Vuosi ennen Ali Abdullah Salehin syrjäyttämistä vuonna 2012 ja huolestuneena Jemenin tapahtumista YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman, jonka mukaan kaikkien sotaa käyvien osapuolien tulee pidättäytyä väkivallasta ja pyrkiä rauhanomaiseen vallanvaihtoon.
Helmikuun 21. päivänä vuonna 2012 – vastoin YK:n päätöslauselmaa ja Jemenin perustuslain 108. artiklaa – silloinen varapresidentti Abd Rabbuh Mansur Hadi järjesti presidentinvaalit, joissa oli itse ainoana ehdokkaana ja jonka tuloksena hänestä tuli Jemenin presidentti kahdeksi vuodeksi. Kun shiiakapinallisuus Hadia vastaan maassa vahvistui, hän erosi tammikuussa 2015, mutta pakeni muutamaa kuukautta myöhemmin Saudi-Arabiaan pyytämään apua.
Samana vuonna maaliskuun 26. päivä joidenkin arabivaltioiden sekä Pakistanin muodostama koalitio toteutti Saudi-Arabian komennossa al-Hazm Storm -operaation eli hyökkäsi Jemeniin. Arabivaltioista Marokko, Sudan, Egypti, Qatar, Bahrain, Kuwait ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ottivat osaa operaatioon, ja Somalia salli koalition käyttää sotilastukikohtiaan apuna hyökkäyksessä.
Koalitio väittää hyökkäyksensä syyksi kirjettä, jossa vallasta luopunut Hadi toivoo YK:n ja Saudi-Arabian maavoimien väliintuloa Jemenissä. Toisaalta koalition joukot väittivät kirjeessään YK:lle houthi-kapinallisten havittelevan ylivaltaa Jemenissä käyttääkseen maata tukikohtana vaikutusvaltansa lisäämiselle. Koalitio väitti, etteivät kapinalliset uhkaa pelkästään Jemenin turvallisuutta, vakautta ja suvereeniutta, vaan myös alueen rauhaa ja turvallisuutta sekä kansainvälistä yhteisöä. Kirjeiden perusteella voidaan päätellä, ettei koalitio ole huolissaan Jemenin kansasta, vaan kauhuissaan eräiden muiden maiden vaikutuksesta Jemeniin. Itse asiassa Saudi-Arabia on syvästi huolissaan Jemenin lipumisesta pois Saudien kontrollista, mitä on jatkunut jo useamman perättäisen vuosikymmenen ajan.
Hyökkäys Jemeniin aiheutti erilaisia reaktioita eri maissa: Yhdysvallat, Kanada, Ranska, Iso-Britannia, Israel ja Turkki tukevat invaasiota, kun taas Venäjä, Iran, Irak ja Syyria vastustivat sitä. Kiina ja YK ovat ilmaisseet huolensa hyökkäyksen johdosta. Voimankäytöstä pidättäytyminen on yksi perusperiaatteista, joille kansainvälinen oikeus perustuu. YK:n peruskirjan toisen artiklan [2(4)] mukaan kaikkien jäsenten tulee kansainvälisissä suhteissaan pidättäytyä voimankäytöstä tai sillä uhkaamisesta minkään valtion alueellista loukkaamattomuutta tai poliittista itsenäisyyttä vastaan.
Kieltoon voimankäytöstä on joitakin poikkeuksia, kuten itsepuolustus ja yhteispuolustusjärjestelmä, jotka eivät ole soveltamiskelpoisia Jemenin tapauksessa. Jemen ei ole suorittanut yhtäkään aseellista hyökkäystä koalition jäseniä vastaan. YK:n turvallisuusneuvosto on kyllä päätöslauselmissaan 2201 ja 2216 pitänyt Hadia Jemenin presidenttinä ja viitannut tämän kirjeeseen, jossa hän anoo apua Arabiliitolta (Arab League), mutta näiden päätöslauselmien luotettavuutta on syytä epäillä niiden kansainvälisen oikeuden perustavanlaatuisen periaatteen (ius cogens) vastaisen olemuksen takia. Monet suojattomat jemeniläissiviilit ovat menettäneet henkensä koalition toistuvissa ilmaiskuissa, jotka eivät ole erotelleet kohteitaan.
On väitetty, että maahanhyökkäys tehtiin perustuen Jemenin presidentin kirjeeseen. Hadi ei kuitenkaan ollut Jemenin presidentti kirjeen kirjoittamisen aikaan. Hän oli kabinetteineen jo luopunut vallasta — kansannousun seurauksena, mutta ei vallankaappauksen kaltaisissa oloissa (kuten vaikkapa Haitilla vuonna 1991). Täten hän ei ollut se Jemenin kansan edustaja, joka olisi voinut anoa kansainvälisen yhteisön väliintuloa Jemeniin.
Yhteenvetona näyttää siltä, että koalition sotaoperaatio Jemeniä vastaan ei ollut kansainvälisen oikeuden mukainen. Jemenissä ei ollut käynnissä toisen valtion miehitys kuten Kuwaitissa vuonna 1990, ja toisin kuin Hadi väittää, hän ei menettänyt valtaansa sotilasvallankaappauksessa. Jemenin kansa halusi Hadin pois vallasta, mutta hän tukahdutti kansalaisiaan julmin ottein: esimerkiksi verisenä perjantaina 8.3.2011 yli 50 ihmistä kuoli ja 240 haavoittui.
Sorretun kansan vaatimusten kuuntelemisen sijaan Hadin hallinto yritti tukahduttaa kansalaiset väkivallalla ja joutui useasti kansainvälisten organisaatioiden, kuten Amnesty Internationalin ja YK:n, arvostelun kohteeksi. Hyökkäys Jemenin suvereeniteettia ja alueellista koskemattomuutta vastaan ovat vastoin YK:n peruskirjaa. Humanitäärisen oikeuden vastaisena toimenpiteenä maahantunkeutuminen ei auta luomaan rauhaa alueelle, vaan sen sijaan vahvistaa al-Qaidan kaltaisia terroristiryhmittymiä.
Amir A. Amirshekari on suorittanut kansainvälisen lain tohtorintutkinnon Teheranin yliopistossa ja on Iranin lakimiesliittoon kuuluva asianajaja.
Tämä Johanna Lehtosen tiivistäen suomentama artikkeli on julkaistu alun perin itsenäisen tutkimus- ja mediaorganisaation Global Reasearchin sivustolla otsikolla ”Invasion of Yemen in Blatant Derogation of International Law: Extensive War Crimes Committed”. Tekstilinkit Johanna Lehtosen lisäämiä.
Kuvanmuokkaus: Johanna Lehtonen
Halventaahan se … tai SEKIN… kohti viidakon lakia tässä on jo pitkään menty ja taitaa jopa viidakossakin olla sivistys korkeammalla tasolla kuin näissä sotakiiman saastuttamissa koaliito-maissa jotka irvokkaasti uskovat olevansa sivistyneitä eivätkä näe että ovat Saatanan pauloissa.
Viidakossa ei sentään käydä toisten kimppuun ahneuden saatanallinen kiilto silmissä ja veri suussa kuten nämä nwo-mafian imperiumin rakentajat tekevät.
en ole koskaan ymmärtänyt sotimista enkä varmaan tule sitä ymmärtämäänkään. Monet sodat tuntuvat alkavan jonkin sortin peniskateudesta kun joillakin on jotain mitä minulla ei ole. Joku japanilainen kentsu oli viisas kun tokaisi että viisas on se päällikkö joka sodan välttää.