Tiedotusvälineet otsikoivat: ”Eläkeläiset aiempaa rikkaampia.” Vau! Mikä uutinen! Eläketurvakeskus (ETK) on tuottanut mainion analyysin vuosilta 1995–2015, jolloin taitettu indeksi oli voimassa.
Tutkimus tulee julki parahiksi, kun demarien puoluekokouksessa ja heti perään eduskunnassa käsitellään aloitteita palkkaindeksin tai palkkapainotteisemman indeksin saamiseksi työeläkkeisiin. Mihin indeksiuudistusta tarvitaan? Eläkeläisethän voivat keskimäärin paremmin kuin koskaan.
On upeata, että Eläketurvakeskus tekee objektiivisia tutkimuksia, joilla ei ole politiikan kanssa mitään tekemistä. Vielä upeampaa on, että saadaan eläkeläisiä miellyttäviä tuloksia, rahoitetaanhan ETK eläkevaroista. Onhan se kiva kuulla, että menee hyvin – ainakin tilastojen mukaan.
Sotamies Hietanenkin pohdiskeli Tuntemattomassa sotilaassa, että on se hyvä tietää, että rätinkien mukaan kalorit ovat päiväannoksissa kohdallaan. Kumma vain, että suolisto ja maha eivät rätinkejä usko.
ETK on varmasti oikeassa siinä, että eläkeläiset ovat tänään paremmin toimeentulevia kuin kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Niin ovat työntekijätkin ja kaikki suomalaiset. Kansantalous on kasvanut.
ETK on varmasti oikeassa myös siinä, että suomalaisten eläkeläisten ostovoima on hieman eurooppalaista keskitasoa korkeammalla. Onhan kansatulomme henkeä kohden reilusti eurooppalaista keskitasoa korkeammalla.
ETK on varmasti oikeassa siinäkin, että eläkeläisillä on tänään enemmän varallisuutta kuin koskaan aikaisemmin. Kolme neljäsosaa tästä on kiinni omassa asunnossa – ja harmi kyllä, asuntoa ei voi syödä.
ETK ei kerro siitä, mitä tapahtuu, kun joudutaan eläkkeelle. Sen jälkeen alkaa köyhtyminen. Eläkkeensaajat ovat taitetun indeksin vuoksi ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy.
ETK kertoo, että vakavaa aineellista puutetta tai toimeentulovaikeuksia kokee pari prosenttia eläkeikäisistä. Pelkällä takuueläkkeellä (768 euro/kk) tulee toimeen 105 000 eläkeläistä, mikä on 7 prosenttia kaikista eläkeläisistä. On se hienoa, että suurimmalla osalla heistä on jokin ETK:n tietämä muu tulolähde, joka auttaa. Aivan totta – 40 % leipäjonojen asiakkaistahan on eläkeläisiä.
Maassamme on 330 000 työeläkeläistä, jotka elävät EU:n määrittämän köyhyysrajan alla. Hekin voivat luottaa ETK:n laskelmiin, että hyvin menee, ainakin paremmin kuin Albaniassa ja tietysti paremmin kuin mummolla aikoinaan.
Ei kun kansanedustajat, hylätkää ihmeessä 85 000 kansalaisen allekirjoittama kansalaisaloite palkkaindeksin palauttamisesta työeläkkeisiin. Kertoohan luotettava ja asiantunteva Eläketurvakeskus, että eläkeläisillä menee oikein hyvin.
Kimmo Kiljunen on Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja ja tietokirjailija.
Kiitos tästä tekstistä- Asiat saattavat olla heikommalla tolalla kuin tilastoista näkee. On paljon eläkeläisiä, joilla ei ole tietoa etuuksista, jotka heille kuuluvat tai mahdollisuutta (ajokortin tai varojen puutteessa tai heikon kunnon vuoksi) edes mennä leipäjonoihin.
Ja aina on ylpeys: minä en kerjää.
”ETK on varmasti oikeassa myös siinä, että suomalaisten eläkeläisten ostovoima on hieman eurooppalaista keskitasoa korkeammalla. Onhan kansatulomme henkeä kohden reilusti eurooppalaista keskitasoa korkeammalla.”
Suomalaisten ostovoiman kasvua ylistettäessä yleensä unohdetaan tai ”unohdetaan”, että esim. vuoden 1990 vähän yli 10 miljardin euron valtionvelka on nykypäivään mennessä KASVATETTU n. 106:een miljardiin euroon ja ylittää jo reilusti kriittisenä pidetyn 60% rajan bkt:sta. Niin ollen huomattava osa ostovoiman kasvusta on kuormasta syöden
aikaansaatua illuusiota. (Suomen valtionvelan holtittoman paisuttamisen päätekijöitähän ovat mm. M.Koivisto ja J.Käteinen, joka suomentuho-politiikastaan palkittiin politrukin viralla Brysselin lihapatojen äärellä).
Suomen valtionvelka on sitä paitsi lähes kokonaan KOROLLISTA ULKOMAANVELKAA.
Tärkeä tieto josta vaietaan. Miksi ?
Eläkevarannosta merkittävä osa seilaa kalaverkkojen tapaan maailman taloudellisisa virroissa, lähes satamiljardia siellä on tekemässä toivottavasti tuottoja.
Olisi kansantaloudellemme hyödyllistä,jos noista varoista entistä suurempi osuus pyörisi oman kansantaloutemme rattaissa.
Viimeaikoina infastruktuuriamme on voimakaasti yhtiöitetty sekä myös yksityistetty,sähköverkkomme osia on Australialaisten eläkerahastojen omistuksessa,miksi ei kotimaisuutta ole tossa huomioitu mahdollisena omistaja tahona.
Tieverkosto, jos sitä kerta on välttämätöntä yhtiöitää,sille yhteiskunnallisen vastuullisuuden vuoksi kotimaiset eläkeyhtiöt olisi luontevia omistajia, silloin aktiiviväestö, omalla toiminalaan olisi huolehtimassa autoilulaan eläkeväestön hyvinvoinnista,nimenomaan kotimaisen eläkeensaajan.
Eläkeasiantuntija Olli Pusa:
”Studio55.fi-lähetyksessä vieraillut dosentti ja vakuutusmatemaatikko Olli Pusa uskoo, että Suomessa voitaisiin ryhtyä käyttämään eläkkeiden maksussa palkkaindeksiä nykyisen, vuonna 1996 käyttöön otetun taitetun indeksin sijaan.”
…
Seuraavan varauksen Pusa kuitenkin haastattelun lopussa tekee:
”– Minun mielestäni se on mahdollista, mutta se pitäisi tehdä sillä tavalla, että jos otetaan palkkaindeksi käyttöön, niin määritellään, että viiden tai kymmenen vuoden päästä valtio asettaa komitean, joka katsoo, miten sitä pitää hienosäätää. Palkkaindeksi voi olla vaikka 75 prosenttia. Eihän meillä ole mitään järkeä kerätä 700 miljardia nykyrahassa eläkerahastoon.”
Koko artikkeli: http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/onko-elakkeiden-korotuksiin-varaa-dosentti-vastaa/5820932
Kannattaa vilkaista myös Pusan kotisivua pusa.fi
Siellä linkatuissa kahdessa nettikirjassaan Renkien kaappaus.pdf ja Renkien valta.pdf hän kuvaa erästä eläkejärjestelmäämme liittyvää huomattavaa mätäpaisetta.
Palkkaindeksiin sitominen ei auta takuueläkkeellä sinnitteleviä. Siitä hyötyvät vain hyvin toimeentulevat työeläkkeen nauttijat. Eivätkä hekään, jos indeksi on miinusmerkkinen. Jos halutaan auttaa vähäosaisia, pitäisi takuueläke nostaa yli EU:n virallisen köyhyysrajan. Se oli oikein ja kohtuus. Kiljusen esityksestä hyötyvät parhaiten toimeentulevat.
Kiljunen on väärässä siinä, että taitettu indeksi aiheuttaisi eläkeläisten köyhtymistä. Itse asiassa taitettu indeksi turvaa eläkkeiden ostovoiman, jos palkat pysyvät ennallaan. Jos palkat nousevat elinkustannusindeksiä enemmän, niin myös eläkkeiden ostovoima kasvaa, vaikkakaan ei niin paljon kuin palkkojen. Toisin sanoen, palkkojen noustessa eläketulojen ero palkkatuloihin kasvaa, mutta se ei ole köyhtymistä.
Itse olen ollut eläkkeellä vuodesta 2004, enkä koe köyhtyneeni ollenkaan, päinvastoin. Mutta myönnän, että niiden, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä tai takuueläkettä, asema on huonompi.
Kun itse katson vanhempiani, suurten ikäluokkien sokeritoukkia, jotka ovat olleetn kohta 10 vuotta eläkkeellä niin voin vain kadehtien katsella miten hyvään aikaan he ovat syntyneet.
Heidän ei ole tarvinnut kohdata sotaa vaan he ovat lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneet kasvun ja koko ajan paranevan talouden hoivissa. Tämä keskikalja- ja huumesukupolvi eli seksin vapaan aikakauden tuhlaten kaiken minkä tienasi, koska talouden ajat olivat hyvät. Mitään ei tarvinnut pistää säästöön koska jos yksi työpaikka loppui, toinen oli jo valmiina. Lakkoiltiin jos palkat eivät nousseet ja -70 inflaatio söi omakotitaloihin otetut lainat parissa vuodessa. Vienti veti ja Neuvostoliiton tarjoamat pohjattomat markkinat kasvattivat vaurautemme ennen näkemättömiin mittasuhteisiin.
Kun taas me, heidän lapsensa, olemme joutuneet kiristämään vyötämme koko elämämme. Peruskoulu oli sitä onnellista aikaa, samoin ammattiopinnot. Tulevaisuus näytti kaikille hyvältä ja elämänkaari olikin yleisesti selvä: koulut ja sitten työelämään. Mutta -90 luvun lama tuhosi kaiken. Vanhempamme olivat tottuneet elämään yli varojensa jolloin valuuttalainojen kiiman kohteena meidän monien nuoruus tuhottiin. Se ulottui jopa niin ptkälle että me jotka juuri olimme valmistuneet työelämään saimme potkut kun yrityksiä kaatui toinen toisensa jälkeen. Eikä meillä ollut mahdollisuuksia perustaa perheitä tai opiskella koska silloiset korvaukset olivat aivan eri luokkaa kuin nyt. Nyt kun nuoret laiskuuttaan valittavat ettei ole töitä tai ettei nykyisille korvauksilla elä, niin he eivät tiedä mitä sai -91 työttömyyskorvauksella hankittua. Ostovoima oli toinen eikä vuokra-avustuksia tunnettu siinä määrin kuin nyt. Sossukaan ei avustanut kuin aniharvassa tapauksessa eikä toimeentulotukea tunnettu ellei ollut lapsiperhe.
Nyt kun siis vanhempani, joista toisella on veroprosentti 29 ja toisella 31, narisevat joka kerta kun tavataan että ”pienestä eläkkeestä otetaan veroa” niin on hyvä muistaa se että kun he aikoinaan maksoivat eläkettä esim 7mk/kk palkastaan (noin 1,1e/kk) niin se maksu korottaa eläkettä nyt 5e/kk. Ja kun minä maksan veroistani eläkemaksuja nyt 17e/kk, niin se korottaa eläkettäni 4,25e/kk.
Voin siis vain olla kateellinen tuolle ”köyhälle sukupolvelle” jota nyt sorretaan. Joka on koko elämänsä saanut elää juuri niinkuin sillä hetkellä on tuntunut mielekkäälle. Ja joka nyt eläkkeellä katkerana himoitsee sitä mitä ei voi saada. Mutta esim. ulkomaanmatkoilla pystyään käyään viisikin kertaa vuodessa. Viisveisaten hiilijalanjäljestä.
Niin se on kuten nuoruudessani eräs jälleenrakennusta tehnyt arkkitehti sanoi:”Joka toinen sukupolvi rakentaa maan, Joka toinen saa senperintönä”. Vanhempani saivat sen perintönä, minun sukupolveni on sen jälleen rakentanut, ja lapseni saavat sen perintönä. Mutta kuinka kiitollisia he ovat? Joutuvatko heidän lapsensa jälleen katkerina katsomaan ruutuja lääppivän sukupolven aivopieruja ja ahneutta?