaisessa oikeistossa oli paljon niitä, joille muutos ei kelvannut. Edes suomalaiset fasistit eivät joutuneet vastaamaan tekemisistään, vaan he löysivät helposti mukavia ja hyvin palkattuja työpaikkoja talouselämän ja hallinnon eri portailta ja odottelivat vain uutta tilaisuutta puuttua valtakunnan kurssiin.Rehelliset suomalaiset sotaveteraanit olivat ensimmäisinä uskaltaneet arvostella sodan mielettömyyttä. Tällaiset äänenpainot vaimennettiin ja sotaveteraaneista tehtiin sotien sankarillisia mannekiineja. Väinö Linnan sodanvastaisesta kirjastakin on väännetty itsenäisyyspäivän sotilasparaatien lisukkeena toimiva viihdyttävä militaristinen kulttituote.

Kekkosen rauhanpolitiikan oppositio keksi luoda sotaveteraanien palvonnasta uuden valtakunnan uskonnon, jonka avulla kaikenlaisesta asiallisestakin sotapolitiikan arvostelusta tehtiin kielletty tabu. Rehelliset suomalaiset sotaveteraanit olivat ensimmäisinä uskaltaneet arvostella sodan mielettömyyttä. Tällaiset äänenpainot vaimennettiin ja sotaveteraaneista tehtiin sotien sankarillisia mannekiineja. Väinö Linnan sodanvastaisesta kirjastakin on väännetty itsenäisyyspäivän sotilasparaatien lisukkeena toimiva viihdyttävä militaristinen kulttituote.

Kekkosen ajaman ja suomalaisten enemmistön hyväksymän rauhanpolitiikan romuttaminen onnistui sosialidemokraattisten elitismiin kallellaan olevien johtohahmojen: Koiviston, Lipposen ja Ahtisaaren tuella. Äskettäin Trumpin valinnan ratkettua Ahtisaari televisiossa lipsauttikin, ettei rauhantyökään onnistu ilman Yhdysvaltain tukea. Ahtisaari jos kuka tietää, että Yhdysvaltain voimapolitiikan uhmakkaana lakeijana toimiminen voi olla hyvin palkitsevaa.

Suomalaisten ongelmallinen itsetunto

Ihailimme kaikki islantilaisten osoittamaa ennakkoluutonta kamppailumieltä ja menestystä jalkapallon EM-kisoissa ja karsintaottelussa Suomea vastaan. Islantilaisten leikkimielisen kepeän ja luottavaisen asenteen omaan tekemiseensä tuntuu sisältävän jotain, mitä meiltä puuttuu ja jota juuri kaipaisimme.

Pankkikriisien ratkaisuissakin islantilaiset pistivät syylliset pankinjohtajat vankilaan piittaamatta ulkopuolisten neuvoista, joita taas meillä kuunnelleen mallioppilasmaisen herkällä korvalla. Harvalukuinen väestö syrjäisellä saarellaan kieltäytyy olemasta minnekään päin rähmällään, kun meillä johtavat poliitikkomme kuolaavat rukousaamiaiskutsuja ja suosittelevat Aku Ankka -lehteä eväiksi lapsillemme.

Meillä saa vallita ilmapiiri, jossa poikkeavan mielipiteen ilmaiseminen tekee maassa lainsuojattoman, jota on oikeutettu syrjiä työpaikan saannissa, eristää sosiaalisesta kanssakäymisestä ja torpata sellaisen uralla eteneminen.

Suomalaisesta henkisestä ahdasmielisyydestä kertoo  sekin, että professoritkin huomattavan usein uskaltavat ilmaista perusteltuja yhteiskuntakriittisiä mielipiteitään vasta eläköidyttyään ja huolehdittuaan sitä ennen, että omat lapset ovat jo turvallisesti sijoittuneita.

Suomessa vallitsevaan koulukiusaajamaisesti ylläpidettyyn ilmapiiriin kuuluu, että suhteilla työpaikkansa saaneet tekopyhästi kauhistelevat kaiken jälkeen meillä vallitsevaa yleistä negatiivisuutta ja esittävät positiivisuusvaatimuksia työnhakijoille ja syjäytetyille.

Isänmaalliset suomalaiset eivät syrji sellaisia suomalaisia, jotka ovat heidän laillaan uskovinaan, että Mannerheimin johdolla jääkärit ovat taistelleet Suomelle itsenäisyyden Vapaussodassa ja jotka eivät koskaan ole ajatelleet vasemmistolaisilla tai ainakaan kommunisteilla olevan rehellisiä aikeita, eikä mitään oikeutta vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen ja jotka epäröimättä jaksavat uskoa venäläisten ikiaikaiseen pahansuopuuteen ja kavaluuteen ja ilman epäilyksen häivää luottavat suomalaisen Nato-yhteensopivan armeijan ja aseistuksen estävän kaikki köyhempien ja maahanmuuttajien esittämät vaatimukset, jotka saattaisivat uhata etuoikeutettujen ja varakkaampien kunnon suomalaisten elämää.

Miten juhlistaisimme itsenäisyytemme juhlavuotta

Perinteisesti vietetty Suomen itsenäisyyspäivän juhlinta keskellä pimeintä kaamosaikaa korostaa kaikkia falskeja ja valheellisina vaalittuja uskomuksia.

Huolella rakennetun ja kansan suuren enemmistön hyväksymän puolueettomuuden ja sopuisten naapuruussuhteitten kevytmielinen vaihtaminen sotauhoiseen rehentelyyn ja militaristiset itsenäisyysnäytökset hintahirmuisten asejärjestelmien ryydittämänä vievät rauhantahtoisilta suomalaisilta viimeisenkin juhlamielen.

Kuninkaan ja tsaarin kiittelemä suomalaisille ominainen alamainen nöyryys on itsenäisyyspäivän juhlinnassa viety huippuunsa, kun tasavaltalaiset on saatu vapaaehtoisesti ”kotibantustaneistaan” töllöttämään banaalia surkeajuonista kättelyparaatia ja kuuntelemaan toimittajien muka yllättävästi mediajulkkisten joukosta valittujen yllätyksettömät ilmaisut lottovoittomaassa elämisen onnesta.

Ja tällaisesta isänmaan itsenäisyyspäiväjuhlinnasta me olemme saaneet nauttia jo sata vuotta.

Lopuksi varmaan konsensushenkisyytemme sisäistäneet tapatutkijat ja jälkiviisastelijat toteavat, että juhlintamme on suomalaisten näköinen ja meille muotoutunut ja sellaisenaan ihan sopiva ja meidän vaan pitää yrittää vahvistaa horjuvaa kansalaistemme itsetuntoisuutta ja hyväksyä tosiasiat ja juhlamme jäyhä arvokkuus.Militaristishenkinen itsenäisyydellä melskaaminenkaan ei taida suomalaisten juhlamieltä herättää, kun isäntäsopimuksella oma isännyytemme on luovutettu.

Voimme lohduttautua sillä, ettei mikään kansa ainakaan kadehdi juhlaamme, eikä siihen siis liity kaappausuhkaa edes kybersotavaltojen taholta.

Militaristishenkinen itsenäisyydellä melskaaminenkaan ei taida suomalaisten juhlamieltä herättää, kun isäntäsopimuksella oma isännyytemme on luovutettu.

Olisimmeko vihdoinkin kansakuntana kypsiä katsomaan kunnolla peiliin. Ylilääkäri Pirkko Turpeinen-Saaren kirja Lahtari, punikki ja teurastaja on paras mahdollinen kansallisen itsetutkistelun selkeyttämisen väline. Sata vuotta kestänyt sitkeä valheissa roikkuminen on traumatisoinut kansaamme tavalla, johon voi tarjota vain mielenvaivoihin erikoistunut lääkäri.

Etelä-Afrikan tasavallassa rotusorron jakamaa kansakuntaa eheytettiin sovinto-ohjelmalla, jonka yhtenä seurauksena oli ainakin niin kutsutussa Lännessä terroristiksi leimatun kommunistin, presidentti Nelson Mandelan muuttuminen arvostetuksi ja juhlituksi ihmisoikeussankariksi.

Meillä tarvitaan Etelä-Afrikan tasavallan lailla kipeästi omaa sovinto-ohjelmaa oman kansallisen traumamme selvittämiseen. Valtiovallan taholta esitetty anteeksipyyntö kaltoin kohdelluilta koulukotilapsilta oli hyvä ja oikeansuuntainen alku. Valtiovallan taholta on teeskentelemättä pyydettävä anteeksi meillä tapahtunutta kansanmurhaa ja toisinajattelijoitten vainoamista. Mikään ”sori siitä” lausuma ei ole riittävä. Meillä anteeksipyynnön pitää johtaa itsenäisyyden aikaisen historian vääristelyjen oikaisemiseen niin, että se läpäisee kaikkien kansalaistemme tietoisuuden.

Nykyiset nuoret vihapuheitten harjoittajat ovat voineet omia isänmaallisuuden tunnukset vain kelvottomasti hoidetun yhteiskunnallisen ja historian opetuksen vuoksi. Muilutuksilla ja kommunistien vainoamisilla ylpeilleiden vaarien kokemukset ovat uponneet isänmaallisina tekoina nuoriin ja vaikutteille alttiisiin mieliin. Vain näiden nuorten syyttely on vastuunpakoilua. Kouluviranomaiset, media ja päättäjät ovat yhdessä sallineet suomalaisen apartheidin syntymisen ja kehittymisen niin rumaksi ja traumaattiseksi, kuin miltä se vihapuheissa näyttäytyy.

Historian tietoista vääristelyä on, kun ilmiselvät rikokset jätetään tuomitsematta ja rankaisematta ja ihmisille väitetään sata vuotta, että kyseinen henkilö olikin jalo ja suuri sankari ja hänen kaikki virheensä ja ilkityönsäkin selitetään aina parhain päin. Mannerheim on meillä esimerkki tällaisesta historian tietoisesta vääristelystä. Vielä suhteellisen äskettäin tapahtuneen kaikkien aikojen suurimman suomalaisen valinnan voittaminen on osoitus meillä jatkuneen historian vääristelyn aukottomuudesta.maa, joka ei osaa arvostaa myös kommunistejaan, ei ole sivistysmaa

Yhtä suuri vääristely ja vääryys on kommunistin pyrkimysten, tavoitteiden ja tekemisten väittäminen epäisänmaallisiksi ja tuomittaviksi sen takia, että niiden tekijä on kommunisti. Kommunisti on ajatellut ja ajattelee toisin monista yhteiskunnallisista asioista sen vuoksi, että hän on eri mieltä. Sillä maa, joka ei osaa arvostaa myös kommunistejaan, ei ole sivistysmaa. Objektiiviseen historiankirjoitukseen meidän pitäisi edes pyrkiä.

Turpeinen-Saaren kirjan lukija voi arvioida tapahtuneitten ja todennettujen tosiasioiden kautta Mannerheimin ja Kullervo Mannerin tekoja ja sen jälkeen pohtia, kuinka hyvin suomalainen historiankirjoitus on onnistunut näiden henkilöitten tekemisten välittämisessä kansalaisille.

Entä jos tasavaltalaisina päättäisimme yhdessä, että sata vuotta militaristishenkistä sotien muistelujuhlintaa saa riittää. Sata vuotta Vapaussota-valhetta ja kansalaisten jakavaa syrjintää saa riittää. Ellei Yle kykene välittämään tasokkaampaa kuin tylsää kättelyparaatia, niin me päättäisimme kaikki pitää töllöttömän illan.

Mitä jos kutsuisimme naapurin tai vaikkapa kaksi naapuria juhlistamaan kanssamme itsenäisyyspäivää hyvän ruoan ja sopivien juomien kera, tai päättäisimme koko naapurustoporukalla viettää aina itsenäisyyspäivisin pikkujoulumaisesti suomalaista kaamoksen katkaisujuhlaa.Isänmaallisuuden valheelliset kriteerit on aika romuttaa. Päättäkäämme yhdessä, että alamme tästä eteenpäin arvostaa toisiamme todellisten pyrkimysten ja tekojen mukaan.

Isänmaallisuuden valheelliset kriteerit on aika romuttaa. Päättäkäämme yhdessä, että alamme tästä eteenpäin arvostaa toisiamme todellisten pyrkimysten ja tekojen mukaan.

Voimmeko itse vaikuttaa tilanteeseen?

Me suuriin ikäluokkiin kuuluvat olemme pettäneet. Me olemme nähneet omin silmin hyvinvointivaltion rakentamisen. Me olemme olleet murtamassa patriarkaalista ja militaristista arvomaailmaa ja kokeneet rauhantahtoisten ja luottamuksellisuuteen rakentuvien suhteiden voiman ja siunauksellisuuden. Raukkamaisesti ja lammasmaisuuteen palaten me olemme antaneet vanhojen arvojen palautua. Omaan mukavuuteemme käpertyen me olemme valinneet mieluummin palkitsevat suojatut työpaikkamme, kuin uskaltautuneet puolustaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa.

Nuorempia me olemme syytelleet ”pullamössö”- sukupolveksi, vaikka juuri meidän omaa toimintaamme tuo termi osuvammin kuvaisi. Huonoa omaatuntoamme me olemme peitelleet syyttämällä vastoin parempaa tietoamme Kekkosen aikaa kaikesta mahdollisesta pahasta. Vaikka tosiasioiden mukaan vain Kekkosen aikana vasemmistolaiset kommunisteja myöten saivat osallistua yhteiskunnalliseen kehitystyöhön ja sen seurauksena syntyi suomalainen hyvinvointivaltio.

Kekkosen esimerkin rohkaisemana, aikuisiässä muuttuminen sotaintoilijasta rauhanrakentajaksi, ottakaamme itseämme niskasta kiinni ja sanokaamme päättäväisesti Suomen vaivoin saavutetun ulkopoliittisesti turvallisen aseman uhraajille, puolueettomuutemme tuhraajille ja sotakiihkoisille natottajille sekä hyvinvointivaltion rapauttajille: Saatanan tunarit!

Me vanhenevat, mutta vielä sentään muistavat haluamme, että saamme itsenäiseen Suomeen 60-lukulaiset arvot takaisin.

MAKE LOVE NOT WAR!

 

Tuomo Paasirova on espoolainen eläkkeellä oleva luokanopettaja. Hän on kirjoittanut mm. kirjat Profeetta omalla maalla sekä Vuosi isänmaalle.

LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ

61 KOMMENTTIA

  1. Hieno aloite Tuomo Paasirova.

    Kirjoituksesi sisältää niin paljon tartuntakohtia, että niillä kullakin pitäisi oikeastaan olla oma aloitepalstansa.
    Kirjoituksessasi on myös paljon rakentavia elementtejä, mutta kansakunta aikanaan ratkaisee menettelytavat…

    Ottaisin nyt tähän omalta osaltani yhden aihion mietittäväksi ja kommentoitavaksi:

    Lainaus:
    ”Pentti Sainion tänä vuonna ilmestynyt kirja Armeijan hukatut miljardit paljastaa kaikessa karmeudessaan, kuinka suomalaisille on valehdeltu ja kuinka armeijamme puolustuskykyä on heikennetty ja Suomi on kansalaistensa enemmistön tahdosta piittaamatta sidottu sotilasliittolaisiksi sotaisten suurvaltojen (USA ja Iso-Britannia) kanssa.”
    —
    Tässä kirjassa kerrotut asiat ovat niin uskomattomia kaikessa karmeudessaan siinä mielessä, että voiko missään enää pahemmin töpätä, kun mitä Hornet hankinnoissa on tehty. Aluksi piti hankkia yksimoottorinen kone käyttötaloudellisista syistä. Sitten lopulta hankittiin kaksimoottorinen hävittäjä toimittajalta, joka ei alunpertin edes ollut ”listoilla ollenkaan”. Summa joka lopulta maksettiin ja jota maksetaan vieläkin muodossa tai toisessa ylitti kaiketi kymmenkertaisesti alkuperäiset kustannuskehykset.

    Puolustusministerinä oli tällöin RKP:n Elisabeth Rehn, jonka karvat tunnetusti osoittivat Naton suuntaan.
    Lukekoon kukin itse muut detaljit.

    Siis lähdettiin ostamaan tomaatteja mutta ostettiinkin perunoita… Koko kertomus herättää kysymyksen siitä, että onko ostotehtävissä ja niistä vastuussa ollut porukka ollut selvinpäin edes yhtä ainoata lobbauskierrosta.

    Samaan aikaan kun näitä Hornet kauppoja kehiteltiin, Suomi velkaannutettiin keinotekoisella lamalla, josta toisaalla on kirjoitettu. Siinä yhteydessä pelastettiin myös liikepankit SYP ja KOP, joiden yhdelmä sitten muilautettiin aikanaan Ruotsiin turvaan. Tämä tapahtui ryöväämällä pk-sektori ja yksityistaloudet. Virallinen selitys on tietenkin toisenlainen.

    Se velka on edelleenkin maksamatta, eikä merkkejä edes aikomuksistakaan sellaiseen ole näköpiirissä. Sen luokan osvouksesta ei enää selviä anteeksipyynnöllä, kuten Rehula on tehnyt muissa yhteyksissä.

    Samaan aikaan kun sähläiltiin hornettien lailla hornettien kimpussa mehiläiskuningatar ministeriaitiossa, toisaalla järjesteltiin liittymistä Euroopan Unioniin. On osoittautunut, että -90 luvulta alkaen kaikki on sössitty presidentiaalisin ja ministeriaalisin voimin oikein kunnolla,

    On kysyttävä kuka oikein maksoi ja mitä ja mistä, ja kenen hyväksi. Tämänhetkisessä tilanteessa vaikuttaa siltä, että maailmanpolitiikassa ajetaan taas kehityskaarta eteenpäin sodan kautta, koska on liian monta ratkaisematonta ongelmaa, joihin ei haluta kompromissia ,ja esiasteet ovat jo olleet meneillään jonkin aikaa.

    Suomikin kulkee rinta rottingilla kärkihankkeidensa kanssa vaikka ryysyt roikkuvat. Niinhän sitä kaiketi pitää.
    Pakostakin tulee mieleen Suomen hallituksen toimien osalta sovellettavaksi Friedrich Nietzschen sanat: ”Älä pullistaudu, sillä silloin sinut puhkoo pieninkin sipaisu naskalin”.

    Mitenkään kumartelematta itäänpäin, kun en halua nostaa persettä pystyyn länteenpäinkään kuten maassa on viimeaikoina tehty. Itäänpäin on viimeisten vuosien aikana vain vittuiltu. Potut tulevat vielä muussattuna takaisin. Nykyhallituksen ja aikaisempienkin preferenssit ilmeisesti ovat ajaa Suomi sotaan Venäjää vastaan.

    Olemassaolevilla resursseilla nk. ”länsimaisen (anglomaailman) arvojen (hajoita ja hallitse, -riistä ja ryövää) puolustaminen kuviteltua tai väkisin konstruoitua uhkaa vastaan on idiottien akti, mutta edustaa hyvin vallitsevaa poliittisen eliiitin asennemaailmaa. Sillä ratkaistaan ”turvakodista” käsin monta ongelmaa.

    Välietappina voi tietysti ajatella kapinan kukistamista Kotimaassa, jota varten kriisinhallintamielessä on kutsuttava apujoukkoja ampumaan ”punikkeja”. Noitavainot ovat kuitenkin jo alkaneet.

    Todennäköistä kuitenkin on, että Venäjä tulee olemaan paikoillaan vielä silloinkin, kun Suomesta on jäljellä vain tomukasat, ja suojaluolissaan piileskelevät ”päättäjät”, joiden merkittävin ja suurin synti tulee olemaan katastrofaalinen virhearvionti, jonka seurauksena Suomesta jälleen tuli suurvaltapolitiikan pelinappula ja kynnysmatto.

    Muitakin vaihtoehtoja olisi ollut…

    • ”Tässä kirjassa kerrotut asiat ovat niin uskomattomia kaikessa karmeudessaan siinä mielessä, että voiko missään enää pahemmin töpätä, kun mitä Hornet hankinnoissa on tehty. ”

      Voi töpätä. Odota vaan kun meille tulee ne F-35.t jotka eivät välttämättä pääse edes ilmaan.!

      • Monet ovat tietoisia tästä ongelmasta… Joka kyllä koskee jo aikaisempiakin koneita. Olisin kovin iloinen jos näin ei olisi, mutta kun näin on. On ihan sama minkä maan rautaa ja softaa on fapriikissa.

    • Tälle sivulle tämä kuuluu eikä tuolle toiselle jonne tekstin laitoin.
      Näin kirjoittaa Antti Pesonen, Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja:

      Juhlavuosi alkaa mutta mitä ihmettä juhlitaan?

      Suomen itsenäistymisestä tulee v. 2017 kuluneeksi sata vuotta. Suomi on kuitenkin paljon vanhempi. Asutusta Suomen nykyisellä alueella on ollut ainakin tuhansien vuosien ajan. Vanhimmat säilyneet kirjalliset maininnat suomalaisista ovat lähes parin tuhannen vuoden takaa.

      Missä vaiheessa Suomesta tuli valtio, on akateeminen kysymys, mutta vv. 1809-1917 Suomi oli autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän alaisuudessa. Tuolloin Suomella oli sisäinen itsehallinto, kansallinen itsenäisyys. Suuriruhtinaskuntana Suomi sai oman rahan v. 1860.

      Valtiollisen itsenäisyyden Suomi sai v. 1917. Heinäkuussa 1917 eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi ja saman vuoden joulukuun 6. annettiin itsenäisyysjulistus. Valtiollinen itsenäisyys merkitsi sitä, että Suomella oli sen jälkeen muista valtioista riippumaton lainsäädäntövalta, omaan lainsäädäntöön nojaava itsenäinen tuomioistuinlaitos ja oma ulkopolitiikka.

      Valtiollisesta itsenäisyydestä luovuttiin v. 1995 alussa, kun Suomi liitettiin Euroopan unioniin. EU-Suomi ei täytä itsenäisen valtion tunnusmerkkejä.

      Nyt virallinen Suomi juhlii ”satavuotiasta Suomea”. Teema on ilmeisen tarkkaan harkittu. Itsenäisyyttä siinä ei mainita, vaikka juuri Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi tuo sata vuotta.

      Tosiasiat ovat itsepäisiä kuin aasit. Tosiasiaa Suomen itsenäisyyden menetyksestä ei pääse pakoon. Suomen perustuslain mukaan maamme on edelleen itsenäinen tasavalta, jossa ylin valta kuuluu Suomen kansalle. Perustuslaista on näiltä osin tehty kuollut kirjain. Asiaa ei paranna se, että EU-jäsenyys hiljattain lisättiin perustuslakiin ja näin sinne tuotiin sovittamaton ristiriita. Itsenäisyys ja EU-jäsenyys eivät voi toteutua yhtä aikaa.

      Suomen itsenäistymisen kannattajille tuleva vuosi tarjoaa tilaisuuksia kertoa että keisarilla ei ole vaatteita, Suomella ei ole itsenäisyyttä.

      EU-Suomen nykytila osoittaa, että Suomi tarvitsee valtiollista itsenäisyyttä aidon kansanvallan ja kaikkia koskevan hyvinvoinnin perustaksi.

      Itsenäisyyden palauttaminen, siis ero EU:sta voi tapahtua eduskunnan enemmistön päätöksellä. Maailman tapahtumat osoittavat, että äänestämällä voi vaikuttaa. Muutoksen aloittaminen on Suomessakin kansalaisten käsissä.

      Meneillään on itsenäisyystaistelu, joka voidaan ja pitää käydä ilman väkivaltaa. Itsenäisyystaistelun yksi tärkeä puoli on, että se loppuu vasta kun se on voitettu.

      • Kun mää en mittän tiärä, niin kysynkin, VOIKO yksikään EUnioon liitetyistä maista ”OLLA ITSENÄINEN MAA” ? Selittäkää, mitä tarkoittaa maan ITSENÄISYYS ??? Voiko MAA olla myöskin ”kaksinainen”,kolminainen jne,jne. Kimmo sen voisi esittää, niin hyvin,että me jokainen menemme pyörryksiin. MH-17 ?

  2. No johan se oli aikakin, kunnon kommari propagandan!

    ”Ylilääkäri Pirkko Turpeinen-Saaren kirja Lahtari, punikki ja teurastaja on paras mahdollinen kansallisen itsetutkistelun selkeyttämisen väline. Sata vuotta kestänyt sitkeä valheissa roikkuminen on traumatisoinut kansaamme tavalla, johon voi tarjota vain mielenvaivoihin erikoistunut lääkäri”

    Varmasti jos tarkoitus on aivopestä itsensä törkeästi vääristellyllä historialla ja kommunismia valkopesevällä tavalla.
    Ei tarvitse kuin katsoa mitä Venäjällä tapahtui sinä aikana kun kommunismi hallitsi, niin voidaan todeta että lähes kaikki mahdollinen meni siellä vituiksi!

    Ei siis ihme että Putinkin on todennut että sosialismi ei ole vielä toiminut missään päin.

    Heitän näiden ”punaisten satujen” sekaan hieman tummia sävyjä, mustaa, harmaata ja sinistä niin pysyy tasapaino!

    Öitä teille jotka vielä valvotte!

    https://www.youtube.com/watch?v=KGoj_HvNfzg

    • Ei minusta ollut kommaripropagandaa. Lähinnähän Paasirova argumentoi että kommunisiti olivat osaltaan rakentamassa hyvinvointi-Suomea kun se heille vihdoin sallittiin, so. toisinajattelijoiden ottaminen mukaan keskusteluun ja tekemiseen saattaapi tuottaa yleistä etua edistäviä tuloksia.

      • Kommunistien peitejärjestöön SKDL:ään eksyi ainakin alkuun paljon järkevästi ja rakentavastikin toimivaa joukkoa.

    • Jos tämä kirjoitus oli mielestäsi ”kunnon kommunisti propagandaa”, en voi uskoa, että olet kovin perehtynyt kommunismiin ja sen viestinnän (propagandan) historiaan. (Oletan että tarkoitat tässä stalinistista/maoistista ”kommunismia”, et kommunismia marxilaisesti ymmärrettynä.)

      Jos viittaat historiallis-poliittiseen analyysiin ”punaisena satuna”, olet varmasti valmis osoittamaan, missä kohden Paasirovan asiallista tekstiä löytyy epätotuuksia ja kuvitelmaa – ”satuja”?

      • Voit uskoa Johanna että varmasti olen perehtynyt kommunismiin, sen historiaan ja kehityskulkuun varsinkin Euroopassa.

        Olen perehtynyt myös tuon murhanhimoisen vapaamuurarin Karl Marxin teksteihin(myös Lenin ja Trotski olivat rappareita)

        Punaisella sadulla viittasin varsinkin tuohon kohtaan:

        ”Ylilääkäri Pirkko Turpeinen-Saaren kirja Lahtari, punikki ja teurastaja on paras mahdollinen kansallisen itsetutkistelun selkeyttämisen väline. Sata vuotta kestänyt sitkeä valheissa roikkuminen on traumatisoinut kansaamme tavalla, johon voi tarjota vain mielenvaivoihin erikoistunut lääkäri”

        Kyseinen kirja on jokaiselle historian osaajalle roskan arvoinen!

        • Eiköhän se lähinnä liene niin, että fanaatikko on aina pelottava, olkoot sitten kommunisti, oikeistolainen, fundamentalistiuskovainen tai vegaani.

        • Mikä erikoisuus se ”vapaamuurarius muka on” ? Siinä järjestössähän on kaikenmaailman ”sukankuluttajia”,eivätkä ne ole mitään ruudinkeksijöitä.
          Monet ovat rakastuneita viinoihinsa, kuin muutkin kunnon kansalaiset? Kekkonen otti kiireesti jalat alleen, jos Moskovasta alkoi kuulua murinaa, ja lensi sinne pienelle iltapäivä-Vodkalle. Kekkosesta en muuta tiedä, kun olin nuori, eikä politiikka ollut ensimmäisenä ” ruokalistallani”. OLi SUOMEN johtajana kuka tahansa, mutta nyt ovat toiset johtajat ”FRAMILLA”, ja kaikki on menossa päin helvettiä, koska itsenäisyys meni perseelleen. En osaa sitä
          kauniimmin ilmoittaa.

  3. Hyvä kirjoitus, kansallisen olemassolomme suurimpia hasteita tulevaisuudessa on, kykenemmekö säilyttämään ja uusintamaan omintakeisuuttamme,mikä on tuotosta niin läntisten kuin itäisten kultuurien vaikutuksesta.
    Ensimmäisen maailmansodan aikaiset tapahtumat ja sattumukset olivat osin mielivaltaisia,tie itsenäiseksi valtioksi ei ollut mikään johdonmukainen prosessi,ikä myöskään vaeluksemme itsenäisenä valtiona.

  4. Joku kerkisi jo nostamaan esiin kommunismin luurangon. Totta lienee, että kommunismi ei ole toiminut missäään, eikä varmaan tule toimimaankaan. Nyt elämme kuitenkin nk. kapitalistisessa maailmassa, jolle ominaista näyttää olevan jatkuvat talouskriisit. Syklit vain lyhenevät. mutta eihän se ketään haittaa.

    Kun yhtäältä katsotaan, niin propaganda on kommunistista propagandaa kun se latoo faktoja tiskiin, mutta kon toisaalta katsotaan, niin propagandaa ei ole se kommunikointi, ja manipulointi, jolla kaikki yritetään saada saman hallinnon alle erilaisin virityksin, jota Suomikin on joutunut kokemaan. -Ihmeellistä…

    Puhutaan markkinataloudesta, Markkinatalous on hyvä, mutta kun markkinataloutta säädellään kapitaalin kartellien ja monopolien etc. avullla, niin faktisesti ollaan samnlaisessa keskusjohtoisessa tilanteessa kuin missä kommunistitkin. Emme me missään vapaan kaupan kehyksissä elä. Sosialistisen aatteen isäntä vain vaihtunut, vai onko edes sitäkään. Venäjän vallankumous aikanaan organisoitiin aivan muualta käsin, kuin sisältäpäin. Siitä on aineistoa riittävästi kuin vain hakee.

    Vapaus ja valintamahdollisuudet tulevat hyvin esiin esim. television ilmaiskanavien sisällössä. Toinen toistaan typerämpää anglokamaa tulee pitkin päiviä ja iltoja. Tarjolla varmaan olisi tulisi kunnollistakin, mutta siitä pitäisi maksaa, ja jota sitäkin tietysti on. Suurin osa kuitenkin on samaan muottiin valettua skeidaa pienin vivahde-eroin. Suomessa on hyvin apinoitu imitointia intonointia ja muitakin ilmaisumuotoja myöten ko. lisenssiformaatit.

    Em. perusteella voisi väittää, että nk. kapitalismin keinoin pyöritetty markkinatalous itseasiassa on tukahduttanut kaiken moninaisuuden, joka sentään on kaiken kehityksen ydin. Nyt toistetaan vain samaa erivärisissä käärepapereissa. Miten se eroaa sosialistisesta aatemaailmasta, jonka keskeisin ylläpitäjä tällä hetkellä on Euroopan Unioni isäntineen.

    Suomessa on meneillään trendi, jossa yksi aatemailma menee yli kaiken, kaikkien muiden kustannuksella, ja siinä yhteydessä unohtuu että yhteiskunnassa on muitakin elementtiä ja tarkoituksia kuin talous ja finanssiamaailma.

    Vapaus ja valintamahdollisuudet tulevat hyvin esiin myös hallituksen politiikassa. Tilanteet ajetaan paniikkirajalle, ja sitten ilmoitetaan, että ei ole kuin tämä vaihtoehto. Tyypillistä tämä on nimenomaan Kokoomuspuolueelle. Muuan kotimainen ”hammasatleettikin” sanoi eräässä viedeoesityksessä jossa puhuttiin Uudesta Maailmanjärjestyksestä, -”T h e r e a r e n o a l t e r n a t i v e s”.

    Sillälailla sitä vapaassa maailmassa.

    Mitä sitten tulee Hornet hankintoihin, niin ko. tuotantolaitos oli Hornetkauppojen aikoihin konkurssikypsä, ja tarvitsi suuren kaupan tullakseen integroiduksi muihin yhteyksiin, ja Suomessa lennettiin retkuun täyttä häkää tilanteessa, jossa ei olisi ollut varaa ostaa yhtään mitään… Tällaisella toiminnalla on seurannaisvaikutuksensa.

    • Kommunismi on täyttä lihaa ja verta esim. Pohjois-Koreassa, joten on harhaanjohtavaa puhua ”kommunismin luurangosta”.

      • Kiitos vain korjauksesta, Kyllä kysymys aina on kuitenkin jonkinlaisesta hybridistä, jossa johtoon ei sovelleta samanlaisia aatteita kuin rahvaaseen…
        Ontuu se aate sielläkin.

        • Eräs toinen esimerkki kommunismista on Kiina. Varsinaisena kommunismina se nykyisin on kylläkin jo niin vesitetty versio, että siellä on jäljellä vain rautainen diktatuuri, jota ilman missään ei varsinainen kommunistihallinto ole pysynyt pystyssä.

          • Niiin juuri, mutta kommunistinen Kiina on se joka pitänyt pystyssä kapitalistista markkanatalousjärjestelmää jo vuosikaudet.

            Jenkkien sodat demokratian levittämiseksi kivikautiseen maailmaan Lähi-Idässä jne. on tapahtunut kinuskien rahoilla. mikä siis on se länsimainen arvomaailma… Pakostakin alkaa vähän naurattaa, vaikka ei pitäisi.

          • Tarkoitit kai ”kommunistinen” Kiina – lukuunottamatta rautaista diktatuuria, kommunismia pystyssä pitävää selkärankaa!

        • Erkki, mikä on tuo Suomalainen sana ”HYBRIDI”?????? Poissaolevana yli 50 vuotta, olen kait pudonnut kelkasta.

    • ”Totta lienee, että kommunismi ei ole toiminut missäään, eikä varmaan tule toimimaankaan.”

      Se on se inhimillinen tekijä 😉 Ajatuksen tasolla toimii mutta sitten kun mukaan tulee inhimilliset tekijät (kuten ahneus, ylpeys, itsekkyys jne) niin käytäntö ei toimi. Pätee myös kapitalismiin, vihreyteen ja muihin ideologisiin rakennelmiin. Suuressa mittakaavassa virheetkin sitten vielä skaalautuvat vastaaviksi.

  5. KIITOS kirjoituksesta.
    Näin tiivistetysti ja syvältä luotaavaa lyhyttä kirjoitusta historiastamme en ole löytänyt, on jo korkea aika saada julkiseen keskusteluun valheellisuudelle perustuva virallinen historiamme tulkinta.

    Kun aikuisena ensikerran v.1975 kävin tutustumassa naapurimaamme silloiseen Leningradiin, niin matka oli historiallisessa mielessä avartava ja järkyttävä, sillä kaupunkikierroksella oppaaksemme sattui hyvin suomea puhuva nainen joka oli kokenut 10 vuotiaana lapsena Leningradin piirityksen ja hän kertoi meille omakohtaiseen kokemukseenssa perustuen siitä kauheudesta jonka saksalaiset fasistit silloin aiheuttivat monimiljoonaiselle kaupungille ja sen asukkaille, siinä hän oli vieraskoree ettei maininnut suomalaisten osuudesta kaupunkia piirittäneeseen saartorenkaaseen.
    Tämä oli ensi kerta kun kuulin kyseisestä piirityksestä, sillä ei sellaisista puhuttu koulun historiantunneilla eikä yleisestikkään.

    Tämä kokemus sai minut nuorena miehenä tutustumaan laajemmalti maamme historian kirjoitteluun ja kehoitan muitakin sen omatoimiseen tutkiskeluun, sillä ainoastaan kriittisellä suhtautumisella viralliseen ”totuuteen” löytää sen toisen puolen.
    Suosittelen myös lukemaan mm. -Lauri Teivaisen: SOTA SUOMESSA-.

    Onkohan se orjamieli kansamme perusluonteessa , vai taamoiko ruotsalaisten n.700 vuotinen ”kasvatus” meistä sellaisia, että aina on hakeuduttava jonkun holhoukseen, kun tilastojen mukaan sellaisia johtajia kuin KEKKONEN oli voi näin pienelle kansalle syntyä vaan kerran sadassa vuodessa ja ilman kaltaistansa olemme aina tyrkyttämässä Itsenäisyyttämme muille holhoustamme vastaan.

    Se on ainakin selviö, että jos ei Venäjä v.1809 olisi meitä Ruotsilta vallannut, niin ei koskaan olisi tullut Itsenäistä Suomen valtiota ja Suomen kieli olisi melko varmaan tänään kuollut kieli.

    • ”Se on ainakin selviö, että jos ei Venäjä v.1809 olisi meitä Ruotsilta vallannut, niin ei koskaan olisi tullut Itsenäistä Suomen valtiota ja Suomen kieli olisi melko varmaan tänään kuollut kieli.”

      Tässä yhteydessä on hyvä muistaa se, että Ruotsin kuninkaalta meni ”paskat housuun”, kun venäläiset sotajoukot ryyppäsivät ja rällläsivät jo Pohjanlahden tuollapuolen, kun jää antoi mahdollisuuden etenemiseen, -ja mikä merkityksellisintä, kun ei ollut muuta tekemistä…

      Niinpä Ruotsin kuningas sitten lahjoitti Suomen, -siis lahjoitti Suomen jota hän ei koskaan edes omistanut, venäläisille, rauhansopimuksen aikaansaamiseksi. Siitä alkoi kausi, jonka aikana pääsääntöisesti suomalaisia kohdeltiin kohtuullisen hyvin, päinvastoin kun sitä edeltävinä aikakausina.

      Suomi oli faktisesti Ruotsin siirtomaa, ja siirtomaaisännät toimivat kuten toimivat, ja nk. Suomen Sota vapautti Suomen siitä tilanteesta. Siitä alkoi Suomen itsenäisyyden kausi autonomian kautta.

    • On aina sanottu mitenkä voittaja kirjoittaa historian tapahtumista sodissa. Pitää paikkansa mutta varauksin. Hävinnyt puolikin kirjoittelee, mutta tuppaa salailemaan, mitenkä hyökkäys meni pieleen, ja turpiin tuli. Jokaisella on aina ”oma hevonen haassa”? Tuntematon sotilas oli jonkinlainen ”avainsana” pannessaan hammaspyörät liikkeeseen monen harhaantuneen aivoissa. Kun vielä päästäisiin ”SEN AJAN” arkistoihin todella käsiksi, niihin joita ei jo ole tuhottu.

  6. On oikein hyvä Diabolik (22.12.2016 at 03:41), että sanot asia suoraan: kommaripropagandaa – ja aika räikeää, joskin se on sijoitettu asiaakin sisältävän tekstin sekaan.

    Kyllähän venäläiset esim. Isonvihan aikana kohtelivat ”ystävällisesti” suomalaisia:
    Helsingin Sanomien kuukausiliite, heinäkuu 2009.
    [list:1gie6lkn]Rauhan ja vihan Suomi
    Toimittaja Ilkka Malmberg etsi paikkakuntia, joissa ei ole koskaan sodittu. Hän löysi kaikkialta taisteluita, pommituksia ja aseellisia selkkauksia — ja kansanmurhan, josta on oltu hiljaa puoli vuosisataa.[/list:u:1gie6lkn]
    Sivu 29:
    [list:1gie6lkn]Palataan Hailuotoon, vanhan kalastajakylän rauhaan: Hiekka, majakka, horisontissa väreilevät merimerkit. Laiturissa köydet kalkattavat alumiinimastoihin. Tiira rääkyy.
    Täällä murhattiin yön ja aamun aikana 800 ihmistä.
    Vuonna 1714 Hailuotoon souti kaksisataa venäläistä kasakkaa. He tunkeutuivat taloihin, jotka olivat täynnä saarelle tulleita pakolaisia, ja löivät asukkaat kuoliaiksi kirveillä. Talot ryöstettiin ja poltettiin, ja lapsista hyväkuntoisimmat sullottiin veneisiin mutta suurin osa tapettiin.[/list:u:1gie6lkn]
    …
    [list:1gie6lkn]Seuraavaksi venäläiset ryhtyivät toteuttamaan tsaari Pietari Suuren antamaa määräystä Pohjanmaan täydellisestä hävittämisestä. Maakunta piti tuhota kulkukelvottomaksi kymmenen peninkulman leveydeltä. Se ymmärrettiin määräykseksi, että koko väestö oli surmattava ja ryöstää ja raiskata sai mielin määrin.[/list:u:1gie6lkn]
    …
    [list:1gie6lkn]Vielä pahempaa: Tsaarilta tuli käsky ryhtyä Pohjois-Pohjanmaalla kansanmurhaan. Koko maakunta Kemiä myöten tuli tehdä asumattomaksi: aikuiset oli tapettava ja lapset otettava orjiksi. Pohjois-Pohjanmaan piti jäädä mustalle mullalle.[/list:u:1gie6lkn]
    …
    [list:1gie6lkn]Hailuodosta etsittiin pakolaisia, ja sinne iskettiin murhaperjantain jälkeen vielä kahdesti, niin että saarelle ei jäänyt mitään elävää.
    Alkoi kidutusten aika.[/list:u:1gie6lkn]
    Malmberg kirjoittaa artikkelissaan myös, että tuona aikana Venäjälle kaapattiin noin 20 000–30 000 suomalaista, pelkästään Pohjanmaalta noin 4600 ihmistä. Pohjois-Pohjanmaan kansanmurhassa kuoli enemmän kuin 6000 ihmistä. Vuonna 1726 tuli tieto, jonka mukaan 1000 suomalaista kaapattua oli Persian Isfahanissa orjina.
    Loput voi lukea Kuukausiliitteen nettiversiosta. Hinta ei-tilaajalle on 1 euro. http://www.hs.fi/nakoislehti/KL/2009/07/04/

    Joskus Bilderberg-Erkon Brysselin Pravda kertoo totuuttakin – silloin kun se sopii sen agendaan!
    Toisaalta sanotaan, että totuus ei pala tulessakaan – kuten tässäkin tapauksessa: kuinka olikaan sen ”voissa paistamisen” laita!

    Viime sodan aikana samoin Stalinin desantit samoin tappoivat ainakin kymmenittäin samanlaisia puolustuskyvyttömiä saaden KOMMUNISTISIA kunnianosoituksia ja kunniamerkkejä ”sankariteoistaan”.
    Venäjänvallan loppuaikoina suomalaisiin kohdistetut sortotoimet lisääntyivät siinä määrin, että paine purkautui mm. Eugen Schaumanin epätovoisena tekona.
    VAPAUSSODASSA suomalaiset vapaustaistelijat riisuivat aseista venäläisten SORTAJIEN joukot.
    VAPAUSSODAN suomalaiset vapaustaistelijat estivät myös sellaisia MASSALAHTAREITA kuten Lenin ja Trotsi kumartavat suomalaiset PUNIKKILAHTARIT tekemästä Suomesta kommunistista neuvostotasavaltaa vankileirien saaristoineen.

    Omalta osaltani kannatan Venäjään suhtautumisessa paljolti sitä, mitä blogisti Tyhmyri sanoo artikkelissaan ( paitsi että olen täysin NOTO-vastainen):
    ”… Nykyhetken Venäjä onkin aivan erilainen valtio kuin Jeltsinin ajan sekasortoinen konkurssipesä. Tällä hetkellä Venäjä on jälleen suurvalta. Suurvalta, joka käyttäytyy tavalla, jolla suurvallat tapaavat käyttäytyä.
    Venäjän asema suurvaltana ja rajanaapurinamme on vähän kuin asuisi moottoripyöräjengin kerhotilan naapurina. On yksiselitteisesti typerää käydä kuseksimassa jengiläisten pyörien renkaille tai haukkumassa heidän tyttöystäviään rumiksi lehmiksi vaikka määritelmä olisi kuinka oikeaan osuva. Paljon järkevämpää on pitää mölyt mahassaan ja myydä jengiläisille viinaa, tupakkaa ja moottoripyörien korjauspalveluja. Samalla tietenkin on hyvä laittaa vakuutukset kuntoon.
    Monen suomalaisen suhtautuminen Venäjään muistuttaa paljon enemmän juuri sitä typerää käytöstä. Jengiläisten pyörien haukkuminen mopoiksi ja tyttöystävien solvaaminen tuntuu olevan monen mielestä jotenkin ylvästä. Samalla sitten valitellaan, että on se kumma kun jengiläiset eivät enää halua ostaa tupakkaa ja viinaa kuten ennen. Niin, ja monen mielestä taisi oikeastaan olla huono idea myydä niitä jengiläisille vaikka kukaan muu ei halunnut ostaa.
    Henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan rähjääminen naapurissa majailevalle moottoripyöräjengille on typerää. Valtioiden välisissä suhteissa muun muassa UPI:n äskettäinen raportti (joka ei muuten ole tieteellistä tutkimusta nähnytkään) ja monen vihreisiin kuuluvan poliitikon meluaminen ovat hyviä esimerkkejä rähjäämisestä.
    Vakuutusten kuntoon saattaminen on taas nyt hankalampaa kuin olisi aikaisemmin ollut. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeiset ”vakuutusten bonusalennuspäivät” ovat mennyttä aikaa ja nyt uudesta vakuutuksesta joutuu maksamaan täyden hinnan – monessakin mielessä.
    Vientikaupan osalta olen sitä mieltä, että koska moottoripyöräjengiläiset joka tapauksessa polttavat tupakkaa, juovat viinaa ja korjauttavat moottoripyöriään, niin on suoranaista hölmöyttä olla heille myymättä…”,
    Koko artikkeli: https://tyhmyri.wordpress.com/2016/09/09/venaja-suomi-ja-nato-keskustelun-loiskiehunnasta

    • Hailuodon tapahtumat ja ”Neukkkulan” jutut ovat eri taustaisia. Hailuodon tapahtumien aikaan Venäjän perivihollinen oli Ruotsi. Mikä se nyt on…? Ei kai se Suomi voi mitenkään olla, vaikka jotkut ”nousukkaat” yrittävätkin palvella uusia isäntiään.

      Koskaan se ei ole ollut Suomi. Suomi on vaan joutunut sijaskärsijän rooliin Ruotsin typerien ja ahneiden kunkkujen toimien johdosta.

      Olen käynyt paikalla keskisuomessa, jossa on vaatimaton muistotaulu, jossa kerrotaan koruttomasti, että tälle niitylle tapettiin valkoisten toimesta 50 naista lapsineen. Lapsillahan oli jo äidinmaidossa imetty poliittinen vakaumus, -vai mitä?

      On mitä suurinta typeryyttä hakea ysävät kaukaa ja viholliset läheltä, etenkään kuin ystävistä ei ole mitään takeita.

      Tunnettu intiaanipäällikkö ”Istuva Härkä” sanoi aikoinaan, ”Valkonaamat so. Jenkit tekivät kanssamme yli tuhat sopimusta, mutta he pitivät lupauksistaan vain yhden. ”He lupasivat anastaa maamme, -ja sen he tekivät”.

      Näin siis mikä ihme panisi ajattelemaan etenkään nykyisiin vallinneen kehityksen puitteissa, että mikään olisi muuttunut.

      Suomiesta meni aikoinaan suuri joukko käsityöläisammattien taitajia Pietariin töihin, ja tulivat tunnetuksi siellä ammattitaidostaan. myöhemmin Suomessa rakennettiin suuri määrä sotakorvaustuotteina ”neukkulaan” toimitettavaksi erilaisia tuotteita mm. puisia kuunareita. Osa niistä piti olla antimagneettisia. Perinne jatkui sitten eri muodoissaan sotakorvausten päätyttyä erilaisten laivatoimitusten muodossa.

      Venäläisille syntyi eräänlainen luottamus laatuun ja siihen, että asiat toimivat, ja kauppa kävi, molemmilla oli myytävää.

      Tämä kaikki on nyt tuhottu. Kenen hyöty. Löytyykö apu Angry Birdseistä, tai muista vastaavista. ”Ison Läntisen Isännän viesti konkrteettisesti on: ”Vetäkää käteen”. Siinä ne tärkeimmät.

  7. Hauska oli nähdä tekstisi täällä Vastavalkeassa, vaikkei artikkeili kaikkinensa niin iloisia asioita käsittelekään.
    Kommentoijista on hauska huomata kuinka ”kommaripropaganda”-leimalla pyritään kompromettoimaan teksti ilma yhtään asiallista vasta-argumenttia.

    Suorastaan surkuhupaisaa olivat nuo isovihamuistelot. Silloinhan kävi niin, että Kaarle XII hävitti parhaat miehensä Pultavassa (ai niin… tästähän me emme tiedä mitään, koska Porilaisten marssissa vainolaisen hurme peittää maata vain Puolan Lutzin Leipzigin ja Narvan mailla…) pohjoinen sivu jäi auki ja turpaan tuli. Kun ruotsit sitten palasivat, oli kartanot revitty talonpoikien tarpeisiin. Mutta noista ajoista saadaan tietysti ihan sellainen värikuva, kuin on filtterit silmillä.

    Hauskaa Joulua Tuomolle ja muillekin t. Jukka K.

    • ”Kommentoijista on hauska huomata kuinka ”kommaripropaganda”-leimalla pyritään kompromettoimaan teksti ilma yhtään asiallista vasta-argumenttia. ”

      Ai että suomalaiset VAPAUSTAISTELIJAT eivät riisuneet venäläissortajien sotilaita aseista, punikeissa ei ollut yhtään LAHTARIA, esim. MASSALAHTARIT Trotski ja Lenin eivät tappaneet/tapattaneet ketään,
      Stalinin sankariteoistaan kommunistisilla kunniamerkeillä palkitsemat desantit Suomessa eivät tappaneet ketään, Venäjällä kommunistihallinnon aikana ei ollut vankileirien saaristoja…niin sinunlaiselle kommunistillehan nämä eivät ole FAKTORJA eivätkä niin ollen asiallisia vasta-argumentteja!

      ”Suorastaan surkuhupaisaa olivat nuo isovihamuistelot.”
      MASSALAHTARI-mentaliteetin omaavalle kommunistille ne varmassti ovatkin surkuhupaisia, aitoon Trotski/Lenin/Stalinilaiseen tyyliin!

    • No kyllähän tuon Turpeinen-Saaren kirjan väittämät ovat sikamaista propagandaa ja törkeätä historiallisten tosiasioiden vääristelyä!

      Ei Suomi aloittanut talvisotaa eikä Neuvostoliitto ollut mikään maailmanrauhan puolesta taistellut valta.

      Heillähän oli oma hyökkäyssuunnitelma Euroopan valtaamiseksi aivan kuin natseillakin.

      Kommunismi on muuten historian verisin aate, minkään muun aatteen nimissä ei ole enemmän surmattu viattomia ihmisiä!

      • Kommunismi on muuten historian verisin aate, minkään muun aatteen nimissä ei ole enemmän surmattu viattomia ihmisiä!

        Olet väärässä. Kristinuskon nimissä on tapettu eniten viattomia ihmisiä, ja nimenomaan roomalaiskatolisen kirkon johdolla.

        Seuraavaksi eniten ihmisiä tullaan pian tappamaan nk. länsimaisen aate- ja arvomaailman puolustamiseksi (fiktio-aate) Bilderbergiläisten johdolla.

        Muuan ”Rautarouva” aikanaan olisi voinut estää mm . punakhmerien veriset toimet ja kansanmurhan aktit Kaakkois-Aasiassa, mutta ei tehnyt mitään.

        Nyt jos ajattelemme kaikkea sitä mikä on tarjolla nk. informaatioähkyn puitteissa, niin siitä seulottuna kaikkien eurooppalaisten aikojen kaikista paskakasoista, kuten näyttää, on takana sama alunperin eurooppalainen taho, jonka jatkumo vaan elää vuosisadasta toiseen, milloin missäkin.

        Sitten mitä tulee historiallisiin tosiasioihin, niin niitä ei ole kuin silminnäkijöiden omakohtaisissa havainnoissa ja kokemuksissa …

        Kaikki muu on mediahuuhaata kautta aikojen käytettävissä olleiden aviisien puitteissa, -syistä jonka me molemmat varmaankin tiedämme.

        Itse olen aina ollut liikkeellä avoimin mielin positiivisen kehityksen suhteen, tuli se miltä suunnalta hyvänsä.

        Viimeaikaisen kehityksen valossa minua on suoraan sanoen kuitenkin alkanut vituttaa. Lyhyessä ajassa kansakunta, jolla on ollut kaikki menestymisen mahdollisuudet, mitä tulee kansalaisten koulutukseen luonnonresursseihin, jatkojalosteisiin, kansainvälisiin suhteisiin, kaupankäyntiin, kansalaisten hyvinvointiin, onnellisuuteen jne. on käytännöllisesti katsoen ajettu ”tilttiin”.

        -Mistä tämä johtuu, ja Miksi?

        Tässä tilanrteessa ollaan nyt vain ja ainopastaan joidenkin ”kusipäiden” ansiosta, joilla henkilökohtaiset pelot, preferenssit, poliittine hihhulointi jne. ovat ylittäneet vkaikki terveen järjen premissit.

        Siinä mielessä minusta on hieman liian yksinkertaista alkaa selittää kommunistipropagandasta sitä tai tätä, kun kysymys on asioista, joka pitäisi ymmärtää yli puoluerajojen.

        • Erkki.

          Sanoit:

          ”Olet väärässä. Kristinuskon nimissä on tapettu eniten viattomia ihmisiä, ja nimenomaan roomalaiskatolisen kirkon johdolla”

          Tuo on yleinen harhaluulo ihmisillä jotka tuntevat huonosti historiaa!

          Kristinuskon nimissä EI OLE tapettu lähimainkaan niin paljon ihmisiä kuin kommunismin ja varsinkin islamin nimissä!

          Esim. ristiretkien aikaan v. 1095-1291 tapettiin yhteensä vain n. 1 milj. siviiliä.
          Tämä on ehkäpä maailman parhaan edesmenneen asiantuntijan arvio(emeritusprof. Rudolph Joseph Rummel, Research on war and conflict resolution)

          Vertaapa tätä siihen faktaan että pelkästään v. 1971 muslimit tappoivat 2.4 milj. hindua ja raiskasivat yli 200 000 hindu naista Intiassa!

          Afrikkalaisia on kuollut koko islamin historian aikana yli 120 milj. mm. islamin harjoittaman orjakaupan ja islamin nimissä käydyn sodan vuoksi!

          Intiassa muslimien julman hallintokauden aikana, 800 vuoden aikana väkiluku tippui 600 miljoonasta 200 milj.

          Muslimi historioitsija Muhammad Qasim Hindu Shahin( Firishta) mukaan muslimit tappoivat(myös kastraation kautta) ja vähensivät tuona aikana yli 400 miljoonalla Intian väkilukua!

          Nykyään arvioidaan että vähintään 80 milj. hindua ja 10 milj. buddhalaista tapettiin islamin nimissä.

          Eteläisessä rooman valtakunnassa Pohjois-Afrikassa surmattiin n. 60 milj. kristittyä islamin nimissä käydyissä valloitussodissa.

          Kommunistisissa maissa on tapettu n. 100 milj. ihmistä koko historiansa aikana.

          Kristinuskon nimissä ei lähimainkaan ole surmattu näin lukuista määrää ihmisiä.

          • Pieni korjaus edelliseen. Tuo hindujen kansanmurha 1971. tapahtui itäisessä Pakistanissa!

          • Esittämäsi luvut ovat varsin vaikuttavia. Jos olen ollut väärässä niin olkoon sitten niin.

            Luvut eivät sinänsä ole keskenäään suoraan vertailukelpoisia. Esittämäsi luvut kuten sanoit ovat arviota, jotka riippuvat arvioitsijasta, Kuten arvata saattaa totuus luvuista sisältää aina jonkin ”kertoimen”. Mitä suurempi luku, sen suurempi vaikutus kertoimella.

            Tappamisen motivaatiokaan ei välttämättä ole yksiselitteinen, vaikka olisikin muuten todennäköinen. Ts. ei voida kategorisesti sanoa, että tuo tai tämä on tapahtunut juuri ”aatteen” tai uskonnon vuoksi.

            Onko luvuissasi mukana jossain piileksimässä Intian itsenäistymisen aikaiset veriteot hindujen ja muslimien välillä, jotka aktit pani alulle brittien rajanvetoprosessi Intian ja Pakistanin välille.

            Olisin mielelläni nähnyt myös nk. demokratian levittämisen nimissä tapetut kommunistit, islamistit, ja muut kansanryhmät. Mukaanlukien kaikki ”terrorismin vastaisen” sodan uhrit.

            Seuraavaksi varmaankin lasketaan, paljonko ihmisiä tapetaan kapitaalivetoisen markkinatalous, ja pikkupiirien pankkijärjestelmän säilyttämiseksi. Eikä se hetki varaan ole kaukanakaan.

            Osoittaakseen vallitsevaa trendiä lukujen pitäisi olla suhteutettuna samankokoiseen tarkasteluikkunaan. Tappamisen vimmalla olisi silloin jokin estimaatti.

            Mutta yhtäkaikki, -pimeätä touhua jokatapauksessa. Näemme luvuista kuitenkin sen miten vaarallisia ”aatteet” ovat, kun ne päätyvät joidenkin harvojen työkaluiksi ahneuden tai valtapyyteiden pönkittämiseksi.

  8. Sanotaan nyt vaikka niin, että Mannerheim vielä 1916 värväsi Suomesta nuoria miehiä Venäjän armeijaan (samaan aikaan toisaalla lappasi poikia Saksaan koulutettavaksi terrori- ja sabotaasitekoihin, yhtaikaa Irlannin IRA:n kanssa muuten). Ja sitten tuo Mannerheim petti saksalaiset ja liittoutui Stalinin kanssa. Isäukko oli Kannaksen halkijuoksukisan jälkeen vielä Lapin sodassa ajamassa niitä saksalaisia pois. Siitä alkoikin sitten Suomen historian tähän asti paras aika.

    • On törkeää vääristelyä rinnastaa jääkärit terroristeihin. Tarkoitus oli hankkia sotilaskoulutus maamme vapauttamiseksi venäläisten miehittäjien sortovallasta. Tapahtumien riistäydyttyä käsistä samaa koulutusta käytettiin punikkilahtareita vastaan, jotka masinoimallaan kapinalla halusivat tehdä Suomesta kommunistisen neuvostotasavallan. – Lahtareita oli puolin ja toisin.

    • Kaartilainen Olet oikeassa. Juuri tähän – Saksa, Neuvostoliitto, Suomi – sotapeliin tämä organisoitu ihmisten silmitön tappaminen tuolloin perustui. Jokainen, joka porautuu syvemmälle maailmansotien syntyihin, ymmärtää sen, että valtioiden välisiä sotia ei ollut. Molemmat maailmansodat ORGANISOITIIN jesuiitti-pankkiireiden toimesta, ja toteutettiin kansallisvaltioissa toimivien agenttien kautta. Näitä Vatikaanin (Black Pope) agentteja olivat tulloin mm. Hitler, churchill, Stalin ja Mannerheim.

      Tilanne on perhaillaan täsmälleen sama. Jesuiitti-pankiireiden agentit ovat ajamassa meitä kohti kolmatta maailmansotaa, ja heitä istuu jokaisessa valtioissa – myös Suomessa!

  9. Fredi
    Ansiokas analyysi Suomen historiasta ja hyvä aloite. Kommunistien roolin runsas painottaminen tuntuu tarpeettomalta. Sen aika kansanliikkeenä on ohi. Paljon laajemmat kansanjoukot puolueista riippumatta kaipaavat muutosta ihmisarvoiseen suuntaan.

    • ”Sen aika kansanliikkeenä on ohi. Paljon laajemmat kansanjoukot puolueista riippumatta kaipaavat muutosta ihmisarvoiseen suuntaan.”

      Reijo hyvä, sinä itse kumoat omat väitteesi sanomalla ”Sen aika kansanliikkeenä on ohi. Ilman kommunisteja paljon laajemmat kansanjoukot puolueista riippumatta kaipaavat muutosta ihmisarvoiseen suuntaan”.

      Tämä lauseesihan juuri sisältää sen, että aatteen jotkin komponentit ovat menneet nk. ”jakeluun” myös laajempiin puitteisiin, ja elävät siellä omaa elämäänsä, kun laajemmatt kansanjoukot ovat tulleet omissa kehyksissään niihin olosuhteisiin, joskin kevyemmissä puitteissa joissa työläisperheet aikoinaan elivät.

      Aatehan elää ja voi hyvin ilman kommunistejakin, -vai mitä? Tämä osoittaa juuri sen, että ainakin osa niistä ajatuksista, joita kommunistit aikoinaan ajoivat inhimillisempien olosuhteiden aikaansaamiseksi, ovat olleet ilmeisen oikeita.

      Tarve inhimillisempien olosuhteiden aikaansaamiseksi on siirtynyt laajempien kansanryhmien tarverakenteisiin, kun se ennen koski vain hanttityöläisiä.

      Mitähän se Reijo Fredriksson sinulle voisi kertoa?

      • Hyvä Erkki. Kuvauksesi kertoo juuri saman
        mitä kirjoitin. Suotta väärentelit lainausta, lisäyksesi ”ilman kommunisteja” ei sisältynyt minun kirjoitukseeni.

        • Reijo, Ei ollut tarkoitus väärennellä. Se jostain assosioitui ja pyöri mielessä kirjoittamisen hetkellä. Hyvä kun huomautit. Ymmärtänemme kuitenkin asian samansisältöisenä. Se tässä nyt on oleellisinta. 🙂

  10. Muutamat kommentit todistavat vanhan sanonnan paikkansapitävyyden, että kansa on johtajansa ansainnut, sillä mistään ei olla otettu opiksi ja jopa sitä ajanjaksoa historiassamme ivataan joka oli kansallemme parhainta ja yhdistävintä aikaa, joka päättyi Koiviston kauden alkamiseen.
    Tässä pieni näyte historiamme hämäristä mikä oli eliitin suhtautuminen itäiseen naapuriimme, näin lehdissä kirjoiteltiin:
    -Sanomalehti Hämeen Sanomat kirjoitti vuonna 1918 (148/1918), ”Me voimme rynnätä Pietariin, niin kuin ryntäsimme Tampereelle ja Viipuriin…Euroopan tulevaisuus riippuu meidän miekankärjistämme… Nyt tai ei koskaan. Sillä aika on tullut… Kulkekoon tuli yli tartuntapesän – suljettakoon kanavat ja annettakoon Nevan vesien valua yli tämän kirouksen ja häpeän kaupungin niin, että se muuttuu asumattomaksi suoksi ja erämaaksi…”
    Vanha sanonta myös muistuttaa, elikkä ”sitä saa mitä tilaa”, tämä pitäisi myös olla muistissa ”kantapään kautta opittuna tietoa”, mutta eihän tässä olekkaan turvallisuus ja kansan hyvinvointi tavoitteena, vaan ensisijalla on keinottelijoiden pörssimaailman pisnekset joita ohjaillaan sieltä NWO-utopistien pyramiidista.

    • ”Muutamat kommentit todistavat vanhan sanonnan paikkansapitävyyden, että kansa on johtajansa ansainnut, sillä mistään ei olla otettu opiksi ja jopa sitä ajanjaksoa historiassamme ivataan joka oli kansallemme parhainta ja yhdistävintä aikaa, joka päättyi Koiviston kauden alkamiseen.”

      Veit sanat suustani.

      • Sanoisin että Koivisto ja hänen seuraajansa ovat prenikkansa ansainneet suunnilleen yhtä hyvin perustein kuin ne kommunistisen Neuvostoliiton ”sankarilliset” desantit, jotka viime sodan aikana tappoivat Suomessa huomattavan joukon naisia, lapsia ja vanhuksia.

        • Aatteen huumassa tai pakosta ja pelostas, ihmiset saadaan tekemään mitä hyvänsä, aatemaailmaan katsomatta.

          Rauhanaatekin on lopulta kommunistista propagandaa, jos siihen ei liity miehitystä ja kalustokauppaa.

    • Itsekin olen lukenut vanhoja lehtiä, ja niiden sisältö tosiaan saattaisi järkyttää nykyihmistä; huomaisivat etteivät tiedä historiasta paljon mitään. Uusi Suomi ja Hesari talvisotaa (maailmansotaa) edeltävinä vuosina kirjoittelivat ihan hervotonta tekstiä.

  11. Vain Suomessa itseään kaikkein isänmaallisimmiksi kutsuttamille ystävällisten naapuruussuhteitten aika on ollut traumatisoiva kärsimysten kausi.

    Silloin kun satelliittiaikakausi kaukokartoitusmenetelmineen ei ollut vielä arkipäivää, Suomen lentokenttien sijainti oli merkitty topografikarttoihin väärin. Silloisen ”Koti Kirkko ja Isänmaa” puolueen ”partiopojat” toimittivat kuitenkin jenkeille siirrosvektorit, joiden avulla kentät saatiin paikoilleen, ja voitiin pommikoneiskuin tarvittaessa tuhota, etteivät ”neukkulan” kommarit voisi käyttää niitä hyväkseen hyökkäystoimissaan.

    Partiopoikia ei yhtään kiinnostanut se, että siihen aikaan ei vielä osattu ajatella lentoliikenteen volyymin paisumista, ja lentokentät sijaitsivat asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä, ja pommitusten tarkkuus oli mitä oli.

    Suomen lentokenttien tuhoaminen on varmaan edelleenkin strategisesti relevantti toimi, mutta silloin kun se Kokoomuksen partiopoikien toimesta toimitettiin Naton strategisten suunnitelmien komponentiksi, se on lähinnä valtiopetos, aivan samoin kun uudemman lippukunnan yhdessä RKP:n kanssa aikaansaama ”Isäntämaasopimus” jossa vieraan vallan sotatoimille asetetaan oma territorio käytettäväksi, ja vielä omin kustannuksin luvataan auttaa niissä toimissa.

    Woehan Widyy. Kaikkea sitä vielä pitääkin nähdä ennenkuin kuolee.

    Tähän traumaan liittyy nyt Trumpin valinta USA:n presidentiksi, joka nyt ainakin lähdössä on ilmoittanut harrastavansa erilaista venäjäpolitiikkaa kuin edeltäjänsä viimeaikoina.

    Nyt on pakko kysyä sitä, mikä ihmeen oikeutus se panee ja oikeuttaa poliittisen oikeiston monopolisoimaan ”Isänmaa” käsitteen vain omien aatteittensa kuvaannossa? Ei ole selityksiä tähän mennessä näkynyt eikä varmaan tule näkymäänkään.

    Joka tapauksessa on todettava, että Kokoomus SDP ja RKP kulkevat nyt jälkijunassa. Juna on jo ohittanut sen aseman, jossa he seisovat. Vasemmisto on missä on.

    Kansalaisten on nyt ymmärrettävä mihin suuntaan pitää kulkea. Hallituspuolueista ei ole nyt suunnannäyttäjiksi, kuten ei ol ollut kaheenkymmeneenviiteenvuoteen.

    • Niin, Keskusta kuleksii siellä jossain välimaastoissa, Perussuomalaisilta on jo palanut pärstä. Jytky tuli ja kohta menee… Luottamus pitää ansaita, -ja sen voi menettää vain kerran… Vihreistä ei poliittisena mahtina tule mitään. Monet ajatukset ovat hyviä, mutta niiltä puuttuu konkreettinen kasvualusta. Viheraatteissa haihatellaan monien selaisten asioiden parissa, jotka käytännön toteutuksissa kääntyvät aatetta itseään vastaan.

      Tämä vain tasapauolisuuden vuoksi.

      Tällä hetkellä Isänmaallisin puolue Suomessa on Vasemmistoliitto. Muilla on perse pystyssä milloin mihinkin ilmansuuntaan.

      • Kaikkien nykyisten eduskuntapuolueiden johtoon on masinoitu EU-diktatuurin asiaa ajavat maanpetturit. Joukko menneessä ajassa eläviä hyödyllisiä idiootteja äänestää edelleen tehokkaimpiin Suomen tuhoajiin kuuluvaksi muutettua nyky-kokoomusta vanhana ’koti-, uskonto- ja isänmaa’-puolueena; puolueen NWO-lusiferilainen johto on muuttanut puolueen vastakohdakseen entiseen verrattuna.

        • Tämä kuulunee jo pohjanoteerauksiin näiden täydellisen takinkäännön tehneiden,
          nykyisin NWO-lusiferilaisten kokkari-maanpetturien suhteen:

          ”Kokkaresuvakki kieltäisi isänmaallisen musiikin soittamisen isänmaallisessa tilaisuudessa
          Hiuksensa tyttömäisesti kampaava joensuulaiskokkare Juho Malinen on pahoittanut mielensä siitä, että isänmaallisessa tapahtumassa soitettiin Finlandiaa.”,
          http://mvlehti.net/2016/12/26/kokkaresuvakki-kieltaisi-isanmaallisen-musiikin-soittamisen-isanmaallisessa-tilaisuudessa/

          ”Hiuksensa tyttömäisesti kampaava” osoittaa että hän on myös KULTTUURIMARXISTI ja feministi vaikka ilmesti onkin biologisesti miessukupuolen edustaja – ja tällaisia tyyppejä ilmeisesti huomattava joukko hyödyllisiä idiootteja äänestää edelleeen ’koti-, uskonto- ja isänmaaa’-puolueen edustajina.
          On aikoihin eletty! Voi herra auta tätä petollisten poliitikkojen ja näitä palvelevan valheellisen propagandamedian sokaisemaa kansaa!

      • Niin, -väärinkäsitysten välttämiseksi… Tarkoitan tietysti tällähetkellä Arkadianmäellä vaikuttavista puolueista…:-)

  12. Tärkeintä kuitenkin on että meillä kotosuomessakin erimielisyyksistä huolimatta – niistähän emme koskaan kokonaan eroon pääse – voimme tehdä yhteistyötä molmminpuolista kunnioitusta tuntien ja yhteistä hyvää tuottaen.

    • juuri niin ….. eri mieltä pitää voida olla, silloin parhaiten taataan se ettei toistu ihmisten äärimmäinen vastakkain asettuminen, toteaa myös IPUn puheenjohtaja Antti Pesonen
      Tärkeää on antaa asioiden ottaa mittaa toisistaan – ja tarvittaessa riidellä. Silloin parhaiten varmistetaan että enää ei toistu ihmisten äärimmäinen vastakkain asettuminen. Tästä olkoon varoittavana esimerkkinä sisällissota, josta tulee kuluneeksi sata vuotta v. 2018.

      http://ipu.fi
      Uudenvuoden puheenvuoro

      Alkanut vuosi on Suomen itsenäisyyden saavuttamisen muistovuosi. Suomen itsenäistymisestä tulee  kuluneeksi sata vuotta. Heinäkuussa 1917 eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi ja saman vuoden joulukuun 6. annettiin itsenäisyysjulistus.

      Valtiollinen itsenäisyys merkitsi sitä, että Suomella oli sen jälkeen muista valtioista riippumaton lainsäädäntövalta, omaan lainsäädäntöön nojaava itsenäinen tuomioistuinlaitos ja oma ulkopolitiikka.

      EU-Suomi ei täytä edellä mainittuja itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Valtiollisesta itsenäisyydestä luovuttiin v. 1995 alussa, kun Suomi liitettiin Euroopan unioniin.

      Suomen perustuslain mukaan maamme on edelleen itsenäinen tasavalta, jossa ylin valta kuuluu Suomen kansalle. Jokainen joka haluaa, voi nähdä, että ylin valta on todellisuudessa siirretty Euroopan unionin ylikansallisille elimille kaikissa asioissa, jotka EU on ottanut päätettäväkseen.

      Kun elämme Suomen itsenäistymisen muistovuotta on pakko korostaa sitä tosiasiaa, että  EU:n lainsäädäntö on jäsenmaiden lakien yläpuolella. Mitään todellista valtiollista itsenäisyyttä ei Suomella EU:ssa ole eikä voi olla.

      Euroopan unionin tärkeimpiä taustavoimia ovat suurten jäsenmaiden lisäksi suuryritykset, suursijoittajat ja suurpankit. Tällainen demokratian vastainen harvainvalta ei voi olla hyvinvoinnin eikä rauhan tae. Se on päinvastoin eriarvoisuuden lähde ja ruutitynnyri.

      EU:n suuret jäsenmaat ovat omasta päätösvallastaan luopumisen vastineeksi saaneet merkittävää valtaa EU:n päätöksentekoon. Suomen kaltaiset pienet maat eivät tällaista vastinetta itsenäisyydestä luopumiselle ole saaneet.
      Maamme perustuslaista on keskeiseltä osaltaan tehty kuollut kirjain. Asiaa ei paranna se, että EU-jäsenyys hiljattain lisättiin perustuslakiin ja näin sinne tuotiin sovittamaton ristiriita. Itsenäisyys ja EU-jäsenyys eivät voi toteutua yhtä aikaa.
      ….
      Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka on luopunut omasta rahastaan. Euro on ollut Suomelle ja suomalaisille erittäin kallis harharetki. Tämän myöntävät nyt jo monet nykyistä  valtarakennetta lähellä olevatkin.

      Kaikkia kalliiksi käyneiden virheiden seurauksia ei voida korjata. Mutta mitä pikemmin suomalaiset heräävät näkyvästi vaatimaan maamme suunnan perusteellista muuttamista, sen vähemmillä vaurioilla selviämme.

      Brittien päätöksen jälkeen ei enää kuulu väitteitä, että EU:sta ei voi erota. Päätökset Suomen oman rahan ja itsenäisyyden palauttamisesta on tehtävä eduskunnan enemmistöllä. On selvää, että ennen tuollaisia päätöksiä tarvitaan merkittäviä muutoksia eduskunnan kokoonpanoon. Tämä on suomalaisten käsissä tulevissa vaaleissa.

      Meillä Suomen uudelleen itsenäistymisen kannattajilla on velvollisuus vastata  kysymykseen Mitä EU:n jälkeen?

      Lyhyt vastaus kysymykseen on, että EU-jäsenyyden vaihtoehto on itsenäisyys ja aito  demokratia. Kansainvälistä yhteistyötä voi itsenäinen Suomi tehdä paremmin kuin alistussuhteessa unioniin oleva EU-Suomi. Ihmiset voivat liikkua vapaasti ja kauppaa voidaan käydä ilman EU-jäsenyyttäkin. Tämän todistaa vaikkapa Islannin, Norjan ja Sveitsin tilanne.

      EU-Suomen nykytila osoittaa, että Suomi tarvitsee valtiollista itsenäisyyttä aidon kansanvallan ja kaikkia koskevan hyvinvoinnin perustaksi.

      EU-aika on merkinnyt kasvavaa eriarvoistumista, julkisen sektorin ja peruspalvelujen  jatkuvia leikkauksia sekä velkaantumista ulkomaille. Se on merkinnyt myös kansallisomaisuuden yksityistämistä ja myyntiä pääosin ulkomaisiin käsiin. Suomi on sidottu EU:n rakenteilla olevaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan – siis sotilasliittokehitykseen. Tällaiseen ei ole missään vaiheessa kansalaisten tukea kysytty.

      Oman rahan puuttuminen on pitkään merkinnyt vaikeuksia maamme viennille ja kotimarkkinayrityksille.
      …..
      Kansalaisten tyytymättömyys harjoitettuun politiikkaan on suurta. Useimmat suomalaiset haluavat oikeudenmukaisempaa, eriarvoisuutta vähentävää yhteiskuntaa. Enemmistö kannattaa sitä, että hyvät peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla iästä ja maksukyvystä riippumatta. Työn alla oleva sote-uudistus näyttää pahentavan eriarvoisuutta. Sen toteuttaminen kaavaillussa muodossa vaikuttaa olevan aikapommi.
      …..
      Työttömyys on keskeinen ongelma. Työttömyys on todellisuudessa paljon suurempaa kuin viralliset tilastot kertovat. Jotta löytyy kestäviä vastauksia, on itse ongelma tunnistettava.

      Työttömyys ei ratkea tuotantoa lisäämällä. Suomen kokonaistuotanto on vuodesta 1990 yli kaksinkertaistunut, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut ollenkaan. Edes  maailman suurimman vientiylijäämän tehneessä Saksassa työtunnit eivät ole kasvaneet. Tuotannon tehostaminen ja automatisointi lisäävät tuotantoa mutta vähentävät ihmistyön tarvetta.

      Työhön pitää suhtautua uudella tavalla, kun säännöllistä palkkatyötä on tarjolla yhä harvemmille.

      Työllisyyden parantamisessa avainkysymys on työn tarjoamisen helpottaminen. Tämä voidaan toteuttaa eräänlaisella jalostetulla robottiverolla. Nykyiset työn sivukulut poistetaan   ja korvataan ne tuotannon perusteella kerättävällä maksulla. Palvelualojen työllisyyttä voidaan parantaa nostamalla merkittävästi arvolisäverovelvollisuuden alarajaa.

      Tämän lisäksi tarvitaan porrastettua perustuloa. Erityisesti nuorille on taattava työtä tai muuta mielekästä tekemistä. Työtä on jaettava. On paljon eläkeikää lähestyviä työssä käyviä, jotka olisivat terveydellisistäkin syistä valmiit antamaan työnsä nuorille. Tämä on tehtävä mahdolliseksi ja kannattavaksi.

      …..
      Talouskasvu ei siis robottien maailmassa merkitse ihmistyön lisääntymistä, pikemminkin päinvastoin. Talouskasvu ei myöskään takaa hyvinvoinnin kehitystä, jos ja kun kasvun tulokset viedään pois maasta ja usein vielä veroja maksamatta. Kokonaistuotanto, bkt ei mittaa hyvinvointia.

      Nykyinen talousjärjestelmä horjuu vakavasti. Kasvun pakko syntyy rahajärjestelmästä. Vallalla on harha siitä, että luonnonvarojen käyttöä voi loputtomasti kasvattaa ja raha on rajallinen voimavara. Todellisuudessa on päinvastoin. Luonnonvarat ovat rajalliset ja niitä käytetään jo kestämättömällä tavalla. Raha sen sijaan on sopimus. Ja sopimuksia voidaan muuttaa.

      Tosiasioiden tunnistamisen pitää johtaa siihen, että huomio kiinnitetään kakun jatkuvan kasvattamisen sijasta tuon kakun sisältöön ja jakamiseen. Työllisyyteen, kaikkien pärjäämiseen, perustarpeiden tyydyttämiseen ja elämän laatuun keskittyminen ei tarkoita niukkuutta ja kurjuutta, vaan riittävyyttä ja hyvinvointia.

      ………
      Suomen taloudessa hämmästellä voi vaikkapa sitä, miten kaikkein ilmeisimpiin tarpeisiin ja investointeihin ei näytä löytyvän rahaa. Julkisista rakennuksista arvioilta kolmannes kärsii kosteusvaurioista. Tästä aiheutuu suurta inhimillistä kärsimystä ja myös taloudellisia menetyksiä. Miksi valtiovalta ei käynnistä systemaattista investointiohjelmaa tähän suurongelman korjaamiseksi?

      Sama kysymys voidaan asettaa tieverkoston suhteen. Nyt näyttää, että kansallisomaisuuteen kuuluva tieverkko aiotaan yhtiöittää ja antaa tienkäyttäjien rahastaminen joidenkin operaattorien tehtäväksi. Tämä on mieletöntä.

      Oman rahan, keskuspankin ja itsenäisen lainsäädännön avulla valtiovalta voi ottaa sen  vastuun taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä, joka sille kuuluu.

      Järkevää ja kannattavaa on myös lisätä omavaraisuutta. Miksi mennä merta edemmäksi kalaan, kun Suomen ruokalasku on vuositasolla 2000 miljoonaa euroa ja energialasku  8000 miljoonaa euroa miinuksella? Sekä ruuan että energian omavaraisuuden merkittävä  kasvattaminen on täysin omissa käsissämme, kun niin haluamme.

      ……
      Asumisen kustannukset ovat kasvaneet liikaa. Tässäkin on vastuu valtiovallalla. Menemättä kaikkiin yksityiskohtiin voi kysyä, miksi ei voisi olla niin, että valtiovalta keskuspankkinsa avustuksella antaisi jokaiselle asunnontarvitsijalle pitkäaikaista ja vaikkapa korotonta lainaa? Vuokra-asumisen kustannuksia voidaan myös alentaa kun on poliittista tahtoa. Nykyinen tukimalli, jossa lähes kahden miljardin euron vuotuiset asumistuet valuvat kiinteistösijoittajille, on älytön.

      Asumisen tulevaisuutta lienee se, että yhä useammista asunnoista tehdään siirrettäviä. Tämä tuo monia etuja. Rakentamiseen pitää löytää vastuullisuutta, jotta päästään kestämättömistä laatuongelmista.
      ……
      Ihmisen tulevaisuus riippuu siitä, löydämmekö tasapainon tarpeidemme ja luonnon kestokyvyn välille. Tilanne näyttää huonolta, kun katsotaan kokonaisuutta. Suomessa olemme ongelmien suhteen maailman mitassa vielä onnellisessa asemassa.
      Suomalaiset ratkaisut ilmasto- ja ympäristökriiseihin vastaamisessa voivat olla merkittäviä sekä itsemme että pienen maan näyttämän esimerkin takia. Siksi niitä ei pidä vähätellä. Siirtymistä uusiutuvaan energiaan on joudutettava. Tässäkin on kysyttävä keiden ehdoilla ja keiden hyväksi päätöksiä tehdään?
      ……
      Menneen runsaan vuoden aikana maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat nousseet eri asemaan kuin aiemmin.
      Suomi tarvitsee omaa rajavalvontaa ja itsenäistä lainsäädäntöä myös maahanmuuttopolitiikassa.

      Kun puhumme turvapaikanhakijoiden kohtelusta, kannattaa muistaa vastavuoroisuus. On mahdollista, vaikkakaan ei näköpiirissä, että suomalaiset joskus ovat turvapaikan tarpeessa. Mitä haluaisimme ihmisten tekevän meille vastaavassa tilanteessa? ”Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa”. Näin sanoo YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 14 (1) artikla.

      Hädänalaisten auttamisen pitäisi olla itsestään selvää. Kaikenlaisen syrjinnän torjumisen ja  kaikkien ihmisten hyvän ja tasavertaisen kohtelun pitäisi myös olla itsestään selvää.

      Yhtä selvää on, että Suomen lakien ja ihmisoikeuksien noudattamista sekä hyvien tapojen kunnioittamista on vaadittava kaikilta maassa olevilta.

      Turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa voidaan tehdä paha virhe, jos keskitytään pelkästään heidän tarpeisiinsa ja unohdetaan huolehtia paikallisväestön tarpeista, sanoi Punaisen Ristin kansainvälisen komitean johtaja, joka kävi Suomessa keväällä 2016. Hän korosti, että kotouttamisen voi tehdä ja siinä voi onnistua monella tavalla, mutta se ei onnistu, jos paikalliset kokevat, että heitä ei kohdella tasapuolisesti. ”Olemme nähneet saman ilmiön vuosien varrella monissa maissa, monissa eri konfliktitilanteissa. Ihmiset eivät lähtökohtaisesti ole rasistisia tai muukalaisvastaisia, mutta jos he kokevat, että heidän turvallisuutensa tai palvelunsa heikkenevät, ongelmia tulee varmasti.”

      ”Turvapaikanhakijoiden tarpeista on tietysti huolehdittava, mutta on tärkeää huolehtia myös paikallisen väestön terveyspalveluista, koulutuksesta ja asumisesta. Jos näiden ja turvapaikanhakijoiden palvelujen välillä ei ole tasapainoa, luodaan pohjaa muukalaisvastaisuuden nousulle”. Näin siis sanoi Punaisen Ristin kansainvälisen komitean johtaja.

      Mitä taas tulee turvapaikan hakemisen syihin, on niihin puututtava. Lähi-idän ja Keski-Aasian väkivaltaisuudet johtuvat pitkälti Lännen aseellisesta asioihin puuttumisesta. Tämän valtioiden hajottamisen lopettaminen on välttämätöntä terrorismin lopettamiseksi. Suomi on pieni ratas, mutta EU on suuri ratas tässä valtioterrorismissa. Suomen on irtisanouduttava siitä. Vastuu valtioiden hajottamisen seurauksista kuuluu tekijöille.
      ……
      EU-Suomi on sitoutunut unionin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Erityisesti Lissabonin sopimuksen, EU:n perustuslain voimaantulon jälkeen tämä tarkoittaa sitoutumista sotilasliittokehitykseen.

      Suomen tärkein turvallisuuspoliittinen kysymys on edelleen maamme suhde suurvaltanaapuriin Venäjään. Voimme itse valita nojaammeko tässä suhteessa voimaan vai taitoon.

      Voimaan nojaaminen tarkoittaa tuon voiman hakemista muualta, koska pienellä Suomella ei itsellään voi olla suurvaltaan verrattavia voimia. Tämä tie vie sotilaalliseen liittoutumiseen. Ja sillä tiellä Suomi nyt on.

      Taitoon nojaaminen tarkoittaa sen näkemistä ja oivaltamista, että Venäjä ei uhkaa Suomea ellei Suomi uhkaa Venäjää. Pieni Suomi ei voi uhata Venäjää, mutta sellainen Suomi, joka antaa alueensa muiden liittoumien tai suurvaltojen käyttöön, tekee itsestään uhan Venäjälle. Samalla se tekee Venäjästä uhan itselleen.

      Taitoon nojaava itsenäinen ja puolueeton Suomi pysyttelee sotilasliittojen ja suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella. Sellainen Suomi on koko pohjoisen Euroopan vakautta lisäävä tekijä. Puolueeton Suomi voi toimia laajemminkin rauhan rakentajana ja välittäjänä.

      Puolueettomuus on nyt menneisyyttä, mutta ennen muuta sen tulee olla osa uudelleen  itsenäistyvän Suomen tulevaisuutta.
      ……
      Kun olemme nyt menossa monessa mielessä huonoon suuntaan, tarvitaan suunnan muutos. Sen toteuttaminen on maamme osalta suomalaisten itsensä käsissä.

      Kun edustuksellinen poliittinen järjestelmä on rakenteellisen korruption vallassa, tarvitaan sekä sen tervehdyttämistä, että suoraa demokratiaa. Suora demokratia tarkoittaa sitovia kansanäänestyksiä. Niiden toteuttaminen vaatii lainsäädännön muutoksia ja se taas vaatii  ennen muuta kansalaisilta tulevaa painetta. Hyvä alku on vaatia kaikkien 50 000 allekirjoitusta koonneiden kansalaisaloitteiden viemistä kansanäänestyksiin.

      Hyvin monet ovat nyt vailla poliittista kotia. Tärkeää on kunkin huolehtia siitä, ettei anna äänensä mennä hukkaan.
      ….
      Aiemmat sukupolvet ovat tehneet paljon työtä maamme rakentamiseksi. Nykyisten suomalaisten vastuulla on se, millaiseksi maamme kehittyy.

      Tärkeää on antaa asioiden ottaa mittaa toisistaan – ja tarvittaessa riidellä. Silloin parhaiten varmistetaan että enää ei toistu ihmisten äärimmäinen vastakkain asettuminen. Tästä olkoon varoittavana esimerkkinä sisällissota, josta tulee kuluneeksi sata vuotta v. 2018.

      Nyt meneillään oleva taistelu Suomen itsenäisyyden palauttamiseksi voidaan ja pitää käydä ilman väkivaltaa. Itsenäisyystaistelun yksi tärkeä puoli on, että se loppuu vasta kun se on voitettu.

  13. ”silmästä silmään” : Mäntyniemen valtias ’varjojen maailmassa’

    ”(…) ylävitoset Suomelle!” (’Mäntyniemen valtias’ 1.1.2017)
    #
    ”Valoa ei varjossa näy, iloa ei surusta jää
    (…)
    Kylmä ja kuollut nyt on maa,
    Viluisen tunnun tuuli saa
    Varjona käyn – varjojen yöhön”
    (Reino Helismaa)
    #
    ”Kiväärinpiippu ja silmää kaksi
    sua väijyvät rävähtämättä,
    sinä surmanliekin laukaisijaksi
    kohotat kättä.

    Vain silmänräpäys, hyytävä hetki
    ja pitkä kuin iankaikkisuus:
    joko päättyy sult’ elon partioretki,
    joko metsään maatuvat luus ?

    On hällä oikeus tappaa, ja sulla –
    mut mistä saitte sen oikeuden ?
    Ei voi hän vieraaksi majaas tulla :
    hän on vihollinen.

    Et tiedä, ken on hän, mistä,
    et tiedä hänestä muuta,
    kuin että käy joku ihmisistä
    päin pistoolinsuuta.

    Niin kohtaavat toisensa länsi ja itä,
    niin kohtaavat ihmiset toisiaan.
    Vain toinen muistelemaan jäi sitä
    ja toista jossakin kaivataan.”

    (Yrjö Jylhä:Kohtaus metsässä [kokoelmasta Kiirastuli])
    ¤
    Poimintoja ’Mäntyniemen valtiaan’ uudenvuodenpuheesta 1.1.2017

    ”Kaikki eivät juhli kanssamme. Ilotulitukset, juhlan humut, saati juhlapuheiden sanat; niistä on vaikea ilahtua, jos oma elämä on liian vaikeaa.”

    ”Satavuotiaan Suomen yksi tärkeä sanoma voisi olla: Sinä voit hyvin kun kukaan ei voi pahoin. Siis auta, minkä voit. Toinen sanoma voisi olla: Tunne kohtuudella vastuusi, edes omasta itsestäsi. Siis tee, minkä kykenet. – Näin toimien olet osallinen, osallisena tässä kansakunnassa.”

    ”Kansallisuusaate tuo ensiksi mieleen romantisoidun kuvan itsenäisyyttä edeltäviltä vuosikymmeniltä. Tuntemusta, jota kansallistaiteilijamme kuvasivat sanoin, siveltimin tai sävelin. Jaloa, ylevää ja rohkeaa toimintaa oikean asian puolesta sortoa vastaan. Kieli ja kulttuuri rakensivat kansallistunnetta ja kansakuntaa.”

    ”Suomen yhteisö on paljon muutakin kuin valtio. Kanssaihmiset, lähellä olevat, kullakin meistä on toimivaltaa hyvän tekemisessä. Ihan tavallisilla asioilla on merkitystä apua annettaessa, vaikkapa syrjäytymisen, koulukiusaamisen tai yksinäisyyden torjunnassa.”

    ”Me kuljemme nyt varjojen maassa, tässä maailmassa. Jokainen päivä tuo sanomaa julmuudesta ja kuolemasta, (…).”

    ”Perustuslakimme antaa vahvan suojan yksilön perusoikeuksille. Todella vaikeita kysymyksiä on kuitenkin nyt edessä; miten suhtautua tilanteeseen, jossa vastakkain punnittavina ovat kollektiivinen turvallisuus ja yksilön oikeudet?”

    ”Eurooppa on ollut demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien vahva puolestapuhuja. Niitä arvoja olemme vieneet ulos, opettajamaisestikin. Tänään me joudumme puolustamaan niitä Euroopan rajojen sisällä.”

    ”Euroopan unionia tarvitaan enemmän kuin vuosikymmeniin, mutta se on nyt heikompi ja hajanaisempi kuin koskaan.”

    ”EU on menettänyt asemiaan kansainvälisessä politiikassa. Nyt on enteilty, että presidentit Putin ja Trump tulevat käymään keskustelua Euroopasta yli Euroopan.”

    ”Omissa toimissaan unioni on kukoistuksen vuosinaan edennyt hyvin syvälle yksityiskohtiin ja laajentunut kovin nopeasti. Nyt on osattava keskittyä siihen, mikä on tärkeintä eurooppalaisille ihmisille ja perheille. Vastaus on: saada elää rauhassa ja turvassa. Terrorismin uhka, sodan pelko tai muuttoliikkeen voima luovat epävarmuutta.”

    ”Unionin puolustuspoliittinen yhteistyö on nytkähtänyt liikkeelle. Se on hyvä, ja tie on syytä pitää avoimena.”

    ”Tutustuimme viime vuonna (…) Sulo Karjalaiseen, jolla on karhu kaverina. Että noin katsoo eläin ihmistä, ihminen eläintä, silmästä silmään. Ymmärtävät jotain, paljonkin, toinen toisistaan? Ihmisyyttä vai eläimyyttä, luontokappaleita kumpikin.”

    ”Entä ihminen ihmistä, silmästä silmään. Se auttaa näkemään, vaikka toisen avuntarpeen. Auttaa ymmärtämään, että toisellakin on tavoitteita tai vaatimuksia. Taikka opettaa tunnistamaan vaaran ja hallitsemaan pelon.”

    ”Varjojen maailma vaatii vastineen. Jos on ymmärrystä ja osallisuutta kansassa, ihmiskunnassa tai luomakunnassa, varjo väistyy.”
    #
    KOMMENTTEJA: ’Mäntyniemen valtias’ näyttää sälyttäneen vastuun ongelmista yksilöille, kansalaisille. Valtio ja Sipilän porvarihallitus on lähes tyystin unohdettu. Uudenvuodenpuhe (uv-puhe) ei sisällä kunnollista erittelyä sen enempää maailman kuin Suomenkaan tilasta. Suomesta ei kerrota, että uusi luokkayhteiskunta on nähnyt päivänvalon. Siinä voidaan erottaa toisistaan (1) superrikkaat, (2) varakkaat ja hyvin toimeentulevat, (3) jatkuvasti köyhtyvä keskiluokka, (4) heikompiosaiset ja (5) kurjalisto.

    Uv-puheessa ei kerrota, että Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan suoria yritystukia jaetaan Suomessa vuosittain noin 1,3 miljardia euroa. Lisäksi yritysten toimintaan vaikuttavia verotukia on noin 6 miljardin euron edestä.

    Uv-puheessa ei kerrota, että jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on perustuslaillinen oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. – Uv-puheessa ei kerrota, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. – Uv-puheessa ei kerrota, että välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaaminen ei voi Suomessa perustua yksityisten kansalaisten hyväntekeväisyyteen. – Uv-puheessa ei kerrota, että perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaaminen on perustuslaissa säädetty julkisen vallan tehtäväksi.

    ’Mäntyniemen valtias’ katsoo, että ”Euroopan unionia tarvitaan”.

    Uv-puheessa ei kerrota, että ’Mäntyniemen valtias’ oli aikanaan ajamassa Suomea euroalueeksi kansalaisia kuulematta ja että nyt monet ekonomistit katsovat, että oma markka säilyttämällä suomalaiset olisivat pärjänneet paremmin.

    ’Mäntyniemen valtias’ ’pelottelee’ Trumpilla ja Putinilla.

    Uv-puheessa ei kerrota, että Suomen ja Venäjän federaation välillä on voimassa oleva valtiosopimus (Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen sopimus suhteiden perusteista, 63/1992), jonka 1. artikla kuuluu seuraavasti:

    ”Sopimuspuolten suhteet perustuvat YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti kansainvälisen oikeuden periaatteisiin kuten täysivaltaiseen tasa-arvoisuuteen, pidättymiseen voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä, rajojen loukkaamattomuuteen, alueelliseen koskemattomuuteen, riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen, sisäisiin asioihin puuttumattomuuteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen sekä kansojen oikeuksien samanarvoisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Sopimuspuolet täyttävät vilpittömästi kansainvälisen oikeuden velvoitteet ja edistävät hyvän naapuruuden hengessä keskinäistä yhteistyökumppanuuttaan sekä yhteistyötään kaikkien maiden kanssa.”

    ’Mäntyniemen valtias’ näyttääkin viimeisessä analyysissä vajoavan, valitettavasti, vääjäämättä ’varjojen yöhön’. Kenties hänen taustallaan (Kokoomuksen jäsenyys, EU-uskovaisuus ja oman markan hävittäminen [euroon ilman kansanäänestystä –politiikka]) valoon onkin vaikeaa pyrkiä? No, jokaisella on kohtalonsa, kuten Yrjö Jylhän Kohtaus metsässä -sotarunon mahtavat säkeet maaliin osuen kertovat: ”niin kohtaavat ihmiset toisiaan. / Vain toinen muistelemaan jäi sitä / ja toista jossakin kaivataan”.
    ¤
    Eräs kaipuun kohde on Tarja Halonen, Tasavallan presidentti, joka valtaeliitistämme ainoana rohkeni haastaa George W. Bushin kansainvälisen oikeuden vastaisen sotapolitiikan.

    Tarja Halonen totesi uudenvuoden puheessaan 2012 muun ohella seuraavaa:

    ”Rakentamalla pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa perustamme vahvan pohjan jokaisen ihmisen omalle mahdollisuudelle pitää huolta itsestään ja perheestään. Samalla teemme tilaa myös tieteelle ja taiteelle, yrittämiselle ja innovatiivisuudelle.”

    ”Inhimillisen vastuun ja lähimmäisenrakkauden tulee näkyä sekä omassa käytöksessämme että yhteiskunnan rakentamisessa.”

    ”Tasa-arvo ja solidaarisuus ovat yhteiskuntamme keskeiset arvot. Niiden turvaaminen tekee meistä kansakunnan. Taloudellinen eriarvoisuus hivuttaa vaikutuksensa elämän kaikille alueille. Tuloerojen kasvun myötä myös terveyserot ovat kasvaneet Suomessa. Erot tuloryhmien välisessä elinajanodotteessa ovat lisääntyneet nopeasti. (…) Lapsiköyhyys on lisääntynyt hälyttävästi. Nuorten syrjäytyminen ja syrjäyttäminen eivät nekään saa kuulua yhteiskuntaamme.”

    ”Eriarvoisuuden kasvu ei ole mikään luonnonvoima. Se voidaan torjua. Hyvinvointiyhteiskuntamme avulla voimme taata ihmisten tasa-arvoisen kohtelun ja lisäksi menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Kysymys on siis poliittisesta tahdosta ja toteuttamisen taitavuudesta.”

    ”Omien tai yhteisten unelmien toteuttaminen vaatii paljon työtä ja voi viedä pitkän ajan. Väkivalta ei ole vastaus elämän vaikeuksiin – ei omassa elämässä eikä yhteiskunnassa. Demokratia on inhimillisen kestävän kehityksen tae, ja sen puolustaminen on aikamme suuria haasteita.”

    ”(…) suuria tavoitteita ei voi toteuttaa voimakeinoin eikä sanelemalla. Ne edellyttävät aitoa yhteistyötä ja yhteisvastuuta niin kotimaassa kuin valtioiden välillä. Suomi on perinteisesti ollut vastuullinen toimija kansainvälisessä yhteisössä, ja tällä linjalla meidän on syytä jatkaa.”

    ”Tällä vuosituhannella globalisaatio on entisestään tihentynyt ja keskinäisriippuvuutemme monimutkaistunut ja kasvanut. On arvioitu, että jo yli 60 prosenttia maailmankaupasta on kansainvälisten yritysten sisäistä kauppaa. Markkinavoimat tarvitsevat poliittista ohjausta.”

    ”Globalisaatio tulee tehdä reilummaksi. Sen haittojen ja etujen tulisi jakaantua tasapuolisemmin niin maiden välillä kuin niiden sisälläkin. Ihmiset haluavat päättää nykyistä enemmän oman elämänsä kulusta, ja he tarvitsevat työtä.”

    ”YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät yksimielisesti vuosituhattavoitteet vahvistaakseen sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja muut vuosituhattavoitteet ovat myös kestävän kehityksen edellytyksiä. Ne eivät toteudu ilman demokraattisia, vahvoja ja tehokkaasti toimivia valtioita, joissa ihmiset ovat tasa-arvoisia. Sellaiset valtiot pystyvät hallitsemaan talouskehitystä, tuottamaan kansalaisilleen sosiaalisen suojaverkon ja antamaan tilaa elinvoimaiselle, moni-ilmeiselle kansalaisyhteiskunnalle. Sellaisena haluamme varmasti nähdä myös oman maamme.”

    ”Toiveeseen paremmasta tulevaisuudesta liittyy edelleen usko taloudellisen kasvun kaikkivoipaisuuteen, vaikka yhä uudelleen olemme joutuneet havaitsemaan, ettei pelkkä kasvu lisää hyvinvointia. Tarvitaan ”uusi kolmiyhteys”: talouskasvu, joka on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja mahtuu ympäristön rajoihin.”

    ” Globalisaation aikakaudella kaukaisetkin maailman kriisit ja konfliktit sekä muut, uudet uhat heijastuvat Suomeen. Ne kumpuavat usein köyhyydestä, eriarvoisuudesta ja ihmisoikeuksien loukkauksista. Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi tarvitsemme perinteisen puolustuksen rinnalle laaja-alaista turvallisuuden rakentamista.”

    ”On puolustettava ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Samalla vahvistetaan turvallisuutta – niin meillä kuin muualla. Tässä työssä on oltava pitkäjänteinen: diktatuurista vapautuminen voi tapahtua nopeasti, mutta uuden demokraattisen yhteiskunnan rakentaminen vie pitkän ajan.”

    ”Suomen ja sen kansan yhteisen edun puolustamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Tarvitsemme suvaitsevuutta toistemme ymmärtämiseksi ja yhteistyötä vaikeuksien voittamiseksi.”

    Kiitos, Tarja !
    ¤
    Mäntyniemen nykyisen ’valtiaan’ hapuillessa ’varjojen mailla’ on kiintopistettä etsittävä uudelta suunnalta. Onneksi taivaanrannalla näyttää etenevän määrätietoisesti muuan yksinäinen ratsastaja. Hän (Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesonen) näyttää pitäneen tärkeän uudenvuoden puheenvuoron (otteita):

    EU-Suomi ei täytä edellä mainittuja itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Valtiollisesta itsenäisyydestä luovuttiin v. 1995 alussa, kun Suomi liitettiin Euroopan unioniin.

    Suomen perustuslain mukaan maamme on edelleen itsenäinen tasavalta, jossa ylin valta kuuluu Suomen kansalle. Jokainen joka haluaa, voi nähdä, että ylin valta on todellisuudessa siirretty Euroopan unionin ylikansallisille elimille kaikissa asioissa, jotka EU on ottanut päätettäväkseen.

    Kun elämme Suomen itsenäistymisen muistovuotta on pakko korostaa sitä tosiasiaa, että EU:n lainsäädäntö on jäsenmaiden lakien yläpuolella. Mitään todellista valtiollista itsenäisyyttä ei Suomella EU:ssa ole eikä voi olla.

    Euroopan unionin tärkeimpiä taustavoimia ovat suurten jäsenmaiden lisäksi suuryritykset, suursijoittajat ja suurpankit. Tällainen demokratian vastainen harvainvalta ei voi olla hyvinvoinnin eikä rauhan tae. Se on päinvastoin eriarvoisuuden lähde ja ruutitynnyri.

    Itsenäisyys ja EU-jäsenyys eivät voi toteutua yhtä aikaa.

    Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka on luopunut omasta rahastaan. Euro on ollut Suomelle ja suomalaisille erittäin kallis harharetki. Tämän myöntävät nyt jo monet nykyistä valtarakennetta lähellä olevatkin.

    Brittien päätöksen jälkeen ei enää kuulu väitteitä, että EU:sta ei voi erota. Päätökset Suomen oman rahan ja itsenäisyyden palauttamisesta on tehtävä eduskunnan enemmistöllä. On selvää, että ennen tuollaisia päätöksiä tarvitaan merkittäviä muutoksia eduskunnan kokoonpanoon. Tämä on suomalaisten käsissä tulevissa vaaleissa.

    (…) EU-jäsenyyden vaihtoehto on itsenäisyys ja aito demokratia. Kansainvälistä yhteistyötä voi itsenäinen Suomi tehdä paremmin kuin alistussuhteessa unioniin oleva EU-Suomi. Ihmiset voivat liikkua vapaasti ja kauppaa voidaan käydä ilman EU-jäsenyyttäkin. Tämän todistaa vaikkapa Islannin, Norjan ja Sveitsin tilanne.

    EU-aika on merkinnyt kasvavaa eriarvoistumista, julkisen sektorin ja peruspalvelujen jatkuvia leikkauksia sekä velkaantumista ulkomaille. Se on merkinnyt myös kansallisomaisuuden yksityistämistä ja myyntiä pääosin ulkomaisiin käsiin. Suomi on sidottu EU:n rakenteilla olevaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan – siis sotilasliittokehitykseen. Tällaiseen ei ole missään vaiheessa kansalaisten tukea kysytty.

    Kansalaisten tyytymättömyys harjoitettuun politiikkaan on suurta. Useimmat suomalaiset haluavat oikeudenmukaisempaa, eriarvoisuutta vähentävää yhteiskuntaa. Enemmistö kannattaa sitä, että hyvät peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla iästä ja maksukyvystä riippumatta. Työn alla oleva sote-uudistus näyttää pahentavan eriarvoisuutta. Sen toteuttaminen kaavaillussa muodossa vaikuttaa olevan aikapommi.

    Suomen taloudessa hämmästellä voi vaikkapa sitä, miten kaikkein ilmeisimpiin tarpeisiin ja investointeihin ei näytä löytyvän rahaa. Julkisista rakennuksista arvioilta kolmannes kärsii kosteusvaurioista. Tästä aiheutuu suurta inhimillistä kärsimystä ja myös taloudellisia menetyksiä. Miksi valtiovalta ei käynnistä systemaattista investointiohjelmaa tähän suurongelman korjaamiseksi?

    Sama kysymys voidaan asettaa tieverkoston suhteen. Nyt näyttää, että kansallisomaisuuteen kuuluva tieverkko aiotaan yhtiöittää ja antaa tienkäyttäjien rahastaminen joidenkin operaattorien tehtäväksi. Tämä on mieletöntä.

    Oman rahan, keskuspankin ja itsenäisen lainsäädännön avulla valtiovalta voi ottaa sen vastuun taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä, joka sille kuuluu.

    Järkevää ja kannattavaa on myös lisätä omavaraisuutta. Miksi mennä merta edemmäksi kalaan, kun Suomen ruokalasku on vuositasolla 2000 miljoonaa euroa ja energialasku 8000 miljoonaa euroa miinuksella? Sekä ruuan että energian omavaraisuuden merkittävä kasvattaminen on täysin omissa käsissämme, kun niin haluamme.

    Hädänalaisten auttamisen pitäisi olla itsestään selvää. Kaikenlaisen syrjinnän torjumisen ja kaikkien ihmisten hyvän ja tasavertaisen kohtelun pitäisi myös olla itsestään selvää.

    Yhtä selvää on, että Suomen lakien ja ihmisoikeuksien noudattamista sekä hyvien tapojen kunnioittamista on vaadittava kaikilta maassa olevilta.

    Mitä taas tulee turvapaikan hakemisen syihin, on niihin puututtava. Lähi-idän ja Keski-Aasian väkivaltaisuudet johtuvat pitkälti Lännen aseellisesta asioihin puuttumisesta. Tämän valtioiden hajottamisen lopettaminen on välttämätöntä terrorismin lopettamiseksi. Suomi on pieni ratas, mutta EU on suuri ratas tässä valtioterrorismissa. Suomen on irtisanouduttava siitä. Vastuu valtioiden hajottamisen seurauksista kuuluu tekijöille.

    Suomen tärkein turvallisuuspoliittinen kysymys on edelleen maamme suhde suurvaltanaapuriin Venäjään. Voimme itse valita nojaammeko tässä suhteessa voimaan vai taitoon.

    Voimaan nojaaminen tarkoittaa tuon voiman hakemista muualta, koska pienellä Suomella ei itsellään voi olla suurvaltaan verrattavia voimia. Tämä tie vie sotilaalliseen liittoutumiseen. Ja sillä tiellä Suomi nyt on.

    Taitoon nojaaminen tarkoittaa sen näkemistä ja oivaltamista, että Venäjä ei uhkaa Suomea ellei Suomi uhkaa Venäjää. Pieni Suomi ei voi uhata Venäjää, mutta sellainen Suomi, joka antaa alueensa muiden liittoumien tai suurvaltojen käyttöön, tekee itsestään uhan Venäjälle. Samalla se tekee Venäjästä uhan itselleen.

    Taitoon nojaava itsenäinen ja puolueeton Suomi pysyttelee sotilasliittojen ja suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella. Sellainen Suomi on koko pohjoisen Euroopan vakautta lisäävä tekijä. Puolueeton Suomi voi toimia laajemminkin rauhan rakentajana ja välittäjänä.

    Puolueettomuus on nyt menneisyyttä, mutta ennen muuta sen tulee olla osa uudelleen itsenäistyvän Suomen tulevaisuutta.

    Nyt meneillään oleva taistelu Suomen itsenäisyyden palauttamiseksi voidaan ja pitää käydä ilman väkivaltaa. Itsenäisyystaistelun yksi tärkeä puoli on, että se loppuu vasta kun se on voitettu.

    Tervetuloa, Antti! Pöytä alkaa olla katettu.

    • ’…”Eurooppa on ollut demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien vahva puolestapuhuja. Niitä arvoja olemme vieneet ulos, opettajamaisestikin. Tänään me joudumme puolustamaan niitä Euroopan rajojen sisällä.” ’

      Todella surullinen ja banaali on TP:n uv-puhe, voi-voi sentään … kuinka HÄN voi niin paljon puhua pelkkää puppua ja voiko HÄN olla tosissaan tekee mieli kysyä ? Jos on niin jopa tyhmäksi sanoisin. Jos ei niin hyvin yrittää huijata, itseäänkö vai meitä muita ?
      EU on selvä surmanloukku ja sitä TP ylistää. Ja sanoo: nyt joudumme puolustamaan näitä arvoja … joudumme kun itse olemme mukana siinä agendassa joka niitä tuhoaa, so. pankkimafian agendassa, jolla kaikki vanha ja arvokas tuhotaan ja koko Eurooppa alistetaan NWO-agendalle, globalistien rahan vallalle jota maamme ELIITTI ITSE ajaa ja jossa se haluaa olla mukana ja johon se haluaa kansankin alistaa.
      Miksi siis kansalle tällaista tarjotaan … miksei itsenäisyyttä, omaa rahaa ja pankkia, omaa määräysvaltaa omiin asioihinsa, todellista demokratiaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia ???? en ymmärrä, en parhaalla tahdollakaan

      Tapio, kommenttisi ovat osuvia kuin tikat jotka lentävät taulun napakymppiin:
      KOMMENTTEJA: ’Mäntyniemen valtias’ näyttää sälyttäneen vastuun ongelmista yksilöille, kansalaisille. Valtio ja Sipilän porvarihallitus on lähes tyystin unohdettu. Uudenvuodenpuhe (uv-puhe) ei sisällä kunnollista erittelyä sen enempää maailman kuin Suomenkaan tilasta. Suomesta ei kerrota, että uusi luokkayhteiskunta on nähnyt päivänvalon. Siinä voidaan erottaa toisistaan (1) superrikkaat, (2) varakkaat ja hyvin toimeentulevat, (3) jatkuvasti köyhtyvä keskiluokka, (4) heikompiosaiset ja (5) kurjalisto.

  14. Entä millainen on se EU, jota Mäntyniemen nykyinen ’valtias’ ja Suomen muu porvarieliitti rakastaa?
    Se ilmenee seuraavasta:

    Brittilehti: ”Juncker yritti torpedoida EU:n veronkierron vastaiset toimet”

    The Guardianin mukaan EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esti Luxemburgin pääministerinä EU:n veronkierron vastaisia toimia.
    2.1.2017 klo 14:48
    The Guardianille ja saksalaiselle yleisradioyhtiö NDR:lle vuodettujen asiakirjojen mukaan Junckerin johtama Luxemburg esti ja hidasti vuosikausia EU:n sisäisen komitean kaavailemia veronkiertoa estäviä toimia. Luxemburgin tukena oli usein Hollanti.

    Jean-Claude Juncker blocked EU curbs on tax avoidance, cables show
    https://www.theguardian.com/business/2017/jan/01/jean-claude-juncker-blocked-eu-curbs-on-tax-avoidance-cables-show

    Uudet paljastukset saattavat Junckerin jälleen kiusalliseen tilanteeseen ja erovaatimusten kohteeksi.

    Juncker toimi Luxemburgin pääministerinä vuosina 1995–2013. Pääministerin tehtävän ohella hän toimi välillä myös valtiovarainministerinä, so. suoraan verotuksesta vastaavana ministerinä.

    Junckerin 18-vuotisen pääministerikauden aikana Luxemburg nousi yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista, kun sadat suuryhtiöt veroja välttääkseen kanavoivat voittojaan Luxemburgiin perustettuihin tytäryhtiöihin. Vuonna 2014 Luxleaks-skandaali toi päivänvaloon Luxemburgin suuryhtiöiden kanssa tekemät verosopimukset. Juncker myönsi skandaalin vahingoittaneen myös hänen mainettaan.

    Junckerin mainetta on verosopimusten ohella kolhinut myös kohu hänen väitetystä alkoholinkäytöstään.
    Kliffaa hei !?

    • Pirullisen kiinnostavaa tuo Junckerin tarina, jo pelkästään Luxenbourgh sijaintinsa takia. Jos en väärin muista niin siellä on se ”Koskemattomuuden omaava pankkijärjestelmä”, joka ei ole vastuussa mihinkään suuntaan maapallolla, aivan kuin Usan FED. Ympäri käydään, ja yhteen tullaan, kuin piirileikeissä.

  15. Vanhojen Ruotsalaisten ”aatelis-sukujen” jälkeläisiä on Suomen johtopaikoissa vieläkin. Uudet salaiset valloittajat tulevat Atlannin takaa huiputtamaan lennokki-kaupoissa, köyhentyvää maata. Jahrmulka-päiset ovat jo kaivautuneet vahvasti kiinteistöjen kaupusteluun, sekä osakemarkkinoihin. Sellaisen menettelyn tulokset ovat hyvin tunettuja entisessä Euroopassa. Varovaiseti arvioiden, Suomi on jo nyt mennyttä ”kalua”.

  16. Satavuotispäivän (100 vuotta ?) kunniaksi ”litteä puhelin” soi aamuyöstä, lähettäen terveiset tutuilta keskisuomesta asti. Vaimo herasi siihen, eikä enää saanut unta, seitsemän (7) tunnin aikaeron takia.
    Aaamiaisella kehoitin häntä ymmärtämään, ettei Suomi enää ole ”itsenäinen maa”, tuloksena meinasi mennä kahvit ja puurot sekaisin. Nyt tarvittais joku ”peruteellinen ”suomalainen taivuttamaan sen vastauksen rautalangasta. Onko Suomi itsenäinen, vai ”EI” ?

  17. Sivun alustus on hyvin asennoitu verisestä historiasta, jossa ei voittajia juhlittu. Parasta haudata kaikki
    senajan väärinteot, koska niiden esiintulon johdosta Suomi joutuisi ikuisesti häpeään muiden silmissä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here