Hävittäjähuumaa poteva Suomi näyttää uskovan, että sotilaallinen maanpuolustus hoidetaan tehokkailla ilmavoimilla. Päätös uusien monitoimihävittäjien hankkimisesta on jo tehty. Enää on ratkaisematta, miten valtio rahoittaa kaikkien aikojen kalleimman kaupan.
Hornettien korvaaminen uusilla ja entistä tehokkaammilla monitoimihävittäjillä on saatu näyttämään niin välttämättömäksi tarpeeksi, että kaikki puolueetkin ovat sen takana. Vallan vahtikoiraksi mainostettu media pohtii vain rahoitusvaihtoehtoja. Yksikään tiedotusväline ei kysy, miten 50 lentokoneella luodaan uskottava puolustus Suomen kaltaiselle valtiolle, joka pinta-alaltaan on Euroopan suurimpia ja jolla on 1 200 kilometriä maarajaa todennäköisimmän uhkaajan kanssa.
Uutiskuvat ilmapommitusten raunioittamista kaupungeista Syyriassa lienevät ohjanneet ajatteluamme. Uskotaan, että samoin kävisi meillekin, ellemme pidä ilmapuolustustamme kunnossa. Niin todellakin kävisi, mutta meidän pitäisi muistaa, ettei ilmapuolustus tarkoitakaan yksin hävittäjiä.
Niitä tarvitaan toki aluevalvonnassa ja ilmatilan loukkausten toteamisissa, mutta sotatilanteessa ne menettäisivät käyttökelpoisuutensa.
Turvallisuuspoliittisissa selvityksissä on uumoiltu, että mahdollinen sota alkaisi strategisella ensi-iskulla, joka toteutettaisiin ilmahyökkäyksillä ja maahanlaskuilla Helsinkiin. Näin eliminoitaisiin valtakunnan korkein johto.
Yleisesti ajatellaan, että hävittäjiä tarvitaan juuri tällaisen uhkakuvan varalle. On vastustajan aliarvioimista, kun uskotellaan, että strateginen ensi-isku kohdistuisi vain pieneen pisteeseen, Helsingin Senaatintorin ja eduskuntatalon väliselle alueelle. Sellaiseen leikittelyyn ei yksikään suurvalta alentuisi.
Jos Suomea vastaan tehtäisiin strateginen ensi-isku, sen maaleiksi valittaisiin valtiojohdon lisäksi ilmavoimien tukikohdat, suurtehotutkat, satamat sekä sähkö-, tie- ja rataverkon solmukohdat. Isku tapahtuisi yhtä aikaa kaikkiin maaleihin, ja se tehtäisiin ballistisilla ja risteilyohjuksilla.
Vanha kaava sodan aloittamisessa on se, että vastustajan lentokoneet pyritään tuhoamaan jo tukikohtiinsa. Ellei tässä onnistuta, niin ilmaan nouseminen estetään katkaisemalla kiitotiet satelliittiohjatuilla pommeilla.
Varatukikohtamme ovat yleisessä tiedossa. Todennäköistä onkin, että Virttaan tapaiset varalaskupaikat joutuisivat heti täsmäpommien maaleiksi.
Torjuntahävittäjistä ei olisi strategisen ensi-iskun estäjiksi siinäkään tapauksessa, että ne ehtisivät ilmaan ennen hyökkäyksen alkamista. Ne ovat avuttomia ballististen ohjusten torjumisessa, eikä risteilyohjustenkaan alas ampuminen tahdo niiltä onnistua.
Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana on käyty 50 sotaa. Vain yhdessä tapauksessa alivoimaisen osapuolen torjuntahävittäjä on tuhonnut vastustajan ilma-aluksen.
Sen sijaan ilmatorjuntaohjuksilla on pudotettu tuhansia vastapuolen lentokoneita ja helikoptereita. Monitoimihävittäjän kerrotaan maksavan noin 200 miljoonaa euroa ja elinkaarikustannusten nousevan noin 450 miljoonaan. Yhden hävittäjän hinnalla Suomi saisi pitkän kantaman ilmatorjuntaohjuspatterin, jonka elinkaarikustannukset rajoittuisivat varastointimenoihin. Olkapääohjuksia ostettaisiin yhden hävittäjän hinnalla parisen tuhatta.
Ohjukset ovat puolustusaseita, mikä laskee niiden houkuttavuutta. Torjuntahävittäjät ovat ainakin puoliksi hyökkäysaseita. Niiden jyrähtely näyttää sekoittaneen sekä poliittisten päättäjien että kansalaisten päät. Hävittäjäkaupoilla on mitätöity maavoimien vuosikymmenet, joita aikoinaan luvattiin.
Ja tulos on nähtävissä maavoimien supistetuissa sodan ajan vahvuuksissa. Me saamme nyt aseisiin taistelukelpoisia maavoimayksiköitä noin 150 000 sotilaan verran. Määrä on kaksi kertaa se, mikä oli Taavetti Laatikaisen komentaman IV armeijakunnan rivivahvuus sinä aamuna, kun Viipuri menetettiin.
Kyseisen armeijakunnan puolustusalueen leveys oli silloin 30 kilometriä. Nyt Suomi varautuu puolustamaan 1 200 kilometrin pituista rajaa pari kertaa isommalla maavoimalla.
Tuomo Hirvonen on everstiluutnantti evp.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Turun Sanomien mielipideosastolla 2.2.2017.
Kuva: Suomen ilmavoimien F-18D Hornet. Wikipedia | Creative Commons
Kirjoittaja on oikeassa. Ei lentokoneilla Suomea puolusteta. Jos Suomeen kohdistuisi hyökkäys niin Suomen ilmapuolustus kestäisi 7min. SEITSEMÄN MINUUTTIA !!
Sinä aikana Hornetit nousevat ilmaan, ampuvat kaiken minkä jaksavat kantaa ja palaavat kentälle. Ja koska lisää ammuksia ei ole, sen jälkeen odotellaan vihollisen ”rautakattoa” Suomen päälle. Ja Suomi pommitetaan keskiajalle.
Tämä upseeriston kiima alkoi NATO:on -70 luvun lopulla. Sen huomasi armeijassa ollessaan kun nuoret upseerit täynnä testosteronia puhuivat ja unelmoivat Amerikkalaisista aseista. Amerikkalainen rynkky joka osoitti toimimattomuutensa mm. Vietnamissa, oli heidän märkä päiväuni. Ja ajan myötä kun nämä kapiaiset ovat kasvaneet korkoa, ovat he nyt päättävissä asemissa ja NATO-kiima on uusissa ulottuvuuksissa. Kun ei ole enää kokeneita konkareita jarruttamassa menoa.
Ja mitä tulee näihin lentokyvyttömiin Hornetteihin, niin tämän päivän maanpulustuksessa on kyse ”oman narsismin korostamisesta”. Maa-, meri- ja ilmavoimien upseerit kilvan kamppailevat siitä kenellä on kalleimmat lelut ja kuka sa budjetteihin isoimmat investoinnit. Siis, kenen jopo keulii eniten.
Yhden Hornetin hinnalla saisimme 2.5 Sukhoita. Sukhoi on ylivoimainen suorituskyvyltään mutta myös hinnaltaan. Eikä käyttökustannuksia alita kuin MIG. Joka Suomelle olisi täysin riittävä. Sekin lentää 700km/h Hornettia karkuun. Ja niitä saisi kolme yhden Hornetin hinnalla.
Koska maamme on nyt konkurssin kourissa on järkevää säästää. Ja NIMENOMAAN puolustusmenoissa, koska vain sieltä kerätty säästö voi päätyä kansan hyväksi. Joka kansan kautta luo lisää taloudellista nostetta. Se että yhraamme seitsemän miljardia Amerikkaan, ei paranna Suomen kansan tulevaisuutta. Mutta jos säästämme 10 000e jokaista kansalaista kohden, se muuttuu taloudelliseksi liikevaihdoksi. Eikä se kaikki millään karkaa ulkomaille.
Sukhoin T-50 on täysin epäonnistunut floppi. 🙂
https://warisboring.com/the-indians-hate-their-new-russian-made-stealth-fighter-d89b9ce721de
Kunhan tämän keskenkäyneen rakin pintokuohu ja vaahto hieman tasaantuu, huomaamme , että ”military-industrial-complex” on ainoa joka voittaa tässä sotaromu kaluston rakentelussa. Itse asiassa tässä markkinoidaankin tuon pankkiirien omistaman triljoona busineksen ”välttämätöntä” asetuotantoa.
Jos hävittäjiä tarvitaan, niin Sukhoi ei voi tulla kysymykseen, olipa se kuinka hyvä tahansa. Suomen puolustusvoimilla ei nykymaailmassa voi olla venäläisiä hävittäjiä eikä paljon muutakaan venäläistä sotakalustoa. Mahdollisimman suuren puolustuskyvyn turvaamiseksi kaluston on oltava Nato-yhteensopivaa. Ja tätä linjaa Suomessa onkin noudatettu jo 1990-luvulta lähtien.
Ja jos joku haluaa vielä kysyä, että miksi näin, niin vastaus siihen on selvä: uhka Suomen turvallisuudelle voi tulla ainoastaan idästä päin. Nykymaailmassa tämä uhka on vielä suurentunut entisestään.
Mahdollisessa hävittäjähankinnassa on siis otettava huomioon myös ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Ne antavat lisäpainoa USA:lle koneiden hankintamaana.
Ja onhan toi venäläisvalmisteisen lentokaluston laatu ollut aina vähän niin ja näin. Ei kannata ostaa venäläistä hävittäjää jos haluaa että se hävittäjä myös toimii luotettavasti tositilanteessa eikä vain paperilla. Esimerkiksi Intia on ostanut varsin paljon lentokalustoa Venäjältä ja pettymyksiä on riittänyt.
Intian laivaston käyttämät MIG-29K hävittäjät kärsivät jatkuvista teknisistä vioista, erityisesti hävittäjän moottorit, koneen runko sekä digitaalinen fly-by-wire järjestelmä aiheuttavat ongelmia. Venäläisen valmistajan tuotannon laadunvarmistuksessa on pahoja ongelmia eikä venäläiset suhtaudu koneiden huoltoon tarpeeksi vakavasti.
http://www.defensenews.com/story/defense/naval/naval-aviation/2016/08/10/india-mig-29k-aircraft-navy-defects/88510782/
Venäläisten Sukhoi Su-30 Flankerien kehno laatu on myös aiheuttanut useita skandaaleja Intiassa. Koneet ovatkin jatkuvasti lentokiellossa turvatarkastusten ja huoltotoimenpiteiden takia.
http://realrussiatoday.com/2015/12/23/scandal-erupted-in-india-about-quality-of-su-30-purchased-from-russia/
Eikö ollenkaan länsi uhkaa Suomea, eikö edes nyt Trumpin aikaan. 😀
Suomalaista ”totuusmediaa” seuratessa vaikuttaa jo siltä, että Trump on vielä suurempi uhka niin maailman kuin Suomenkin turvallisuudelle kuin Putin. Millä Hopalong tämän selittää? Ei millään.
Tämä oletettu ”Venäjän uhka” on sidottu vahvasti Putinin henkilöön, vaikka kaikkihan sen täällä Suomessa tietävät, että kyseessä on ns. ”ikiaikainen” ryssäviha, missä Putinilla ei ole osaa eikä arpaa.Ryssäviha on rasismia paljaimmillaan. Samalla nämä Hopalongin kaltaiset mulkut ovat olevinaan niin vitun suvakkia, että hyi helvetti.
Vaikka Trump ryhtyisi minkälaiseksi fasistiseksi yksinvaltiaaksi tahansa, nämä ryssävihassa rypevät sveedu- ynnämuut natsipellet kyllä hankkivat pyssynsä ja puukuulansa nimenomaan USA:sta, vaikka parempaa kamaa saisi muualta halvemmalla.
Tilastot eivät kuitenkaan valehtele. Ensimmäisessä Persianlahden sodassa Yhdysvaltain maavoimien ja merijalkaväen M-1 Abrams taistelupanssarit tuhosivat 2200 Irakin armeijan venäläisvalmisteista taistelupanssaria mukaan lukien 500 T-72 vaunua menettämättä yhtäkään Abramsia irakilaisten tankkitulessa. Koska pelätty T-72 osoittautuikin Irakin taisteluissa aivan surkeaksi taistelupanssarivaunuksi, UralVagonZavodin tankkitehtaan iskurityöläiset toverit vaihtoivatkin kiireellä juuri valmisteilla olleen uusimman T-72 variantin T-72BU:n tyyppimerkkinnän propagandistisesti T-90:ksi.
Kansainvälispoliittisen tilanteen analysoiminen ei edellytä minkäänlaisia vihantunteita ketään toimijaa kohtaan. Venäjä pyrkii laajentamaan vaikutusvaltaansa ja saamaan takaisin niitä asemia, joita sillä oli Neuvostoliiton aikana Euroopassa ja maailmassa. Ns. pehmeää voimaa Venäjällä ei ole, joten se pyrkii päämääriinsä muilla tavoilla. Se käy jatkuvaa infosotaa Suomea ja muita länsimaita vastaan. Tarpeen vaatiessa ja tilaisuuden tullen ei pidättäydytä suorista sotilaallisista toimenpiteistä.
Putin on muotoillut Venäjän nykyisen ulkopoliittisen linjan. Ei se silti yksinomaan hänen varassaan ole. Hänen takanaan on Venäjän valtakoneisto, jonka edut on sidottu Putinin vallassapysymiseen. Vallassapysyminen vaatii myös ulkopolitiikan valjastamisen sisäpolitiikan välineeksi. Ulkoisen uhan ylläpito auttaa Putinia ja hänen koneistoaan pysymään vallassa.
Ulkoisen uhan korostaminen on vaarallista, koska suuri osa kansasta uskoo sen olevan totta. Kansa saadaan tukemaan aggressiivistakin ulkopolitiikkaa. Turvallisuudentunnetta tukee, kun naapurimaat saadaan vapaaehtoisiksi tai pakotetuiksi liittolaisiksi. Samalla vaikutusvallan ja alueiden hankkiminen palvelee Neuvostoliiton kukistumisen jälkeen menetettyä kansallisen suuruuden tunnetta. Tilanne on samantapainen kuin Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
Näyttää siltä, että et ymmärrä, mitä käsitteellä ”ryssäviha” tarkoitetaan. Ylläoleva lyhyt analyysi ei sisällä minkäänlaista vihaa ketään tai mitään kohtaa. Vaikka se olisi väärä, vihaa ei siihen sisälly.
Itse näyt herkästi vihastuvan mielipiteistä, jotka ovat ristiriidassa omiesi kanssa. Siitä kertoo kielenkäyttösi.
Mitä Trumpiin tulee, niin mielestäni hän on luonnevikainen narsisti. Sellainen ei toisaalta ole mitenkään ennenkuulumatonta valtioiden johtajien joukossa. Hän ei näytä ymmärtävän valtansa rajoja. Ennen pitkää hän saattaa joutua tilanteeseen, jossa joutuu luopumaan virastaan.
Trumpin ulkopolitiikka on vielä hämärän peitossa. Hän on uhonnut tekevästä Amerikasta jälleen suuren. Tämä suuruusprojekti voi saattaa hänet törmäyskurssille toisen globaalin suurvallan, Kiinan, kanssa ja alueellisen suurvallan, Venäjän, kanssa. Clinton olisi osannut todennäköisesti toimia Venäjän ja Kiinan kanssa viisaammin: kovasti, mutta menemättä kuitenkaan liian pitkälle.
Voi olla niinkin, että Trump ymmärtää rajansa ulkopolitiikan hoitamisessa ja jättää suuret ratkaisunsa itseään viisaammille. Viitteitä tästä on olemassa.
Suuri uhkakuva Trumpin kannalta on, jos paljastuu, että hän on toiminut vaalikampanjansa aika yhteistyössä Venäjän tiedustelupalvelujen kanssa Clintonin mustamaalaamiseksi. Tämä merkitsisi Trumpin presidenttiyden loppua. Venäjällä voi olla myös mahdollisuus kiristää Trumpia tietojensa avulla. Tämä voi uhata turvallisuutta laajemminkin.
Suomen ilmavoimien F-18 Hornet monitoimihävittäjät mahdollisesti korvaava maailman edistyksellisin, häiveteknologiaa hyödyntävä monitoimihävittäjä F-35 Lighting 2 korjasi potin Red Flag ilmasotaharjoituksissa. 🙂
http://nordic.businessinsider.com/f-35-slaughters-competition-red-flag-2017-2?r=US&IR=T
haha ei ne lennä amerikassakaan.
The F-35’s Terrifying Bug List http://www.defenseone.com/technology/2016/02/f-35s-terrifying-bug-list/125638/
Ihan hyvinhän F-35:t lentävät. Erinomaisesti itseasiassa. Noissa Red Flag ilmasotaharjoituksissa yhtä tuhoutunutta F-35:sta kohden ne tiputtivat harjoituksissa 15 vastustajan ilmavoimia simuloivaa hävittäjää. Harjoituksissa ”tippuivat tonttiin” vastustajan ilmavoimia simuloineet erittäin liikehtimiskykyiset Eurofighter Typhoonit, F-16 Falconit kuin myös F-15 Eagletkin. F-35 Lighting 2:n häiveominaisuudet ja kehittynyt sensorifuusioteknologia antavat koneelle ylivertaisen suorituskyvyn verrattuna näihin aikaisemman 4. sukupolven hävittäjiin. Mitä luultavimmin ne eivät ehtineet edes havaita F-35 :ttä sensoreillaan kun tuli jo ilmoitus osumasta. 🙂
https://theaviationist.com/2016/06/27/f-15e-strike-eagles-unable-to-shoot-down-the-f-35s-in-8-dogfights-during-simulated-deployment/
taitaa olla niin että elokuvissa on dogfight ja sodassa jotain ihan muuta, simulaattori on sitten vielä eri asia.
Oliko harjoituksessa mukana Jas:in uusin malli E?
Siis tämä Saab Jas 39 Grippen E malli.
Eipä ollut. Jas-39 Gripen E ei ole edes lentänyt vielä. Toivottavasti pysyy paremmin ilmassa kuin edeltäjänsä. 😀
Niin, tarkoitat tietysti julkisia lentoja!
Tehtaan testilentoja tuollahan on tehty varmaan miljoona.
Tässä kuussa pitäisi uusi Grippen E olla muistaakseni Intiassa ihan julkisesti lentämässä Aero India 2017 -messuilla.
Ei ole Gripen E prototyyppi lentänyt vielä. Ensilennon piti olla viime vuoden 2016 lopussa mutta SAAB siirsi sitä puolella vuodella.
No kyllä sillä tietysti testi lentoja on tehty!
http://news.cision.com/saab/r/swiss-pilots-fly-gripen-e-f-test-aircraft-in-sweden,c9256085
Ei ole. Se testikoneena käytetty ( eli modifioitu vanhempi kaksipaikkainen JAS-39 D Gripen) ei ole vielä se varsinainen kokonainen prototyyppi Gripen E:stä. Siinä modifioidussa testikoneessa on kokeiltu Gripen E:n tulevia teknologioita ja komponetteja. JAS-39 Gripen E:n prototyypin ensilento on luvassa vasta myöhemmin tänä vuonna.
No menee saivarteluksi.
Tuo 2014 testeissä käytetty oli Gripen NG (Next Generation) Demonstrator -koelentokone mallia
39-7. jossa oli jo paljon E malliin tulevaa tekniikkaa myös uusi moottori.
Tästä uudempi ensimmäinen varsinainen koelentokone 39-8 on jo valmis ja uusi Grippen E tekee ensilentonsa täällä helmikuussa:
https://www.aeroindia.in/Default.aspx
http://www.gripenblogs.com/Lists/Tags/Tag.aspx?TagId=11&Name=Gripen+E%2FF
Pieni korjaus edelliseen.
Tuolla Intiassa tapahtuu siis ensimmäinen ”julkinen” lento uudella E-mallin Grippenillä!
Toki koneella on jo lennetty testejä Ruotsissa.
Kukaan pilotti ei uskaltaisi lähteä suureen ilmailutapahtumaan lentämään konetta jota ei ole lainkaan testattu, tämä on päivän selvä asia!
Arvoisa datrutherzz, hitaasti lentävän rynnäkkökoneen, torjunta hävittäjän ja pommittajan tehtävät ovat reaalisesti kovin erilaisia ja vaativat eri ominaisuuksia. F-35 häive ominaisuudet esimerkiksi torjuttiin idässä tutkataajuutta muuttamalla. F-35 on liian kevyesti panssaroitu rynnäkkökoneeksi. F35 on lento-ominaisuuksiltaan ala-arvoinen ns. ”dog fight:ssa” eli hävittäjien välisessä taistelussa. Nämä tiedot US airforce lähteistä, jotka valtamediakin julkistanut.
Hävittäjiä tarvitaan. Torjuntaohjusten kantama kun ei riitä vielä tänäkään päivänä korkealta tulevien kohteiden kanssa kilvoitteluun. F-35 on nimetty lentäväksi ”kylpyamme ankaksi” US airforce:n asiantuntija piireissä. Tämä nimike ei oikein riitä luomaan kuvaa uskottavasta puolustuksesta.
” Torjuntaohjusten kantama kun ei riitä vielä tänäkään päivänä korkealta tulevien kohteiden kanssa kilvoitteluun”
Meinaatko että ne hävittäjät lentävät avaruudessa?
Nykyaikaiset ilmatorjuntaohjukset ulottuvat käytännössä reilusti, jopa kaksinkertaisesti yli Kármánin rajan(maan ilmakehän ja avaruuden raja 100km. korkeudella)
Kyllä niillä saadaan mikä tahansa hävittäjä alas jos halutaan!
Pieni selvennys edelliseen kommenttiini.
Kun puhuin nykyaikaisista ohjuksista joilla ylletään pystysuunnassa avaruuteen asti, tarkoitin tietysti pitkän kantaman ilmatorjuntaohjuksia.
Nämä suurikokoiset ohjukset ovat ensisijaisesti tarkoitettu ballististen ohjuksien torjuntaan ja myös erittäin korkealla lentävien pommittajien ym. tuhoamiseksi ennen kuin ne kerkeävät tehokkaalle iskuetäisyydelle.
Tavanomaisia hävittäjiä/pommittajia vastaan riittää ihan hyvin tuo nykyisin varsin yleinen n. 20km pystykantama.
Tämä kantama riittää jopa Stealth pommittajia vastaan jotka voivat iskeä jopa 13-15km. korkeudelta.
Suomen Norjasta hankkiman NASAMS 2 järjestelmän teoreettinen lakikorkeus on n. 10 km, joten sopii kysyä minkä tähden meille piti hankki kunnollisten ohjusten sijaan pelkkä ”ritsa”??
Voi olla että jos hankkisimme nykyaikaisen tehokkaan ilmatorjuntaohjus järjestelmän, ei meidän välttämättä edes tarvitsisi hankkia vielä tässä vaiheessa uutta lentokalustoa.
Maavoimien vahvistaminen, mikä onkin jo käynnissä ja mahdollisten uusien tehokkaiden ohjus-järjestelmien hankkiminen toimisivat varmasti jo riittävänä peloitteena.
Hyvä asiaan liittyvä kirjoitus joka tuli vastaan:
http://tompackalen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230973-onko-aika-ajanut-havittajahankkeen-ohi
Packalen kysyy: ”Perimmäinen kysymys onkin, mitä puolustusvoimilla on todellisuudessa käytössään ensimmäisen tunnin jälkeen? Tämä on kysymys, jota jokaisen isänmaallisen ihmisen pitäisi kysyä itseltään, muodostaessaan kantaa tähän vaikeaan kysymykseen.”
Hyvä kysymys. Suomen hallituksella ei siihen ole vastausta.
Hyvät herrat, naisen järkeni kertoo että on saivartelua vertailla eri konetyyppien ominaisuuksia dogfightissa. Sota ei ole dogfightia, varsinkaan se ei ole sitä sellaiselle maalle kuin Suomi jolla on toistakymmentä konetta (eikä edes välttämättä aseistusta niihin) panna useampaa sataa vastaan — jos niitä hävittäjänruuppia edes täsmäohjuspommituksen jälkeen on yhtään Suomella jäljellä. Sota ei ole sellaista kuin elokuvissa.
Vai että kaartotaisteluja pelkästään elokuvissa? 🙂
Kuule, taisteluja hävittäjillä ilmaherruudesta on käyty toisen maailmansodan jälkeen niin Koreassa,Vietnamissa,Falklandissa, Lähi-Idässä kuin myös entisen Jugoslavian hajoamissodissa. Vietnamin sodan alun ajoista asti, hyvää kaartotaistelukykyä on aina painotettu modernien hävittäjien suunnittelussa. Suurin osa näissä sodissa käydyistä taisteluista ilmaherruudesta on tapahtunut nimenomaan lähietäisyydellä kaartotaisteluissa, lyhyen kantaman infrapunaohjuksia ja hävittäjien tykkejä käyttäen. Näissäkin taisteluissa yhdysvaltalaisvalmisteiset hävittäjät ovat menestyneet aina erinomaisesti. Mainittakoon vaikka esimerkiksi voittamaton ilmayliherruushävittäjä F-15 Eagle jolla on voitettu 104 ilmataistelua ja yhtään ei ole hävitty. F-15 Eagle pysynee kuvioissa vielä pitkälle 2040-luvulle. 😉
https://www.youtube.com/watch?v=xGY2JBuSCU0
Red Flag ilmasotaharjoituksien tulokset kertovat jotain ihan muuta tuon koneen suorituskyvystä taisteluissa 4.sukupolven ilmaherruushävittäjiä ja vihollisen vahvaa ilmapuolustusta vastaan.
Myös F-35:sta lentävä kokenut Norjan ilmavoimien majuri Morten “Dolby” Hanchen mukaan F-35 Lightning 2 on erittäin liikehtimiskykyistä F-16 Falconia parempi lähietäisyydellä tapahtuvissa kaartotaisteluissa. Kokeneella majurilla on yli 2200 lentotuntia F-16 Falconilla.
Alun hankaluuksien jälkeen F-35 Lighting 2 taitaakin olla juuri sellainen monikäyttöinen superhävittäjä mitä sen on odotettu olevan. 🙂
http://www.businessinsider.com.au/heres-what-ive-learned-so-far-dogfighting-in-the-f-35-a-jsf-pilots-first-hand-account-v2-2016-3
https://theaviationist.com/2016/07/11/f-35-pilot-explains-how-he-dominated-dogfights-against-multiple-a-4-aggressors-every-time/
Arvoisa Da Truthherzz, et ehkä huomannut tätä kohtaa kommentissani […]Suomi jolla on toistakymmentä konetta (eikä edes välttämättä aseistusta niihin) panna useampaa sataa vastaan — jos niitä hävittäjänruuppia edes täsmäohjuspommituksen jälkeen on yhtään Suomella jäljellä. […]
On aivan sama kuinka kalliiden koneiden osat makaavat pommituksen jäljiltä kiitoradan riekaleilla, ne eivät lennä.
Sotia ei julisteta, ne vain aloitetaan ”ennaltaehkäisevästi”.
Yllätyshyökkäys ei ole enää tänäpäivänä mahdollinen hyvän tilannekuvan vuoksi. Vihollisen pitkän kantaman täsmäasevaikutukseen on varauduttu siten että kriisin eskaloituessa hävittäkalusto hajautetaan laajalle alueelle maantietukikohtiin ja muille lentopaikoille hyvissä ajoin. Vihollisella ei ole tiedossa kaikkia varatukikohtina toimivia maantietukikohtia. Hävittäjäkalusto pidetään liikkeessä ja näitä lentotukikohtia voidaan ottaa käyttöön tilanteen ja omien operaatioiden painopisteiden mukaan.
Epäilemättä C. Salonius-Pasternak, joka työskentee UPI:ssa
Juu, meillä on hyvät Venäjän -tuntijat remmissä http://www.fiia.fi/fi/expert/23/charly_salonius-pasternak/ (sarkasmivaroitus).
Toistan että nykyään ei ole tapana julistaa sotatillaa vaan tehdä ennaltaehkäisevä isku. http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176978-134-sotaa-vai-jatkuva-sota
Pidän optimisteista mutta realismikin on suotavaa
Uusien monitoimihävittäjien lisäksi tarvitsemme korkeatorjuntakykyisen ilmatorjuntaohjusjärjestelmän. Tällä ranskalaisvalmisteisella ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä torjuttaisiin venäläisen vihollisen ensi-iskussa ampumat taktiset ballistiset ohjukset ja risteilyohjukset. Tietysti tehokkain ryssän karkoittaja olisi NATO-jäsenyys ja ydinase. 🙂
http://www.army-technology.com/projects/aster-30/
F/A-18 Hornetien lisäksi taisteluja on mahdollista tukea myös modernisoiduilla Hawk Mk66 ja Mk51A suihkuharjoitushävittäjillä. Hawk voidaan aseistaa AIM-9 Sidewinder ilmataisteluohjuksilla ja 30mm tykillä. Niitä voidaan käyttää vihollisen hitaiden maataistelukoneiden kuten (Su-25 Frogfoot) ja rynnäkköhävittäjien (Su-24 Fencer) torjuntaan. 😉
Iso kiitos tästä artikkelista!
Tuolla toisaalla jo ehdin mietiskellä ”Naisen järjellä: Suomen maanpuolustus pitäisi hoitaa niin että emme ole riippuvaisia huipputeknologiasta joka vaatii huipputeknologisia lisävempeleitä, päivityksiä, valtavat tukijärjestelmät jne. joiden käyttövarmuus sota-aikana on heikko, ja kun täydennyksiä ei saa.
Naisen järjellä: Pitää olla lentokoneita jotka lentävät kun niitä tarvitaan. Varaosat pitää voida valmistaa vaikka kyläsepän pajassa. Sota-aikana ”postin kulku” saattaapi estyä, ei saada varaosia, tietokonepäivityksiä, polttoaineita sun muuta. Kun ei näy saavan rauhan aikanakaan, edes Yhdysvalloissa. Suomen hinkumiin F-35:iin ei saa edes jenkkilässä, valmistajamaassa, varaosia ajoissa.
Naisen järjellä: Piruako teemme sikakalliilla vehkeillä (tykit, helikopterit, lentokoneet, ohjusjärjestelmät) joihin ei ole ammuksia? Jos ei ole rahaa kouluttaa käyttäjiä?
Naisen järjellä: Aluepuolustus (iso määrä ukkoja koko maassa toimivien aseiden kanssa, ja riittävät muona-, lääkintä-, ase- ja ammusvarastot koko maassa) on tärkeämpi kuin kenraalien nato-lelut. Itse en usko että ne edes nousee ilmaan jos se ei jenkeille sovi: niissä on takuulla etäkytkin-mahdollisuus.
Ylipäänsä ns. huipputeknolgia on liian altista erilaisille toimintahäiriöille (sähkökatkot, kovat pakkaset, it-virukset, kosteus jne) ollakseen toimintavarmaa tositilanteessa.
Naisen järjellä: Siviilt pitäisi kouluttaa, ottaa mukaan maanpuolustukseen, sekä avustaviin tehtäviin että aseelliseen puolustukseen.
Naisen järjellä: Venäjä tietää että Suomessa on lakkautettu varuskuntia, vähennetty reserviläiskoulutusta, että toimintavarmaa perusaseistusta puuttuu – ei voi olla tietämättä.
Joten Venäjä olisi voinut halutessaan kävellä Helsinkiin kolmessa päivässä ja perustaa tukikohdan ostamalleen Hartwall-areenalle josta pääsee maanalaisia huoltokäytäviä myöten vaikka minne; joka sijaitsee Pasilan linkkimastojen ja vesitornin kupeessa rautatien vieressä.
Myös: Venäjän uhkalla perustellaan asehankintoja Amerikasta, sillä perustellaan leikkauksia sosiaaliturvaan ja koulutukseen, sillä perustellaan vaikka mitä – mutta ei toimivan maanpuolustuksen rakentamista.
Ihan turha kuvitella että EU tai Yhdysvallat tulisi – edes ehtisi – apuun. Liikekannallepano ei elävässä elämässä suju kuin holyvoodoon leffoissa.
Eikä nykyään sotia julisteta, ne vain aloitetaan ennaltaehkäisevästi. Siinä ei paljon reaktioaikaa jää.”
Oikeassa olet.
Täytyy sitten kai vain toivoa että Suomen upseeristossa on kaukonäköisiä henkilöitä, jotka ovat valmistelleet jo vuosia ase- ja tarvikekätköjä sissisodankäynnin varalle. Että edes joku kykenevä ryhmä pyrkisi pitämään yllä maanpuolustusta.
Koska Suomen hallitukset eivät ole sitä tehneet.
Ei vain naisen järjellä, vaan ihan perusteltuja havaintoja ja analyysiä.
Olen paljon miettinyt näitä USA:N hävittäjiä, jotka käyttävät GPS:ää navigointiin mm.
Olen miltei varma, että USA:n modernit asejärjestelmät ovat sellaisia, että ne saadaan toimimaan halutulla tavalla, jos niitä käytetään USA:ta vastaan.
Painostus on luultavammin erittäin kovaa, jotta USA:n koneet hankitaan. Siksi minusta on ollut aika vastenmielistä seurata median teatteria liittyen hävittäjähankintoihin, vaikka on jo periaatteessa luultavasit jo päätetty, että USA:n koneet on ostettava.
Ja todellakin, jos Venäjä aloittaisi offensiivit Suomea vastaan, lentoasemat, huoltoverkostot sun muut iskettäisiin nopeasti maan tasalle, jos Suomi ei suostuisi antautumaan kiltisti. Mitä tulee mahdollisiin NATO:n turvatakuisiin, jaa-a. Se kai riippuu siitä, millä tavalla Moskova ilmoittaa Washingtoniin tietyn offensiivin tärkeyden itselleen. Ja mitä siitä sitten seuraisi, että Suomessa alkaisi sota sisäisesti, mutta OSA ei uskaltaisi iskeä kovaa Venäjälle. Ydinsotaa tuskin tulisi ko. tapauksessa, ja se taas uhkana on käytännössä katsoen ainoa, joka pidättäisi Venäjää hyökkäämästä Suomeen. Ja tämä kaikkihan on vain spekulaatiota, ei Venäjän intresseissä ole epävakauttaa tärkeätä rauhanomaista puskurivaltiota.
Kiitän. Tulee mietittyä näitä asioita, kolmen pojan äiti kun olen.
Ei kuulu armeijan tehtäviin kouluttaa mahdollisia tulevia ”terroristeja”… Miinoitus, räjäytys ja lähitaistelukoulutus on nykyään hyvin erilaista eri yksiköissä ja monen mielestä sangen kyseenalaisella tavalla perusteltua. On paradoksi, ettei suomalaista sotilasta saa varustaa tiedoilla ja taidoilla jotka voisivat rauhan aikana aiheuttaa sydämen tykytystä ”herra portaalle”. T. Halosen Ottawa sopimuksen jälkeen Suomen uskottava puolustus tuhottiin ja nyt etsitään huippukalliita ja ”noitavoimia” omaavia ”korvaavia tuotteita” joilla pelotella vastustajia.
Youtubestako se suomalaisten pitää maanpuolustus opiskella?
Kun ajatellaan viimeisten 60 vuoden aikana käytyjä sotia niin sissitaktiikalla on vankat puoltavat perustelunsa.
Joten järkevää olisi hyödyntää suomalaisten vielä toistaiseksi maailman mittakaavassa korkealla olevaa maanpuolustustahtoa ja kouluttaa koko kansa maanpuolustukseen. Se jo sinällään on kohtuullinen pelote.
Katselin viime viikolla eri tilastoja ja kyselytutkimusten tuloksia. Vaikuttaa siltä että Nato-jäsenyys alentaa maanpuolustustahtoa.
Minua huolestuttaa myös tämä homottumisen paisuva ongelma. Ei taida näistä olla kuin tykin ruuaksi tai sitten joksikin muuksi ruuaksi…? Vastassa on varmaan ihan eri tason miehiä….
Lopulta kai sota ratkaistaan maassa mies miestä vastaan eikä ilmassa.
A great Italian writer and war journalist Curzio Malaparte in his shocking book on American occupation/liberation of Naples called The Skin (“what a man will do, what deeds of heroism and infamy he can accomplish, to save his skin”) noticed readiness of the homos to happily accept occupation and to please the invading army. http://www.unz.com/ishamir/from-yin-to-yang/
Amerikan Yhdysvaltojen ex-suurlähettiläs Bruce J. Oreck on ottanut osaa homokampanjaan Suomessa. Hänen päätöstään ovat ylistäneet mm. Carl Calle Haglund ja Torsti Sirén, joka itsekin kertoo tahtovan mukaan homomalliksi.
Everstiluutnantti Torsti Sirén jakaa vain 3 minuuttia myöhemmin kello 19:44 Bruce J. Oreckin kuvan ja ilmoittaa olevansa mukana ”I am Tom of Finland” –kampanjassa, kertoo MV-lehti.
http://mvlehti.net/2017/02/08/bruce-j-oreck-homomallina-torsti-siren-tahtoo-mukaan/
Ja vielä tämäkin …
http://mvlehti.net/2017/02/08/pekka-haavisto-ilmoittaa-presidenttiehdokkuutensa-lohjalla-sunnuntaina/
”Ja vielä tämäkin …”
Tämä on sitä kulttuurimarxististen kansanvihollisten kulissien takaa masinoimaa toimintaa. Moraalinmädättäjä-esimerkiksi kansalle masinoitiin ensin lesbo-presidentti ja nyt on masinoitu samassa tarkoituksessa homo-presidenttiehdokas.
Ylewatch-blogisti; ”MEDIA EDELLEEN HOMOMANIAN OTTEESSA
Näyttää siltä, että Donald Trumpin juuri alkanut presidenttikausi on saanut vihervasemmistolaiset ja Ulkopoliittisen insitituutin arvaustieteilijät lopullisesti pois tolaltaan, sillä he ovat viime viikkojen aikana käyneet kaikissa arvokysymyksissä maalaisjärjen ja säädyllisyyden päälle kuin nälkäinen hyeenalauma. Ei riitä, että he valehtelevat Yhdysvaltain perustuslaista, että se muka antaisi globaalille enemmistölle subjektiivisen oikeuden tulla maahan jos sattuu huvittamaan. Nyt he ovat avanneet myös kulttuurisodan kotirintaman ampumalla median avustuksella jälleen rumputulta kohti normaalia sukukupuolienemmistöä.
Homomanian vallassa oleva kirkko on näytellyt tässäkin mädätystaistelussa näkyvää roolia, kun marxilaishumanisti, piispanakin (sic!) tunnettu Irja Askola, palkitsi 15-vuotiaan lapsen vuoden homoksi alkoholijuomia tarjoilleessa QX Gay Gaalassa. Askolan saamasta kritiikistä tuohtunut Vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modigin on puolestaan sitä mieltä, että koko palkinnossa ei ole kyse seksuaalisuudesta. Modigin tarkennus on sikäli totta, että palkinnossa ei ole kyse vain seksiasiosta (eli siitä mikä viehättää elostelevien vanhojen homppeleiden silmää), vaan kulttuurimarxilaisesta identiteettipolitiikasta, jolla pyritään sirpaloimaan yhteiskunta ja mitätöimään eurooppalaisen sivilisaation kulmakivinä tunnetut hyvyys, totuus ja kauneus.
Yle Watchin kanta homoihin on suvaitsevaisuus sanan alkuperäisessä merkityksessä, joka tarkoittaa sietämistä. Valitettavasti tänään suvaitsevaisuus tarkoittaa vihreellisesti sitä, että toiseus pitää hyväksyä karvoineen päivineen. Kukaan ei ole kieltämässä homoja harjoittamasta privaatisti keskinäisiä mielitekojaan, mutta tästä ei seuraa, että heille pitäisi antaa etuoikeus hieroa taipumustaan enemmistön kasvoihin hokemalla flatus vocis taikasanaa ”ihmisoikeudet”.
Länsimaissa seksuaalivähemmistöillä on samat perusoikeudet kuin normaaleillakin (98% väestöstä), mutta olisi hullunkurista, että sen lobbausjärjestöt kuten Seta alkaisivat määrätä enemmistöä, mitä mieltä sen pitää ole vähemmistöistä tai jopa ohjeistaa enemmistölle seksuaalikasvatusta…”
Koko artikkeli: http://ylewatch.blogspot.fi/2017/02/media-edelleen-homomanian-otteessa.html
Mikäli MV-lehteä on uskominen ja miksemme uskoisi niin ennen kaikkea puolustusvoimmamme ovat homomädättäjien kourissa. Tottakai, kautta aikain, homoja on ollut maailman armeijoissa, homot ovat usein militaristeja jotka rakastavat kasarmielämää. 🙂
Maanpuolustuskorkeakoulu Torsti Sirenin johdolla kantaa korkealla Tom of Finland lippua ja näin homosaatio ja homomädätys etenee.
Kohtapuoliin kai perushetero voi kieltäytyä asepalveluksesta Suomen homoarmeijassa, missä hänen persreikänsä on alituisessa vaarassa. 😀
Käytäntö on näyttänyt, että jos ihmisellä ei ole vietit normaalissa tilassa, niin ei häneltä voi odottaa täyspäisen ihmisen ymmärrystä, sen osoittaa näiden maamme johtajistossa hääräilleiden tuotokset viime vuosikymmenien ajalta.
Maamme pelastukseksi täytyisi säätää laki joka evää mahdollisuuden toimia kansanedustajana sellaiselta jolla ymmärrys on niin himmee että tuntee himoa omaa sukupuoltansa edustavaa kohtaan.
SAMAA SUKUPUOLTA HIMOITSEVAT ovat lisääntymiskyvyttömiä. On arveluttavaa ja kansakunnan kannalta jopa tuhoisaa antaa sellaisille vastuuta korkeammissa päätöksentekoelimissä.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201702112200069139_pi.shtml
Kohta voidaan puhua vaikkapa Baalilais-luterilaisesta kirkosta Suomessa:
”Helsingin seudulla jo kymmeniä sateenkaaripappeja – Nämä papit haluavat vihkiä homopareja”,
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/484720-helsingin-seudulla-jo-kymmenia-sateenkaaripappeja-nama-papit-haluavat-vihkia
Trumpin valinnan jälkeen enää 11 %:a suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä!
http://mvlehti.net/2017/02/09/trumpin-valinnan-jalkeen-enaa-11-a-suomalaisista-kannattaa-nato-jasenyytta/
”Yksikään tiedotusväline ei kysy, miten 50 lentokoneella luodaan uskottava puolustus Suomen kaltaiselle valtiolle, joka pinta-alaltaan on Euroopan suurimpia ja jolla on 1 200 kilometriä maarajaa todennäköisimmän uhkaajan kanssa.”
Ahaa, kysyisin artikkelin kirjoittajalta, mihinkä perustuu näkemys, että ”todennäköisin uhkaaja” on itärajan takana? Perustuuko tällainen näkemys kentie ”Välskärin kertomuksiin”? 🙂
Itse kävin SAintin Kekkosen Suomessa, silloinkin vihollinen vittuili Viipurissa ja omat joukot oli Oulussa…jne. mutta välillä myös ilkeämielinen imperialistinen, hekikoptereilla ja M16 kivääreillä varustautunut vihollinen hyökkäsi kimppuumme lännestä. 🙂 Silloin yritettiin edes olla puolueettomia.
Tämän päivän globalistisessa Suomessa ja sen SAhintissä harjoitellaan vain idästä tulevaa uhkaa vastaan ja haaveillaan hyökkäyssodan aloittamisesta a`la Suur-Suomi natolaistenahkertana apurina.
Eikös Putinki jo viime kesänä kertonut mikä on venäläisten taktiikka Suomen suhteen todennäköisen suursodan uhatessa. Muistaakseni hän sanoi, että venälisten joukot ovat Suomen rajalta 1200 km päässä (jotain tämän suuntaista).
No mitähän venäläisjoukkoja tuolla Siperiassa mahtaisi olla? Valistunut arvaukseni on, että ohjusjoukkoja, nimenomaan ydinohjuksia, Topoleita yms.
On täysin ymmärrettävää, että venäläiset tekevät selvää jälkeä jenkki-imperialistien ja globalistien pikku apurista ja kätyristä Suomesta heti kättelyssä.
Muu teoretisointi on ajan haaskausta, tärkeintä olisi muuttaa maamme politiikan suuntaa ja panna poliittinen eliittimme vaihtoon. 🙂
Onneksi Trump taisi pistää jäihin koko F-35-flopin, koska se on historian kallein asehuijaus. Samoin kuin raptor F-22, jollaisen serbit tiputtivat vanhalla sergeillä Jugoslavian taivaalta. Häivetekniikkaakaan eivät keksineet jenkit, vaan Adolfin insinöörit jo 40-luvulla, kuten lentokonekonseptinkin, johon F-22 perustuu. Ja nyt tuo maailman mahtavin sotakoneisto on pumpattu bluffia täyteen, kun surkeat aseet ja järjestelmät happanevat kynsiin ympäri maailmaa. Sama taktiikka koitui Japaninkin tappioksi: haukkasivat liian ison palan ja levittivät sotavoimat kestämättömän laajalle alueelle.
Suomellahan oli hyvä buk-ohjusjärjestelmä, mutta ilmeisesti se piti korvata ideologisista syistä kalliimmilla ja huonommilla Amerikan ihmeillä, jotka olivat avuttomia jopa Saddamin scud-ohjuksia vastaan. Mutta saammepahan olla Naton ja amerikkalaisen sotatrustin lypsylehmänä, ja ostaa ylikalliiseen hintaan kelvotonta romua. Hävittäjillä ei tosiaan tätä maata puolusteta, eikä kyllä ole enää syytäkään puolustaa. Korjatkoon mädänneen sontakasan pois kuka haluaa, eihän meitä kansalaisiakaan enää tarvita mihinkään. Itkeköön Himmler-Niinistö mitä haluaa, minä en mokoman idiootin takia itseäni tapattamaan rupea.
Joskus on käynyt mielessä että ylikansallinen on ylikalliin synonyymi 😉
Luulisin tutkajärjestelmiä kehitetyn pitäen silmällä häivetekniikan tunnistamista. Yleensä ”voima tuottaa oman vastavoimansa” pätee näissäkin asioissa.
Joskus on käynyt mielessäni että ylikansallisia kumartava on maanpetturi!
5.sukupolven ilmayliherruushävittäjä F-22 Raptoria ei ole ammuttu alas missään. 🙂
Kuinkas sitä ampuis alas ku se ei oo pahemmin lennellytkään, vaikka on jo iäkäs häivähtelevä paska:
”Ottakaamme esimerkkinä reilut 400 miljoonaa dollaria maksava F-22 ”Raptor” ja lukekaamme Wikipedian artikkelista kappaleen koskien F-22:n ”käyttöönottoa” (engl. deployment). Mitä tästä opimme? F22A ”Raptoria” on käytetty kerran (v. 2007) torjumaan kahta venäläistä Tupolev Tu-95-pommittajaa (Tu-95 otettiin käyttöön v. 1956) sekä kerran torjumaan yhtä iranilaista F-4 Phantom-hävittäjäpommittajaa (F-4 Phantom otettiin käyttöön v. 1961). Lisäksi F-22 on tehnyt muutaman pommituslennon Syyriaan sekä kirjavan valikoiman lentoja ulkomailla PR-tarkoituksessa. Siinä kaikki! Paperilla F-22A on mahtava lentokone ja monin tavoin se onkin, mutta tosielämän realiteetti on, että F22:a käytettiin ainoastaan operaatioihin, jotka [hävittäjäpommittajamallit] F-16, F-15 tai F-18 olisivat tehneet halvemmalla ja jopa paremmin (F22A on kehno pommittaja, koska sitä ei koskaan suunniteltu siihen tarkoitukseen).
Kuulen korvissani jo vasta-argumentin: F22A suuniteltiin sodankäyntiin Neuvostoliittoa vastaan, ja mikäli tuo sota olisi tapahtunut se olisi suoriutunut siitä loistokkaasti. Jep, ehkäpä, paitsi että koneita rakennettiin ainoastaan alle 200 kappaletta. Paitsi, että välttyäkseen paremmin tutkalta, on F22:ssa pienikokoinen aseruuma. Paitsi, että venäläiset olivat jo alkaneet kehitellä ”anti-stealth” tutkia, ja että nykyään F22A on periaatteessa käyttökelvoton moderneja venäläisiä tutkia vastaan. Tämä ei poista sitä, että teknologisella tasolla on F22A loistava saavutus ja että se on erittäin kyvykäs ilmataisteluominaisuuksiltaan. Se ei olisi kuitenkaan tehnyt mainittavaa eroa oikeassa sodassa USA:n ja Neuvostoliiton välillä. ”
Lainaus tuolta:
https://fi.sott.net/article/386-Totuus-modernin-sodankaynnin-kliseista-milta-sota-USA-n-ja-Venajan-valilla-nayttaisi-oikeasti
Joten ei sitä oo serbitkään päässeet ampumaan alas, kun se ei taida sotahommiin kyetä.
Serbien alasampuma jenkkikone oli:
”Tiettävästi ainoa alas ammuttu stealth-kone oli amerikkalainen F-117, jonka Belgradin ilmatorjunta pudotti neuvostoaikaisella ilmatorjuntaohjuksella Serbiassa keväällä 1999, Kosovon sodan aikana.”
Lainaus: http://yle.fi/uutiset/3-9266478
PS Tää on turhaa jankkaamista, kaikki tullaan paneen matalaks heti kättelyssä ydiasein. Paree o ko siunaat ittes. 🙂
Raptoria on käytetty Syyriassa ja Irakissa pääasiassa niihin tehtäviin mihin se suunniteltiinkin eli ilmaherruuden pitämiseen, länsiliittouman rynnäkköhävittäjien ja miehittämättömien ilmaalusten suojaus sekä saattotehtäviin vihamielisessä ilmatilassa.
Samalla F-22 Raptor on myös parantanut kehittyneillä sensoreillaan muiden alueella operovien koneiden tilannekuvaa keräämällä tarkkaa ja arvokasta tiedustelutietoa vihollisen kohteista ja sen jälkeen jakanut ne tiedot reaaliajassa liittouman rynnäkkökoneille kuten F-15 E Strike Eagleille jotka ovat sen jälkeen iskeneet välittömästi niihin.
F-22 Raptor kykenee myös erinomaisesti primääri tehtäviensä lisäksi ilmasta maahan tehtäviin ja sillä on tehty tähän päivään mennessä satoja tarkkoja ilmaiskuja ISIS:tä vastaan Syyriassa ja Irakissa. Raptor kykenee ottamaan aseruumaansa 110 km etäisyydeltä kaukolaukaistavaa 8 x GBU 39 liitopommia tai raskaampaa 2 x GBU-32 JDAM täsmäpommia.
Mitä tulee noihin valmistusmääriin niin sitähän oli alunperin tarkoitus valmistaa 750 kpl. Neuvostoliitto romahti ja uhka poistui ja koneiden tilausmäärää laskettiin. Nyt tilanteen taas kiristyessä maailmalla , Yhdysvalloissa on käynnistetty selvitys F-22 Raptorin tuotannon uudelleen käynnistämisestä.
Muutama huomio alustukseen:
– Suomen F-35-klikki on NATO-klikki, joka ei ole ostanut F-35:ia Suomen puolustamista varten vaan osaksi USA:n NATO-ilmavoimia
– F-35-kauppa on tehty samanlaisella parlamentin ulkopuolisella salasopimuksella kuin Kanadan, Japanin, Etelä-Korean, Norjan, Tanskan salakaupat
– F-35-hävittäjä juontaa juurensa USA:n 1990-luvun suunnitelmista perustaa maailman ilmavoimat
– kaikki F-35-hävittäjät myös Suomen F-35:t (poikkeuksena Israelin F-35:t) liitetään ja alistetaan Pentagonin komentoon ns. 4C-rakenteella Computer, Command, Control, Communication
– tehokkaaksi F-35-hävittäjää ei voi määritellä, se on lento-ominaisuuksiltaan ja aseistukseltaan heikko, joka tarvitsee siksi suojaavia hävittäjiä ympärilleen kuten F-22:kin
– Suomen pitäisi ostaa yli 60 hävittäjää korvaamaan Hornetit, kun Suomella ei ole varaa ostaa, käyttää, ylläpitää 60 F-35:sta, Suomi joutuu ostamaan 20-23 kpl F-35:ia ja loput F-16-hävittäjiä
– F-16-hävittäjät suojaavat F-35:ia ja suorittavat vaativat taistelutoimet, F-35 ei ole vieläkään läpäissyt taisteluhävittäjän testejä
– F-35:lla Suomen ilmapuolustusta ei hoideta, F-35:n moottoriteho putoaa yli 7000 metrissä, F-35 on lentonopeudeltaan liian hidas ja lento-ominaisuuksiltaan liian kömpelö sekä heikosti aseistettu
– F-35 ei kykene ilmataisteluihin nykyaikaisia hävittäjiä vastaan, F-35 on epävakaa alusta ilmaohjuksille ja F-35:n lentonopeus on niin paljon alhaisempi kuin muiden hävittäjien, että sen ohjusten lähtönopeudet jäävät pahasti jälkeen muiden hävittäjien ohjuksista
– F-35 on liian epäluotettava, että sillä voitaisiin suorittaa aluevalvonta ja partiointi ja epäluotettavuus vain kasvaa talviolosuhteissa ja ukkossäällä
– Suomessa ei ole kuin muutama lentokenttä, jolle F-35 voi laskeutua ja jolta nousta, ongelmaa on yritetty parantaa laskeutumisohjelman päivityksillä, mutta Suomen olosuhteisiin päivityksiä ei ole tehty, F-35:lla ei voi laskeutua lumelle eikä jäälle eikä nousta niistä.
”Suomen F-35-klikki on NATO-klikki, joka ei ole ostanut F-35:ia Suomen puolustamista varten vaan osaksi USA:n NATO-ilmavoimia”
Tämä on ollutkin nähtävissä suomalaisen ”totuusmedian” sotakiimaisesta kirjoittelusta jo pidemmän aikaa, näistä ”urheista infosotureista” puhumattakaan.
Hyvä, että tuokin asia faktapohjalla selveni.
Suomen homoseksuaaliset puolustusvoimat ovat siis hankkimassa hyökkäysaseita.
Venäläiset ovat tietysti tienneet tämän jo jonkin aikaa, joten olisi erittäin rauhoittavaa nähdä suurempia venäläisten joukkojen keskityksiä Suomen rajalle.
Niitä ei ole valitettavasti näkynyt, mikä on huolestuttavaa meidän suomalaisten kannalta, koska tämä kylmästi merkitsee tämän Suomi-nimisen alueen puhdistamista massiivisella ydinaseiskulla.
Siunatkaa ittenne kuolema tuloo. 🙂
Ahaa… Tätä siis tarkoitetaan tällä yhteensopivuudella,,, Pitää olla saman kaliiperin ruuvi ja mutteri, ja sama kierrestandardit… Muuten ei sovi.
” kaikki F-35-hävittäjät myös Suomen F-35:t (poikkeuksena Israelin F-35:t) liitetään ja alistetaan Pentagonin komentoon ns. 4C-rakenteella Computer, Command, Control, Communication”
Näinpä se menee: ostakaa lelut meiltä niin saatte puolustaa meidän kansallisia etujamme omalla kustannuksellanne.
Niin, -viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen saakka…
F-16 Fighting Falcon ei kelvannut Suomen ilmavoimille aiemmin eikä Yhdysvallat edes tällä kertaa tarjoa Falconin uusinta edistyksellistä varianttia, F-16V:tä, Hornetien korvaajaksi.
Disinformaatioksi katsottavan huuhaan läsnäolo on vahva kommenttisi useissa väitteissä.
USA:n puolustusministeri Mattis määräsi F-35n uusintatarkastukseen.
Suomen F-35-natottajat ovat aivan paniikissa. Ne ovat poistattaneet 20 kertaa tämän keskustelun Suomi 24:n NATO-keskustelusta.
Teksti on lähes suoraan Washington Postista, joten mitään syytä poistattamiseen ei voi olla kuin Suomen F-35-salakaupan suojelu kun on tullut ostettua fiasko kone.
Trumpin nimittämä puolustusministeri Mattis on määrännyt uusintatarkastukseen koko F-35-ohjelman ja F-35-hävittäjän.
Saatteksi käskyynsä puolustusministeri Mattis on liittänyt presidentti Trumpin vaatimuksen, että F-35:n kustannuksia verrataan SuperHornetin kustannuksiin ja leikataan sen mukaisesti.
Muussa tapauksessa Trump ei rahoita Lockheed Martinin F-35:n valmistusta vaan pyytää F-35:sta korvaavan hävittäjä-tarjouksen SuperHornetia valmistavalta Boeingilta.
Pentagonin kapteeni Davis ilmoitti, että puolustusministeriön sihteeri Work valvoo, että tarkastuksessa verrataan F-35C:n ja F/A-18E/F Super Hornetin operationaalisia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia hyödyntää SuperHornetia, jotta F-35:sta saataisiin ominaisuuksiltaan kilpailukykyisempi ja kustannustehokkaampi hävittäjä.
Täällä valmistavan yhtiön faktatiedote https://a855196877272cb14560-2a4fa819a63ddcc0c289f9457bc3ebab.ssl.cf2.rackcdn.com/13567/f-35_fast_facts_jan_2017.pdf
Polttoaineen kulutus, omilla tankeilla saatu lentoaika aselastissa sekä käyttökulut per lento ja per vuosi kiinnostaisivat.
ESKO SEPPÄSEN ANALYYSI ISÄNTÄMAASOPIMUKSESTA: SUOMEN ON PALAUTETTAVA LIITTOUTUMATTOMUUTENSA USKOTTAVUUS
ESKO SEPPÄNEN11.2.2017 8.17
KOTIMAA
Nato ei ole rauhanyhdistys vaan sotaliitto, ja käytännössä Nato on yhtä kuin USA:n asevoimat.
Kun tämä länsiliitto tarjosi entisille reaalisosialismin maille PfP-kumppanuusohjelmaa Nato-jäsenyyden odotushuoneeksi, Yhdysvallat kutsui mukaan myös Suomen.
Vuonna 1994, jolloin Suomi kiirehti hyväksymään kutsun, puolueettomuus kuului vielä valtion viralliseen ulkopolitiikkaan, eikä mukaanmeno Naton rauhankumppanuuteen ollut mikään läpihuutojuttu. (Puolueettomuudesta luovuttiin kansalta lupaa kysymättä lopullisesti Paavo Lipposen (SDP) kirjoittamassa Lipposen I hallituksen ohjelmassa vuonna 1995.)
Kiusallisen keskustelun välttämiseksi Ahon hallitus ei vienyt rauhankumppanuutta eduskuntaan vaan päätöksen ohjelmaan osallistumisesta teki valtioneuvoston esittelyssä yksin presidentti Martti Ahtisaari (ent. SDP, nyk. Nato). Jos mukaan piti mennä, demokratiassa päätös olisi täytynyt tehdä eduskunnassa niin kuin se tehtiin muissa liittoutumattomissa maissa Ruotsissa, Itävallassa ja Irlannissa.
Sitten lasikauppaan astui Donald Trump -niminen norsu, joka uhosi panevansa kaikki optiot uusiksi. Maailmanpolitiikassa sota rupesi kuulostamaan uskottavalta vaihtoehdolta, ja sen sytytyslangan tulitikut on annettu Trumpin käsiin.
Kun puolueettomuuden ja liittoutumattomuuden taika oli saatu murretuksi, Suomi alkoi kiinnittyä Natoon entistä tiukemmin sotilaallis-poliittisin sitein. Ensin lähetettiin tarkkailijoita Naton sotaharjoituksiin. Sitten ruvettiin niihin osallistumaan ulkomailla. Sitten ruvettiin kutsumaan Nato-maiden sotilaita harjoittelemaan sotaa Suomessa. Mentiin ja tultiin. Koulutettiin ja kouluttauduttiin. Standardoituttiin Nato-yhteensopiviksi.
Isäntämaasopimus ohi eduskunnan
Nato-yhteistyön huipennus oli isäntämaasopimus, joka tehtiin vasta vuonna 2014.
ILMOITUS
Sen ajoitus oli pahasti jälkijättöinen, sillä vieraiden joukkojen maahantulopalvelujen tuotanto käynnistyi jo 2000-luvun alussa. Jo silloin Suomi lupasi ilmoittaa Natolle, mitkä lentokentät ja satamat Suomi ”tarvittaessa” antaa Naton käyttöön. Nato puolestaan antoi Suomelle listan niistä kauppalaivoista, jotka se toivoi Suomen ”tarvittaessa” antavan sen käyttöön. Suomen kartat ja merikortit muutettiin Nato-yhteensopiviksi. Suomen perustuslaista poistettiin maininta siitä, että armeijan komentokieli on suomi. Ja niin edelleen.
”Isäntämaasopimus” ei ole oikeasti mikään sopimus. Virallisesti se on ”yhteisymmärryspöytäkirja” (Memorandum of Understanding eli MOU), joka on lähes sanasta sanaan kopioitu Naton asiakirjasta ”AJP-4.5 (B)”. Ilman, että se on laki, asetus tai valtiosopimus, se löytyy Suomen asetuskokoelmasta, mutta aivan poikkeuksellisesti vain englannin eli amerikan kielellä. Mikähän älämölö muuten syntyisikään siitä, jos Suomen tekemät sopimukset Venäjän kanssa julkaistaisiin kansalle vain venäjänkielisinä!
Isäntämaasopimuksen allekirjoittivat Naton Walesin huippukokouksen yhteydessä kenraalit, Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg ja Naton puolesta sen Euroopan-joukkojen komentaja Philip M. Breedlove (Samassa tilaisuudessa Ruotsin puolesta sen hyväksyi armeijan komentaja Sverker Göranson).
Kun asialla olivat kenraalit, kyseessä on politiikka, josta Suomella on jonkin verran aikaisempaa kokemusta: Vaasan senaatin maaliskuulla 1918 Saksan kanssa tekemä isäntämaasopimus ja Suomen syksystä 1940 alkaen salassa valmisteltu ilmeisen suullinen isäntämaasopimus yhteishyökkäyksestä Hitlerin joukkojen kanssa Neuvostoliittoon.
Kumpaakaan ei annettu eduskunnan käsittelyyn. Jälkimmäisen hoitivat sotilaat eikä mitään pantu paperille. Nyt on sentään kirjallinen yhteisymmärryspöytäkirja, jolla politiikkaa ulkoistetaan eduskunnalta armeijalle.
Ruotsissa oli pöytäkirjaan lisätty varaumia ja se piti hyväksyä valtiopäivillä (jossa vasemmistopuolue ja ruotsidemokraatit sitä vastustivat), mutta Suomessa sitä ei annettu eduskuntaan edes tiedoksi.
Miksi sitä ei Suomessa viety eduskuntaan?
Suomen puolustusministeriön toimintatapaan kuuluu se, että se käy jatkuvaa informaatiosotaa Suomen Nato-jäsenyyden ja asevoimiemme Nato-yhteensopivuuden puolesta. Siihen strategiaan kuuluu vaikeneminen siitä, mitä sillä on teon alla. Jopa Suomen armeijan ylipäällikkönä toimiva tasavallan presidentti on silloin tällöin pidetty pimennossa siitä, mitä tapahtuu todella.
Demokratiaa on se, että keskustellaan eikä käskytellä niin kuin sotaväessä.
Puolustuksesta hyökkäykseen
Sopimuksen mukaan Naton sotilaalliseen toimintaan isäntämaassa voi kuulua sotilaallinen toiminta, mukaan lukien ”taistelun tai sotilaallisen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan torjuntatoimen toteuttaminen, myös hyökkäys, siirtyminen, huolto ja taisteluharjoitukset”.
Puolustusliittona markkinoitu Nato on vuodesta 1999 lähtien ollut myös hyökkäysliitto. Silloin sen perustamissopimuksesta poistettiin rajoitus, jonka mukaan se voi operoida ja harjoittaa sotilaallista toimintaa vain jäsenmaidensa alueilla.
Nato tai sen jäsenmaa (Yhdysvallat!) voi isäntämaasopimuksen mukaan saada toimilleen myös sotilastukikohtia, jotka suomalaiset itse rakentavat tai varaavat niiden käyttöön. Sopimusta voidaan soveltaa myös vieraiden joukkojen kauttakulkuun.
Pysyviä amerikkalaistaistelijoiden läsnäoloa Suomi ei salli, mutta tarpeet voivat muuttua. Ensimmäisen kerran suursotien jälkeen Norja avasi vuonna 2016 maansa Naton sotilaiden pysyvälle läsnäololle ilman turistiviisumia.
”Sopimuksen” sitovuus
Isäntämaasopimukseen on kirjattu kohtaan 3(5) juridinen perustelu sille, että Suomeen saa tulla Naton tai sen jäsenmaiden joukkoja vain Suomen kutsusta: ”Tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan rauhan, poikkeusolojen, kriisien ja konfliktien aikana tai kansainvälien jännitystilan aikana siten kuin isäntämaan ja Naton asianomaiset viranomaiset yhdessä päättävät.”
”Yhdessä päättävät” on kuitenkin tulkintakysymys.
Isäntämaasopimuksen liitteen AJP- 4.5 (B) mukaan sopimus on ”poliittisesti sitova”, eikä siis oikeudellisesti sitova valtiosopimus. Sopimuksesta pääsee irti kuuden kuukauden irtisanomisajalla, mutta joukon jättämisellä on poliittinen hinta.
Ruotsissa sopimuksen vastustajat nostivat keskusteluun maan osallistumisen kansainväliseen ydinsulkusopimukseen ja kritisoivat hallitusta siitä, että heidän mielestään tulkinnanvaraisesta veto-oikeuskirjauksesta ei voi vetää suoraa johtopäätöstä siitä, että Ruotsiin ei saa sijoittaa eikä Ruotsin läpi kuljettaa Nato-maiden ydinaseita.
”Yhdessä päättämisestä ei Suomessa ole tarkkaan mietitty, kuka tai mikä Suomessa päättää kutsumisesta: onko se presidentti, hallitus vai eduskunta, niistä kaksi yhdessä tai kaikki kolme yhdessä. Eduskuntaa ei saisi näissä asioissa syrjäyttää kansanvallan käytöstä.
Viime aikoina näyttänyt siltä, että Suomen Nato-optio ei ole ollut ainoa kuviteltavissa oleva vaihtoehto Suomelle. Jossakin on ilmeisesti puuhailtu sellaista vaihtoehtoa, että Suomen ei pidä yrittääkään liittyä Natoon, koska kansa sitä vastustaa, mutta jos hypätäänkin Nato-jäsenyyden ohi suoraan Yhdysvaltojen syliin ja koplataan sen kanssa sotilaspoliittiset suhteet, kansa ei tiedä sitä vaihtoehtoa vastustaa.
Sitten lasikauppaan astui Donald Trump -niminen norsu, joka uhosi panevansa kaikki optiot uusiksi. Maailmanpolitiikassa sota rupesi kuulostamaan uskottavalta vaihtoehdolta, ja sen sytytyslangan tulitikut on annettu Trumpin käsiin.
Suomelle on nyt tärkeää palauttaa liittoutumattomuutensa uskottavuus.
Sunnuntaina kello 13 Kansan Uutisissa julkaistaan Esko Seppäsen analyysin toinen osa. Se käsittelee Suomen suhteita Venäjään.
Muutama kommentti NATO-isäntämaasopimuksen analyysiin:
1) Isäntäsopimuksen prosessialyysi ontuu
Isäntämaasopimuksen ensiaskeliin löytyy nimiä Lipponen, Aho, Ahtisaari, mutta kun tullaan itse isäntämaasopimuksen aikaan tekijä on yhtäkkiä passiivi: mentiin, ruvettiin, tehtiin? Ja sopimukseen sotketaan Trump, joka ei tuolloin ollut poliittisesti vielä olemassakaan ja jolla ei ole yhtään mitään tekemistä Suomen isäntämaasopimuksen kanssa eikä sen kanssa, että Suomi liittyi entistä tiiviimmin NATOon ja USAn ja NATOn sotajoukot alkoivat harjoittelemaan sotaa Suomessa Venäjää vastaan.
2) hiustenhalkomista neuvotteluasetelmalla
Maamme poliittisen johdon olisi pitänyt älytä, tietää, ymmärtää, ehkäistä, että ei aja Suomea neuvotteluasemaan missä Suomi on täydellinen altavastaaja.
Eipä taida löytyä edes lasten parista montaa, jotka uskoo, että Suomi voisi neuvotella Yhdysvaltojen kanssa tasa-arvoisesti eikä varmasti löydy montaa normaaliälyistä aikuistakaan, joka uskoo, että Suomen poliittinen johto voisi neuvotella Yhdysvaltojen sotilaallisen johdon kanssa tasa-arvoisesti kun Yhdysvaltojen sodanjohto turvallisuussyihin ja uhkaan vedoten vaatii isäntämaasopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa.
Yksi F-35-koneen heikkouksista on sen digikypärä-ohjaus-näyttö.
F-35:n digikypärä maksaa nyt 400.000 dollaria kpl, pian 500.000 dollaria kpl:
https://www.airforcetimes.com/story/military/2015/10/26/f-35-helmet-costs-400000-4-times-predecessor/73826180/
Lockheed Martin on luvannut Trumpille, että se alkaa valmistamaan F-35:stä riisuttua karvalakkimallia, jolla F-35:n kustannuskehitys ja hinta voitaisiin saada kuriin.
F-35:n digikypärä on varmasti yksi komponentti ja projekti, josta säästetään.
F-35:n lentäjällä on päässään isokokoinen kypärä, potta, jonka näyttöön, visiiriin, ohjataan F-35:n 6 kameran näkymät sekä Pentagonin ja USA:n ilmavoimien syöttämät datat. F-35:n lentäjä ei näe ulos lainkaan.
Digikypärä on hengenvaarallinen, koska nettinörtit ovat joutuneet tekemään siitä liian ison. Kypärä ottaa kiinni F-35:n ohjaamoon, eikä mahdu ulos heittoisituinta käytettäessä, jolloin lentäjä hirttäytyy kypärään ja ohjaamoon.
Kypärä ja sen näyttö eivät seuraa koneen liikkeitä eivätkä käänny riittävän nopeasti ja ketterästi, joten lentäjä ei näe selvästi 360 astetta kuten oli tarkoitus.
F-35:n kamerakuva on tietokoneprosessoinnin takia tuhannesosasekunteja myöhässä reaaliaikaa, joten F-35:n lentäjä ei lennä reaaliajassa.
F-35:n lentäjä ei reaaliajan lisäksi lennä reaalimaailmassakaan. Pentagon ja USA:n ilmavoimat sekä NATO:n komentokeskus siirtävät dataa lentäjän visiiriin ja voivat manipuloida F-35:n näkymää sekä dataa visiirissä, poistaa tietoja ja todellisuutta esimerkiksi vastassa odottavasta vihollisen aseistuksesta, ryhmityksistä, hävittäjstä jne.
Kypärän sairas hinta on piilotettu F-35-koneen hintaan.
F-35:n diginäyttökypärä painaa 2 kg. Kun F-35:n lentäjät kiihdyttävät konetta esim. starteissa, nousuissa, lentäjät lyövät painovoimasta massiivisen digikypäränsä F-35:n ohjaamon lasikupuun ja/tai kypärän näyttövisiiri aukeaa lentäjän otsalle, jolloin lentäjältä häviää juuri kriittisessä vaiheessa kaikki data, joka on visiirissä.
Yli 80 %:llaF-35:n lentäjistä on niskakipuja.
Tässä airforcetimesin vuoden 2015 uutisessa mainitut haasteet F-35:n digikypärässä on ratkaistu kypärän viimeisimmässä ns ”kolmannen sukupolven” versiossa joka on ollut jo käytössä viime vuoden puolella. Kannattanee päivitellä noita vanhoja tietoja F-35:sta silloin tällöin. 🙂
F-35:n kypäräongelmat on raportoitu Pentagonin DOTT&E:n tarkastusraporteissa syyskuussa ja lokakuussa 2016 sekä kypärän hakkautumiset ohjaamokupuun ja visiirien aukeamiset kiihdyttäessä tammikuussa 2017.
F-35:ssa on kylän suurin kypärä ja letku letkeä… 😀
Ei ole. Vielä ei ole mitään uutta F-35-digikypärää. Kevyempi versio on toki suunnitelmissa mutta sellaista ei ole.
Kannattanee pysyä totuudessa F-35:n suhteen.
Testit kevyemmästä versiosta (2,3kg —> 2.1kg) F-35:n kolmannen sukupolven kypärästä ovat päättyneet ja se kevyempi kypärä esiteltiin viime vuoden lopulla jo. Koitapa itse pysyä totuudessa. 🙂
2.1 kg ei ole mikään kevyt versio. Juuri 2.1 kg:n kypärä aiheuttaa niskakipuja, visiiri aukeaa, se on liian iso ohjaamoon.
Eikä kysymys suinkaan ole vain kypärän painosta. Koko kypärä-kamera-diginäyttö-ohjaus-järjestelmä on susi, koska järjestelmää ohjaava tietokone-kamerasovellus on susi.
Vaikka F-35 on perinteisiin koneisiin verrattuna suorituskyvytön. On se uudenlaisen ilmataistelutaktiikan mukaan käytettynä vanhempia hävittäjiä ja muita ilma-maaleja vastaan erittäin tehokas.
F-35:n ilmataistelutaktiikka pohjautuu ulkopuolisten tutkien ja taistelunjohtokeskusten muodostamaan ja koneille välittämään ilmatilannekuvaan. Hävittäjät eivät taistelutilanteessa käytä omaa tutkaansa, koska ne silloin havaittaisiin.
Koneiden tehtävä on kuljettaa ilmataisteluohjus asemaan, josta ohjus voi tavoittaa kohteensa. Laukaisun jälkeen ohjus ohjautuu taistelunjohtokeskukselta saadun sijaintitiedon perusteella kohteensa lähelle. Lähellä kohdetta ohjuksen oma tutka aktivoituu ja ohjaa sen maaliin. Ohjus voidaan laukaista huomaamatta vaikka kantamansa äärirajalta. Vastustaja huomaa joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi vasta kun ohjuksen oma tutka aktivoituu.
Kun vastustajalle jää vain vähän aikaa reagoida lähestyvään ohjukseen, kohoaa pudotusprosentti laukaistua ohjusta kohden merkittävästi verrattuna nykyisin käytössä olevaan taktiikkaan, jossa hävittäjän täytyy pitää kohde laukaisun paljastavassa tutkalukituksessa ohjuksen alkulennon ajan.
F-35 pyrkii pysymään vastustajan visuaalisen havaintokyvyn ulkopuolella ja välttää joutumista lähitaisteluun.
Koska F-35 näkyy tutkassa heikosti, ei vastustaja teoriassa voisi tietää mistä tukikohdista koneilla operoidaan. Pystysuoraan laskeutuvan F-35B mallin tukikohdat voivat sijaita melkein missä tahansa tienpätkällä tai levähdyspaikalla. Kullakin parvella voi olla oma helposti liikuteltavissa oleva tukiyksikkönsä.
Käytännössä F-35B on laskuun valmistautuessaan laskutelineet ulkona ja puhaltimen luukku avoinna helpommin havaittava ja tukikohdat ovat siten alttiita paljastumiselle. Laskuun valmistautuva hitaasti leijuva F-35B on altis hyökkäykselle ja sen vaatima reagointiaika laskuun valmistautumisesta hyökkäyksen torjumiseen on pitkä.
Puuskainen tuuli ja laskussa pöllyävä lumi vaikeuttavat F-35B:n laskeutumista. Koneen pinnoille ja avonaisiin rakenteisiin kerääntyvä lumi voi aiheuttaa järjestelmien toimimattomuutta.
F-35:t voivat toimia myös itsenäisesti omien tutkiensa varassa, mutta se edellyttää usean koneen yhtäaikaista ja synkronoitua toimintaa – tutkien käynnistämistä ja sammuttamista – ja kasvattaa siten operaatioissa vaadittavaa konemäärää. Tehokkaimmin toimiakseen F-35 vaatii siis valvontatutkien ja taistelunjohtokeskusten tukea. On todennäköistä, että sellaista kriittistä tukiverkkoa ei voisi luoda Suomeen sen haavoittuvuuden vuoksi. Pysyäkseen suojassa pitäisi tuen olla lentokoneisiin perustuvaa ja sen pitäisi operoida riittävän kaukana Suomen ilmatilasta vieraan valtion tukikohdista käsin.
F-35 lisäisi siten Suomen tarvetta liittolaisuuteen.
Häivehävittäjä menettää etulyöntiasemansa kun myös vastustajalla on käytössään vastaavaa häivetekniikkaa tai kun vastustajan teknologia kehittyy havaitsemaan koneet. Heikkoon havaittavuuteen pohjautuva taktiikka edellyttää luottamusta heikkoon havaittavuuteen. Jos vastustajalla onkin vastoin odotuksia käytössään tekniikkaa, jolla se havaitsee koneet, on seuraus katastrofaalinen. On parempi tietää olevansa näkyvä, kuin kuvitella olevansa näkymätön.
F-35:n aseistus on pelkästään Yhdysvaltalaista valmistetta. Yhdysvalloilla on siis monopoli hävittäjissä käytettäviin ohjuksiin ja se tulee näkymään ohjusten hinnoittelussa. Venäjä rakentaa taktiikkansa ja teknologiansa ensisijaisesti Yhdysvaltojen aseteknologiaa vastaan. Hävittäjän kyky käyttää usean valmistajan eri toimintaperiaatteilla toimivia ohjuksia tekee ohjusten torjumisesta vaikeampaa ja järjestelmän käyttämisestä poliittisesti riippumatonta.
Jos ja kun ennen pitkää häivekoneet kyetään havaitsemaan, pienenee häiveominaisuuden merkitys.
Häiveominaisuuden kannalta oleellinen koneen pinnoite voi olla herkkä kulumiselle ja vioittumiselle.
F-35 mahdollistaa yllättävät iskut syvälle vastustajan alueelle. Se on potentiaalinen ensi-iskun hyökkäysase ja vaatii siten vastatoimia ja varautumista Venäjältä, mikä puolestaan herättää huolta ja pelkoa täällä Suomessa. Jännitys ei helpota vaan kiristyy entisestään.
Suomen pitäisi hypätä ulos ilmasodan teknologisen varustelukierteen kalliista oravanpyörästä ja panostaa joukkojen suojauksessa itsenäiseen aisti- ja sensori-ilmavalvontaan sekä ilmatorjuntaohjuksiin ja -tykkeihin. Puhtaasti puolustukselliset, itsenäiset ratkaisut ylläpitävät Venäjän luottamusta siihen ettei Suomen taholta kohdistu uhkaa sitä vastaan. Se myös lisää asevelvollisten luottamusta siihen, ettei heidän tarvitse osallistua toisten sotiin ja siten merkittävästi parantaa heidän motivaatiotaan palvella isänmaataan.
Kaikesta teknologiasta huolimatta puolustuskyvyn tärkein elementti on luja puolustustahto.
selostuksesi perusteella kuulostaa siltä että hakkereille on paljon hommia seuraavassa sodassa
F-35:lla ei yllätyksellisiä ohjusiskuja eikä pommituksia tehdä muuta kuin puolustuskyvyttömiin kohteisiin, siviileihin.
Mm. Kiinan, Venäjän, Britannian tutkat havaitsevat F-35:n yli 1000 km:n päästä, Venäjän tutka 1250 km:n päästä.
Tämä johtuu siitä, että F-35 on yksimoottorinen, jonka F-135-moottori käy kuumana, moottoria ei ole ”stealth-piilotettu” (F-35:n stealth murtuu kuumassa) ja moottori jättää pitkän tuli-lämpövanan taakseen.
F-35:n lentonopeus on myös liian hidas ja alhainen (max. 1,6 machia, operatiivinen 1,2 machia) yllätysiskuihin.
F-35:n alhainen lentonopeus ja huonot lento-ominaisuudet ovat tehneet F-35:sta huonon, epävakaan ohjusalustan, jossa myös ohjusten lähtönopeudet ovat alhaiset F-35:n alhaisen lentonopeuden vuoksi. (vrt. Su-35 max 2,3 machia, operatiivinen 2 machia).
Pommikoneeksikaan F-35:sta ei ole. Sillä on huono lentosäde, se ei jaksa raskasta pommikuormaa kantaa, sen ammustilaan ei mahdu kuin max 2 minipommia ja huonojen lento-ominaisuuksien vuoksi F-35 pitää suojata taisteluun kykenevillä taisteluhävittäjillä aivan kuten F-22:kin.
Fysiikan oppitunti numero #1: kohteen lämpötilalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka kaukaa tutka sen havaitsee.
Myös uusi Grippen E näkee tuon f-35 omalla tutkallaan.
Ei tuon ylihintaisen ”kalkkunan” ostamisessa järki ole mukana.
Lockheed Martin aloitti suunnittelemaan F-35:ttä 1997. F-35 on tänä vuonna jo 20 vuotta vanha. Eikä se toimi vieläkään.
F-35:ssä on paljon 1990-luvun teknologiaa ja sen ajan teknologiauskoa, mm. koneen aerodynaamisesti epäonnistunut ”raketti”mutoilu, kömpelöt materiaaliratkaisut sekä yltiöpäiset konsolipelinörttien it-sovellukset.
Toki Lockheed Martin, F-35, USA:n ilmavoimat on yrittänyt pysyä teknologian kehityksessäkin mukana, erityisesti Venäjän huiman teknologiakehityksen mukana, mutta tietenkin vain niiden komponenttien osalta, jotka on jälkeenpäin muutettavissa kuten mm. tutka ja viestintä, mutta niidenkin osalta Lockheed Martin, F-35 ja USA:n ilmavoimat tulevat jälkijunassa kun verrataan Venäjään ja Kiinaan, jopa Ruotsiinkin.
Fiasko-F-35:lle yritetään löytää jonkunlainen rooli ja käyttö USA:n ilmavoimissa kun taisteluhävittäjäksi ja hävittäjäpommittajaksi siitä ei ole.
Nyt F-35:sta verrataan enää 70-luvun A-10 Thunderbolt-maataistelukoneeseen.
Pentagon, USA:n kansallisen puolustuksen viranomaiset, puolustusministeriön operatiivisten testien ja evaluoinnin yksikkö sekä USAn ilmavoimat järjestävät vertailevat testit F-35:n ja 70-luvun A-10 Thunderbolt -maataistelukoneen välillä.
A-10 Thunderbolt ei ole hävittäjä. Sen lentonopeuskin on maksimissaan noin 800 km/h. F-35:n ongelma taas on huonot lento-ominaisuudet. F-35:llä ei voi lentää hiljaa eikä sillä voi tehdä nopeita ohjausliikkeitä eikä jyrkkiä nousuja ja laskuja. F-35 ei pysty myöskään välittämään muille joukoille selkeää, ajantasalla olevaa on-line taistelukuvaa.
Suomi saa karvalakki-F-35:n.
Lockheed Martinin johto tapasi Donald Trumpin. Tapaamisessa Lockheed Marinin johdon oli myönnettävä, että F-35:stä ei tullut se ja sellainen hävittäjä kuin piti.
Trump toisti sanansa, että ei ole mitään järkeä valmistaa kalliilla kallista hävittäjää, joka on huonompi kuin olemassa olevat hävittäjät.
Trump sanoi suoraan, että ei tule hyväksymään F-35:n jatkuvia budjetin ylityksiä eikä projektin jatkuvaa lisärahoittamista sekä viivästymisiä.
Trump myös totesi, että ei kannata USA:n ilmavoimien sopimusta ostaa 2158 kpl F-35:ia nykyisellä F-35:n kustannustakenteella, nykyhinnoilla, käyttökustannuksilla.
Lockheed Martin lupasi riisutun karvalakkimallin valmistamista, jolloin F-35:n hinta painuisi 132 miljoonaan $/kpl, mihin asiantuntijat eivät usko.
Riisumalla F-35:n varustusta, tinkimällä laadusta, testeistä, varaosista, toiminnoista, komponenteista F-35:n hinta saattaisi laskea 160 miljoonaan $/kpl, mutta jää todennäköisesti 190 miljoonaan $/kpl.
Miksi edes ostaa hävittäjiä?
Parempi puolustusinvestointi on infrastruktuurin suojaaminen, josta olisi myös rauhan aikana hyötyä. Esimerkiksi datan ja sähkön vetäminen tunneliin/maan alle poistaisi puiden kaatumisen tai ukkosen (sekä useimpien pommien tekemän tuhon) aiheuttamat häiriöt jakelussa. Tämä vain puolustusbudjettiin, niin se 2% tulisi täyteen, jotta NATO haukat olisi budjetti tyytyväisiä. Miksi tukea ulkomaisia asevalmistajia, jos vaihtoehtoisesti voi rakentaa suojatumpaa toimivaa infrastruktuuria?
Onko pari korkea palkkaista kv työpaikkaa tärkeämpää kuin luonnonvahingoilta vahingoittumaton sähkö- ja datanjakeluverkko? Tuota verkkoa olisi vaikeampi vahingoittaa myös kriisinaikana.
PE
OLE ”Pedrolle”. Tuota maan alle Byggaamista olen itse esittänyt, johan sen sanoo järkikin? Erittäin kuvaava esimerkki maan pinnalle rakennetuista tuhoutuneista aluiesta esiintyy juuri USAn ”Hurricane Alley” alueilla, missä jälleenrakennetaan jokaisen tuhoavan myrskyn jälkeen, tarkalleen samoille perustoille, sen sijaan että mentäisi MAAN ALLE ? Kusipäisyydelläkin pitäisi olla jonkinlainen rajansa. Rakennustarvikkeet menevät kaupaksi, ja urakoitsijat tekevät TILIN, siitähän vain on kysymys ?
30 vuoden aikana ilma-alivoimainen osapuoli on pudottanut hävittäjillä ilmaylivoimaisen lentokoneen kerran. Ilmatorjunnalla on ammuttu alas tuhansia lentokoneita. Totta. (tosin tuossa jälkimmäisessä taitaa olla Vietnamin sotakin mukana). Mutta aikamoista populismia nämäkin väitteet ovat. Nimittäin pääosa iiteen pudottamista lentokoneista on ammuttua alas kevyellä iiteellä, eli kevyillä tykeillä ja olkapääohjuksilla. Taitaa lukuun olla laskettu mukaan jalkaväen tulikin.
Kuinka monta on tuhottu pitkän kantaman ilmatorjuntaohjuksilla (ja nyt matkustajakoneita ei lasketa), joiden perään tässä nyt kaipaillaan ? Pitkän kantaman iiteeyksiköt kun ovat yhtä lailla olleet viime sodissa ensimmäisenä tuhottavien kohteiden listalla.