Amnesty julkaisi helmikuun alussa kauhuelokuvatyyliin nimetyn ihmisoikeusraportin ”Ihmisteurastamo” (Human Slaughterhouse), joka kertoo paljastavansa Syyrian hallinnon julmuuden. Syyriaa pidetään Iranin ohella uskollisimpina Venäjän liittolaisena Lähi-idässä.
Lähinnä silminnäkijäkertomuksiin nojautuen raportti kuvaa hallinnon vihollisiksi – käytännössä Yhdysvaltain liittolaisiksi tai ”maltillisiksi kapinallisiksi” – katsottujen järjestelmällistä kiduttamista ja murhaamista Saydnayan vankilassa.
Allekirjoittanut oli nuorena ja vielä vähän vanhempanakin pitkään Amnestyn kannattaja. Käydessäni Tampereella eliittilukiota kokoomusopiskelijatoverini naureskelivat alentuvasti järjestön merkkiä nahkatakissaan kantavalle ”hipille” – niin ne ajat muuttuvat. Nykyään (uus)liberaalieliitti laulaa aivan eri lauluja: vain suvaitsevaisuuttaan rummuttava EU-uskova, Amnestya kuukausittain tukeva metropoliittikansalainen on persoona, jota ”Suomi-kuva” kaipaa. En ole viime vuosina juurikaan kiinnittänyt huomiota Amnestyn kampanjoihin, sillä kiinnitän harvoin huomiota yksittäisiin ihmiskohtaloihin (joita suurin osa Amnestyn kampanjoista tuntuu koskevan) keskittyen niiden sijaan suurempiin kokonaisuuksiin.
Olen mekaanisesti allekirjoitellut milloin millekin hallitukselle suunnatun Amnestyn vetoomuksen sen ja sen kaltoin kohdellun aktivistin / kansalaisen / poliitikon vapauttamisen, inhimillisen kohtelun tai reilun oikeudenkäynnin puolesta. Takaraivossani eli kauan tiedostamaton varmuus siitä, että Amnesty tarkistaa lähteensä ja toimii tiedottamisessaan kaikin puolin eettisesti. Kenties suurimmalta osin Amnestyn historia onkin puhdas – ainakin toivon niin. Omat epäilykseni Amnestyn jos ei motiivien niin ainakin metodien ”puhtaudesta” heräsivät, kun Syyriasta ”raportoidessaan” kansainvälisesti tunnettu ja suurelta osin arvostettukin, yleisesti luotettavaksi mielletty ihmisoikeusjärjestö luotti epäilyttävän White Helmets -järjestön tiedotukseen.
Syyrian Valkokypäriin on yhdistetty liikaa outoja asioita, jotta voisi vakavissaan olettaa Amnestyn kaltaisen järjestön tukeutuvan tiedonsaannissaan tähän näyttelijäkerhoon. Samantyyppisiä ajatuksia on pohdiskellut myös Edinburgin yliopiston teoreettisen ympäristöpolitiikan (Environmental Political Theory) professori Tim Hayward. Tarkastelen hänen artikkelinsa huomioita ja johtopäätöksiä Amnestyn lipsumisista eettisen tiedottamisen poluilta aiemmassa Syyria-raportoinnissaan seuraavan kolmen otsikon verran, minkä jälkeen pohdin mahdollista syytä ilmiöön ja palaan vielä pikaisesti käsittelemään ”Human Slaughterhouse” -raportin vastaanottoa.
Vakavia syytöksiä hatarilla tiedoilla?
Amnesty International syytti Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallintoa sotarikoksista ensimmäisen kerran kesäkuussa 2012. Sotalakien rikkominen edellyttää sotaa. Syytettäessä sotarikoksista on siis olennaista tietää, kuinka kauan Syyrian hallitus on ollut sodassa, olettaen että se on ollut. YK viittasi joulukuussa 2011 ”sisällissotaa lähentelevään tilanteeseen” Syyriassa.
Kesäkussa 2012 julkaistu Amnestyn raportti Deadly Reprisals viittaa ”vuoden 2011 levottomuuksien jälkeiseen aikaan” (s. 13). Raportti ei erittele käyttämiään tutkimusmetodeja, mutta lehdistötiedotteessa raportin julkaisusta lainataan laajalti ”viikkoja ihmisoikeusrikkomuksia Pohjois-Syyriassa tutkinutta” Donatella Roveraa. Raportissa esiteltävät tuoreet todisteet vaikuttavat olevan peräisin Roveran noina viikkoina käymistä keskusteluista ja kiertokäynneistä.
Raportti mainitsee, että ”Amnesty International ei ole pystynyt toimittamaan tutkimuksia Syyrian maaperällä” Syyrian hallinnon luvalla, joten se ”päätti suorittaa ensimmäisen käden tutkimuksia lupaa pyytämättä”. Raportti kertoo perustuvansa huhti–toukokuussa 2012 tehtyyn kahteen sataan haastatteluun Idlibin kaupungin ja sen ympäristön, Jebel al-Wastanin ja Jebel al-Zawiyahin, alueilla sekä Aleppon kuvernoraatin pohjoisilla alueilla.
Edellisten pikaisesti kerättyjen tietojen lisäksi ”Syyrian hallinnon sotarikokset paljastava raportti” ei tarjoa muita lähteitä kuin ”Syyrian pakolaisten haastattelut ja Syyriaan jääneiltä vastaanotettu informaatio”. Tiedot Amnestyn ilmoittamista sotarikoksista olisi siis kerätty, analysoitu, kirjattu, tarkistettu, hyväksytty ja julkistettu muutamassa kuukaudessa. Tämä on Haywardin mukaan hämmästyttävän – ja huolestuttavan – nopeaa toimintaa.
Syyriaan on mentävä – vaikka väkisin
Huolestuttavampaa kuin raportin lähteiden epämääräisyys ovat vajavaisen tutkinnan perusteella tehdyt vaatimukset tilanteeseen puuttumiseksi. Yllättävän päättäväisesti väliintulon välttämättömyyttä propagoiva Amnesty syytti Syyrian hallitusta myös rikoksista ihmisyyttä vastaan, joihin jo järjestön Deadly Reprisals -raporttia edeltänyt, sekavan ”arabikevään” jälkitunnelmissa syksyllä 2011 julkaistu Deadly Detention -raportti vihjaa. Tämän tasoiset syytökset ovat erittäin vakavia, sillä ne saattavat riittää perusteluiksi aseelliseen väliintuloon, joka taas helposti johtaa sotaan ja hirmutekoihin, joita ei ilman sotaa syntyisi. Haywardin analyysin mukaan Amnesty ei kuitenkaan onnistunut Deadly Detention -raportissaan täyttämään edes omia tutkimusmenettelykriteereitään.
Amnesty katsoi uuden sodan ja sen aiheuttaman kärsimyksen synnyttämisen pienemmäksi moraaliseksi riskiksi kuin vaikenemisen tarkemman tutkinnan ajaksi. Järjestön täytyi olla siis ehdottoman vakuuttunut löydöstensä luotettavuudesta. Entisen USA:n sisäisen turvallisuuden viraston (Federal Bureau of Investigation, FBI) agentin Coleen Rowleyn mukaan Amnesty USA:n toimitusjohtaja, sotamyönteisenä tunnettu Suzanne Nossel jopa propagoi Libyasta mallia ottavaa interventiota Syyriaan paneelitoverilleen Madeleine Albrightille tammikuussa 2010. Nosselin mielestä ”yksi ihmisoikeusjärjestöjä turhauttava ja huolestuttava asia on, ettei YK:n turvallisuusneuvosto ole kahdeksassa kuukaudessakaan onnistunut osoittamaan viiden tuhannen siviilin kuolemaa Syyriassa maan presidentti al-Assadin ja hänen armeijansa teoiksi”.
Nossel oli vielä jatkanut: ”Viime keväänä turvallisuusneuvosto onnistui saamaan enemmistön Libyaan kohdistuvan voimallisten toimien taakse, jotka epäilyttivät joitain neuvoston jäseniä. Mutta Gaddafi kaatui, vallansiirto on tehty ja noiden epäilysten luulisi kadonneen. Silti Syyrian kanssa ollaan umpikujassa.”
Oliko Amnestyn kivenluja luottamus raporttinsa oikeellisuuteen perusteltua? Oliko uuteen sotatilaan hyvin todennäköisesti johtavaan – Libyan kaaokseen ajaneeseen – interventioon yllyttäminen Amnestyn pääedustajalta oikeutettua?
Ennen arabikevättä
Isänsä Hafez al-Assadin seuraajana vuonna 2000 Syyrian johtoon nousi nykyinen presidentti Bashar al-Assad. Johtajan vaihtumista pidettiin suotuisana ilmiönä maan ihmisoikeustilanteen suhteen. Bashar al-Assad muun muassa vapautti vankeudesta satoja kielletyn Muslimiveljeskunnan jäseniä melkein heti virkaan astuttuaan. Syyrian kaltaisissa diktatuureissa on kuitenkin itsestään selvää, että sisä- ja ulkopoliittisten paineiden alla johdon valtaa varmistaa väkivaltaan tukeutuva ja opposition ääntä tukahduttava puolisalainen poliisi-instituutio.
Sydneyn yliopiston lehtori Tim Anderson kirjoittaa vajaa vuosi sitten artikkelissaan Syyrian sodan tiedottamisesta:
”Kun länsihallinnot (käyttäen hyväkseen liittolaistensa antamaa ’informaatiota’) maalasivat kiireesti presidentti Bashar al-Assadista uutta Hitleriä, hän sai toisenlaista kritiikkiä syyrialaisilta. Kuulin häntä kutsuttavan ’Herra Helläsydämeksi’ useiden syyrialaisten kertoessa, että toivoisivat hänen olleen yhtä ankara kuin isänsä. He ajattelivat vuotta 1982, kun Hafez al-Assad kukisti aiemman Muslimiveljeskunnan nousun Hamassa.”
Anderson näyttää tässä vihjaavan, että islamistien – Totuusmedian™ ”maltillisten kapinallisten” – valta on jälleen nousussa, mutta (osittain juuri siksi) myös istuvalle presidentille löytyy suosiota.
Jos palaamme Syyrian tilaa kuvaavissa ihmisoikeusraporteissa vuoteen 2010, aikaan ennen konfliktin alkamista, huomaamme Amnestyn kirjanneen myös silloin useita perusteettomia vangitsemisia ja raakuuksia. Bashar al-Assadin oltua vallassa kymmenen vuotta ihmisoikeustilanne ei ollut länsimaisten tarkkailijoiden mukaan parantunut niin merkittävästi kuin oli toivottu. Human Rights Watch kuvaili raportissaan Syyrian vuosia 2000–2010 ”tuhlatuksi vuosikymmeneksi”.
Joillain maaseutuvaltaisilla Syyrian alueilla turhautuminen hallinnon prioriteetteihin ja toimiin oli todellista. Maanviljelytalous nilkutti kuivuuden huonosti hoidettujen seurausten takia. Elämänlaatu Syyrian sykkivissä kaupungeissa on saattanut olla hyvä, mutta maa oli kaukana idyllisestä tilasta, ja toive ihmisoikeustilanteen parantumisesta jatkoi leijumistaan ilmassa. Hallinnon jyrkkä suhtautuminen maan sekulaarisuutta (eli maallisuutta) uhkaaviin ryhmittymiin nähtiin perusteeksi seurata tilannetta ylettömyyksien varalta. Sotaa edeltäneet ihmisoikeusraportit olivat kuitenkin hyvin kaukana viittauksista ”rikoksiin ihmisyyttä vastaan”, mukaan lukien Amnestyn yleinen ihmisoikeustilanneraportti vuoden 2011 huhtikuulta.
Vain kolme kuukautta myöhemmin julkaisemassaan Deadly Detention -raportissa Amnesty esittää Syyrian tilanteesta dramaattisesti erilaisen kuvan. Vuoden 2011 huhti–elokuun aikana asiat kyllä muuttuivat nopeasti hallinnonvastaisen prostestiliikehdinnän myötä – mutta vielä nopeammin muuttui Amnestyn kanta. Haywardin analyysin mukaan raportti ei täyttänyt edes Amnestyn omia tutkintamenetelmäkriteerejä.
Lännen hyväntekijä vai sodanlietsoja?
George Soros tunnetaan läntisen kulttuuripiirin valtamediassa ”filantrooppina”, hyväntekijänä, mutta myös yhtenä innoikkaimmista Venäjän nykyisen hallinnon toiminnan miinoittajista. Soroksen Open Society -säätiö rahoittaa suurilla summilla muun muassa Amnesty Internationalin toimintaa. Kuinka paljon Soroksella on jättirahoittajana valtaa vaikuttaa järjestöjen johdon ja sitä kautta toiminnan poliittisiin motiiveihin? On vaikea uskoa, ettei näin vallakkaan herran agendoilla olisi vaikutusta hänen suurella volyymilla tukemiensa tahojen näkökulmien muodostukseen.
Erityisen vallakkaan Soros on tehnyt itsestään media-alalla ”tukemalla” valikoituja journalistisia tahoja muun muuassa ”omien” toimittajien kouluttamisessa alaan keskittyneissä oppilaitoksissa ympäri maailmaa. Lännessä Amnestyn rinnalla Venäjää ja sen hallintoa voimakkaimmin kritisoivat journalistit ja uusien journalistien kouluksesta vastuuta saavat toimijat vaikuttavat olevan järjestelmällisesti Soroksen rahoilla kouluttautuneita. Tätä valaisee esimerkiksi Tampereen yliopiston viestinnän tiedekunnan vierailijaprofessori Hanna Nikkasen kommentti aiheesta Journalismin iltapäivä -luennolla 1.9.2016 (kohta 1:27:23):
”Olen itse myös huomannut, että tiettyjä aiheita käsitellessäni päädyin jatkuvasti toimimaan esimerkiksi Clinton Foundationin tai George Soroksen rahoilla. Maailmalla on tiettyjä rahoittajia, jotka varmasti vaikuttavat siihen, minkälaista journalismia heidän rahoillaan tehdään ja toisaalta myös mahdollistaa sitä. Minähän en siis tehnyt varsinaisesti journalismia noiden toimijoiden rahoilla, mutta opiskellut olen.”
Jos tuntee kansainvälisen politiikan kiemuroita viime vuosikymmenten ajalta ja käyttää tiedonhankintansa lähteinä muutakin kuin lännen valtamediaa, voi Venäjän muutama vuosi sitten asettamalle ”järjestölaille”, joka rajoittaa venäläisten ja ulkomaisten kansalaisjärjestöjen välisiä yhteyksiä, löytää myös muun kuin länsimedian tarjoaman ”Putin vihaa ihmisoikeuksia periaatteesta ja pahuuttaan” -selityksen. Lain, joka vaatii ulkomailta rahoitusta saavia kansalaisjärjestöjä rekisteröitymään ”ulkomaisiksi agenteiksi”, motiiviksi on tulkittu ihan vain Kremlin ilkeyden lisäksi myös Venäjän hallinnon yritys suojella yhteiskuntarauhaa Soroksen rahoitusverkostossa räpiköivien aktivistien poliittisilta pyrinnöiltä.
Hieman samaan tapaanhan Facebook ja Google ovat alkamassa ”suojella käyttäjiään valeuutisilta eli Venäjän hallinnon levittämältä disinformaatiolta” – mikä käytännössä tarkoittaa muiden kuin virallisen Totuusmedian™ levittämän informaation piilottamista.
Takaisin tuoreeseen ihmisteurastamoraporttiin
Tim Hayward on ehtinyt kommentoida myös Amnesty Internationalin uusinta raporttia, artikkelin alussa lyhyesti esittelemääni, elokuvallisesti nimettyä ”Ihmisteurastamoa” (Human Slaughterhouse). Hayward huomauttaa myös BBC:n huomioivan, ettei Amnesty pysty todistamaan väitteitään: ”vaikka se on kykenemätön tarjoamaan todisteita teloituksista (joulukuusta 2015 alkaen), järjestö sanoo, että sillä ei ole syytä uskoa heidän lopettaneen toimintaansa ja että on syytä uskoa vielä tuhansien kuolleen”.
Hayward itse esittää Amnestyn ruohonjuuritason kannattajille kehotuksen ”miettiä, mitä järjestö yrittää saavuttaa tällä julkaisullaan”, ja jatkaa kysymällä: ”kun Aleppon piirityksen loppuminen loi rakentavampiakin mahdollisuuksia kansainväliselle osallistumiselle [Syyrian tilanteen ratkaisemiseksi], mikä on peruste yritykselle herättää henkiin Syyrian hallituksen demonisoiminen?” Kysymys on aiheellinen, kun otetaan huomioon myös erilaista tarinaa kertovat äänet, kuten yhdysvaltalaisen demokraattipoliitikon, Tulsi Gabbardin, ulostulo aiheesta länsimediassa.
Myös Brandon Turbeville on käsitellyt Amnestyn uusinta raporttia ja sen uskottavuutta artikkelissaan. Hän analysoi raportin ajoitusta juuri Sveitsin Genevessä alkavien Syyrian rauhanneuvottelujen alla, raportin ilmoittamia (uhri)lukuja, sen lähteiden uskottavuutta ja todistajanlausuntojen luotettavuutta, järjestön luonnetta ja ”joukkohautoja” (Turbevillen mukaan hautausmaan jatketta) esittäviä satelliittikuvia. Turbeville myös ihmettelee artikkelissaan, miksi Amnesty on vetänyt raporttinsa ”pahiksiin” mukaan Syyrian suurmuftin, sheikki Ahmad Badreddin Hassounin. Raportti väittää sivulla 19, että vangin ”tuomio lähetetään sotapostina Syyrian suurmuftille ja joko puolustusministerille tai armeijan ylipäällikölle, jotka ovat al-Assadin ’valtuutettuja vahvistajia’ ja jotka määrittelevät teloituspäivämäärän”.
Turbevillen mukaan raportissa unohdetaan kaksi asiaa: Ensinnäkin nykyinen suurmufti on tunnettu maltillisuudestaan ja on konfliktin aikana toistuvasti puhunut rauhan puolesta. Toisekseen Syyrian suurmuftilla ei ole hallinnollista asemaa – hänen tuomiovaltansa piirissä ovat jotkut sunnimuslimit (verrannollinen katolisen piispan asemaan). Amnestyn vihjaama suurmuftin osallistuminen Syyrian hallinnon toimiin olisi ristiriitaista ja epäluonteenomaista, kuten myös se, että al-Assadin hallinto konsultoisi häntä päätöksenteossaan. Myös lännen mediassa Syyrian presidentti on esitelty maallisena alaviittina. Miksi sekulaariksi shiiaksi laskettava al-Assad alistaisi toimensa uskonnollisen sunnijohtajan hyväksyttäväksi?
Elokuvallista Amnestyn uusimmassa Syyria-raportissa ei ole ainoastaan nimi. Kuten Tony Cartalucci huomauttaa:
”Amnesty Internationalin esitys ei ole koottu faktojen ja Syyriasta kerättyjen todisteiden perusteella, vaan on tehtailtu kokonaisuudessaan Lontoossa 3D-mallinnuksen, animaatioiden ja äänenkäsittelyohjelmistojen avulla perustuen varmentamattomiin tarinoihin väitetyiltä todistajilta, jotka sanovat istuneensa kyseisessä vankilassa tai olleensa muuten yhteydessä siihen ja sen toimintaan. Toisin sanoen erikoistehostevelhot – yleensä fiktiivisten elokuvien teossa käytettyine – työkaluineen on nyt laitettu töihin luomaan todisteita poliittiseen kontekstiin, kun niitä ei todellisuudessa ole.”
Amnestyn raportti tunnustaa todellisten todisteiden puutteen: kohdassa ”Metodologia” (sivu 9) kerrotaan, että jatkuvista yrityksistään huolimatta Amnesty International ei ole päässyt tekemään tutkimuksia Syyriassa – mukaan lukien Syyrian hallinnon ylläpitämät vankilat. Amnestyn mukaan Syyrian viranomaiset ovat estäneet järjestön toiminnan kontrolloimillaan alueilla vuoden 2011 ”arabikevään” levottomuuksien jälkeen.
Päätoimittajan kommenttiOn peräti lapsellista kuvitella, etteivätkö eri valtioiden tiedustelupalvelut ja muut kiinnostuneet tahot olisi pyrkineet vaikuttamaan Amnesty Internationalin toimintaan ja sen suuntaamiseen omalta kannaltaan myönteisesti. Yhtä lapsellista on kuvitella, etteivätkö ne siinä olisi ainakin osittain onnistuneet. Vastavalkea nostaa mediana esiin ne kyseenalaistamiset, joita Amnestyn toiminnan suhteen on esitetty kansainvälisissä yhteisöissä. Asioita seuranneet ovat voineet todeta, että esimerkiksi Amnestyn ja CIA:n yhteyksiä ja yhteispeliä on tuotu esiin jo aiemminkin. Tämä Vastavalkean toimittajan Johanna Lehtosen artikkeli käsittelee Amnestyn Syyria-raportteja. Siinä esitellään kahdenkin tutkijahenkilön — Tim Haywardin ja Brandon Turbevillen — tutkimuksia siitä, miten Amnesty on onnistunut toteuttamaan julkilausumiaan periaatteita omia raporttejaan tuottaessaan. Amnesty Internationalilla (kuten muillakin ihmisoikeusjärjestöillä) on huomattavan suuri vaikutus ihmisten ajatteluun. Jottei suoranaista harhaanjohtamista tapahtuisi, on syytä tarkoin perata, toimivatko sen ilmoittamat jalot periaatteet myös käytännössä. Toivon artikkelin herättävän lukijat omakohtaiseen tutkimussukellukseen teeman maailmaan. Näitä löydöksiä ja mielipiteitä kannattaa tuoda kommenttiosiossa esille. |
OIKAISU 13.2.2017 klo 8:46: (Soroksen) Open Foundation -järjestö korjattu Open Society -säätiöksi
Lähteet
Hayward, Tim (23.1.2017): How We Were Misled About Syria: Amnesty International https://timhayward.wordpress.com/2017/01/23/amnesty-internationals-war-crimes-in-syria/
Hayward, Tim (8.2.2017): Amnesty International on Syria – at it again!
https://timhayward.wordpress.com/2017/02/08/amnesty-international-on-syria-at-it-again/
Cartalucci, Tony | Global Research (9.2.2017): “Fake News” and Crimes against Humanity: Amnesty International Admits Syrian “Saydnaya” Report Fabricated Entirely in UK
http://www.globalresearch.ca/fake-news-and-crimes-against-humanity-amnesty-international-admits-syrian-saydnaya-report-fabricated-entirely-in-uk/5573847
Cartalucci, Tony | Activist Post (9.2.2017): Fake News Alert: Cnn Finally Admits White Helmets Staged Fake Video
http://www.activistpost.com/2016/11/fake-news-alert-cnn-finally-admits-white-helmets-staged-fake-video.html
Turbeville, Brandon | Activist Post (8.2.2017): Amnesty International “Human Slaughterhouse” Report Lacks Evidence, Credibility, Reeks Of State Department Propaganda
http://www.activistpost.com/2017/02/amnesty-international-human-slaughterhouse-report-lacks-evidence-credibility-reeks-of-state-department-propaganda.html
Kyrönlahti, Ville | Vastavalkea (7.10.2016): White Helmets – Nobelin rauhanpalkintoehdokas
https://vastavalkea.fi/2016/10/07/white-helmets-nobelin-rauhanpalkintoehdokas/
Lehtonen, Johanna | Vastavalkea (27.1.2017): Demokraattien kongressiedustaja kertoi tavanneensa Syyrian presidentin
https://vastavalkea.fi/2017/01/27/demokraattien-kongressiedustaja-tapasi-syyrian-presidentin/
Mackintosh Eliza | CNN (25.11.2016): Syria’s White Helmets apologize for Mannequin Challenge video
http://edition.cnn.com/2016/11/24/middleeast/mannequin-challenge-white-helmets-syria/
BBC News (7.2.2017): Syria conflict: Thousands hanged at Saydnaya prison, Amnesty says http://www.bbc.com/news/world-middle-east-38885901
Alkuperäinen kuva : Norwich Amnesty via Flickr
Kuvanmuokkaus: JL
Tärkeä kirjoitus, joka antaa ajattelemisen aihetta. Amnesty International (AI) on ollut monessa mukana.
Totuutta en tiedä. Se, minkä tiedän, on, että AI kuului aikanaan niihin varsin harvalukuisiin järjestöihin, jotka rohkenivat kritikoida maailman ainoan supervallan Bushin hallinnon rikoksia ja kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia. Tutkin aikanaan noita AI:n kannanottoja tietokirjaani ’Terrorivaltion tilinpäätös’ (2010) varten. Omistin kirjani ”niiden ihmisten muistolle, jotka saivat surmansa maailman ainoan supervallan presidentin terrorihallinnon (20.1.2001 – 20.1.2009) ihmisoikeuksien vastaisten toimenpiteiden seurauksena, ja niiden ihmisten kunniaksi, jotka jäivät henkiin noista toimenpiteistä huolimatta”.
Kirjani motot kuuluivat seuraavasti:
”This is a goodbye kiss from the Iraqi people, dog!”
”This is for the widows and orphans and all those killed in Iraq!”
”Tämä on jäähyväissuudelma Irakin kansalta, koira!”
(Irakislaistoimittaja Muntadhar al Zaidin huuto George W. Bushille al Zaidin
heittäessä Bushia kengällä lehdistökonferenssissa Bagdadissa 14.12.2008)
”Tämä on leskien ja orpojen ja kaikkien Irakissa tapettujen puolesta!”
(Muntadhar al Zaidi Bushille heittäessään tätä toisella kengällä)
Kirjassani kerroin AI:n kannanotoista muun ohella seuraavaa (= lainauksia ko. teoksesta):
”Guantánamon [= Guantanamo Bayn vankileiri] joulukuussa 2006 avattua uutta osastoa on pidetty jopa pahempana kuin vanhoja osastoja. Näin on todettu Amnesty Internationalin 5.4.2007 julkistamassa raportissa. Leiri 6:n nimellä tunnetulla uudella turvallisuusosastolla vangit ovat viettäneet 22 tuntia vuorokaudesta ikkunattomissa terässelleissä eristyksissä muusta maailmasta.”
”Amnesty International on vaatinut leirin sulkemista. Amnesty International on vaatinut lisäksi joko puolueettoman oikeudenkäynnin järjestämistä leirillä vangittuina pidetyille tai heidän vapauttamistaan.”
”Amnesty International on vaatinut, että puolueettomien terveydenhuollon ammattilaisten on päästävä leirille selvittämään vankien terveydentilaa. Myös riippumattomien ihmisoikeusjärjestöjen ja YK:n asiantuntijoiden vierailut olisi Amnesty Internationalin mukaan sallittava.”
”Amnesty Internationalin raportti on osoittanut, että tuska ja häpeä eivät rajoittuneet ainoastaan Guantánamon pidätyskeskuksen sisäpuolelle. Monet Guantánamosta muualle siirretyistä vangeista olivat joutuneet vainon ja mielivaltaisten pidätysten kohteiksi. Perheidensä ja ystäviensä luo päässeet kärsivät vankeusajan vuoksi yhä edelleen fyysisistä ja henkisistä oireista. He joutuvat lisäksi kantamaan koko loppuelämänsä ”vihollistaistelijan” – tai George W. Bushin sanoin ”pahoista pahimman” – leimaa.”
”Amnesty Internationalin raportin mukaan useat vangit olivat yrittäneet Guantánamossa itsemurhaa, koska he eivät kestäneet kidutusta, vankilan olosuhteita ja tilanteen epämääräisyyttä.”
”Guantanámossa pidettiin Amnesty Internationalin tietojen mukaan vankeina yhdeksää miestä, joiden USA ei enää uskonut olevan ”vihollistaistelijoita”. Heitä säilytettiin vankileirillä, koska heitä ei voitu palauttaa kotimaahansa, jossa he joutuisivat vainon kohteeksi. USA tai mikään muukaan valtio ei ollut suostunut ottamaan vastuuta mainittujen miesten tilanteesta.”
”Amnesty International on vaatinut raportissaan USA:n (Bushin hallinnon) viranomaisia julkaisemaan listan Guantánamon pidätyskeskuksessa tai muualla pitämistään vangeista, nostamaan syytteen Guantánamon vankeja vastaan tai vapauttamaan heidät, sulkemaan Guantánamon ja avaamaan kaikki pidätyskeskukset riippumattomille tarkkailijoille sekä tutkimaan kaikki syytökset USA:n hallussa olevien vankien kidutuksesta ja pahoinpitelystä.”
”Ihmisoikeusjärjestöistä muun ohella Amnesty International on syyttänyt Bushin hallintoa kidutuksesta, ja etenkin vesikidutuksen käytöstä. Bushin hallinnon mukaan vesikidutus oli tarpeellinen menetelmä tunnustuksen saamiseksi ”terroristeiksi” epäillyiltä. Vesikidutus tunnetaan myös valehukuttamisena (waterboarding), koska vesikidutuksessa kidutettavan annetaan ymmärtää, että hän tulisi veden vaikutuksesta ”hukkumaan”. Tunnustus – oli se totta tai ei – saadaan kokemuksen mukaan yleensä noin 15 sekunnissa. CIA:n agentit, joihin vesikidutusta on kokeiltu, ovat kestäneet sitä keskimäärin 14 sekuntia. Kuulustelutekniikan asiantuntijat ovat kertoneet, ettei kovaotteisen kuulustelun tuloksiin voi luottaa, koska kidutettava on käsittelyn jälkeen tilassa, jossa hän on valmis tunnustamaan mitä tahansa tekemättömiäkin rikoksia.”
”Amnesty International on paljastanut raporteissaan tietoja USA:n tiedustelupalvelun CIA:n salaisista pidätyksistä ja pidätettyjen epäinhimillisestä kohtelusta.”
”Al-Maqtari on kertonut Amnesty Internationalille Abu Ghraibin vankilassa tapahtuneesta kidutuksesta ja epäinhimillisestä kohtelusta. Kerran, kun kolme miestä oli ensin hakannut häntä pienessä huoneessa, hänet pakotettiin seisomaan alastomana tuolilla tehokkaan ilmastointilaitteen edessä ja kannattelemaan täyttä vesipullolaatikkoa. Hänet kasteltiin toistuvasti kylmällä vedellä, mikä sai hänet tärisemään niin, ettei hän ollut pysyä pystyssä. Joskus hänet ripustettiin roikkumaan jaloistaan siten, että hänen kätensä olivat käsiraudoissa selän takana, ja häntä nostettiin ja laskettiin väkipyörällä veden päällä.”
”Afganistanissa hän joutui pitkäaikaiseen eristykseen, hänet pakotettiin kipua aiheuttaviin asentoihin, häntä estettiin nukkumasta, hänet altistettiin äärimmäiselle kuumuudelle ja äärimmäiselle kylmyydelle, hän joutui olemaan pitkiä aikoja kahlittuna, hänet eristettiin aistiärsykkeistä ja häntä häirittiin kirkkailla valoilla ja kovaäänisellä musiikilla tai äänitehosteilla, joita keskeytyksettä suunnattiin hänen vankiselliinsä. ”Se ei ollut varsinaisesti musiikkia, vaan pelottavia ääniä, sellaisia kuin kauhuelokuvissa kuulee. Olin peloissani. Siellä ei ollut koiria, mutta meteliä oli. Kun yritin nukkua, he hakkasivat oveen äänekkäästi ja voimakkaasti”, al-Maqtari kertoi Amnesty Internationalille.”
”Amnesty International on vaatinut vetoomuksessaan USA:n viranomaisille seuraavaa: (1) salaisista pidätyksistä tulee luopua ja väärinkäytöksiin syyllistyneet on saatettava oikeudelliseen vastuuseen; (2) kaikkien niin sanotun terrorismin vastaisen sodan yhteydessä pidätettyjen nimet, kohtalo ja olinpaikka on selvitettävä; (3) vangitut tulee saattaa riippumattomaan tuomioistuinkäsittelyyn tai heidät on vapautettava.”
”Amnesty International on katsonut, että oli syytä epäillä salaisiin vankikuljetuksiin käytetyn lentokoneita, joiden rekisterinumerot olivat seuraavat: N168D, N187D, N196D, N2189M, N227SV, N259SK, N313P, N331P, N379P, N4009L, N404AC, N4476S, N4489A, N44982, N478GS, N5139A, N541PA, N547PA, N549PA, N600GC, N8068V, N8183J, N829MG, N85VM.”
”N829MG on Gulfstream III -tyyppinen liikelentokone, jonka Amnesty International on epäillyt tulleen käytetyksi CIA:n salaisiin vankikuljetuksiin. Lentokone on myöhemmin rekisteröity rekisteritunnuksella N259SK. The New York Timesin tietojen mukaan kone lensi Mainesta Roomaan 8.10.2002 sen jälkeen, kun USA:sta Syyriaan karkotetun Maher Ararin karkotusmääräys oli allekirjoitettu. Arar on väittänyt joutuneensa Syyriassa kidutuksen kohteeksi.”
”N85VM on Gulfstream IV -tyyppinen lentokone, jonka Amnesty International on epäillyt tulleen käytetyksi salaisiin vankilentoihin muun ohella Ukrainassa.”
”Amnesty Internationalin vuonna 2006 julkaistun raportin mukaan USA:n keskustiedustelupalvelu CIA oli käyttänyt salaisissa vankikuljetuslennoissaan omistamiaan tai tekaisemiaan peiteyrityksiä sekä lukuisia yksityisiä lentoyhtiöitä. Peiteoperaatioiden turvin ihmisiä oli siepattu, pidätetty, siirretty ja pidetty salaisissa pidätyskeskuksissa tai luovutettu maihin, joissa heitä on kidutettu ja pahoinpidelty.”
”Amnesty Internationalin kansainvälisen pääsihteerin Irene Khanin mukaan USA:n hallintokoneisto oli monin tavoin yrittänyt kiertää kidutus- ja pahoinpitelykieltoa. ”Viimeisimmät todisteet osoittavat, miten hallitus manipuloi kaupallista järjestelmää voidakseen siirtää ihmisiä maasta toiseen kansainvälisten lakien vastaisesti. Ne paljastavat, kuinka pitkälle Yhdysvaltain hallitus on valmis menemään salatakseen sieppaukset.”
Amnesty Internationalin raportti on kirjannut kymmeniä eri puolilla maailmaa sijaitsevia kohteita, joissa vankilentoihin yhdistetyt koneet olivat liikkuneet, sekä yksityisiä lentoyhtiöitä, joilla oli lupa laskeutua USA:n sotilastukikohtiin ympäri maailmaa. Amnesty Internationalilla oli tiedot lähes 1.000 lennosta, joilla oli suora kytkös CIA:han ja joista suurin osa oli käyttänyt Euroopan ilmatilaa. Noilla lennoilla käytetyt koneet olivat ilmeisesti pysyvästi CIA:n käytössä peiteyritysten nimien alla. Lisäksi tietoja oli noin 600 muusta lennosta, joiden koneet olivat olleet ainakin tilapäisesti CIA:n käytössä.”
”Amnesty Internationalin raportti on paljastanut myös yksityiskohtaisia tietoja eräiden koneiden reiteistä ja omistuksesta. Koneet ovat liittyneet Amnesty Internationalin haastattelemien ihmisten laittomiin kuljetuksiin maasta toiseen. Yhden koneista tiedetään laskeutuneen Guantánamo Bayhin yli sata kertaa. Toinen puolestaan kuljetti Italiasta siepatun Abu Omarin Saksasta Egyptiin.”
”Amnesty International on saanut salaisiin vankiloihin liittyvää tietoa myös USA:n vapauttamilta vangeilta. Kolme vapautettua jemeniläismiestä oli antanut luvan kertomustensa julkistamiseen. Muhammad Al-Assad, Muhammad Bashmilah ja Salah Ali Qaru olivat viettäneet salaisissa pidätyskeskuksissa yli vuoden ennen siirtoaan Jemeniin toukokuussa 2005. Maaliskuussa 2006 heidät lopulta vapautettiin. Miesten kertomusten perusteella näyttää mahdolliselta, että salainen pidätyskeskus, jossa heitä pidettiin vangittuina, sijaitsi Itä-Euroopassa tai Keski-Aasiassa.”
2Amnesty International on korostanut, että valtiot, jotka olivat sallineet vankilentojen laskeutumisen alueelleen, ja yritykset, jotka olivat hoitaneet lentoja, saattoivat olla osallisina vakavissa ihmisoikeusloukkauksissa.”
”Ilmailusektorin tulisi Amnesty Internationalin mukaan välittömästi aloittaa toimenpiteet, joiden avulla varmistettaisiin, etteivät ilmailuyritykset vuokraa koneitaan toimijoille, jotka mahdollisesti käyttävät niitä vankien kuljetukseen. Yrityksillä on velvollisuus olla selvillä siitä, mihin tarkoitukseen niiden vuokraamia koneita lopulta käytetään. Niiden on varmistettava, etteivät ne toimillaan mahdollista ihmisoikeusloukkauksia.”
”Hallitusten tulisi puolestaan huolehtia siitä, että kaikki tiedustelupalvelulennot julistetaan ’valtiollisiksi’ lennoiksi riippumatta siitä, onko lennoilla käytetty sotilas- vai siviilikoneita. Hallitusten tulisi Amnesty Internationalin mukaan myös kieltää ilmatilansa ja lentokenttiensä käyttö vankien laittomissa luovutusoperaatioissa, tutkia kaikki epäillyt luovutustapaukset ja osallistua niiden vankien kohtalon selvittämiseen, joiden olinpaikka on yhä tuntematon.”
”Amnesty International vaati kesäkuussa 2007 Brysseliin kokoontuvia EU-johtajia kantamaan poliittisen vastuun laittomista vankikuljetuksista ja salaisista pidätyskeskuksista Euroopassa.”
”Amnesty International on vaatinut Euroopan unionin jäsenvaltioita vastaamaan vakaviin syytöksiin, joiden mukaan monet niistä olivat osallistuneet CIA:n laittomiin vankikuljetuksiin. Euroopan unionin 27 jäsenvaltion päämiehet kokoontuivat Eurooppa-neuvoston kokoukseen Brysseliin 21.-22.6.2007.”
”Euroopan johtajat eivät Amnesty Internationalin EU-toimiston johtajan Dick Oostingin mukaan voi jättää huomiotta terrorismin vastaisten toimenpiteiden ihmisoikeusvaikutuksia. ”Osallisuus laittomiin vankikuljetuksiin asettaa unionin uskottavuuden kyseenalaiseksi. EU:n arvostellessa Kiinaa tai Venäjää ihmisoikeusloukkauksista sitä itseään voidaan nyt muistuttaa osallisuudesta CIA:n laittomiin toimenpiteisiin.” Euroopan neuvoston raportti salaisista vankiloista Romaniassa ja Puolassa on ollut jatkoa muille tiedoille, jotka ovat viime vuosina vaurioittaneet EU:n uskottavuutta.”
”Amnesty International on julkaissut yhteistyössä muiden huomattavien ihmisoikeusjärjestöjen kanssa raportin, jossa on paljastettu kolmenkymmenenyhdeksän (39) USA:n viranomaisten toimien seurauksena ”kadonneen” henkilön nimet (Off The Record – Secret CIA Detention: web.amnesty.org/pages/ stoptorture-070607-features-eng).”
”Viestissään Euroopan unionin johtajille Amnesty International on vaatinut EU:n jäsenvaltioita: kantamaan vastuun tehdyistä ihmisoikeusloukkauksista; lopettamaan väärinkäytökset; varmistamaan, että uhrit saavat korvauksia; tuomaan oikeuden eteen ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet ja estämään ihmisoikeusloukkaukset vastaisuudessa.”
”Euroopan parlamentin toimesta laadittu raportti (vuodelta 2006) on vahvistanut Amnesty Internationalin tiedot siitä, että Euroopan unionin jäsenvaltiot olivat sallineet CIA:n terrorismista epäilemien henkilöiden laittomat pidätykset ja kuljetukset sekä vankien säilytyksen alueellaan.”
”Amnesty International on korostanut, että Euroopan päättäjät eivät voi enää kiistä osuuttaan CIA:n toimissa. Euroopan unioni ei myöskään voi enää väittää, etteivät terrorismiepäiltyjen luovutukset sen alueella kuuluisi EU:lle.”
”Amnesty Internationalin kesäkuussa 2006 julkistama raportti sisältää yksityiskohtaisia tapauskertomuksia seitsemän eurooppalaisen valtion osallistumisesta CIA:n laittomiin vankilentoihin. Nuo valtiot ovat Bosnia-Hertsegovina, Britannia, Italia, Makedonia, Ruotsi, Saksa ja Turkki. Kaikissa kysymyksessä olevissa tapauksissa ihmisiä oli sullottu lentokoneisiin ja kuljetettu ulkomaille ilman asianmukaista oikeusprosessia. He kaikki olivat kertoneet joutuneensa kidutetuiksi tai pahoinpidellyiksi määränpäänä olleissa pidätyskeskuksissa.”
”Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on tuominnut jyrkästi kaikki siviileihin kohdistuvat väkivallanteot, kuten terrori-iskut, ja pitää terrorismin torjuntaa tärkeänä siviilien turvallisuuden takaamiseksi kaikkialla maailmassa. Hallitusten tiukat toimet terrorismia vastaan ovat kuitenkin johtaneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Bushin hallinnon käymä ”terrorismin vastainen sota” on rappeuttanut kansainvälisten ihmisoikeusnormien kunnioittamista.”
”Amnesty Internationalin mukaan Bushin hallinto syyllistyi ”terrorismin vastaisissa toimissaan” vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. ”Terrorismin vastaisten toimien” yhteydessä epäiltyjä henkilöitä on siepattu ja siirretty laittomasti USA:n ylläpitämiin salaisiin pidätyskeskuksiin. Heitä on myös luovutettu valtioihin, joissa heitä on kidutettu. Useita henkilöitä on ”kadonnut”, ja monet heistä ovat edelleen tietymättömissä.”
Postskriptumi: On kiinnostavaa ja ajallemme kuvaavaa, että tänään suuri osa kynnelle kykenevistä kritikoi ainoan supervallan presidenttiä ja hänen edesottamuksiaan. (En tarkoita, ettei häntä saisi kritikoida.) Kiinnostavuus johtuu siitä, että suuri osa noista kritikoivista tahoista ja henkilöistä oli Bushin hallinnon rikoksista ja kansainvälisen oikeuden loukkauksista joko hiirenhiljaa tai jopa tukivat Bushin hallinnon toimia.
Ja kiinnostavaa on, että kun tasavaltamme presidentti, rohkea nainen, rohkeni kritikoida YK:n yleiskokouksessa ainoan supervallan Bushin hallinnon edesottamuksia (= kansainvälisen oikeuden vastainen hyökkäys Irakiin), Kokoomus käsikassaroineen poltti päreensä ja aloitti silmittömän jahdin uskalikkoa kohtaan.
Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan …
Vanha artikkelini vuodelta 2012:
Kansalaisjärjestöt valtapolitiikan jatkeina
Kohu Amnesty International USA:n ja muiden kansalaisjärjestöjen ympärillä jatkuu.
Kansalaisjärjestöjen käyttäminen valtapolitiikan jatkeina tai muiden maiden sisäpolitiikkaan sekaantuvien organisaatioiden naamioiminen kansalaisjärjestöiksi on ollut viime aikoina tutkivien journalistien mielenkiinnon kohteena. Paljastuksia on alkanut tipahdella.
Voltaire Network kirjoitti tammikuun alussa Amnestyn Yhdysvaltain osaston uuden pään Suzanne Nosselin taustoista.
Suzanne Nossel, joka valittiin Amnesty USA:n uudeksi toimitusjohtajaksi, on Yhdysvaltain entisen YK -lähettilään Richard Holbrooken assistentti sekä Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clintonin apulainen kansainvälisten järjestöjen asioissa.
Journalisti Tony Cartalucci kuvaa Land Destroyer blogissaan Nosselin meriittejä: ”Hoitaessaan velvollisuuksiaan Yhdysvaltain ulkoministeriössä hän tunnollisesti loukkasi ihmisoikeuksia edistääkseen (Yhdysvaltain) imperialistisia ambitioita.”
Suzanne Nossel on työskennellyt myös Human Rights Watch- järjestössä, samoin kuin Bertelsmann Media Worldwidelle ja Wall Street Journalille strategiat ja operatiivinen toiminta -osastolla.
Nosselin nimityksen perusteluina Amnestyn johtokunta arvioi, että ”Nosselin omistautuminen Clintonin ja Obaman hallinnoille on riittävä näyttö hänen kyvyistään”, Cartalucci toteaa.
Cartalucci kirjoittaa Amnestyn päättäneen olla piittaamatta ”Nosselin rikoksista Jugoslaviassa, Afganistanissa, Irakissa ja Libanonissa…Neiti Nossel on järjestänyt useita Irania, Syyriaa ja Libyaa vastaan suunnattuja kampanjoita. Viime aikoina hän on hankkinut nimeä antamalla väärää tietoa Geneven ihmisoikeuksien neuvostolle tarkoituksena saada YK:n turvallisuusneuvostolta Libyan sotaan oikeuttava päätöslauselma.”
Nosselin ihmisoikeuksien neuvostolle antamat tiedot on sittemmin osoitettu vääriksi.
Mathaba News puolestaan kertoo Amnesty Internationalin lakkauttaneen online -äänestyksen Vuoden 2011 Ihmisoikeussankarista ja muuttaneen äänestyksen sääntöjä varhain tammikuussa, kun Libyan johtaja Muammar Gaddafi siirtyi äänestyksessä ylivoimaiseen johtoon.
Kyseessä tuskin oli äänestäjien kollektiivinen pila, joka olisi ollut syynä Amnestyn kyselyn lakkauttamiseen. Kun Gaddafi kaappasi vallan 1969, Libya oli maailman köyhimpiä maita. Vuoteen 1977 asiat olivat muuttuneet Gaddafin alla niin, että Libyaa kutsuttiin Afrikan Sveitsiksi. Myöhemmin kansalaisten elintaso ohitti kansainvälisillä mittareilla mitattuna mm. Yhdysvaltain ja Iso-Britannian.
Gaddafi toi käyttöön myös paikallisneuvostot, lähidemokratian ja suoran demokratian.
25. lokakuuta 2011 Amnesty International tuotti 36-sivuisen raportin Health Crisis: Syrian Government Targets the Wounded and Health Workers, joka oli koottu pääasiassa lehtien artikkeleista ja tuntemattomista lähteistä peräisin olevista videoista, kertoo Felicity Arbuthnot artikkelissa ´Syria. The Pretext to Wage a ”Just War”: How ”Humanitarian Organizations” Provide a ”Human Face” to War´.
”Neljä päivää myöhemmin raportin julkaisemisen jälkeen Amnesty järjesti Lontoossa Syyrian lähetystön ulkopuolella mielenilmauksen: Ei enää verta – Ei enää pelkoa.”
Chris Doyle, arabien ja brittien välisen yhteisymmärryksen neuvoston johtaja, lipsautti mielenilmausta kommentoidessaan vahingossa valaisevan tiedon vaatiessaan, että ihmisoikeusjärjestöt on päästettävä Syyriaan.
”Jos Amnesty oli nojannut toisen käden lähteisiin raportissaan, kuinka luotettava raportti mahtaa olla?” kysyy Arbuthnot.
Amnesty International saa rahoitusta mm. miljonäärisijoittaja George Sorosin Open Society -instituutilta samoin kuin Iso-Britannian kansainvälisen kehitystyön (UK Department for International Development) osastolta sekä Euroopan komissiolta.
Amnesty Internationalin omilla kotisivuilla kerrotaan järjestön rahoituksen tulevan ”omistautuneilta yksityisiltä tukijoilta sekä säätiöiltä, jotta varmistettaisiin Amnestyn objektiivisuus sekä se, että Amnestyn tekemä tutkimustyö ei ole hallitusten tai korporaatioiden rahoittamaa.”
Open Society on ajettu Kiinasta ulos sen epäiltyjen CIA -kytköksien takia.
Itä-Euroopassa Open Society on tehnyt menestyksekästä työtä ”perheneuvonnassa” aborttiklinikoiden muodossa, ja saanutkin aikaan sen, että Itä -Euroopan maiden demografinen rakenne on kokenut tuntuvan vääristymän.
(Artikkeli julkaistu myös Verkkomedia.org-sivulla)
———-
Lähteet:
Amnesty – Financial http://www.amnesty.org/en/library/asset/FIN40/012/2010/en/2067a089-cb5a-4dab-b07f-e108a8076097/fin400122010en.pdf (s. 10)
Amnesty International – Who we are http://www.amnestyusa.org/about-us/who-we-are
Mathaba News: Amnesty International closes online -poll, Hides Human Rights Hero Winner
http://www.mathaba.net/news/?x=629722
NED – About Us http://www.ned.org/
NED – Board of Directors http://ned.org/about/board/
AHRP Report about NED Activities 2008 http://www.scu.edu.au/research/cpsj/human_rights/AHRP2008_Proc_Final.pdf
VoltaireNet: Hillary Clinton aide at the helm of Amnesty International USA http://www.voltairenet.org/Hillary-Clinton-aide-at-the-helm
New York Times: U.S. Groups helped nurture Arab Spring uprisings http://www.nytimes.com/2011/04/15/world/15aid.html?_r=3&pagewanted=1&emc=eta1
Maidc Ó Cathail/Foreign Policy Journal, suomennos Vesa Raiskila: Naton Libyan-sodan taustalla oleva Israel-myönteinen kansalaisjärjestö tähtää nyt Syyriaa http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=2332
US-State Department funded agitators… http://landdestroyer.blogspot.com/2011/10/us-state-department-funded-agitators-in.html
Felicity Arbuthnot: Syria. The Pretext to Wage a ”Just War”: How ”Humanitarian Organizations” Provide a ”Human Face” to War http://www.globalresearch.ca/index.php?context=va&aid=27420
sekä
http://landdestroyer.blogspot.com/2012/01/us-funded-rights-advocate-censoring.html
Siinähän se … riittänee kertomaan ettei kaikki ole kohdallaan AI:ssa.
’…Vastavalkea nostaa mediana esiin ne kyseenalaistamiset, joita Amnestyn toiminnan suhteen on esitetty kansainvälisissä yhteisöissä. Asioita seuranneet ovat voineet todeta, että esimerkiksi Amnestyn ja CIA:n yhteyksiä ja yhteispeliä on tuotu esiin jo aiemminkin.’ — hyvä kun nostaa
Yllä Tapio Kuosma tuo esiin AI:n hyviä tekoja joita ei voi kieltää… mutta kun on tämä lantin toinenkin puoli… ja se panee epäilemään pahinta. Miksi näin avointa valhetta Syyriasta järjestöltä jonka täytyy satavarmasti tietää aika tarkkaan mikä on ollut homman nimi siellä?
CIA:n strategia on hajota-ja-hallitse: liittoudu osin ’hyvän’ kanssa niin voit kulisseissa helpommin edistää ’pahan’ asiaa ilman että kukaan huomaa. Ja Amnestykin voisi siis hyvin olla pelkkä CIA:n työkalu – ’hidden hand’/varjohallitus. ?
———
Syyrian(kin) kohdalla valtamedian valheet ovat nousseet ihan pilviin asti … valheen puolesta puhuvaa faktaa on pilvin pimein … kun itse seuraan maailman mediaa niin teksti on englanninkielistä enkä jaksa suomentaa, valitan.
Joutuu kysymään miksei AI ole tätä faktaa tuonut selkeämmin ja puhtaammin esiin ?
SPOOKED: HOW THE CIA MANIPULATES THE MEDIA, PART 1
http://whowhatwhy.org/2016/12/26/spooked-cia-manipulates-media-part-1/
This deference to the national security state has a long history. The collaboration between the CIA and the press began with the birth of the agency in 1947. The Vietnam War and Watergate scandal briefly strained this compact. But, with the Reagan counterrevolution in the 1980s, the media came under powerful new pressures to conform to the official line. Even as the CIA waged a secret and illegal war in Nicaragua, and US-backed military regimes in Central America massacred innocent civilians, reporters who went too far in exposing these crimes and atrocities were subjected to intimidation and smear campaigns by Reagan officials and their allies in the corporate media. Independent-minded correspondents were reassigned; careers were destroyed.
“Instead of supporting the legitimate Syrian government the European countries supported Wahhabi terrorists who have sought destroying Syria and establishing a Wahhabi terrorist state, Member of Belgium’s Federal Parliament Filip Dewinter, leader of the Belgian parliamentary delegation visiting Syria, has stressed.
http://www.globalresearch.ca/belgian-members-of-parliament-eu-governments-supported-terrorists-in-syria/5572572
Video: US-NATO Supported Terrorism in Syria From Day One: Michel Chossudovsky
It was never “a civil war”. It was an undeclared war of aggression using Al Qaeda affiliated terrorists as the foot-soldiers of US-NATO and their Middle East allies.
Professor Chossudovsky’s latest book “The Globalization of War” describes America’s hegemonic project in the post 9/11 era whereby the U.S.-NATO military machine —coupled with covert intelligence operations, economic sanctions and the thrust of “regime change”— is deployed in all major regions of the world. The threat of pre-emptive nuclear war is also used to black-mail countries into submission.
The ultimate objective is World conquest under the cloak of “human rights” and “Western democracy”.
http://www.globalresearch.ca/video-us-nato-supported-terrorism-in-syria-from-day-one-michel-chossudovsky/5572647
The CIA is, in fact, the very “sick group of people” responsible for orchestrating international terrorism and untold atrocities. … Many have compared Trump’s professed anti-establishment goals to President John F. Kennedy’s fatal efforts to take down the Deep State and the CIA. More specifically, if Trump dares dismantle the CIA and the imperial foreign policy that has been in place since the end of the Cold War, he would place himself in the same dangerous position as JFK faced during the Bay of Pigs operation against Cuba. JFK paid with his life for ruining the CIA’s game. Imagine the repercussions for Trump, if he ends the conquest of the Middle East and Central Asia. ….
… Trump does not seem to grasp that radical Islam is a symptom, and not a cause. And it is merely a tool, and a weapon used to carry out the geopolitical agenda of the (amoral and non-religious) world elite.
The real enemy is not religion, but those who manipulate and distort religion for war purposes. The real enemy therefore is again the CIA itself, and its propaganda. … If Trump fails to stop the CIA itself and its entire “war on terrorism”, including its propaganda, e stops nothing.
http://www.globalresearch.ca/the-cia-trump-and-his-war-on-terrorism/5571722
Ihmiset tarvitsisivat selkeää dokumentaatiota teille varmaan tutusta Soros-rahoituskuviosta, mistä suurin osa Suomen kansa ei ole varmaan kuullutkaan – että milloin ja miten paljon Soros on Amnestyä rahoittanut.
Itse kerran etsin ja löysin vain yhdeltä vuodelta.
En väitä, etteikö voisi pimeästi rahoittaa, kun kerran Amnestyn linja on viime vuosina ollut tiedotelehdissään niin monikultturistinen, orwellilainen (esim. rasismi-käsitteen käyttö). sokea globalistien politiikalle, ihmisoikeuksia äärimmäisen tarkoitushakuisesti tulkitseva.
En muuten saanut tätä Riikan linkkiä auki: https://www.amnesty.org/en/library/asset/FIN40/012/2010/en/2067a089-cb5a-4dab-b07f-e108a8076097/fin400122010en.pdf/
”The Directors are pleased to acknowledge the support of the John D. and Catherine T. MacArthur Foundation, the Oak Foundation, Open Society Georgia Foundation, the Vanguard Charitable Endowment Programme, Mauro Tunes and American Jewish World Service. The UK Department for International Development (Governance and Transparency Fund) continued to fund a four year human rights education project in Africa. The European Commission (EuropeAid) generously awarded a multi-year grant towards Amnesty International’s human rights education work in Europe.”
Amnesty International Limited
(a company limited by guarantee)
Report and financial statements for
the year ended 31 March 2010
Company No: 1606776
AI Index: FIN 40/012/2010
Amnesty joskus kyllä myöntää mokiaan, kuten http://www.globalresearch.ca/fake-news-and-crimes-against-humanity-amnesty-international-admits-syrian-saydnaya-report-fabricated-entirely-in-uk/5573847 Mutta kokonaisuutena katsoen se on varsin pitkälle menevästi eliittiglobalistien, etenkin USA:n sotapolitiikan, väline. (Tosin nykyään ehkä vähemmän koska Isis on heikoilla ja USA:ssa Trump…)
Perusteiksi löysin juuri arkistoistani nämä lähteet (en ole viime kuukausina etsinyt uusia):
1) http://files.amnesty.org/accounts/AIL%20Report%20and%20Accounts%2031%20Dec%202012%20searchable.pdf
s.8: 2012-13 oli jo pakolaisten ja siirtolaisten oikeudet asialistalla
Open Society mainittu s. 39: 115 000 e
Rajoitetun painoksen kv. AI:n Talousraportista 2011, missä Soroksesta on, on vaietttu ainakin Suomen Amnestyn tiedotuslehtisessä!
(Alun perin luin Soros rahoittaa -paljastusjutun ja siinä oli linkki mutta se poistettu osoitteesta https://www.amnesty.org/en/library/asset/FIN40/012/2010/en/2067a089-cb5a-4dab-b07f-e108a8076097/fin400122010en.pdf/ – Eli tyypillistä harhautustapaa kun ihmiset eivät jaksa kaivaa hetkeä pidempään? – Itselläni meni monta hetkeä ensimmäisenä mainitsemani linkin hakemiseen.)
2) ” Although AI claims that it does not “accept any funds for human rights research from governments or political parties from governments or political parties,” it has received governmental funding, including from the UK Department for International Development (DFID), the European Commission, the Netherlands, the United States, and Norway. ” (Siis nega-agendaiset hallitukset, jopa pankkiirimafian suurimmin johtama USA…) – http://www.ngo-monitor.org/ngos/amnesty_international/
3) http://www.zerohedge.com/news/2016-08-16/soros-hack-reveals-plot-behind-europes-refugee-crisis-media-funding-and-manipulation
CIA:n itsenäinen palvelija Soros rahoittaa: http://landdestroyer.blogspot.fi/2012/08/amnesty-international-is-us-state.html
Soros on ollut monta vuotta lähestulkoon itseisarvoisesti avoimia rajoja Eurooppaan ajava – ei suinkaan YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukainen.
https://keystoliberty.wordpress.com/2012/06/04/soros-connection-part-2/
http://mvlehti.net/2016/03/21/suvaitsevaiston-aktivistijarjestot-ja-niiden-taustat/
*
Tavikset kohtaavat Amnestyn usein sen virallisen itsekäsityksen kautta, jota valtamedian Amnestyä kohtaan tuntema kunnioitus tukee.
Itse muistan kaukaa Amnesty-aktiiviajoiltani sen, miten voimakkaasti eri tavoin Amnesty korosti puolueettomuuttaan joka suuntaan paitsi että ihmisoikeuskäsitys oli YK:sta. (Ja onhan se vieläkin. YK vain on nykyään ”monikultturismin” eli käytännössä (lähinnä Euroopan) islamisoimisen ajaja.)
Nykymaailmassa alkaa kuitenkin olla jo melko yleinen näkemys, että valtiot käyttävät sijaistaistelijoita sekä (salaisesti tai julkisesti rahoittamiaan) pseudopuolueettomia tutkimuslaitoksia, ajatuspajoja, jne.
Niinpä on naurettavaa, jos Amnesty vielä leikkii, että jäävittömyys toteutuu, kunhan se ei ota suoraa tukea vastaan valtioilta eivätkä amnestyläiset kommentoi oman maan asioita.
Vielä joitain kai Vastavalkeassa vielä esittämättömiä linkkejä Amnestyn nykylinjasta:
Amnesty huijaa VIELÄKIN esittämällä, että EU:n olisi tullut pakolaisia ensisijaisesti Syyriasta:
https://www.facebook.com/ajplusenglish/videos/735512623256914/
SE EI EDES YRITÄ TODISTELLA,
– ETTÄ SYYRIALAISIA OLISI LÄHESKÄÄN ENEMMISTÖ
– tai että miten irrallinen ilmiö eli vuodenvaihteen 2015-16 seksuaaliset ahdistelut Kölnissä olisi järkeä parantaa Kohtaamisharjoituksilla kun kyseinen ilmiö on vain pikkuruinen osa koko sitä taloudellista ja fyysistä negatiivisuutta, mitä turvapaikanhakijat ovat tuoneet!
http://www.ngo-monitor.org/books/second_class_rights_how_amnesty_international_human_rights_watch_fail_women_in_the_middle_east/
https://paavotajukangas.com/2016/09/27/amnesty-unkarissa-pahoinpidellaan-laittomia-maahantulijoita/
http://mvlehti.net/2016/05/27/amnesty-lyottaytyi-keppihevosporukkaan-ja-myy-suvakkihuorapaitoja/
http://mvlehti.net/2016/04/02/amnesty-aloittaa-suomessa-koulutuksen-pakolaisten-ja-turvapaikanhakijoiden-oikeuksista/
http://mvlehti.net/2015/10/05/amnesty-ajaa-sananvapautta-paitsi-suomessa-sen-puheenjohtaja-vaatii-sensuuria/
Ja kunhan tutustuu SPR:n uskomattomuuteen mamu-asioissa voi järkyttyä tästäkin: http://mvlehti.net/2015/12/10/mtv-amnestyn-ihmisoikeuspalkinto-sprn-vapaaehtoisille/
Amnestyn Suomen osasto on arvostellut ainakin muutaman kerran Suomen hallituksen turvapaikkaohjelmaa liiallisesta kireydestä – esim. http://news.cision.com/fi/amnesty-international–suomen-osasto/r/amnesty–hallituksen-turvapaikkapoliittinen-toimenpideohjelma-toteuttamiskelvoton,c9882338
Amnesty International Killing Syrians (kampanjoimalla Isistä tuhoavaa Venäjää vastaan) – 22.6.2012: https://www.youtube.com/watch?v=ubUGoXQoCcY
http://www.ngo-monitor.org/reports/human_rights_upheaval_amnesty_international_in_/
Taulukkokuva http://www.ngo-monitor.org/data/images/Image/amnesty_2009_1.png
– Miksi Saudi-Arabiasta ja Arabiemiraateista niin vähän – 238 ja 39 pistettä – mutta Iranista eniten?
2009 USA suuntautui Iranin valloittamiseen ja 2011 kesällä USA piiritti sitä kalustoin joilla hyökkäys olisi ollut jo lähes menestyksellinen, kunnes Venäjä toi aluksensa Välimerelle. Eikä WWIII syttynyt.
Mm. Amnestyn tiedotelehteä tarkasti lukeneeni voin vakuuttaa, että ainakaan Amnestyn Suomen osasto ei ole julkaissut mitään Euroopasta turvapaikkaa hakeneiden tulosyiden asiallista pohdintaa, vaikka vahvoja viitteitä olisi ja äärilaaja rasismi-käsite on käytössä… Esim. syy, joka löytyy täältä: http://mvlehti.net/2016/09/13/moniavioisuus-yleistyy-syyriassa-onko-tama-todellinen-syy-matumiesten-tuloon-eurooppaan/
Amnestyn Suomen osasto vähättelee ihmistulvakriisin seurauksia Suomelle FB päivityksessään:
”Amnesty International – Suomen osasto
11.1.2016
Poliisin lausunnot ovat herättäneet viikonlopun aikana kummastusta.
Selvitimme vuonna 2010 suomalaisten luottamusta oikeuslaitoksen kykyyn kohdella raiskauksen uhreja oikeudenmukaisesti. 60 % vastaajista kertoi luottamuksensa olevan vähäinen tai olematon. Kun poliisin ei luoteta, poliisille ei myöskään kerrota. Ei, jos epäilty on tuttu, eikä välttämättä silloinkaan, kun tekijä on tuntematon.
Oikeusviranomaisten on korkea aika näyttää, että naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta, vaino ja häirintä otetaan tosissaan. Uudet vuonna 2014 voimaan tulleet rikosnimikkeet koskien seksuaalista häirintää ja vainoa on otettava käyttöön ja osoitettava niiden hyöty uhreille. Luottamus poliisiin kasvaa, kun väkivaltarikokset tutkitaan, lääppijä joutuu vastuuseen teoistaan, ja saa tuomion, joka on perusteltu ja oikeudenmukainen.
Poliisin tehtävänä on ehkäistä rasistisia ja naisiin kohdistuvia rikoksia, ei lietsoa niitä. Rasistisen ja naisvihamielisen, uhreja syyllistävän viestin levittäminen syö uskottavuutta, luottamusta ja turvallisuudentunnetta.”
Itse asiassa voi kysyä, missä Amnesty ei ole globalistien tavallisimpien päämäärien ajaja.
Tässäkin nimittäin on:
http://mvlehti.net/2015/08/04/suomen-amnesty-ajaa-seksin-myynnin-dekriminalisointia/
https://www.facebook.com/naisunioni/posts/1206749546017801
” Naisasialiitto Unioni via The Guardian
3 August 2015 ·
Amnesty International on saanut valmiiksi taustapaperinsa, jonka perusteella se suosittelee järjestön ajavan ei vain seksin myynnin dekriminalisointia, jota mekin Unionissa vahvasti kannatamme, vaan myös parittamisen ja bordellien laillistamista. Tämä on todella ongelmallinen kanta, joka sivuuttaa paitsi kansainväliset sopimukset, myös mm. YK:n kannan, jonka mukaan kaupallisen seksin ja ihmiskaupan välillä on yhteys. Amnesty kieltää tämän yhteyden määrittelemällä seksin myynnin sisältävän aina molemminpuolisen suostumuksen. Valitettavasti todellisuus ei ole näin mustavalkoinen, kuten tieto ihmiskaupan tunnistamisen vaikeudesta, pakkotilanteiden inhimillisistä variaatioista ja kokemukset parittamisen ja prostituution laillistaneista Hollannista ja Saksasta osoittavat. Amnestyn paperi jättääkin käytännössä lähes kokonaan huomioimatta kaikkein heikoimmassa asemat olevat naiset, jotka eivät identifioi itseään seksityöläisiksi ja joille seksin myynti ei ole valinta, vaan pakko, joka seuraa taloudellisesta ja sosiaalisesta epätasa-arvosta ja koskettaa usein ennen kaikkea ei-valkoisia siirtolaisia, konfliktialueilla asuvia naisia ja niitä ihmiskaupan uhreja, joita mikään järjestelmä ei ole sellaisiksi vielä tunnistanut.
Lisäksi Amnesty alleviivaa ostajan roolia erikoisesta näkökulmasta: Amnestyn mukaan seksin ostajalla on oikeus ”nautintoon ja omanarvontunteeseen”. Se nostaa myös esille vammaisjärjestöjen usein vastustaman ja loukkaavana pitämän perustelun, että seksin myyntiä tarvitaan, jotta vammaisilla olisi mahdollisuus ostaa seksiä.
Alleviivaamme tässä, että vaikka Unionin virallinen linja on puolustaa ns. Pohjoismaista mallia, jonka myös oheisen artikkelin kirjoittaja nostaa esille, kritiikkimme ensisijainen kärki kohdistuu nyt ennen kaikkea Amnestyn pyrkimykseen tukea parittamisen ja bordellien laillistamista. Kannatamme luonnoksen kantaa seksin myynnin dekriminalisoimisesta eli kaikkinaisen juridisen rangaistavuuden poistamisesta, sosiaalisten tukijärjestelmien luomisesta, hyvinvointivaltion tukemisesta, ja exit-ohjelmien ja vaihtoehtoisten ansaintamallien tarjoamisesta, mutta emme voi mitenkään tukea sitä osaa, joka ottaa kantaa parittamisen kaikkinaiseen dekriminalisointiin. Tätä on kaiken laillistamisen vaikutuksista saatavilla olevan tiedon valossa vaikea hyväksyä ”ihmisoikeuksia puolustavana kantana”. Ymmärtääksemme se ei ole myöskään ollut vallitseva kanta niiden puolella, jotka ovat itse ostamisen kriminalisoinnista kanssamme eri mieltä.
Valitettavasti esitetty kanta parittamisen kaikkinaisen laillistamiseen on mennyt läpi lähes kritiikittä, koska kysymys on politisoitunut. Tähän asti termin oli kuitenkin ymmärtääksemme tarkoitus tarkoittaa jotain muuta kuin prostituution ml. parittamisen kaikkinaista laillistamista. Kehotammekin kaikkia, riippumatta kannasta oston kriminalisointiin, jota ei mielestämme tarvitse sitoa tähän kysymykseen, olemaan yhteydessä järjestöön, jonka työtä mekin kovasti arvostamme ja kertomaan omin sanoin, mitä osia lausunnosta kannatatte ja mitä vastustatte. ”
http://www.theguardian.com/commentisfree/2015/aug/02/sex-trade-amnesty-vote?CMP=fb_gu
”Amnestyn propagandaraportti Syyrian ”ihmisteurastamosta” perustuu hypoteettisiin laskelmiin ja epämääräisiin haastatteluihin
Helsingin Sanomat uutisoi eilen Amnesty Internationalin tuoreesta ihmisoikeusraportista otsikolla ”Al-Assad tuhosi Syyrian”:
Syytökset saivat tiistaina lisäperusteita Amnesty Internationalin raportista, jonka mukaan Sajdnajan vankilassa Damaskoksen pohjoispuolella on teloitettu jopa 13 000 ihmistä vuoden 2011 jälkeen.
Al-Assad sanoi belgialaisille tiedotusvälineille, että YK:n elimet ovat puolueellisia ja toteuttavat Yhdysvaltojen, Britannian ja Ranskan politiikkaa. […]
Al-Assadin uhmakkuus voimistuu, kun hän arvelee, että Donald Trumpin presidenttikaudella Yhdysvallat hyväksyy Venäjän tavoin hänen hirmuhallintonsa jatkumisen. Perusteluna on yhteinen kampanja terrorijärjestö Isisiä vastaan.
Isis on hirveä järjestö, mutta Amnestyn raportti muistuttaa, että al-Assadin joukot ovat päävastuussa Syyrian tuhosta. Siltä ei voi ummistaa silmiään terrorismin vastaisen sodan nimissä.
Tässä hesarin apologeettinen viesti lukijalle: ISIS on hirveä mutta Assad on hirmuhallitsija ja päävastuussa Syyrian tuhosta – ei ISIS. Amnestyn raflaavasti ”ihmisteurastamoksi” nimetyssä raportissa näkyy tarkemmin väitettyjen teloitettujen lukumäärä (s.17):
Amnesty International arvioi, että 5000-13 000 ihmistä teloitettiin laittomasti Sajdnajan vankilassa syyskuun 2011 ja joulukuun 2015 aikana.
Aikamoinen haarukka näissä luvuissa – mitenköhän niihin on mahdettu päätyä? Tämän voi itse lukea raportista sivulta 17 (alaviite 40):
Nämä arviot perustuvat seuraaviin laskelmiin. Jos 7 ja 20 ihmistä kuoli joka 10-15 päivä syyskuun ja joulukuun välillä vuonna 2011, olisi kokonaisluku 56-240 kuollutta tältä ajalta. Jos 20-50 ihmistä kuoli joka viikko tammikuun ja joulukuun välillä vuonna 2012, olisi kokonaisluku 880-2200 kuollutta tältä ajalta. Jos 20-50 ihmistä kuoli 222 teloitussession aikana (olettaen että näitä teloituksia suoritettiin kaksi kertaa viikossa kahdesti kuussa ja kerran viikossa kuukauden aikana) 2012 joulukuun ja 2015 joulukuun välillä, olisi kokonaisluku 4400-11 000 kuollutta tältä ajalta. Nämä laskelmat tuottavat vähimmäismääräksi 5 336 kuollutta, joka pyöristetään 5000:ksi ja [maksimimäärän] 13 540, pyöristettynä 13 000.
Laskelmien takana on hyvin paljon puhdasta spekulaatiota: jos sitä, niin sitten tätä. Raporttia varten haastateltiin silminnäkijöitä, joista monet ovat opposition edustajia tai ulkomailla asuvia entisiä ”viranomaisia”. Raportin sivu 9 paljastaa:
Suurin osa näistä haastatteluista tapahtui kasvokkain Etelä-Turkissa. Loput haastatteluista suoritettiin puhelimitse tai muilla etämenetelmillä, haastateltavien ollessa Syyriassa, Libanonissa, Jordanissa, Euroopassa tai Yhdysvalloissa.
Mutta vain kaksi haastateltavaa—toinen on entinen tuomari ja toinen entinen vankilan viranomainen—on antanut kuvauksia itse teloitusten tapahtumista, joihin yllä olevat laskelmat perustuvat! Amnesty myöntääkin raportin sivulla 40, että ”tarkkaa lukua Sajdnajassa kuolleista on mahdotonta määritellä”. Lisäksi Amnesty on kyennyt nimeämään vain 36 väitetyistä teloitetuista vangeista (sivu 7).
Raportti herättää siis paljon kysymyksiä sen paikkaansapitävyydestä ja luotettavuudesta – tosin kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Amnestyn raportointi on herättänyt kritiikkiä. Viime vuonna Ukrainan sisällissotaa käsitellyt raportti kärsi vastaavanlaisista uskottavuusongelmista. Amnesty International on luonut mielikuvan puolueettomasta yksityisten ihmisten rahoittamasta järjestöstä. NGO Monitor -järjestön mukaan tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa:
Räikeänä vastakohtana [tälle politiikalle] Amnesty International vastaanotti 842,000 puntaa vuonna 2011 Iso-Britannian Kansainvälisen kehityksen osastolta, osana vuonna 2008 myönnettyä nelivuotista rahoitusta, joka on yhteensä 3 149 000 puntaa.
Vuonna 2009 Amnesty vastaanotti 2.5 miljoonaa dollaria (arviolta 1% kokonaislahjoituksista) hallituksilta. Iso-Britannian hallitus oli kolmanneksi suurin lahjoittaja (800 000 euroa). Amnesty vastaanotti rahoitusta hallituksilta myös vuosina 2008 (1 miljoonaa euroa), 2007 (1 miljoonaa euroa) ja 2006 (2 miljoonaa euroa).
Samaan aikaan kun Amnesty julkisti raporttinsa, uutisoi hyväntekeväisyysjärjestö Unicef, kuinka Assadin ja Venäjän vapauttamassa ”Itä-Aleppossa on viime viikkojen aikana saatu avattua 23 peruskoulua, ja lähes 6 500 lasta pääsee taas kouluun.” ”
Löytyy tuolta: https://fi.sott.net/article/434-Amnestyn-propagandaraportti-Syyrian-ihmisteurastamosta-perustuu-hypoteettisiin-laskelmiin-ja-epamaaraisiin-haastatteluihin
”Amnesty International admits Syria’s ’torture prison’ report fabricated entirely in UK
Amnesty International’s 48 page report titled, ”Syria: Human Slaughterhouse: Mass Hangings and Extermination at Saydnaya Prison, Syria,” boasts bold claims, concluding:
…the Syrian authorities’ violations at Saydnaya amount to crimes against humanity. Amnesty International urgently calls for an independent and impartial investigation into crimes committed at Saydnaya.
However, even at a cursory glance, before even reading the full body of the report, under a section titled, ”Methodology,” Amnesty International admits it has no physical evidence whatsoever to substantiate what are admittedly only the testimony of alleged inmates and former workers at the prison, as well as figures within Syria’s opposition.
Within the section titled, ”Methodology,” the report admits:
Despite repeated requests by Amnesty International for access to Syria, and specifically for access to detention facilities operated by the Syrian authorities, Amnesty International has been barred by the Syrian authorities from carrying out research in the country and consequently has not had access to areas controlled by the Syrian government since the crisis began in 2011. Other independent human rights monitoring groups have faced similar obstacles.
In other words, Amnesty International had no access whatsoever to the prison, nor did any of the witnesses it allegedly interview provide relevant evidence taken from or near the prison.
The only photographs of the prison are taken from outer space via satellite imagery. The only other photos included in the report are of three men who allege they lost weight while imprisoned and a photo of one of eight alleged death certificates provided to family members of detainees who died at Saydnaya.
The alleged certificates admittedly reveal nothing regarding allegations of torture or execution.
Articles like, ”Hearsay Extrapolated – Amnesty Claims Mass Executions In Syria, Provides Zero Proof,” provide a detailed examination of Amnesty’s ”statistics,” while articles like, ”Amnesty International ”Human Slaughterhouse” Report Lacks Evidence, Credibility, Reeks Of State Department Propaganda,” cover the politically-motivated nature of both Amnesty International and the timing of the report’s promotion across the Western media.
However, there is another aspect of the report that remains unexplored – the fact that Amnesty International itself has openly admitted that the summation of the report was fabricated in the United Kingdom at Amnesty International’s office, using a process they call ”forensic architecture,” in which the lack of actual, physical, photographic, and video evidence, is replaced by 3D animations and sound effects created by designers hired by Amnesty International.
Amnesty Hired Special Effects Experts to Fabricate ”Evidence”
In a video produced by Amnesty International accompanying their report, titled, ”Inside Saydnaya: Syria’s Torture Prison,” the narrator admits in its opening seconds that Amnesty International possesses no actual evidence regarding the prison.
The video admits:
There are almost no pictures of its exterior [except satellite images] and none from inside. And what happens within its walls is cloaked in secrecy, until now.
Viewers are initially led to believe evidence has emerged, exposing what took place within the prison’s walls, but the narrator continues by explaining:
We’ve devised a unique way of revealing what life is like inside a torture prison. And we’ve done it by talking to people who were there and have survived its horrors…
…and using their recollections and the testimony of others, we’ve build an interactive 3D model which can take you for the first time inside Saydnaya.
The narrator then explains:
In a unique collaboration, Amnesty International has teamed up with ”Forensic Architecture” of Goldsmiths, University of London, to reconstruct both the sound and architecture of Saydnaya prison, and to do it using cutting-edge digital technology to create a model.
In other words, the summation of Amnesty International’s presentation was not accumulated from facts and evidence collected in Syria, but instead fabricated entirely in London using 3D models, animations, and audio software, based on the admittedly baseless accounts of alleged witnesses who claim to have been in or otherwise associated with the prison.
Eyal Weizman, director of ”Forensic Architecture,” would admit that ”memory” alone was the basis of both his collaboration with Amnesty International, and thus, the basis for Amnesty’s 48 page report:
Memory is the only resource within which we can start [to] reconstruct what has taken place. What does it feel like to be a prisoner in Saydnaya?
Weizman’s organization, ”Forensic Architecture,” on its own website, describes its activities:
Forensic Architecture is a research agency based at Goldsmiths, University of London. It includes a team of architects, scholars, filmmakers, designers, lawyers and scientists to undertake research that gathers and presents spatial analysis in legal and political forums.
We provide evidence for international prosecution teams, political organisations, NGOs, and the United Nations in various processes worldwide. Additionally, the agency undertakes historical and theoretical examinations of the history and present status of forensic practices in articulating notions of public truth.
In other words, special effects experts and their tools – usually employed in the creation of fictional movies for the entertainment industry or for architectural firms to propose yet-to-exist projects – are now being employed to fabricate evidence in a political context when none in reality exists.
While the work of ”Forensic Architecture” may be of interest to developing theories, it is by no means useful in providing actual evidence – evidence being understood as an actual available body of facts or information indicating whether a belief or proposition is true or valid – not a fabricated body of supposed facts or information.
The work of ”Forensic Architecture” and the witness accounts gathered by Amnesty International – all of which were admittedly gathered outside of Syria – would form the basis of an initial inquiry, not a final report nor the basis of a conclusion that human rights violations not only took place, but that they constituted crimes against humanity and demanded immediate international recourse.
Amnesty International’s report lacked any actual evidence, with its presentation consisting instead of admittedly fabricated images, sounds, maps, and diagrams. Amnesty – lacking actual evidence – instead abused its reputation and the techniques of classical deception to target and manipulate audiences emotionally. What Amnesty International is engaged in is not ”human rights advocacy,” but rather politically-motivated war propaganda simply hiding behind such advocacy.
Exposing this technique of openly and shamelessly fabricating the summation of an internationally released report – promoted unquestioningly by prominent Western papers and media platforms, including the BBC, CNN, the Independent, and others – prevents Amnesty and other organizations like it from continuing to use the trappings of science and engineering as cover to deliver monstrous lies to the public.
Löytyy tuolta kuvineen ja videoineen:
https://www.sott.net/article/342113-Amnesty-International-admits-Syrias-torture-prison-report-fabricated-entirely-in-UK
Kuuntelin pätkittäin tuon Journalismin iltapäivä luennon. Rauli Virtanen kuulostaa olevan edelleenkin lammasta silkkinyörissä taluttava porvarillinen humpuukihumanisti. Hän on viimeisen päälle aito suvakki, ehkäpä ainoa aito suvakki koko maassa. 🙂
Tämä uusi vierailijaprofessori ”Long Play” Hanna Nikkanen kuulosti tosi kornilta, etten sanoisi pelleltä ja tuollaista pitää opiskelijoiden vuoden päivät kestää.
Hänen opiskelujaan on rahoittanut siis Klintoskan säätiö ja Musta Gyöyrgi Soros.
Kenen leipää syöt sen lauluja laulat sen huomasi Nikkasesta jo nyt.
Tällainen mies on Soros USA:n a-studion eli 60 minuuttia haastattelussa, joka on tehty 90-luvun lopulla. Yuotube pätkää on manipuloitu, välillä se poistettiin kokonaan youtubesta. Koko tunnin mittaista (60 minuuttia) ei löydy, mutta oleellisin tästä natsiSoroksesta tulee esiin:
https://www.youtube.com/watch?v=Jg2P4kcIrZ0
Leikattu pätkä tuosta 80 minuuttia talenteesta, nörtit saivat pelastettua äänen 🙂
https://www.youtube.com/watch?v=RZ2U6Rl98PM
Vielä kolmantena Corbetin tekemä yhteenveto tuosta haastattelusta:
https://www.youtube.com/watch?v=aLeiLnfVvNk
”George Soros – The Most Evil Man In Existence?
This explanation should clear up why our country has rapidly gone downhill in the last 7 years and who are responsible. The article below is written by Steve Kroft, the famed ’60 Minutes’ journalist. Please read and pass it along…
Steve Kroft (born August 22, 1945) is an American journalist and a longtime correspondent for “60 Minutes”. His investigative reporting has garnered him much acclaim, including three Peabody Awards and nine Emmy awards, one of which was an Emmy for Lifetime Achievement. You can understand what is happening to our America after reading this…”
Koko artikkeli: http://themillenniumreport.com/2017/01/george-soros-the-most-evil-man-in-existence/
”George Soros på fallrepet
George Soros är en av de viktigaste bödlar för Rothschildchefen. Hans uppdrag är att DÖDA NATIONER OCH MÄNNISKOR samt stjäla mark. FÅ på jorden har SÅ MYCKET BLOD PÅ SINA HÄNDER som som George Soros. Hans maktdagar är dock räknade, tack vare att allt fler positiva krafter har fått fotfäste på jorden
http://whitetv.se/en/no-free-medium-in-sweden/1782.html
Amnesty Internationalin kritiikki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Amnesty_Internationalin_kritiikki
Amnesty Internationalia on arvosteltu.
Puolueettomuus
Amestyn luonne ja toiminta on muuttunut merkittävästi 1990- ja 2000-luvuilla. Perustamisestaan lähtien Amnesty keskittyi kampanjoimaan erityisesti mielipidevankien vapauttamiseksi. Toiminnan perustana olivat maakohtaisten tutkijoiden tekemät selvitykset. Amnestyn Head of Research Office (HORO) eli tutkimustoimiston johto tarkasti kaikki tiedot, ennen niiden käyttöä järjestön tiedotteissa. Puolueettomuutta pidettiin keskeisenä.[1] Pierre Sanén pääsihteerikaudella, 1992-2001, tutkijoiden roolia vähennettiin ja jäsenaktiivisuus nähtiin tärkeämpänä. HORO lakkautettiin 1994 ja sen johtaja Malcolm Smart erosi Amnestysta.[2]
Keskittyminen tiettyihin valtioihin
The Observer -lehden toimittaja Nick Cohen on kritisoinut Amnestyn huomion kääntämisestä pois ihmisoikeuksista ja Yhdysvaltoihin kohdistuvasta suhteettomasta kritiikistä.[3]
The Economistin Edward Lucasin mukaan Amnesty näyttää muistuttavan ”taas yhtä uutta vasemmistolaista painostusryhmää”, kun se on syyttänyt Viroa venäläisvähemmistön huonosta kohtelusta.[4][5]
Israel-mielinen[6] järjestö NGO Monitor taulukoi miten paljon Amnestyn vuosiraportti 2006 kritisoi kutakin maata Lähi-idän alueella. Järjestön mukaan Amnesty keskittyi suhteettoman paljon Israelin kritisoimiseen verrattuna sellaisiin alueen maihin kuin Saudi-Arabia, Sudan tai Syyria.[7] Myös Harvardin yliopiston oikeustieteen professori, juutalainen Alan Dershowitz sanoi Jerusalem Post -lehdessä vuonna 2006 Amnestyn olevan Israelin vastainen ja lisäksi vääristelevän kansainvälistä lakia Israelia koskevissa sotarikossyytöksissä.[8]
Seksuaalirikokset
1990-luvulle asti Amnestya arvosteltiin siitä, että se ei huomioinut juuri lainkaan seksuaalisen suuntautumisen takia vangittuja ihmisiä tai sotien seurauksena seksuaalirikoksien uhriksi joutuneita naisia. Tilanne kuitenkin muuttui vuonna 1991, kun Amnesty päätti julistaa homoseksuaalisuuden takia vangitut ihmiset mielipidevangeiksi ja ehdotti sotatilan aikana tehdyn raiskauksen määrittelemistä sotarikokseksi.[9]
Muuta
Katolinen kirkko on arvostellut Amnestya sen uuden aborttilinjan vuoksi ja vaati vuonna 2007 katolilaisia lopettamaan järjestön tukemisen[10].
Amnestyn julkilausuman, jossa Guantamon vankileiriä kutsuttiin ”Gulagiksi”, on väitetty loukanneen todellisen Gulagin uhreja. [11] [12] [13] [14]
Vuonna 2010 Amnesty vastusti tsetseenitaustaisen Ahmed Chatajevin luovutusta Ukrainalta Venäjälle, jossa tätä vastaan oltiin nostettu rikossyytteitä. Amnesty perusteli julkilausumaansa sillä, että sen mielestä oli olemassa merkittävä riski sille, että Chatajevia olisi Venäjällä kidutettu eikä hän olisi saanut reilua oikeudenkäyntiä. Chatajevin mahdolliseen syyllisyyteen Amnesty ei kuitenkaan ottanut kantaa.[15][16] Tapaus nousi esille uudestaan vuonna 2016, kun sittemmin ISIS:kseen liittynyt Chatajev toimi ilmeisesti Turkin lentoasemalle tehdyn terrori-iskun suunnittelijana[17].
Kirjallisuutta
• Stephen Hopgood: Keepers of the flame: Understanding Amnesty International. Ithaca: Cornell University Press, 2006. ISBN 978-0-8014-4402-9.
Lähteet
• Stephen Hopgood: Keepers of the flame: understanding Amnesty International, s. 80-92. Ithaca: Cornell University Press, 2006. ISBN 978-0-8014-4402-9.
• • Stephen Hopgood: Keepers of the flame: understanding Amnesty International, s. 127-128. Ithaca: Cornell University Press, 2006. ISBN 978-0-8014-4402-9.
• • Nick Cohen: Keep fighting for human rights – Is Amnesty International forsaking its time-honoured role as champion of the oppressed?. The Observer, 5.6.2005. Artikkelin verkkoversio.
• • An excess of conscience – Estonia is right and Amnesty is wrong. The Economist, 14.12.2006. Artikkelin verkkoversio.
• • David B. Rivkin Jr. ja Lee A. Casey: Amnesty Unbelievable National Review Online. 27.5.2005. Viitattu 11.6.2008.
• • http://www.economist.com/world/international/displaystory.cfm?story_id=9804231
• • NGO Monitor – Amnesty International Report for 2006 Viitattu 31.5.2008.
• • Alan Dershowitz: Amnesty Int’l redefines ’war crimes’. The Jerusalem Post, 30.8.2006. Artikkelin verkkoversio.
• • Power, s. 13-20 (Johdanto)
• • Vatican urges end to Amnesty aid BBC. Viitattu 09.01.2008.
• • Margers Pinnis, Baltic Association to the United Nations: The Real Gulag. The New York Times, 31.5.2005. Artikkelin verkkoversio.
• • Anne Applebaum: Amnesty’s Amnesia. Washington Post, 8.6.2005. Artikkelin verkkoversio.
• • Kenneth Anderson: An American Gulag? Human rights groups test the limits of moral equivalency. The Weekly Standard, 13.6.2005, 10. vsk, nro 37. Artikkelin verkkoversio.
• • Anne Bayefsky: Amnesty’s Absurdity National Review Online. 6.6.2005. Viitattu 11.6.2008.
• • https://www.amnesty.org/en/press-releases/2016/07/amnesty-internationals-call-on-the-extradition-of-ahmed-chataev/
• • https://www.amnesty.org/en/documents/eur50/001/2010/en/
• http://edition.cnn.com/2016/07/01/europe/turkey-istanbul-ataturk-airport-attack/
¤
Amnesty International (lyhenne AI, epävirallisesti Amnesty) on kansainvälinen järjestö, jonka päämääränä on edistää ihmisoikeuksien noudattamista koko maailmassa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksen hengessä. Järjestö perustettiin vuonna 1961 lakimies Peter Benensonin aloitteesta. Amnesty International sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1977. Järjestön kahdeksantena pääsihteerinä toimii 1. heinäkuuta 2010 alkaen intialainen Salil Shetty.
Amnesty Internationalin huolenaiheena ovat olleet erityisesti mielipidevangit, poliittiset vangit, kuolemanrangaistus, kidutus, poliittiset murhat, katoamiset ja mitkä tahansa muut hallitusten, organisaatioiden tai henkilöiden tekemät ihmisoikeusloukkaukset.
Järjestön puolueettomuuden turvaamiseksi Amnesty International ei ota vastaan taloudellista tukea valtioilta ja myös yritysrahoitukselle ollaan kriittisiä. Vastaavista syistä Amnestyn jäsenet eivät kampanjoi omassa maassaan tapahtuneiden yksittäisten ihmisoikeusloukkausten uhrien puolesta, joskin tätä sääntöä on lievennetty kahden viimeisimmän pääsihteerin aikana. Amnestyn tutkimusraportit, joiden tiedot pyritään varmistamaan toisistaan riippumattomista lähteistä, ovatkin saavuttaneet mainetta yleensä luotettavana tietolähteenä ihmisoikeusloukkauksista.
Amnestyn päätoimisto eli kansainvälinen sihteeristö sijaitsee Lontoossa. Vuonna 2014 järjestö ilmoitti toimintaansa osallistuvan tai tukevan yhteensä yli kolme miljoonaa ihmistä yli 150 maassa. Suomen osastolla on noin 42 000 jäsentä ja säännöllistä lahjoittajaa. Amnestyn suurimmat osastot ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Hollanti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Amnesty_International
¤
Olisiko ajateltavissa, että AI:lle varattaisiin tilaisuus lausua oma kantansa esitetyistä syytöksistä?
En ole koskaan ollut kovin innostunut näistä ”epämääräisistä” kansalaisjärjestöistä ja Amnestyhän kuuluu nimenomaan näihin kansalaisjärjestöihin.
Nyt Amnesty seuraa vain vallalla olevaa agendaa, demonisoi al-Assadia. Kun valhetta riittävästi toistetaan siihen aletaan uskoa. Aivan sama olisiko Syyriassa Amnestyn mukaan tapettu 13 000 tai 13 miljardia ihmistä, tarkoitus pyhittää keinot sanoi jo jesuiitatkin. 🙂 . Amnesty syö ”läntisen arvoyhteisön” leipää ja laulaa sen lauluja, länsi käy taistelua öljystä ja puolustaa petrodollaria ja Amnesty toimii tämän taistelun käsikassarana.
Onneksi on luontokappaleita, jotka eivät milloinkaan petä.
#
”Sankarikoira piti hyytävään pakkaseen hylätyn pojan hengissä”
Lauantai 11.2.2017
Kaksivuotiaan venäläispojan äiti oli lähtenyt omille teilleen.
Äiti jätti kaksivuotiaan poikansa talon lämmittämättömälle verannalle Altain alueella Siperiassa. Pakkasta oli lähes 20 astetta ja lämpötila porstuassa oli sama kuin ulkona.
Myös koira jäi verannalle. Ilmeisesti koiran luontainen vaisto pelasti pojan.
Se piti pojan lämpimänä omalla ruumiillaan pysymällä kiinni pojassa kaksi päivää.
Lopulta naapuritalojen asukkaat löysivät pojan ja koiran. Poika toimitettiin sairaalaan, hän kärsi hypotermiasta, mutta hänen uskotaan toipuvan.
(lähde: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201702112200069167_ul.shtml)
”Onneksi on luontokappaleita, jotka eivät milloinkaan petä.”
Onhan se jonkinlainen lohtu tällaisen yleisen petoksen aikakautenna, kun vallankahvassa olevat maan-PETTURIT palkkaavat lisää polisiiseja kyttäämään TOTUUDENKERTOJIA internetissä – sekin vielä korollista ulkomaanvelkaamme kasvattamalla, jonka jää meidän maksettavaksemme.
“The Media Coverage on Syria is the Biggest Media Lie of our Time …
http://www.globalresearch.ca/the-media…on-syria-is…syria/5571199
Jan 28, 2017 … Flemish Father Daniël Maes (78) lives in Syria in the sixth-century-old Mar Yakub monastery in the city of Qara, 90 kilometers north of the …
Syria: Undeclared US-NATO War of Aggression, Using Al Qaeda …
http://www.globalresearch.ca/syria-undeclared-us-nato-war…/5571339
Jan 28, 2017 … The following eight concepts are intended to clarify the nature of the war on Syria. It was never “a civil war”. It was an undeclared war of …
The US-NATO-Israel Sponsored Al Qaeda Insurgency in Syria
http://www.globalresearch.ca/syria-who-is-behind-the-protest…/24591
Mar 16, 2016 … The Western media has presented the events in Syria as part of the broader Arab pro-democracy protest movement, spreading spontaneously …
SYRIA: NATO’s Next “Humanitarian” War? | Global Research …
http://www.globalresearch.ca/syria-nato-s-next-humanitarian-war/29234
Sep 30, 2015 … The Free Syrian Army (FSA) is a creation of the US and NATO. The objective of this armed insurrection is to trigger the response of the police …
Syria and the “White Helmets”: Fake Humanitarian Entity Supported …
http://www.globalresearch.ca/syria-and-the-white-helmets…a…/5552246
Oct 21, 2016 … Unknown to most people, the White Helmets brand was conceived and directed by a marketing company named “The Syria Campaign” based …
I Am A Syrian Living in Syria: “It was Never a Revolution nor a Civil …
http://www.globalresearch.ca/i-am-a-syrian-living…syria…/5544450
Jan 1, 2017 … I Am A Syrian Living in Syria: “It was Never a Revolution nor a Civil War. …. Syria represents international law, stability, and integrity: the same …
Amnesty International Fabrications on Syria Intended to Discredit …
http://www.globalresearch.ca/amnesty…on-syria…to…syria…/5573961
2 days ago … This article analyses the role of Amnesty International in the disinformation campaign on Syria, and suggests that this recent fake-news …
“This is a Very Dangerous Game”: Moscow Warns that U.S. Strikes …
http://www.globalresearch.ca/this-is-a-very…game…syria…/5550195
Oct 10, 2016 … In a sign that the Syrian conflict risks escalating into war between the world’s major nuclear-armed powers, Russian Foreign Minister Sergei …
Syria: Why Washington is Determined to Oust Assad Even if it …
http://www.globalresearch.ca/syria-why-washington-is…to…if…/5547337
Sep 23, 2016 … Washington will stop at nothing to remove Syria’s President Bashar al-Assad. There will never be peace in Syria as long as Washington and …
Turkey Invades Syria to “Remove Bashar al-Assad” | Global …
http://www.globalresearch.ca/turkey-invades-syria-to-remove-bashar…/5559629
Nov 30, 2016 … President Erdogan of Turkey has issued a statement saying his troops have entered Syria with the intention of ousting President Assad.
Video: The Dirty War on Syria – Prof. Tim Anderson on GRTV …
http://www.globalresearch.ca/video-the-dirty-war-on-syria-prof…/5528264
Sep 6, 2016 … Government propaganda and NGO misinformation have coloured the story of the war on Syria from its inception. Stepping in to set the record …
Video: Russia Deploys More Warplanes In Syria. Air Operations …
http://www.globalresearch.ca/syrian-war-report-russia-deploys…syria/5547979
Sep 28, 2016 … There have been no Russian Su-25SM aircraft in Syria since the partial withdrawal of the Russian air grouping from the country. Now, Su-25SM …
and Crimes against Humanity: Amnesty International Admits Syrian
http://www.globalresearch.ca/fake-news-and-crimes…syrian…/5573847
2 days ago … …the Syrian authorities’ violations at Saydnaya amount to crimes against humanity. Amnesty International urgently calls for an independent …
“More Dangerous than the Cold War”: By Cooperating With …
http://www.globalresearch.ca/more-dangerous-than-the…syria…/5552641
Oct 24, 2016 … “More Dangerous than the Cold War”: By Cooperating With Washington On Syria Russia Walked Into A Trap. By Dr. Paul Craig Roberts.
Beijing’s “Pivot to the Middle East”: China Joins Russia in Syria …
http://www.globalresearch.ca/china-joins-russia-in-syria-shaping…/5547584
Sep 24, 2016 … The US has failed to fulfil its commitments in accordance with the Russia-US agreement on the cessation of hostilities in Syria. On September …
Syria: Is the U.S. Preparing a False Flag Bombing? | Global …
http://www.globalresearch.ca/syria-is-the-u-s-preparing-a-false…/5549876
Oct 8, 2016 … We see Russia is a partner of the regime in bombing Syrians, Syrian … We documented since the start of the Russian intervention in Syria from …
Syria: Attack on Aid Convoy Kills Twenty, Destroys Aid, And …
http://www.globalresearch.ca/syria-attack-on-aid…kills…/5547059
Sep 21, 2016 … “The President does not have power under the Constitution to unilaterally authorize a military attack in a situation that does not involve stopping …
Video: Syrian Army and Kurdish YPG Launch Joint Advance East of …
http://www.globalresearch.ca/video-syrian-army-and-kurdish…/5558957
Nov 27, 2016 … The Syrian army and the Kurdish People’s Protection Units (YPG) launched a joint military operation against the ISIS terrorist group east of …
Washington Accuses Russians of Bombing Five Hospitals in Syria …
http://www.globalresearch.ca/washington-accuses…of…syria…/5557475
Nov 17, 2016 … Washington Accuses Russians of Bombing Five Hospitals in Syria. State Department Refuses to Provide Evidence. US State Dept. Dismisses …
The Children of Syria | Global Research – Centre for Research on …
http://www.globalresearch.ca/the-children-of-syria/5515584
1 day ago … Hardly anybody talks about and shows the horrendous situation in Syria on the ground, how this US instigated war affects the people, the …
Tämä Journalismin-iltapäivä luento jäi vaivaamaan mieltäni, lähinnä Rauli Virtasen puheenvuoro. Ja heureka, mulla välähti, Virtasta voi hyvinkin käyttää yleisenä mittarina nykySuomen henkistä- ja poliittista ilmapiiriä arvioitaessa.
Onko Virtanen muuttunut sitten nuoruuspäiviensä, kun hän toimi Uuden Suomen toimittajana? Hän on edelleen aivan sama ”puolueeton” porvarillinen humpuukihumanisti kuin hän oli nuoruutensa päivinä.
Joku ”millenialainen” (suomeksi ”pullamössösukupolven edustaja”) voi tietenkin nykyisten arvomittareiden mukaan pitää häntä jonkinmoisena vasemmistolaisena.
Näin ollen, koska Virtanen ei ole muuttunut, hän on edelleen porvari, silloin yleinen asenne- ja poliittinen ilmapiiri on muuttunut oikeistolaisemmaksi, etten sanoisi äärioikeistolaiseksi kaikesta suvakkiudesta, vihreydestä sun muusta huolimatta.
m.o.t. 😀
Virtanen nostaa agendalle populismin ja vaatii toimittajakuntaa taisteluun populismia vastaan.
Populismin kanta on latinan sana popularis, joka (wikin mukaan) tarkoittaa ”kansa-, kansan, kansaan liittyvä tai siihen kuuluva”.
No porvarillehan tässä ei ole mitään uutta, ainahan porvaristo on ollut kansaa vastaan. 🙂
Ja nyt loppukevennys Avanti popolo eli Eteenpäin populistit 🙂
https://www.youtube.com/watch?v=hAXoGxLx6yk
Tapio Kuosma: ”Olisiko ajateltavissa, että AI:lle varattaisiin tilaisuus lausua oma kantansa esitetyistä syytöksistä?”
Toki, se olisi jopa toivottavaa. Toisaalta, jos puolustavan lausuman lausuu Suomen Amnesty International, on jo etukäteen sanottava, että sillä tuskin on syvällisempää tietämystä USA:n Amnesty Internationalin tekemisistä. Ja vaikka olisikin, sitä tuskin tuodaan nyt tarkoitetussa ja toivotussa mielessä esiin.
Amnesty International toimii osaltaan globaalina manipulointikoneena, ja sen toimintaa ja vaikuttavuutta voisi tutkailla vaikkapa sotatieteiden tohtorin Saara Jantusen resonointityökalujen pohjalta. Eli minkä vaikuttamissuunnan viestinnän kanssa Amnestyn raporttien viestintä resonoi ja missä määrin?
Tämän artikkelin kirjoittajana olen hyvin kiinnostunut kirjoittamaan jatkoa, mikäli onnistun saamaan kommenttia/vastinetta nimenomaan Amnesty International USA:lta.
Kuten Tauno tuossa huomauttaa, en usko Suomen Amnestyn juurikaan olevan mistään kansainvälisesti merkittävästä toiminnasta edes oikein osallisena vaan toimivan lähinnä järjestön kampanjoiden levittäjänä Suomessa.
Amnesty Internationalin joutuminen eteenkin Obaman kaudella yhä selkeämmin Washingtonin ulkopoliittiseen ohjaukseen on tunnettu asia järjestössä pitkään työskennelleiden aktiivien piirissä. Tämä Washingtonin soluttautuminen voimistui eteenkin Obaman kaudella sillä ylipäätänsä Amnestyn väessä oli liian kritiikitön näkemys Obaman hallintoa kohtaan (sokea rakastuminen).
Jos ylipäätänsä tutkitaan liberaalin ihmisen mielenmaisemaan niin hän on altis radikalisoitumaan ja muuttuu ”pasifistiksi” jos esim. USA:ssa on konservatiivinen republikaanihallinto. Jos taas ”liberaalit” ovat vallankahvassa haihtuu kriittisyys kuin pieru Saharaan. Muistelkaapa itse vaikka Vietnamin sotaa. Oliko sattuma että sodanvastaisuus kasvoi juuri siinä vaiheessa kun demokraatit menettivät Valkoisen Talon Nixonille? Vietnam oli jokatapauksessa juuri demokraattisen puolueen sotaretki. Nixon voitti vaalit luvatessaan vähentää USA:n roolia Vietnamissa. Irakin sotaa vastustettiin huomattavasti enemmän – koska USA:n presidenttinä oli Bush (demokraatit tukivat Bushin sotaretkeä). Sen sijaan Obaman sotarikoksista ja valtioterrorista ei liberaali ihminen huolta kantanut. Mielenosoituksia ei näkynyt. Tilannetta voi verrata hyvin Vietnamiin 1964-66.
”Jos ylipäätänsä tutkitaan liberaalin ihmisen mielenmaisemaan niin hän on altis radikalisoitumaan ja muuttuu ”pasifistiksi” jos esim. USA:ssa on konservatiivinen republikaanihallinto. Jos taas ”liberaalit” ovat vallankahvassa haihtuu kriittisyys kuin pieru Saharaan.”
Tuon allekirjoitan, mikäli puhutaan tästä ”historiattomasta” ajasta siis ajasta Persianlahden sodasta ja reaalisosialismin romahduksesta nykypäivään.
Hieman myös jäi epäselväksi tarkoititko yksinomaan Yhdysvaltoja vai koko tätä ”läntistä arvoyhteisöä”.
Vedät liian leveällä pensselillä yhtäläisyyksiä nykyajasta 60-luvulle.
Vietnamin sota sodittiin ”historialliseen” aikaan 🙂 aikaan, jolloin oli olemassa sosialistinen maailmanjärjestelmä. 60-luku oli muutenkin poikkeuksellinen nykyisessä ”läntisessä arvoyhteisössä”, nuoriso aktivoitui poliittisesti, syntyi hippiliikettä sun muuta liikettä. Ei tätä kaikkea suinkaan saanut aikaan joku Valkoisen talon fyyreri tai pelle. Siis vielä kerran ei kannata siirtää tätä ”historiatonta” unipolaarista, yksinapaista, maailmaa 60-luvulle, silloin oli aivan toisenlainen maailma.
USA.ssa kävi 60-luvun alussa kiivaana kansalaisoikeustaistelu, nyt ”historiattomana” aikana Soros yrittää huonoa uusintaa tyyliin black lives matter. Vietnamin sota oli demokraattien sota, joka Lyndon B. Johnsonin kaudella laajeni, mutta massiiviseksi se muuttui vasta Nixonin aikana.
Enpä usko että Länsi-Euroopassa Vietnamin sodanvastaisissa miekkareissa välitettiin vittuakaan siitä minkäsortin mulkku istui Valkoisessa talossa, istuiko siellä Järvinen vai Virtanen. USA nähtiin imperialistina ja koko ihmiskunnan vihollisena, se istuiko Valkoisessa talossa demokraatti Järvinen vai republikaani Virtanen oli yhdentekevää, molemmat ajoivat puolueineen samanlaista imperialistista politiikkaa. Alas, alas USA-imperialismi, go home yankee olivat tuon ajan jenkki-imperialismin vastaisia iskulauseita.
Noita samoja iskulauseita pitäisi huutaa tänäänkin, mutta ”historiattomalla” ajalla ei ole historiaa eikä globalismin aikakudella nosteta enää tikun nokkaan muita kuin globalismin vastustajia, eli imperialistit saavat touhuta vapaasti ilman protestointeja.
”Historiattomalla” unipolaarisella ajalla USA:n imperialismin tilalle on nostettu globaali, ”läntisen arvoyhteisön” imperialismi Naton ja erilaisten liittokuntien muodossa. Tämä on uusi globaali NWOlainen taktiikka a) piilottaa USA:n ylivalta aseman tässä globaalissa liitossa b) nostaa USA:n vasallimaiden poliittisen eliitin itsetuntoa imperialisteina ja uuden ajan kolonialisteina. Katsokaa vaikka 1) Persianlahden sota, liittokunta 2)Afganistan, liittokunta 3)Irak, liittokunta 4)Libya, liittokunta, sitten seuraakin pieni taktinen muutos 5)Syyria, sotimassa terroristibulvaanit, tukijoina liittokunta ”Syyrian ystävät”
Näihin muutoksiin ”läntisen arvoyhteisön” lipilaarit ja nykyinen muka-muka-vasemmisto eivät ole kyenneet vastaamaan. Sosialistisen maailmanjärjestelmän ja ennen muuta Neuvostoliiton puuttuessa niiltä on puuttunut poliittinen ohjaus, omaan ajatteluun nämä ”historiattoman” ajan ”historiattomat” ihmiset eivät tunnu kykenevän. Valitettavasti. 😮
http://www.counterpunch.org/2015/05/08/amnesty-international-whitewashing-another-massacre/
http://www.counterpunch.org/2012/11/08/amnesty-international-and-the-human-rights-industry/
http://www.counterpunch.org/2015/04/06/how-amnesty-international-criminalizes-palestinians-for-their-inferior-weapons/
http://www.counterpunch.org/2015/05/29/amnesty-international-ukraine-war-crimes-report-fails-the-test/
”Overall, this report by Amnesty International is an example of the bad place where a human rights agency ends up when it promotes a “plague on both your houses” line in a conflict where feigned neutrality only obscures the human rights issues at stake.”
https://mltoday.com/article/1486-how-amnesty-international-became-the-servant-of-us-warmongering-foreign-policy/24
Henning Witte Amnestyn laatimista Assadia koskevista valeuutisista, joita läntinen valemedia välittää edelleen::
”Amnestys fake news om Syriens Assad sprids gärna av gammelmedia okontrollerad
När jag läste rubriken i fulmedia, som AB och andra, om att Syriens regeringschef Assad skulle ha mördat 13 000 fångar, var jag redan ytterst tveksam. Det hela luktade fake news. Läsningen av inslaget kom med inga bevis. Allt var luddigt framställt. Amnesty anses vara en pålitlig källa, vilket de tyvärr inte är. Giftgasattacken augusti 2013 skylldes också på Assad, men det var terroristerna, som har invaderat Syrien med USA:s, Israels och Saudis hjälp, visade det sig senare.
I Sverige är det vänsterläkaren Anders Romelsjös jinge.se som har den bästa och seriösaste rapporteringen om läget i Syrien, bättre än WTV.
…
Detta innebär att Amnesty Internationals presentation inte baseras på fakta och bevis som samlats in i Syrien, men i stället helt satts ihop i London med hjälp av 3D-modeller, animationer och ljudprogram, baserat på uppgifter från personer som uppges vara vittnen av olika slag. …
Amnestys rapport ersätter egentliga bevis med en presentation bestående av konstruerade påhittade bilder, ljud, kartor och diagram. Amnesty missbrukar sitt rykte med bedrägliga metoder för att påverka och manipulera publiken känslomässigt. Vad Amnesty International är engagerad i är inte tillvaratagande av mänskliga rättigheter”, utan snarare politiskt motiverad krigspropaganda.
Denna teknik och denna internationella rapport som okritiskt förts vidare av etablerade västerländska tidningar och media, inklusive BBC, CNN, Independent bör förhindra Amnesty och andra organisationer från att fortsätta att leverera mycket osäkra uppgifter och lögner till allmänheten under vetenskaplig täckmantel.”…
http://www.whitetv.se/en/no-free-medium-in-sweden/1786.html
Paul Craig Roberts: By Cooperating With Washington On Syria Russia Walked Into A Trap
24.10.2016 (http://www.paulcraigroberts.org/2016/10/24/by-cooperating-with-washington-on-syria-russia-walked-into-a-trap-paul-craig-roberts/)
*
“Washington clearly intends to use Russia’s military and diplomatic assistance to Syria to convict Russia in world public opinion of war crimes” (Paul Craig Roberts).
*
(…)
1. A UN report orchestrated by Washington has accused Syria and Russia of war crimes in Aleppo. According to the report, “indiscriminate airstrikes across the eastern part of the city by Government forces and their allies [Russia] are responsible for the overwhelming majority of civilian casualties. These violations constitute war crimes. And if knowingly committed as part of a widespread or systematic attack directed against civilians, they constitute crimes against humanity.” http://www.ohchr.org/EN/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=20723&LangID=E
The UN Human Rights Council has now voted to start an “independent” investigation. The purpose of the investigation is to indict Russia and Putin as war criminals and to “bring to justice those responsible for the alleged abuses.” Moreover, “the situation should be urgently referred to the International Criminal Court. Every party to this conflict must know that they will be held accountable for the international crimes they commit – all, without selective protection or discrimination.” Keep in mind that Washington provides the largest share of the UN’s budget, and the UN will overlook that it was Washington that sent ISIS to Aleppo.
Obviously, neither Washington nor the UN will be able to drag Putin into the International Criminal Court, but a war criminal charge can serve Washington’s purpose by stopping Putin from traveling abroad and curtailing his diplomatic efforts. The purpose of this orchestrated exercise is its propaganda value. (…) If Russia is branded a war criminal, it becomes even more difficult for countries that foolishly and thoughtlessly joined NATO to extricate themselves from the consequences.
2. Washington has succeeded in bringing to power in Poland the far right-wing Law and Justice Party. These agents of Washington have re-opened the matter of the death of Poland’s President Kaczynski in a plane crash, making wild claims that the crash was a terror attack by Russia aimed at depriving Poland of its political leadership. https://www.rt.com/news/363726-polish-plane-crash-conspiracy-tusk/
(…)
3. (…)
Fabricated reports are appearing that the Syrian air force is guilty of dropping chemical weapons on the Syrian population. On October 22, the Indian Express reported that on October 21 the UN-Led Joint Investigative Mechanism informed the UN Security Council that the chemical attack on Qmenas “was caused by a Syrian Arab Armed Forces helicopter dropping a device from a high altitude which hit the ground and released the toxic substance that affected the population.” The report concluded that three of the chemical attacks investigated were made by Syria and one by the Islamic State. http://indianexpress.com/article/world/un-says-syrian-army-used-chemical-weapons-in-qmenas-village-in-2015-3096558/
The fact that the Russians resolved the chemical weapons issue in 2014, a year before the alleged attack on Qmenas, by taking possession of the weapons and removing them from Syria means that the report has little credibility. http://www.wsj.com/articles/removal-of-chemical-weapons-from-syria-is-completed-1403529356 However, at no time during Washington’s 15-year-old attack on Muslim countries have facts played any role, and certainly facts have played no role in Washington’s demonization of Russia.
4. (…)
Many members of the Russian government have stated that Washington’s provocation and demonization of Russia have brought trust between the nuclear powers close to zero and that Russia will never again fight a war on her own territory. Sergey Karaganov told the German news magazine, Der Spiegal, that if Washington and NATO move from provocations to encroachments against Russia, a nuclear power, they will be punished. http://www.spiegel.de/international/world/interview-with-putin-foreign-policy-advisor-sergey-karaganov-a-1102629.html
Many foolish people believe that nuclear war cannot happen, because there can be no winner. However, the American war planners, who elevated US nuclear weapons from a retaliatory role to a pre-emptive first strike function, obviously do not agree that nuclear war cannot be won. If nuclear war is believed to be unwinnable, there is no point in a war doctrine that assigns the weapons the role of surprise attack.
The Russians are aware and disturbed that Washington has made the situation between the US and Russia more dangerous than during the Cold War. Vladimir Putin himself has stated that the West does not hear his warnings. In an effort to avoid war, Putin wrings everything possible out of diplomacy. He enters into agreements with Washington that he must know will not be kept.
So much has happened to teach him this lesson— the Washington instigated invasion of South Ossetia by Georgia while he was at the Beijing Olympics, Washington’s coup in Ukraine while he was at the Sochi Olympics, Washington’s abandonment of the Minsk Agreement, the advantage Washington took of the Syrian ceasefire agreements, the violation of Washington’s promise not to move NATO to Russia’s border, Washington’s sacking of the Anti-ABM Treaty, the orchestrated blame of Russia for MH-17, Hillary’s hacked emails, etc.
Washington clearly intends to use Russia’s military and diplomatic assistance to Syria to convict Russia in world public opinion of war crimes. It was Russia’s hesitancy in Syria that enabled Washington to recover from the defeat of its ISIS mercenaries and substitute control of the explanation for defeat on the ground.
Russia’s air assault on ISIS in Syria caught Washington off guard and quickly rolled up the Washington-supported ISIS forces, completely reversing the tide of war. Had Russia finished the job, Syria would have been cleared of hostile forces before Washington could catch its breath.
Instead, pressured by the Atlanticist Integrationist element in the Russian elite, the Russian government withdrew, announcing mission accomplished and relying on the Syrian Army to complete the job. This strategic error allowed Washington not merely to replenish the ISIS munitions that had been destroyed and to muster more mercenaries, but more importantly to come up with a plan for Russia’s and Assad’s undoing.
By the time that the Russian government realized that early withdrawal was a mistake and re-entered the conflict, Washington had decided that if Damascus could not be “liberated,” Syria could be partitioned and pressure kept on Assad in that way. Yet the Russian government continued to postpone victory by cease fire agreements that Washington used to rearm ISIS and as propaganda weapons against Russia.
Whatever the outcome of the military conflict in Syria, Russia faces a war criminal conviction by the Western media, if not by the UN Human Rights Council, and a no-fly zone in Syria if Hillary becomes president of the US.
This is the huge cost that Putin paid for listening to the unrealistic, American-worshiping Atlanticist Integrationists who are determined that Russia be accepted by the West even if it means being a semi-vassal. If there is nuclear war, the Russian Atlanticist Integrationists will share the blame with the American neoconservatives. And all of us will pay the price for the disaster produced by these few, the neoconservatives demanding war and the Atlanticist Integrationists demanding appeasement of Washington.
#
Dr. Paul Craig Roberts
was Assistant Secretary of the Treasury for Economic Policy and associate editor of the Wall Street Journal.
He was columnist for Business Week, Scripps Howard News Service, and Creators Syndicate.
He has had many university appointments.
His internet columns have attracted a worldwide following.
Roberts’ latest books are The Failure of Laissez Faire Capitalism and Economic Dissolution of the West, How America Was Lost, and The Neoconservative Threat to World Order.
http://www.paulcraigroberts.org/2016/10/24/by-cooperating-with-washington-on-syria-russia-walked-into-a-trap-paul-craig-roberts/
#
Paul Craig Roberts (born April 3, 1939) is an American economist, journalist, blogger and former civil servant.
A strong critic of the Bush (and later Obama) administrations’ handling of the War on Terror, he has taken positions strongly at odds with mainstream politicians: harshly criticising the ineffectiveness, severity and high rates of incarceration associated with the War on Drugs, excessive police violence and use of SWAT teams against civilians.
A supporter of the human rights of the population of the West Bank, he has criticized Israel’s policies and harsh actions against the Palestinians as well as speaking out against what he calls the Israel Lobby’s malign influence within US politics and academia.
(lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Paul_Craig_Roberts)
#
Of the 9/11 Commission Report, he [= Roberts] wrote in 2006, “One would think that if the report could stand analysis, there would not be a taboo against calling attention to the inadequacy of its explanations.” He has asserted there is a large ”energy deficit” in the official account of the collapse of the three WTC buildings, and this deficit remains unexplained.
Roberts comments on the “scientific impossibility” of the official explanation for the events on 9/11. On August 18, 2006, he wrote:
I will begin by stating what we know to be a solid incontrovertible scientific fact. We know that it is strictly impossible for any building, much less steel columned buildings, to “pancake” at free fall speed. Therefore, it is a non-controversial fact that the official explanation of the collapse of the WTC buildings is false…. Since the damning incontrovertible fact has not been investigated, speculation and “conspiracy theories” have filled the void.
In November 2012 Roberts, referred to al Qaeda’s role in the attack as “unsubstantiated.”
(lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Paul_Craig_Roberts)
#
Paul Craig Roberts has had careers in scholarship and academia, journalism, public service, and business. He is chairman of The Institute for Political Economy.
Scholarship & Academia
Dr. Roberts has held academic appointments at Virginia Tech, Tulane University, University of New Mexico, Stanford University where he was Senior Research Fellow in the Hoover Institution, George Mason University where he had a joint appointment as professor of economics and professor of business administration, and Georgetown University where he held the William E. Simon Chair in Political Economy in the Center for Strategic and International Studies.
He has contributed chapters to numerous books and has published many articles in journals of scholarship, including the Journal of Political Economy, Oxford Economic Papers, Journal of Law and Economics, Studies in Banking and Finance, Journal of Monetary Economics, Public Choice, Classica et Mediaevalia, Ethics, Slavic Review, Soviet Studies, Cardoza Law Review, Rivista de Political Economica, and Zeitschrift fur Wirtschafspolitik. He has entries in the McGraw-Hill Encyclopedia of Economics and the New Palgrave Dictionary of Money and Finance.
He has contributed to Commentary, The Public Interest, The National Interest, Policy Review, National Review, The Independent Review, Harper’s, the New York Times, The Washington Post, The Los Angeles Times, Fortune, London Times, The Financial Times, TLS, The Spectator, The International Economy, Il Sole 24 Ore, Le Figaro, Liberation, and the Nihon Keizai Shimbun. He has testified before committees of Congress on 30 occasions.
Journalism
Dr. Roberts was associate editor and columnist for The Wall Street Journal and columnist for Business Week and the Scripps Howard News Service. He was a nationally syndicated columnist for Creators Syndicate in Los Angeles. In 1992 he received the Warren Brookes Award for Excellence in Journalism. In 1993 the Forbes Media Guide ranked him as one of the top seven journalists in the United States.
Public Service
President Reagan appointed Dr. Roberts Assistant Secretary of the Treasury for Economic Policy and he was confirmed in office by the U.S. Senate. From 1975 to 1978, Dr. Roberts served on the congressional staff where he drafted the Kemp-Roth bill and played a leading role in developing bipartisan support for a supply-side economic policy. After leaving the Treasury, he served as a consultant to the U.S. Department of Defense and the U.S. Department of Commerce.
Business
Dr. Roberts was president of the Inlet Beach Water Company, president of Economic & Communication Services, advisor to J.P. Morgan asset management, advisor to Tiedemann-Goodnow, advisor to Lazard Freres Asset Management, and a member of corporate and financial boards.
Books
Dr. Roberts’ latest books are The Neoconservative Threat To World Order, How America Was Lost, and The Failure of Laissez Faire Capitalism. These books have had English, German, French, Czech, Chinese, Korean editions and a forthcoming Russian edition of How America Was Lost. In January, 2010, CounterPunch /AK Press published How the Economy Was Lost. The Tyranny of Good Intentions, co-authored with IPE Fellow Lawrence Stratton, was published by Prima Publishing in May 2000. A new edition, now in a second printing, was published by Crown Publishing Group, a division of Randon House, in 2008. Chile: Two Visions—The Allende-Pinochet Era, co-authored with IPE Fellow Karen Araujo, was published in Spanish by Universidad Nacional Andres Bello in Santiago, Chile, in November 2000. The Capitalist Revolution in Latin America, co-authored with IPE Fellow Karen LaFollette Araujo, was published by Oxford University Press in 1997. A Spanish language edition was published by Oxford in 1999. The New Color Line: How Quotas and Privilege Destroy Democracy, co-authored with IPE Fellow Lawrence Stratton, was published by Regnery in 1995. A paperback edition was published in 1997. Meltdown: Inside the Soviet Economy, co-authored with IPE Fellow Karen LaFollette, was published by the Cato Institute in 1990. Harvard University Press published Roberts’ book, The Supply-Side Revolution, in 1984. Widely reviewed and favorably received, the book was praised by Forbes as “a timely masterpiece that will have real impact on economic thinking in the years ahead.” Dr. Roberts is the author of Alienation and the Soviet Economy, published in 1971 and republished in 1990. He is coauthor with Matthew Stephenson of Marx’s Theory of Exchange, Alienation and Crisis, published in 1973 by the Hoover Institution Press and republished in 1983 by Praeger Publishing. A Spanish language edition was published in 1974 in Madrid by Union Editorial.
(lähde: http://www.paulcraigroberts.org/pages/about-paul-craig-roberts/)
Syyrian presidentin haastattelu
Full interview transcript: Syrian President Bashar Assad
Michael Isikoff
Chief Investigative Correspondent
Yahoo NewsFebruary 10, 2017
*
“(…) so Amnesty International knows more about Syria than me, according to you. No, that’s no true. No. They– they haven’t been to Syria. They only base their reports on allegations. They can bring anyone, doesn’t matter what’s his title. You can forge anything these days. And we’re living in a fake news era, as you know” (Bashar Assad).
*
Mr. President. Thanks for giving us the opportunity. This is your first interview with American media since President Trump has taken office. Have you had any communications with President Trump directly or indirectly, or anybody in his administration?
No, not yet.
This is an opportunity for you to convey a message to President Trump, if you have one. What would you like to say to him?
I wouldn’t convey the message through the media. I would send it through different — channel, maybe diplomatic channel. But any message for us is the public one. We don’t have two messages. We have one stand, one position toward what’s happening in Syria. And it’s about fighting terrorism.
You said yesterday, I believe, that what you have heard from the new administration is “promising.” Explain what you meant.
The position of President Trump since he started his, the campaign for presidency till this moment is that the priority is to fight terrorism. And we agree– about this priority. That’s our position in Syria. The priority is to fight terrorism. And that’s what’s mean, what I mean by promising.
You indicated that you thought there was some way for cooperation between the United States and Syria. But you didn’t explain what that would be. What sort of cooperation can you envision?
Against terrorists and against terrorism. That’s– self-evident for us. This is beside having cooperation between any two nations, but in the meantime, in these circumstances, the priority is to have cooperation in fighting terrorism between the different nations, including Russia and Iran and Syria of course.
The president has tasked his Secretary of Defense with developing plans for — defeating ISIS — or Daesh Among the proposals they are reportedly considering is using more special forces and even military assets such as Apache helicopters inside Syria. And arming Kurdish fighters who are fighting– Daesh in the North. If such moves would defeat ISIS., would you welcome them?
Could the– American prowess defeat the terrorists in Afghanistan or in other place? No. It cannot. It is not enough to have these Apache or F-16 or F-35, whatever want to– to– to label it– to defeat a terrorist. It’s more comprehensive way of dealing with that complicated issue.
So if you want to start genuinely as United States to do so, it must be through the Syria government. We are here. We are the Syrians. We– we– we own this country as Syrians. No– nobody else, nobody would understand it like us. So you cannot defeat the terrorism without cooperation with the people in the government of any country.
But you have welcomed Russian troops into your country. Would you welcome American troops into your country?
We invited the Russians, and the Russians were genuine regarding this– issue. If the Americans are genuine, of course they are welcome. Like any other country, we want to defeat and to fight– the terrorists. Of course with no hesitation we can say that. But–
So you want American troops to come into Syria to help fight ISIS?
Troops is part of the cooperation. Again, let’s go back to the comprehensive. You cannot talk about sending troops, if you’re not genuine, if you don’t have a clear political position toward not only the terrorism, toward the sovereignty of Syria, toward the unity of Syria.
All these factors would lead to– to trust where you can send your troops. That’s what happened with the Russians. They didn’t only send their troops. First of all, there’s a clear political position regarding the– those factors. This is where the Russians could come and succeed in fighting the terrorists and say–
Do you see cooperation between the United States and Russia to attack ISIS in Syria?
It is essential. Any cooperation in any conflict around the world, it needs the– let’s say the rapprochement between the Russians and the Americans. It’s very essential. Not only for Syria–
Well, you you talk to the Russians all the time, don’t you?
Of course, yes.
Yeah? When’s the last time you spoke to President Putin?
Few weeks ago.
All right. What’d you talk about?
About the problems in Syria. (LAUGH) About the advancement– of the Syrian Army in Syria–
Okay. So are you going to try– right. Are you going to try to broker some sort of arrangement between the United States and Russia in this fight?
There’s direct– contact between them. And– President Putin had a telephone call with– President Trump– week or– or so. And they talked about the different issues, including Syria. So they don’t need my role to– to do so. And we don’t have any contact with the Americans to help the Russian make– contact or improve their relations. We’re not in that position.
President Trump also recently said he, “absolutely wants to create safe zones inside Syria to protect refugees.” And possibly allow many of them to return. If such a move would help protect your country’s endangered citizens, would you support that?
Actually, it won’t– it won’t. Safe zone for the Syrians could only happen when you have– stability and security. Where you don’t have terrorists. Where you don’t have flow and support of those terrorists by the neighboring countries or by Western– countries.
This is where you can have natural safe zones, which is our country. They don’t need safe zones at all. It’s much more– viable, much more practical and less costly to have stability than to create safe zones. It’s not realistic idea at all.
Upwards of half of your country’s population has been displaced. How can you say that safe zones to protect them from bombardment would not be helpful?
The first thing you have to ask, “Why were they displaced?” If you don’t answer that question, you cannot answer the rest. Were displaced for two reasons. First of all, the terrorist acts and the support from the outside. Second, the embargo of Syria. Many people didn’t only leave Syria because of the security issues.
As you see, Damascus is safe today. You– it– it’s nearly n– normal life, not completely. But– they don’t– find a way for life in Syria. So they have to travel abroad in order to find their living. So if you lift the embargo and if you stop supporting the terrorists. I’m not talking about the United States, I’m talking about– about everyone who supported terrorists, including the United States during Obama’s administration. If you stop all these acts, most of those people will go back to their country.
There are, what? 4.8 million Syrian refugees since this crisis began. Just as way of comparison, that is more than four times the total number of Palestinian refugees from the events of 1947 and ’48. Do you accept that this is a humanitarian disaster?
It is a humanitarian disaster created by the Western support of those terrorists of course, and the region supported by Turkey and Qatar and Saudi Arabia. It didn’t happen just like this.
And do you bear any responsibility at all for this disaster?
As president?
Yes.
Regarding the policies that I undertake since I be, since the beginning of the crisis were– supporting the dialogue between the Syrians, fighting terrorists, and supporting reconciliation. And they succeed. So no. Regarding these policies, I think we are correct. And we are continuing on these pillars for– for the future of– of– of Syria, regarding this crisis.
As you know, President Trump has signed a very controversial executive order barring refugees– immigrants from predominantly Muslim countries, but specifically all Syrian refugees, saying that “Their entry into the country would be detrimental to the interests of the United States.” The premise is that some of them are terrorists. Do you agree with President Trump on this?
This question has two aspects. The first one is American. This is American issue, and it’s related to the sovereignty of the American– nation. Every country has the right to– put any regulations to enter their country. We can disagree and or agree.
But if you ask me as president, as official in Syria and the Syrian state, my– responsibility not to go and ask any president to allow the Syrians to go there and to have refu– refuge in that country. My responsibility is to restore the stability in order to bring them back to Syria and find refuge in their country. So I’m not going to discuss that this is right or wrong. This is American issue.
But the question was, “Are some of these refugees in your view aligned with terrorists?”
Oh definitely. And–
Definitely.
Definitely. You can find it on the net. The same picture that you saw them, in some cases of course, in some instances, those terrorists in Syria holding the machine gun or killing people, they are– peaceful refugees in– in Europe or in the West in general. Yeah, that’s true. It–
So how many terrorists do you believe are among the 4.8 million Syrian refugees–
No one– no one has any number. Nobody knows. Because nobody knows–
Do you believe it’s a significant number?
Because nobody knows all the terrorists to give a percentage. No one at all, invisible.
Do you believe it’s a significant number?
It’s not about significant, ’cause you don’t need significant number to commit atrocities. 11th of September– it happened by only 15– terrorists out of maybe millions of immigrants in the United States. So it’s not about the number. It’s about the quality. It’s about the intention.
So if what you’re saying is correct, then President Trump would be justified in keeping them out of the United States.
I’m not American to justify it. Only as American people who say “This is against the interests of the United States or with the interests.” From our side, we can discuss it as value. This is with the value of the humanitarian situation in the world or not. That’s how we can discuss it. But again, I can only speak as president. For me the priority is to bring those citizens to their country. Not to help them immigrate. That is the natural duty, according to the constitution and to the law.
Would you welcome all of Syria’s refugees back into your country?
Definitely– definitely.
Definitely. Even the terrorists?
I don’t have to welcome them as president. I don’t own the country. It’s not my house. It’s not my company. It’s not my farm. This is country to every Syrian.
But if you believe that some of them are terrorists, what would you do with them when they return to Syria?
It doesn’t matter what I believe. What’s matter is what the law would say about every person committed any act against this country. Take into consideration that we give amnesty in Syria– to thousands of– people who committed– actions or acts against their country as part of the reconciliation.
How do you expect them to return? What is your vision or plan for bringing Syria’s refugees back into Syria?
Already many of them, not a huge number, but many of them st– came back to Syria. Many of them. In spite of the– security issues and the embargo. So the majority of Syrians would like to come back to their country. This is natural for every citizen. They will come back when they– when there’s security and where there’s no embargo.
Your military just last month drove the rebels from Eastern– Aleppo. Do you see this as a turning point in Syria’s Civil War? And do you believe you’ve now won this war?
No, it’s not turning point. Turning point was when we took the decision to fight terrorism in spite all the propaganda against us abroad. Especially in the West, and against all, every pressure. This is, that was the turning point. Aleppo is– important steps against the terrorists, in the fight against terrorism.
But I cannot say a turning point, because we’re still going in the same way in the same direction. We haven’t changed our direction. Maybe for the terrorists a turning point? They better answer. Maybe for their– masters in the West and in the region, it could be. But they have to answer. I cannot answer on their behalf.
I was asking you before about potential cooperation between the United States and Syria. But the problem that many would have with that is the continued allegations of human rights abuses by your government. Now just today, we have a new report from Amnesty International — about — Saydnaya prison, human slaughterhouse they call it, 5,000 to 13,000– detainees hanged in mass in mass hangings there. Horrific conditions. Trials of blindfolded prisoners, one to three minutes– in length. No lawyers. Secret, all in secret. These, this would on its face be contrary to every aspect of international law. What do you know about what’s going on in that prison?
Let’s first of all talk about the first part of your question, which is the problem how to for the United States to open relation with Syria regarding the human rights. I will ask you, how could you have this close, very close relation and team relation with Saudi Arabia? Do you consider behaving as a human right– criteria?
Yes, but I’m not interviewing the King of Saudi Arabia right now. I’m– I’m interviewing you.
Yeah, I know, but–
I’m asking you about reports of human rights abuses in your prison, in your country–
Yeah, of course, yeah– yeah. You own the question, I own the answers. So that’s my answer. (LAUGH) So when you answer about Saudi Arabia and your relation, you can put your pos– on that position. Second, the United States is in no position to talk about human rights. Since Vietnam war till this moment, they killed millions of civilians. If you don’t want to talk about the 1.5 million in Iraq without any– s– assignment by the Security Council. So the United States is in no position to say, “I don’t open– relations because of human rights.” And they have to use one standard. This is first.
The second part now. Now I can move to the– to the ra– to– that– that report, like many other reports– published by Amnesty International put into question the credibility of Amnesty International. And we never look at it as unbiased. It’s always biased and politicized. And it’s shame for such organization to publish a report without a shred of evidence. If you, they said, it’s “based on interviews– on interviews.” What about the document? What– what about– the concrete evidence? Not single concrete–
Interviews with four former prison officials and guards, three former Syrian judges, three doctors at the prisons.
It means nothing.
It means nothing?
No– no, it’s interview. No– no, you– you, when you be– when you need or to make a report, you need evidence, concrete evidence. You can make any report. You can pay money to anyone like Qatar did last year. They paid money for such a report, and they brought their own– witnesses. And they made a report. So basically–
The pross– I– I want to just read you something from the report. “The process of the hangings is authorized by officials at the highest levels of the government. Death sentences are approved by the Grand Mufti of Syria and by either the Minister of Defense or the Chief of Staff of the Army who are deputized to act on behalf of pres– President Bashar al-Assad.
First of all, what the evidence? So this is first.
Is it true or not?
Second– no– no, it’s not true, definitely not true. The–
How do you know? Do you know what goes on in that prison? Have you been there?
No, I haven’t been. I– I’ve been in the presidential palace. Not in the prison. (LAUGH)
So here you have a very disturbing report about something going on in one of your prisons. Are you going to investigate it?
So– so Amnesty International knows more about Syria than me, according to you. No, that’s no true. No. They– they haven’t been to Syria. They only base their reports on allegations. They can bring anyone, doesn’t matter what’s his title. You can forge anything these days. And we’re living in a fake news era, as you know. Everybody knows this. So we don’t have to depend on this. Second. You have to talk about reality. They said in– in their– report that we made “serial executions.” Is that correct? What they mentioned–
Yes, mass hangings.
First of all, execution is part of the Syria law. If the Syrian government or institution wants to do it, they can make it legally because it’s been therefore indicated.
Secret trials. No t– no lawyers?
Why do they need it? They can make it legal. They don’t need anything secret.
Is that legal in your country?
Yeah– yeah, of course it’s legal. For decades since independence, the execution, according to the law after a trial is a legal action. Like– any other court in many countries in this region.
Will you allow international monitors to visit that prison and inspect and investigate these reports?
It depends on the credibility of that organization. Not anyone. ‘Cause they’re going to use, “This is it,” just to– demonize the Syrian government more and more and more, like what’s happening.
This is not the first time that very serious human rights– allegations have been made. Just last week– woman in Spain, Syrian– filed a lawsuit– accusing nine of your senior government intelligence and security officials of human rights abuses. Her brother had disappeared in one of your prisons. The la– you asked about documents.
The lawyers who have filed this accusing your government of human rights abuses– have collected 3,000 pages of evidence. And over 50,000 photographs taken by one of your former government’s photographers, showing emaciated, tortured bodies in your prisons.
Who verified the pictures? Who the verified that they’re not edited and photo-shopped and so on?
Have you seen the photos?
No, I didn’t.
Have you seen the photos?
No– no– no. I saw– I saw some photos in– previous– report. But it’s not about the photos. How can you verify the photo?
You have said that the–
Do you have a photo?
I do have the photos.
Can you show it to me.
Yes, I’d be happy to. Here.
Okay. This photo– have you verified who are those?
I can tell you–
You should– be– becu– because you have it and because you mention it in– in front of your audience.
There’s a number of photos. You may want to–
You have to convince your audience. You cannot mention such a picture without verifying who are those and where and everything about it, just to put it in front of the audience and tell them, “Oh they– they’ve been killed by the Syrian (UNINTEL).”
The woman who filed the lawsuit, the Syrian woman who filed the lawsuit says, she saw her brother in those photographs.
Then these are allegations. You have to talk about concrete evidence, at the end. That’s– that’s how you can base your judgment. Not– anyone can say whatever he wants.
You said that you believe these photos may have been doctored. The U.S. State Department gave these photos to the American F.B.I. Crime Lab, digital lab. They examined these photos and said, “The bodies and scenes depicted,” this– these are 242 of these images, “The bodies and the scenes depicted exhibit no artifacts or inconsisties– inconsistencies that would indicate they have been manipulated. As a result of the above observations, all of these 242 images appear to depict real people and events.”
Who said that?
The FBI. Have you seen their report?
No. When was that?
That was– 2015.
Yeah, and the question, when your institutions were honest about what’s happening in Syria. That’s the question. Never. For us, never. So we don’t have to rely on what they say. Whether, if the FBI says something, it’s not some– something, it’s not evidence for anyone, especially– for us.
The most important thing. If you take these photos to any court in your country, could they convict any criminal regarding these? Could they tell you what– what this crime, who committed? If you don’t have this full picture, you cannot make judgment. It’s just propaganda. It’s just fake news. They want to demonize the Syrian government. In every war, you can have any individual crime. It happened here all over the world anywhere. But it’s not a policy– it’s not policy–
But let me just– if I hear what you’re saying, the F.B.I. is just forwarding propag– prop– propagating propaganda. Amnesty International is propagating propaganda. Everybody is conspiring against the Syrian government. Why?
Ask them. We’re not– we don’t have–
You’re the one– you’re the one making the allegation.
No– no. I’m not making allegation. They supported the terrorists, and you go back to what they said. John Kerry, few months ago said– and– by his voice– that “We were watching ISIS– advancing and we expected the Syrian president to make concessions.” What does it mean? Obama said it in– in interview in– in one of his speeches that “The war in Iraq created ISIS.”
So who supported ISIS? We didn’t create it. You created it. The United States created all this mess. Who supported the rebels and called them “moderate rebels,” while they became ISIS and Al-Nusra in Syria? We didn’t. So it’s not responsibility. These are facts. This is reality. We didn’t give money, we didn’t support these terrorists. Your country supported them. U.K., France publicly, and they said they sent armaments. We didn’t. So you can take that what I s– it’s not my allegation. It’s your– official allegation including Joe Biden, the vice president of Obama. He said about Saudi Arabia and other countries supporting– this —
That’s Saudi Arabia, but the uni– but the United States and it’s–
So if it’s allegation, it’s their allegation. It’s American allegation before it’s been Syrian allegation.
The United States and its coalition partners have been bombing ISIS in Iraq and Syria. It’s supporting the Iraqi Army in its efforts to liberate Mosul from ISIS. How can you say that the United States is supporting ISIS?
Can you explain to me how could they defeat ISIS. in Iraq, and ik– and– ISIS. was expanding since the American coalition started attacking Syria?
Is it expanding now?
It’s been expan– no.
s it expanding now?
It started shrinking after the Russian intervention, not the American one. How could they use our field or oil fields and export with thousand of barrel– of barrel trucks to Turkey without being seen by your drones and by your satellites, while the Russians could be able to do so and attack them and destroy them? It’s for all the fasities– facilities. How? Yes, this is cosmetic campaign against I.S.I.S.
Just to be clear. I have shown you the F.B.I. report. I have shown you the photographs. I’ve shown you the Amnesty International report. Will you cooperate in investigations (FOOTSTEPS) to determine if these very serious reports are in fact true?
You showed me many things, but you didn’t show you a single evidence.
I showed you an FBI report.
No– no. That– it’s not evidence at all. It’s– it’s actually the contrary. Any American institutions for us during the k– Syrian crisis was against Riyadh, since it was the opposite of the truth. That’s how we look at it. So it’s not Syrian institution. We don’t care about what they say.
For me, what I care about is what reports I have from Syrian people. And we had investigations ’cause we have many claims regarding not the mass crimes, actually more individual– acts. And we’ve been investigating many. And many people were punished. But that happens in every war.
Do you, are you disturbed enough about any of this to try to determine the truth yourself?
I think if you’d show it to the Western officials, to– to ask them that question, “Are they disturbed to see what’s happening since they started supporting the terrorists in Syria, this killing, and this destruction?” That’s the question. Of course, I’m disturbed. I’m Syrian. I have this natural–
You are disturbed about this. About these reports–
What– what’s happening in Syria. No– no, not about the report. I don’t care about those–
Not– not about this, okay.
No– no. I’m– I’m– I’m disturbed about what’s happening in Syria. It’s my country. It’s being destroyed by proxy terrorists, of course.
You have acknowledged that your troops in this war have committed “mistakes” in its prosecution against the rebels and that “anyone could be punished.” So how many mistakes are we talking about?
No I didn’t say that. I never said– or– I said, there’s al– “There are always mistakes in any action.” That’s a human–
So how many mistakes are we talking about? How many– how many innocent civilians have been killed by your government’s mistakes?
Nobody knows, because thousand and thousand of those are missing people. Nobody knows the– anything about their fate. Nobody at all. So– you cannot tell till the end of this war.
Was it a mistake to bomb hospitals in Aleppo?
We never bombed hospitals in Aleppo. Why to bomb hospitals? Can you convince your offi– your audience that we have interest in bombing hospitals? Actually this is against our interest. So this is against our interest to bomb hospitals, if it’s used as hospital. And the proof that it was a lie.
Every time they talk about bombing hospital, every time they say, “This is the last hospital in Eastern part of Aleppo.” And the second time, they s– they talk about another hospital and they say the same. They bombed the last hospital, so it’s lies and lies and lies. We can spend the whole interview talking about lies, and we can talk about the truth and reality. I have to talk about reality.
Is it a mistake to use barrel bombs and chlorine gas?
You have to choose which part of the narrative is correct. Once they said we are using “indiscriminate bombs,” and they called it– barrel bombs. The other day, they said we– “targeted hospitals and schools and convoys.” We either have precise armaments or we have indiscriminate armaments. So which one do you choose?
Will you– (CHUCKLE) you do acknowledge though that innocent civilians, there have been civilian casualties in this war?
Yes, of course. Every war is a bad war– every war is a bad war. We cannot talk about good war. Let’s agree about this. Every war has casualty. Every war has innocent people to pay the price. This is the bad thing about war. That’s why we need to end that war. But having casualty doesn’t mean not to defend our country against the terrorists and against eh invasion from abroad through those proxies by foreign countries, like the Western countries and the regional ones. That’s self-evident.
President– President Obama gave a speech in 2013 about his, about the U.S. counterterrorism efforts, including drone strikes. And he says, “While defending those strikes, nevertheless it is a hard fact that U.S. strikes have resulted in civilian casualties for me and those in my chain of command. Those deaths will haunt us as long as we live.” Are you haunted by the deaths of innocent civilians caused by your government’s– military action?
That important– example about– the armament. It’s not about what bomb do you use, whatev– whether you call it barrel or any other name. It’s not about that. It’s about the way you use your intentions. That’s why the state of the art– drones with their missiles, the American ones killed much more civilians than terrorists. So it’s not about the– the drone. It’s– it’s not about the armament. It’s about your intentions. In our case, in Syria, of course we have to avoid the civilians because, not because they are our people, not only because they are our people and this is a moral issue.
It’s actually because it’s going to play into the hands of the terrorists. If we kill the civilians intentionally, it means we are helping the terrorists. So why would we do it? Why we are defending the civilians and killing the civilians? It doesn’t work. This is contradiction. If we are killing the civilians, who are we defending Syria, against who and for who?
You were asked just yesterday– “Are all means justified in this war?” And you said, your answer was, “Yes. It’s a duty.” So you can use every mean in order to defend the Syrian people.
Exactly.
Every mean?
Every mean.
Including torture?
No, it’s not to defend. Torture is not to defend. What– why do you torture? What the relation between torture and defending your country?
So where do you draw the line?
No. You have rules. You have very clear ru– rules like any other, like any Army. When you want to defend your country, use your armaments against the terrorists. This is the only rule that I’m talking about. This is all the means that you can use in order to– to defend your country militarily, if I’m talking about military. Of course, you have to defend it politically, economically and every sense of the word. But if you talk about militarily, torture is not part of defending your country.
Last question. Can you just give us your vision of a settlement of this conflict? And can it under any circumstances, will you be willing to step aside if it can end this disaster of a war for the Syrian people?
Yes. Definitely. For me, whenever the Syrian people don’t want me to be in that position, I will leave right away. This is very simple answer for me, and I don’t have to think about it. And I will, I’m not worried about this point. I would worry if I’m in that position and I don’t have the public support. This is going to be a big problem for me, and– I can’t bear it. And I cannot produce anyway.
Regarding the– the first part. How would I see the solution? Two pillars. The first one is fighting terrorism. Without fighting terrorism and defeating the terrorists, no other solution would be fruitful at all– at all. Any kind of solution. In parallel, dialogue between the Syrians about the future of Syria.
That would include anything, everything regarding the whole political system, the whole Syria in– in every sense of the word. Then we can get elections and can have nationality ga– government, and you can have– parliamentarian elections. Then if the Syrian people think about– early presidential elections or any kind of presidential election, that will be viable–
So earlier than the completion of your term, which I believe is in 2021?
If– if there is public consensus about this, if there is–
Well, how would you– how would you determine whether there’s public consensus?
We can discuss it at that time. It’s still early to talk about it. We haven’t finished any of the stages that I’m talking about. So any other thoughts about how, because we don’t know what circumstances are we going to face that time. But at the end, when you live in a country, you can sense Syria is not– it’s not– it’s not continent.
It’s small country. We can deal with each other. We can know each other as– as society. We can– you can sense, you can see it if there– there’s public consensus. And then if you want to do– do something documented, you can have referendum. That’s very clear.
Do you have any cause for optimism?
Of course. Without that optimism, we wouldn’t fight for six years. The main optimism that we’ve had that we’re going to defeat those terrorists and their masters. And we are going to restore stability in Syria. And more important than this in my optimism is– determination of the Syrian people. This is very important source for– optimism.
Without that determination, you wouldn’t see Syria in these very difficult and exceptional circumstances still living the minimum life, let’s say, if not the normal life. But they need minimum life to survive and for the government to offer different– services and– subsidies and– and so on.
Thank you, Mr. President.
Thank you very much for you.
https://www.yahoo.com/news/full-interview-transcript-syrian-president-bashar-assad-194809125.html
”Syyrian sodan geopoliittiset taustat”
Peik Johansson 9.12.2016
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3641980-syyrian-sodan-geopoliittiset-taustat
Turkkilaismediat raportoivat elokuussa 2009 maan silloisen pääministerin Recep Tayyip Erdoğanin tapaamisesta Qatarin emiirin, šeikki Hamad bin Khalifa al-Thanin kanssa Bodrumin lomakaupungissa Turkin länsirannikolla.
Tapaamisessa sovittiin mittavasta kaasuputkihankkeesta, jonka avulla Qatarista voitaisiin kuljettaa maakaasua Turkkiin ja sieltä edelleen Eurooppaan. Kaasuputken suunniteltiin kulkevan Qatarista Saudi-Arabian, Jordanian ja Syyrian kautta Turkkiin.
(…)
Syyria ei ollut Qatarin ja Turkin kaasuputki-hankkeelle myötämielinen.
Maakaasutuonti Persianlahdelta ja Kaspianmereltä vähentäisi EU-maiden riippuvuutta Venäjän kaasusta. Myös Turkki hankkii suurimman osan kaasustaan Venäjältä.
Qatarin ja Turkin kaasuputkihankkeen tiellä oli vain yksi pulma: Syyrian presidentti Bashar al-Assad kieltäytyi allekirjoittamasta hanketta koskevan sopimuksen. (…)
(…)
Qatar on maailman rikkain valtio mitattuna bruttokansantuotteella asukasta kohti. Qatar saa 70 prosenttia tuloistaan maakaasun viennistä.
(…)
Qatar on jo ennestään maailman suurin nesteytetyn maakaasun viejä. Kaasu kuljetetaan nestemäisessä muodossa valtameritankkereilla ennen muuta Japaniin, Etelä-Koreaan, Kiinaan, Intiaan ja Britanniaan. Kaasun jäähdyttäminen nesteeksi ja kuljettaminen tankkereilla on kuitenkin kallista ja hankalaa. Siksi kaasuputken rakentaminen Eurooppaan olisi Qatarille otollinen ratkaisu.
Syyria ei kuitenkaan ollut Qatarin ja Turkin kaasuputkihankkeelle myötämielinen. Kesällä 2011, kun arabimaiden kansannousun katuprotestit olivat levinneet myös Syyriaan, Bashar al-Assad allekirjoitti sen sijaan sopimuksen kilpailevan kaasuputken rakentamisesta Iranista Irakin kautta Syyrian rannikolle.
Ystävyyden putkeksi kutsuttu hanke yhdistäisi šiiahallinnon alaisuudessa olevat maat ja sivuuttaisi kokonaan Turkin. Samalla oli tarkoitus kunnostaa Kirkukin öljykentiltä Irakista Syyrian rannikolle kulkenut vanha öljyputki, joka oli tuhoutunut Yhdysvaltojen ilmapommituksissa Irakin sodassa vuonna 2003.
Elokuussa 2011 Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama kehotti al-Assadia luopumaan vallasta ja antamaan tilaa demokratialle. Myös Britannian, Ranskan ja Saksan johtajien yhteisessä julkilausumassa Assadia vaadittiin siirtymään syrjään.
Qatar, Turkki ja Saudi-Arabia olivat jo käynnistäneet salaisen tuen Syyrian sunnikapinallisille.
Foreign Affairs -lehden mukaan pelkästään Qatar on rahoittanut kapinallisia kolmen miljardin dollarin edestä. Qatar lupasi maksaa 50 000 dollarin palkkion kaikille Syyrian armeijan sotilaille, jotka siirtyivät kapinallisten puolelle. Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA koulutti sunnikapinallisia Qatarissa sijaitsevassa tukikohdassa.
Pentagonin rahoittama tutkimuslaitos Rand Corporation ehdotti jo vuonna 2008, että Yhdysvallat alkaisi lietsoa sunnien ja šiiojen välistä konfliktia tukemalla sunnijihadisteja.
”Syyriassa ei ole kyse sisällissodasta, vaan kaasuputkea koskevasta geopoliittisesta shakkipelistä”, yhdysvaltalaisen sotakorkeakoulun tutkija Rob Taylor arvioi Armed Forces Journal -julkaisussa.
”Eurooppaan pyrkivät pakolaiset pakenevat kaasuputkisotaa ja CIA:n tunarointia”, totesi puolestaan ympäristöjuristi ja tietokirjailija Robert Kennedy Jr laajassa artikkelissaan Politico-verkkolehdessä.
Jotkut kommentaattorit pitävät kaasuputkea kuitenkin liian yksinkertaisena selityksenä Syyrian sodalle.
”Kaasuputkiteoria esittää Assadin uhrina eikä rikoksentekijänä ja pitää Syyrian oppositiota pelkkinä pelinappuloina”, arvelee Dubaissa vaikuttava öljyalaan erikoistunut taloustoimittaja Robin Mills.
Truthout-lehdessä kirjoittavan Gareth Porterin mielestä Yhdysvallat ei ole sekaantunut Syyrian konfliktiin kaasuputken takia, vaan koska se haluaa turvata sotilastukikohtansa liittolaismaissaan Qatarissa, Turkissa ja Saudi-Arabiassa.
(…)
¤
http://11syyskuu.net/ = > :
18.1.2017 How The U.S. Enabled ISIS To Take Deir Ezzor. ISIS yrittää raivoisasti vallata saarrettua Deir ez-Zorin kaupunkia Syyrian armeijalta. Offensiivia epäillään Yhdysvaltojen junailemaksi, sillä Mosulista on päästetty ISISin joukkoja vetäytymään rauhassa. Yhdysvallat ei ole pommittanut Deir ez-Zorin luona ISISia, vaan ainoastaan syyskuussa tanskalaisten koneiden kanssa Syyrian armeijaa auttaen ISISia valtaamaan tärkeät kukkulat kaupungin lentokentän lounaispuolella. Kaupunki on ilman huoltoa 100 km Palmyrasta itään ja vain Venäjän ja Syyrian ilmavoimat tukevat kaupungin puolustusta. Jos puolustus murtuu siitä seuraa verilöyly. Kaikki sotilaat ja hallitukseen kytkeytyneet henkilöt tullaan teloittamaan ja naiset annetaan seksiorjiksi. Media on hiljaa, koska tämä murhenäytelmä ei kiinnosta. Vain CIAn arabilegioonan ollessa ahtaalla kohua nostatetaan ja krokotiiliin kyyneliä vuodatetaan.
6.1.2017 That Time HRW’s Ken Roth Contradicted Himself Twice In 4 Days Over Syria. Human Rights Watch on kunnostautunut Syyrian sodassa toimimalla länsiliittouman äänitorvena (kuten aiemminkin). HRW ja eräät muutkin ihmisoikeusjärjestöt edustavat NATOn pehmeää voimaa.
6.1.2017 U.S./UK Paid “White Helmets” Help Al Qaeda Blocking Water To 5 Million Thirsty Syrians. Jihadistit ovat saastuttaneet Damaskoksen raakavesilähteen ja räjäyttäneet vedenottamon Wadi Baradassa. Nyt he esittävät ehtoja Syyrian hallitukselle, jotta vedensaanti voitaisiin palauttaa. Yksi allekirjoittajista on länsimaiden rahoittama hämäräperäinen White Helmets.
19.12.2016 Länsiliittouman upseereita pidätetty Itä-Aleppossa. Uutisessa mainitaan Syyrian vastaisen liittouman tiedustelu-upseereita pidätetyn itä-Aleppossa. Useimmat heistä ovat saudeja. Tieto on sikäli virallinen, että Syyrian YK-suurlähettiläs sen julkaisi tänään, mutta hän tarkensi, että kyseisten henkilöitten oleskelu itä-Aleppossa on Syyrian tiedustelun tiedossa ja heidät pyritään saamaan kiinni. Sen jälkeen heidät esitellään medialle. Tämä on syy, miksi Yhdysvallat liittolaisineen on yrittänyt saada Aleppon taisteluja loppumaan niin epätoivoisesti.
8.12.2016 Aleppo Has Sent the West into Panic Overdrive. Kun CIA:n arabilegioona on joutunut tuhon partaalle Aleppossa, niin Obaman hallinto yrittää epätoivoisesti pelastaa mitä pelastettavissa on, ennen vallanvaihtoa Trumpille. Artikkeli tarjoaa mielenkiintoisia linkkejä, kuten artikkeliin jossa tutkitaan massiivista asevirtaa itä-Euroopan maista Saudi-Arabiaan, Jordaniaan ja Arabiemiraatteihin – ja sitä kautta Syyrian jihadisteille. Tämä on aivan sama kuvio, kuin se jota toteutettiin 1980-luvulla Afganistanin jihadistien tarpeisiin. Silloin mm Egyptin Neuvostoliitosta peräisin oleva arsenaali kuljetettiin Afganistaniin ja tehtiin tilaa länsimaisille aseostoille. Nyt Syyriassa taisteleva CIA:n arabilegioona on vihdoin saanut käsiintä myös olalta laukaistavia ilmatorjuntaohjuksia.
30.11.2016 Democracy Now! Criminal Cheerleaders for US-NATO-GCC’s Perpetual Conflict and Bloodshed in Syria. Kirjoitus tutkii amerikkalaisen vasemmistolaisen Democracy Now! -ajankohtaisohjelman agendaa Syyrian sodan kohdalla.
22.11.2016 Preliminary Results of WTC7 Study Show Fire Could Not Have Caused Collapse. Alaskan Fairbanksin yliopiston tutkijaryhmä on tutkinut kaksi vuotta WTC-7:n tuhoa ja alustavien tulosten mukaan tulipalo ei voinut aiheuttaa sortumista.
18.11.2016 Robert Parry Syyriasta, mediasta ja sodasta. ”Palkittu jounalisti Robert Parry, joka paljasti presidentti Reaganin aikana presidentin luvattomat asekaupat Iranin kanssa [Iran-Contra -skandaali] ruotii The New York Times -lehden Syyriaa koskevaa uutisointia artikkelissa ”NYT admits key Al Qaeda role in Aleppo”.”
16.11.2016 Voices from Syria Refute Western Propaganda: US-NATO Supported Terrorists Involved in Countless Atrocities. Totuus Syyriasta on lähes täysin päinvastainen kuin se mitä länsimainen valtamedia kertoo.
5.11.2016 US Plan ”C” in Syria: Make Al Qaeda Central the New Capital. Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten suunnitelmat Syyriassa eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla. CIA:n maavoimat – al-Qaida – ei ole modernista aseistuksestaan huolimatta kyennyt kaatamaan maan laillista hallitusta. Artikkelissa epäillään Yhdysvaltojen tämänhetkisen tavoitteen olevan Syyrian pohjois- ja itäosien miehityksellä luoda tukialue muodostettavalle ”kansainvälisesti tunnustetulle” Syyrian kapinallishallitukselle ja näin aikaansaada maan pilkkominen vähintään kahteen tai jopa kolmeen osaan.
31.10.2016 Inside the invisible government: War, Propaganda, Clinton & Trump. John Pilger kirjoittaa sotapropagandasta jossa eräässä kaupungissa ”hyvät” pommittavat jihadisteja ja naapurimaassa melko samanlaisessa tilanteessa jihadisteja pommittavat tuomitaankin jyrkästi ”pahoiksi”. Länsimainen media tuottaa räikeää kaksinaismoraalia.
2.10.2016 Oil, Power and Money: “Assad Must Go”. Taustoitusta Syyrian sotaan. Presidentti Assad demonisoitiin ja sunnikapina nostatettiin, koska Assad torjui Qatar-Turkki kaasuputken vetämisen Syyrian halki. Venäjällä on oma intressinsä sodassa, sillä kyseisen putken tarkoitus on horjuttaa Venäjän asemaa Euroopan kaasumarkkinoilla.
Amnesty on globalistisen NWO:n käsikassara, aivan samoin kuin kaikki muutkin nämä ns. NGO:t. Nämä USA:sta johdetut kansalaisjärjestöt vastaavat globaalia versiota entisen maailman kompuolueista, näitä puolueita silloinen Neuvostoliitto rahoitti runsaskätisesti.
Erotukseksi entisestä Neuvostoliitosta, USA ajaa omaa ”erityislaatuista” globalistista yksinapaista maailmaansa äärimmäisen julmasti ja agressiivisesti.
NGO:t saavat rahoituksensa USAID:a ja Soroksen kaltaisilta ökyrikkailta, omia ahneita etujaan ajavilta ”filantroopeilta”. Nämä kansalaisjärjestöt työllistävät näissä läntisissä vasallivaltioissa muutaman ”lipilaarin” humpuukihumanistin.
Nyt nämä perkeleet haluavat vallata / tuhota Syyrian ja sen jälkeen Iranin.
Mitä tapahtui Syyriassa?
Bashar al-Assadista tuli Syyrian presidentti, hänen isänsä Hafez al-Assadin kuoleman jälkeen, v. 2000. Bashar al-Assadista ei pitänyt tulla Syyrian presidenttiä, vaan hänen vanhemmasta veljestään, Bassel al-Assadista, mutta tämä kuoli auto-onnettomuudessa v.1994, joten silmälääkäri Bashar al-Assad joutui Syyrian presidentin virkaan.
Hafez al-Assad mielisteli USA:ta niinkuin moni muukin arabivaltion johtaja häntä aiemmin ja hänen jälkeensä (Saddam Hussein, Muammar Gaddafi).
Syyria kuului USA:n johtamaan littokuntaan Persianlahden sodassa siis sodassa Saddam Husseinin johtamaa Irakia vastaan (v.1990-91). Tästä virheestään Bashar al-Assadin hallinto maksaa nyt kallista hintaa.
Bashar al-Assadin hallinnon 10 ensimmäistä vuotta sujui rauhallisesti, globalistinen USA liitolaisineen yritti taivutella ja lahjoa Bashar al-Assadia myymään Syyrian kansalliset edut ylikansallisille öljy-yhtiöille. Vielä v. 2009 Kerry kävi vaimoineen Damascuksessa taivuttelemassa al-Assadia. Bashar al-Assad ei suostunut ja v. 2011 alkoi USA:n johtama operaatio Syyrian tuhoamiseksi ja al-Assadin hallinnon kaatamiseksi. Aivan samaa taktiikkaa noudatettiin muutamaa vuotta myöhemmin Kiovan Maidanilla.
Kannattako Amnestyn tai muiden imperialististen globalistien rahoittamiin kansalaisjärjestöihin luottaa? Niihin ei voi eikä saa luottaa.
Tällaisissa järjestöissä toimiminen ja niiden toiminnan tukeminen tekee näistä henkilöistä NWOlaisten globalisti-imperialistien aktiiveja liittolaisia näiden verisissä rikoksissa ihmisyyttä vastaan.
Marina Finoshinan viimeisin raportti Syyriasta:
PS. Eipä Syyriassa ole pahemmin yleläisiä tai muita rauli virtasia näkynyt, kuinka olisikaan he ovat tuon sodan sytyttänyt imperialistinen osapuoli.
https://www.youtube.com/watch?v=5k9dXxHOyBk
Hyvä kommentti
’…Kannattako Amnestyn tai muiden imperialististen globalistien rahoittamiin kansalaisjärjestöihin luottaa? Niihin ei voi eikä saa luottaa.’ — siltä vaikuttaa kun lukee linkin artikkelin
https://off-guardian.org/2017/02/10/amnesty-international-admits-syrian-saydnaya-report-fabricated-entirely-in-uk/
Sivusto http://11syyskuu.net/ tykittää armottomasti:
”13.2.2017 Amnesty International’s Kangaroo Report on Syria. Amnestyn uskottavuuden kannalta liian usein he ovat yhtyneet Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotapropagandaan, viimeksi surkean raportin muodossa, joka koski syyrialaisen vankilan väitettyjä teloituksia. Niin, onko Amnesty International pelkkä ihmisoikeusjärjestö vai kentien osittain Yhdysvaltojen ulkoministeriön työkalu? Amnesty muuten ottaa rahaa sekä hallituksilta, että oligarkeilta, kuten George Sorosilta. Lisää tietoa näistä artikkeleista:
Are Human Rights Becoming a Tool of US “Smart Power”?
Amnesty International is US State Department Propaganda.
Amnesty International’s Ultimatum to Russia.
Syria. The Pretext to Wage a “Just War”: How “Humanitarian Organizations” Provide a “Human Face” to War.”
New Declassified CIA Memo Presents Blueprint for Syrian Regime Collapse
Brad Hoff – February 14, 2017
A newly declassified CIA document explored multiple scenarios of Syrian regime collapse at a time when Hafez al-Assad’s government was embroiled in a covert “dirty war” with Israel and the West, and in the midst of a diplomatic crisis which marked an unprecedented level of isolation for Syria.
The 24-page formerly classified memo entitled Syria: Scenarios of Dramatic Political Change was produced in July 1986, and had high level distribution within the Reagan administration and to agency directors, including presidential advisers, the National Security Council, and the US ambassador to Syria. (…)
A “severely restricted” report
The memo’s cover letter, drafted by the CIA’s Director of Global Issues (the report itself was prepared by the division’s Foreign Subversion and Instability Center), introduces the purpose of presenting “a number of possible scenarios that could lead to the ouster of President Assad or other dramatic change in Syria.”
It further curiously warns that, “Because the analysis out of context is susceptible to misunderstanding, external distribution has been severely restricted.” (…)
The coming sectarian war for Syria
The intelligence report’s contents contain some striking passages which seem remarkably consistent with events as they unfolded decades later at the start of the Syrian war in 2011:
Although we judge that fear of reprisals and organizational problems make a second Sunni challenge unlikely, an excessive government reaction to minor outbreaks of Sunni dissidence might trigger large-scale unrest. In most instances the regime would have the resources to crush a Sunni opposition movement, but we believe widespread violence among the populace could stimulate large numbers of Sunni officers and conscripts to desert or munity, setting the stage for civil war. [pg.2]
The “second Sunni challenge” is a reference to the Syrian government’s prior long running war against a Muslim Brotherhood insurgency which culminated in the 1982 Hama Massacre. While downplaying the nationalist and pluralistic composition of the ruling Ba’ath party, the report envisions a renewal and exploitation of sectarian fault lines pitting Syria’s Sunni population against its Alawite leadership:
Sunnis make up 60 percent of the Syrian officer corps but are concentrated in junior officer ranks; enlisted men are predominantly Sunni conscripts. We believe that a renewal of communal violence between Alawis and Sunnis could inspire Sunnis in the military to turn against the regime. [pg.12]
Regime change and the Muslim Brotherhood
The possibility of the Muslim Brotherhood spearheading another future armed insurgency leading to regime change is given extensive focus. While the document’s tone suggests this as a long term future scenario (especially considering the Brotherhood suffered overwhelming defeat and went completely underground in Syria by the mid-1980’s), it is considered one of the top three “most likely” drivers of regime change (the other scenarios include “Succession Power Struggle” and “Military Reverses Spark a Coup”).
The potential for revival of the Muslim Brotherhood’s “militant faction” is introduced in the following:
Although the Muslim Brotherhood’s suppression drastically reduced armed dissidence, we judge a significant potential still exists for another Sunni opposition movement. In part the Brotherhood’s role was to exploit and orchestrate opposition activity by other organized groups… These groups still exist, and under proper leadership they could coalesce into a large movement… …young professionals who formed the base of support for the militant faction of the Muslim Brotherhood; and remnants of the Brotherhood itself who could become leaders in a new Sunni opposition movement… [pp.13-14]
The Brotherhood’s role is seen as escalating the potential for initially small Sunni protest movements to morph into violent sectarian civil war:
Sunni dissidence has been minimal since Assad crushed the Muslim Brotherhood in the early 1980s, but deep-seated tensions remain–keeping alive the potential for minor incidents to grow into major flareups of communal violence… Excessive government force in quelling such disturbances might be seen by Sunnis as evidence of a government vendetta against all Sunnis, precipitating even larger protests by other Sunni groups…
Mistaking the new protests as a resurgence of the Muslim Brotherhood, the government would step up its use of force and launch violent attacks on a broad spectrum of Sunni community leaders as well as on those engaged in protests. Regime efforts to restore order would founder if government violence against protestors inspired broad-based communal violence between Alawis and Sunnis. [pp.19-20]
The CIA report describes the final phase of an evolving sectarian war which witnesses the influx of fighters and weapons from neighboring countries. Consistent with a 1983 secret report that called for a US covert operation to utilize then US-allied Iraq as a base of attack on Syria, the 1986 analysis says, “Iraq might supply them with sufficient weapons to launch a civil war”:
A general campaign of Alawi violence against Sunnis might push even moderate Sunnis to join the opposition. Remnants of the Muslim Brotherhood–some returning from exile in Iraq–could provide a core of leadership for the movement. Although the regime has the resources to crush such a venture, we believe brutal attacks on Sunni civilians might prompt large numbers of Sunni officers and conscripts to desert or stage mutinies in support of dissidents, and Iraq might supply them with sufficient weapons to launch a civil war. [pp.20-21]
A Sunni regime serving Western economic interests
While the document is primarily a theoretical exploration projecting scenarios of Syrian regime weakening and collapse (its purpose is analysis and not necessarily policy), the authors admit of its “purposefully provocative” nature (see PREFACE) and closes with a list desired outcomes. One provocative outcome describes a pliant “Sunni regime” serving US economic interests:
In our view, US interests would be best served by a Sunni regime controlled by business-oriented moderates. Business moderates would see a strong need for Western aid and investment to build Syria’s private economy, thus opening the way for stronger ties to Western governments. [pg. 24]
Ironically, the Syrian government would accuse the United States and its allies of covert subversion within Syria after a string of domestic bombings created diplomatic tensions during the mid-1980’s.
Dirty tricks and diplomacy in the 1980’s
According to Patrick Seale’s landmark book, Asad of Syria: The Struggle for the Middle East, 1986 was a year that marked Syria’s greatest isolation among world powers as multiple diplomatic crises and terror events put Syria more and more out in the cold.
The year included “the Hindawi affair”—a Syrian intelligence sponsored attempt to hijack and bomb an El Al flight to Tel Aviv—and may or may not have involved Nezar Hindawi working as a double agent on behalf of Israel. The foiled plot brought down international condemnation on Syria and lives on as one of the more famous and bizarre terror conspiracies in history. Not only were Syria and Israel once again generally on the brink of war in 1986, but a string of “dirty tricks” tactics were being utilized by Syria and its regional enemies to shape diplomatic outcomes primarily in Lebanon and Jordan.
In March and April of 1986 (months prior to the distribution of the CIA memo), a string of still largely unexplained car bombs rocked Damascus and at least 5 towns throughout Syria, leaving over 200 civilians dead in the most significant wave of attacks since the earlier ’79-’82 war with the Muslim Brotherhood (also see BBC News recount the attacks).
Patrick Seale’s book speculates of the bombings that, “It may not have been unconnected that in late 1985 the NSC’s Colonel Oliver North and Amiram Nir, Peres’s counter-terrorism expert, set up a dirty tricks outfit to strike back at the alleged sponsors of Middle East terrorism.”*
Consistency with future WikiLeaks files
The casual reader of Syria: Scenarios of Dramatic Political Change will immediately recognize a strategic thinking on Syria that looks much the same as what is revealed in national security memos produced decades later in the run up to the current war in Syria.
When US cables or intelligence papers talk regime change in Syria they usually strategize in terms of exploiting sectarian fault lines. In a sense, this is the US national security bureaucracy’s fall-back approach to Syria.
One well-known example is contained in a December 2006 State Dept. cable sent from the US embassy in Syria (subsequently released by WikiLeaks). The cable’s stated purpose is to explore Syrian regime vulnerabilities and weaknesses to exploit (in similar fashion to the 1986 CIA memo):
PLAY ON SUNNI FEARS OF IRANIAN INFLUENCE: There are fears in Syria that the Iranians are active in both Shia proselytizing and conversion of, mostly poor, Sunnis. Though often exaggerated, such fears reflect an element of the Sunni community in Syria that is increasingly upset by and focused on the spread of Iranian influence in their country through activities ranging from mosque construction to business.
Another section of the 2006 cable explains precisely the same scenario laid out in the 1986 memo in describing the increased “possibility of a self-defeating over-reaction” on the part of the regime.:
ENCOURAGE RUMORS AND SIGNALS OF EXTERNAL PLOTTING: The regime is intensely sensitive to rumors about coup-plotting and restlessness in the security services and military. Regional allies like Egypt and Saudi Arabia should be encouraged to meet with figures like [former Vice President Abdul Halim] Khaddam and [younger brother of Hafez] Rif’at Asad as a way of sending such signals, with appropriate leaking of the meetings afterwards. This again touches on this insular regime’s paranoia and increases the possibility of a self-defeating over-reaction.
And ironically, Rif’at Asad and Khaddam are both mentioned extensively in the 1986 memo as key players during a speculative future “Succession Power Struggle.” [p.15]
An Islamic State in Damascus?
While the 1986 CIA report makes a case in its concluding paragraph for “a Sunni regime controlled by business-oriented moderates” in Syria, the authors acknowledge that the collapse of the Ba’ath state could actually usher in the worst of all possible outcomes for Washington and the region: “religious zealots” might seek to establish “an Islamic Republic”. The words take on a new and special importance now, after the rise of ISIS:
Although Syria’s secular traditions would make it extremely difficult for religious zealots to establish an Islamic Republic, should they succeed they would likely deepen hostilities with Israel and provide support and sanctuary to terrorists groups. [pg.24]
What continues to unfold in Syria has apparently surpassed even the worst case scenarios of intelligence planners in the 1980’s. Tinkering with regime change has proven itself to be the most dangerous of all games.
———-
*Seale, Patrick. Asad of Syria : the struggle for the Middle East (Berkeley, CA : University of California Press, 1989)p.474.
———-
Brad Hoff
Brad is a native Texan and US Marine veteran who after leaving the military began wandering around the Middle East, eventually making Syria his second home. He’s authored multiple stories for his blog Levant Report which gained international attention. Find his writing at Antiwar.com, SOFREP, Foreign Policy Journal, The Canary (UK), and others.
https://www.libertarianinstitute.org
Amnesty International Admits Syrian “Saydnaya” Report Fabricated Entirely in UK
Amnesty Hired Special Effects Experts to Fabricate “Evidence”
Amnesty International’s report lacked any actual evidence, with its presentation consisting instead of admittedly fabricated images, sounds, maps, and diagrams. Amnesty – lacking actual evidence – instead abused its reputation and the techniques of classical deception to target and manipulate audiences emotionally. What Amnesty International is engaged in is not “human rights advocacy,” but rather politically-motivated war propaganda simply hiding behind such advocacy.
Exposing this technique of openly and shamelessly fabricating the summation of an internationally released report – promoted unquestioningly by prominent Western papers and media platforms, including the BBC, CNN, the Independent, and others – prevents Amnesty and other organizations like it from continuing to use the trappings of science and engineering as cover to deliver monstrous lies to the public.
https://off-guardian.org/2017/02/10/amnesty-international-admits-syrian-saydnaya-report-fabricated-entirely-in-uk/
Tiedustelin Amnesty Internationalin (AI) Suomen osastolta Peter Gabrielin 67. syntymäpäivänä, miten AI on vastannut tai vastaa Haywardin ja Turbevillen kritiikkiin AI:n Ihmisteurastamo-raporttia kohtaan ja mikä on AI:n Suomen osaston kanta kyseiseen kritiikkiin.
Saamani vastauksen mukaan, asia oli ollut Suomen osaston johtoryhmän käsittelyssä. Myös Amnestyn sisällä raportista oli jo ehditty keskustella. Vastauksen mukaan Suomen osastolla ei ole mahdollisuutta suoraan vastata kysymyksiini. Osasto on pyytänyt sekä kommentteja Lontoon sihteeristön johdolta. Osasto lupasi palata asiaan heti vastauksen saavuttua.
Tähän päivään (19.2.2017) mennessä en ole saanut luvattua vastausta.
AI:n Syyria-raportista
Tiedoksi:
Olen ollut asiasta yhteydessä AI:n Suomen-osastoon ja saanut kysymyksiini seuraavan kaltaista vastausta:
AI:n Suomen-osaston taholta on oltu kirjeenvaihdossa Lontoon-sihteeristön tutkimus- ja viestintäjohtajin kanssa. Kirjeenvaihto on ”edelleen kesken”. Täydellisempää vastausta on luvassa, mutta se ”voi kestää, koska on muita kiireellisempiä asioita”. Erään maaliskuun lopun kokouksen jälkeen täydellisempi vastaus on odotettavissa.
Vastauksia Suomen osaston taholta kysymyksiini ”tämän hetken tietojen perusteella”:
Suomen osastolla ei ole tietoa, aikooko AI vastata Haywardin ja Turbevillen kysymyksiin. Eli asiaan ei ole saatu ”suoraa kyllä tai ei vastausta”.
Suomen osaston taholta on huomautettu, että Turbevillen tekstin kohdissa AI:n rahoituksesta ja kytköksistä USA:n hallitukseen on paljon virheitä tai vanhentunutta tietoa. Ai:n vuosittaisista noin 200 miljoonan euron tuloista vain pieni murto-osa tulee listassa mainituilta säätiöiltä. (AI:llä on säätiörahoituksen suhteen hyvin tarkat säännöt.) Valtaosa rahoista tulee yksittäisiltä ihmisiltä. Suzanne Nossel lähti AI:stä jo monta vuotta sitten. Hänen aikansa USA:n Amnestyn johdossa jäi hyvin lyhyeksi, koska selvästi hänen ja järjestön linjaukset menivät ristiin.
AI:n Suomen osasto on (ainoana osastona maailmassa) esittänyt kysymyksiä Lontooseen päin ja olettaa saavansa vastauksia. Suomen osaston mielestä asia on tärkeä ja pitää selvittää.
Suomen osastolle tärkeimpiä kysymyksiä ovat:
Onko tutkimusosasto Lontoossa sitä mieltä, että extrapolaatio on AI:lle hyvä tapa tehdä tutkimusta? Tuohon kysymykseen on tullut myöntävä vastaus.
Jatkokysymyksiin (muun ohessa: missä muualla tätä on käytetty ja onko se vakiintunut tapa) ei ole vielä vastattu.
Toinen tärkeä kysymys on, uutisoitiinko raportti oikein, jossa kysymyksen lähtökohta on a) extrapolaatio epävarma tapa tuottaa tietoa, b) extrapolaation perusteella saadaan hyvin leveä väli mahdollisista uhreista (5.000 – 13.000), c) uutisoinnissa luku yksinkertaistetaan muotoon ”jopa 13 000”, joka uutisvälineissä muuttuu absoluuttiseksi luvuksi.
Tähän on saatu vastaukseksi annetut ohjeet tarkkuudesta kyseisen raportin suhteen. Ohjeita ei ole kuitenkaan aina kaikissa maissa noudatettu. Teksti on toisin sanoen muuttunut matkalla. Kun tämä on huomattu, lukuja on korjattu. Asiasta on luvattu perusteellisempaa vastausta.
Nyt on jo 12.5.17 ja Kuosman kertomaa luvatua vastausta ei ole ilmeisesti vieläkään tullut, kun siitä ei ole täällä mitään.
Se on enemmän kuin epäilyttävää yhdessä kaiken sen kanssa, mitä artikkeli ja sen keskustelu on paljastanut.
Vaihtoehtoväki voisi joskus mennä ja pistää 24/7-miekkarin Amnestyn keskeisten paikkojen ympärille.
Lehtosella varmaan ylempänä sama homma. (”Tämän artikkelin kirjoittajana olen hyvin kiinnostunut kirjoittamaan jatkoa, mikäli onnistun saamaan kommenttia/vastinetta nimenomaan Amnesty International USA:lta.”)
Hän muuten kirjoittaa: ”Kuten Tauno tuossa huomauttaa, en usko Suomen Amnestyn juurikaan olevan mistään kansainvälisesti merkittävästä toiminnasta edes oikein osallisena vaan toimivan lähinnä järjestön kampanjoiden levittäjänä Suomessa.”
– Tuo on oleellista asioiden alkuperien yms. selvittelyn kannalta, mutta moraalinen vastuu on tässä tapauksessa levittäjällä suunnilleen sama kuin sylttytehtaalla.
Amnesty menetti uskottavuutensa jo tukiessaan kotimaassaan ”sorrettuja” Pussy Riotin jäseniä, tapaus muuttui farssiksi kun sorretut Helsingissä katosivat ja välillä tämän sorrettujen joukon kokoonpano vaihteli. Jäsenten vaihto olikin helppo toteuttaa kun he yleensä liikkuivat naamioituina, myöskään uskottavuutta ei lisännyt CIA:n toimiminen rahoittajana, eli Pussy Riotin levyn tuottajana.