Saudi-Arabia amerikkalaiskäräjille 9/11-iskuista

Tätä lukiessa aivan ensimmäisenä rupesi jurppimaan se, että suomalaisille ei ole suotu lainmahdollistamaa yhteiskanneoikeutta muuten kuin viranomaisten holhotessa asiaa. Ja siinäkin vain hyvin rajoitetuissa asioissa.

Toteutetaan ihmeessä Suomessakin yhteiskanne lain voimin. Ja mikä estäisi tämän vapaan kanneoikeuden kohdistamisen ulottamista myös vieraisiin valtioihin ja ulkomaisiin toimijoihin, jotka ulottavat rikollista vaikutustaan Suomeen ja suomalaisiin.

Eipä tullut yllätyksenä. Ensin kynitään tietenkin saudeilta rahat ja sitten aikanaan tulee sota. Kyllä zio-masonic mafia homman hoitaa … kaikki aikanaan.
Jospa sittenkin oli niin että saudien ujuttaminen 911 iskuun kuului käsikirjoitukseen?

Hohhoijaa.

Onpahan “vastamedia” taas valloillaan. Luuletteko te todella, että muutama amatööriarabi suoritti Saudi-Arabian tukemana tapahtuman, joka antoi Yhdysvalloille vapaat kädet mellastaa maailmalla terrorismin vastaisen sodan varjolla. Sauditko ne panostivat WTC-7:n? Sauditko räjäyttivät pommin tai ampuivat ohjuksen pentagoniin?

9/11-iskut oli äärimmäisen tärkeä tapahtuma. Sitä suunniteltiin ja harjoiteltiin huolella. Koneet eivät saaneet osua ohi. Lentäjät eivät saaneet muuttaa mieltään.

Koneita eivät ohjanneet keltanokka-arabit vaan ne ohjattiin kohteisiinsa teknologian avulla niin kuin täsmäohjukset – juuri oikeisiin kohtiin.

Jatkakaa vaan sumuttamista…

Nyt ei pidä lentää retkuihin… Ilman Saudiöljyä ”Yenkkilä” on kusessa ilman ryssiä… Mikä akseli nyt on kysymyksessä…?

Lähi-idän mediaa tutkiva instituutti MEMRI, Middle East Media Research Institute, on käänsi ja julkaisi toukokuussa 2016 valittuja pätkiä saudi-arabialaisen lakien tuntijan Katib al-Shammarin artikkelista, joka ilmestyi Lontoossa päämajaansa pitävässä Al-Hayat -päivälehdessä.

Al-Shammari kirjoittaa niiden, jotka seuraavat Yhdysvaltain politiikkaa näkevän sen perustuvan ennakkosuunnitteluun ja tulevaisuudessa esiintyviin todennäköisyyksiin. Yhdysvallat pitää tietoja itsellään käyttääkseen niitä myöhemmin painostuskeinona sopivassa kohtaa, al-Shammari havainnoi jatkaen että kuka tahansa, joka nyt myöhemmin lukee uudelleen Yhdysvaltain [WTC-torneihin tehdyn iskun aikaisen] presidentti George W. Bushin lausuntoja huomannee Bushin myöntäneen että Yhdysvallat olisi voinut miehittää Irakin 1990-luvulla mutta päätti olla tekemättä sitä ja pitää Saddam Husseinin vallassa käyttääkseen häntä neuvotteluvalttinaan muita Persianlahden valtioita vastaan.
Kuitenkin kun shiialaisaalto alkoi vahvistua alueella, Yhdysvallat päätti hankkiutua eroon Saddam Husseinista koska hänen hyödyllisyytensä aika alkoi olla ohi.

Al-Shammarin mukaan WTC-torneihin tehty isku oli Yhdysvaltain itsensä suunnittelema ja toteuttama isku vaikka Yhdysvallat on syyttänyt teosta milloin ketäkin – ensin [Afganistanin] talibaneja ja sen jälkeen Al-Qaidaa, sitten Saddam Husseinia ja nyt Saudi-Arabiaa.

Yhdysvallat ryhtyi iskun jälkeen luomaan median avulla julkista mielipidettä epämääräisestä, vaikeaselkoisesta ja julkisuudessa tarjottujen ”faktojen” takana piileskelevää vihollista, terrorismia, jota jokainen Yhdysvaltain presidentti on vuorotellen syyttänyt omista virheistään, sanoo al-Shammari täsmentäen, että tätä epämääräistä viholliskuvaa – terrorismia – on sittemmin käytetty oikeuttamaan eri maissa tehtyjä likaisia operaatioita. Terrorismi-leima lyötiin muslimeihin ja erityisesti Saudi-Arabiaan.

Hyödyntäen 9/11 -iskua Yhdysvallat aloitti globaalin varustelun, al-Shammari toteaa. ”Jokainen halusi lisää kaikenlaisia aseita puolustautuakseen ja taistellakseen tätä epämääräistä vihollista, terrorismia vastaan, vaikka emme vieläkään ole selvillä tämän vihollisen, josta Yhdysvallat puhuu, tosiolemuksesta – paitsi että Yhdysvallat sanoo sen olevan islamilaista. […] Yhdysvallat pakotti amerikkalaiset valitsemaan kahdesta huonosta vaihtoehdosta: joko elätte rauhan tilassa mutta altistuneina [terrorismin tuomalle] äkkikuolemalle tai näännytte turvallisuuden hankkimisen taakan alle koska maan lähes koko budjetti menee siihen että armeija lähetetään vaikka Marsiin puolustamaan teitä.”

Tällä hetkellä ollaan tilanteessa jossa New Yorkissa toimiva oikeusistuin syyttää Iranin hallitusta 9/11 -iskusta ja Yhdysvaltain hallitus syyttää Saudi-Arabiaa 9/11 -iskusta; ennen uusimpien syyllisten esittelyä iskusta syytettiin peräkkäin talibania, al-Qaidaa ja Irakia, ja kuka on huomisen syyllinen, emme voi tietää, toteaa al-Shammari.

Yhdysvaltain luonteeseen kuuluu, että se ei voi olla olemassa ilman vihollista… esimerkiksi [toista maailmansotaa seuranneena] ajanjaksona, jolloin Yhdysvallat ei taistellut ketään vastaan, Yhdysvallat kehitteli uudentyyppisen sodan, kylmän sodan, ja kun Neuvostoliiton aika päättyi, sen jälkeen kun me muslimit olimme auttaneet amerikkalaisia taistelemalla alueellamme kommunismia vastaan heidän puolestaan, Yhdysvallat alkoi nähdä meidät vihollisina. Yhdysvallat näki tarpeen uudelle viholliselle, ja suunnitteli, organisoi ja toteutti tämän [ts. syytti muslimeja terrorismista]. Tämä ei koskaan lopu ennen kuin Yhdysvallat saavuttaa ne päämäärät joita se on itselleen asettanut, al-Shammari tuskailee.

Kommentti:

Al-Shammarin mielipidekirjoitus liittyy Yhdysvalloissa käytyyn kamppailuun, jossa WTC-tornien iskussa kuolleiden omaiset ovat muodostaneet järjestön (JASTA, Justice Against Sponsors of Terrorism) voidakseen haastaa Saudi-Arabian hallituksen [Yhdysvalloissa]oikeuteen osallisuudestaan iskuun.

New York Times julkaisi huhtikuussa 2016 artikkelin, jossa kerrottiin Yhdysvaltain kongressin tutkimuskomitean vuonna 2002 saaneen tietoja, joiden perusteella Yhdysvalloissa elävät saudivirkailijat avustivat iskun toteuttamisessa.

Kongressi hyväksyi JASTA:n vaateen 17. toukokuuta tänä vuonna. Tämä suututti Saudi-Arabian.

Yhdysvaltain hallituksen halutaan julkistavan tähän asti salassa pitämänsä aineiston 9/11 -iskua koskien.
Saudi-Arabian asema on hankala. Diktatuuri on tähän asti ollut Yhdysvaltain liittolainen mutta osallistuttuaan Venäjää ja Venezuelaa vastaan öljyn hinnoilla käytävään taloussotaan, Saudi-Arabia on menettänyt tulojaan siinä määrin, että sen hyödyllisyys Yhdysvalloille on lakkaamassa, vaikka Saudi-Arabialla on edelleen mittavia sijoituksia kiinteistöomaisuudessa Amerikassa sekä Yhdysvaltain valtionvelkakirjoissa.

Puuttumatta syyllisyyskysymykseen 9/11 -tapauksessa katson al-Shammarin olevan oikeassa siinä, että Yhdysvallat on käyttänyt iskua levittääkseen terrorismin vastaisen sodan (GWOT) koko maapallolle.

Terroristit näyttävät ilmestyvän esiin aina siellä, mihin Yhdysvaltain ulkopoliittiset tarpeet terroristit ohjaavat, Yhdysvaltojen sisällä muslimiterrorismi ei ole uhka eikä ongelma(http://sites.duke.edu/tcths/files/2013/06/Kurzman_Muslim-American_Terrorism_in_2013.pdf), eikä se ole sitä Euroopassakaan(http://thinkprogress.org/world/2015/01/08/3609796/islamist-terrorism-europe/).

Yhdysvallat ei tietenkään ole ainoa valtio joka käyttää likaisia konsteja.

Terrori-iskujen määrä moninkertaistui(https://ourworldindata.org/terrorism/) sen jälkeen kun globaali terrorismin vastainen sota aloitettiin, jos kohta suurin osa iskuista tehdään muualla kuin länsimaissa.

Tilastoista näkyy myös, että muslimiterrorismi kohdistuu yleensä toisiin muslimeihin. Niistä näkyy myös, että suurin osa terrorismia ei ole uskonnollisesti (http://thinkprogress.org/world/2015/01/08/3609796/islamist-terrorism-europe/) motivoitunutta.

Tiedämme nykyisin enemmän siitä, että valtiot rahoittavat ja aseistavat terroristi-ryhmiä (mediakielessä myös ”maltilliset kapinalliset”, ”laillinen oppositio”, ”alueelliset liittolaisryhmät” jne) käyttääkseen näitä omien päämääriensä edistämiseen. Josta syystä nykyään on vaikea erottaa aitoja terrorismi-iskuja valtioiden harjoittamasta synteettisestä terrorismista (false flag -iskut , mustat operaatiot, ”sisällissodat” jne); on mahdollista, että edes eri maiden tiedustelupalvelut eivät enää ole täysin selvillä siitä, mikä on aitoa terrorismia ja mikä ei, koska liikkuvia osia on niin paljon.

Ainakin 9/11 -iskun tekijäksi on, kuten al-Shammarikin toteaa, geo- , valta- ja talouspoliittisista syistä nimetty milloin mikäkin taho.

Lähde:
The Middle East Media Research Institute, MEMRI (19.5.2016) | Article in Saudi daily: U.S. planned, carried out 9/11 attacks – but blames others for them http://www.memri.org/report/en/0/0/0/0/0/0/9202.htm

Vesa ja Riikka paikkasivat artikkelin mainiosti.
Kiitokset teille.

Bush Administration Official: Saudi Ties to 9/11 Hidden to Protect Iraq War Narrative
August 8, 2016
Colonel Lawrence Wilkerson, Chief of Staff to Colin Powell, Says Saudi Leads Never Thoroughly Investigated
By Brian P. McGlinchey

In his September 20, 2001 address to a joint session of Congress, President George W. Bush laid out a defining principle of his nascent war on terror: “We will pursue nations that provide aid or safe haven to terrorism. Every nation, in every region, now has a decision to make. Either you are with us, or you are with the terrorists.”

Even as he spoke those words, however, his administration had already embarked on a course that would mark them as a towering example of U.S. foreign policy hypocrisy. The Bush White House would soon present false claims linking 9/11 to Iraq, while simultaneously hiding credible evidence implicating Saudi Arabia—evidence summarized in the final, 28-page chapter of a 2002 joint congressional intelligence inquiry into 9/11.

Bush demanded the 28 pages be kept from the American public, and it’s increasingly clear why: As former State Department official Lawrence Wilkerson tells 28Pages.org, to a White House bent on selling an invasion of Iraq, compelling evidence of Saudi complicity in the attacks was an unwelcome distraction.

“You Talked About It At Your Peril”

“They wanted to go to war with Iraq. Anything that supported al Qaeda connections with Baghdad, therefore, was good. Saudi Arabia just confused things so keep that out of it,” says Wilkerson, who served in the Bush administration as chief of staff to Secretary of State Colin Powell. “That wasn’t so much an effort to protect the Saudis, I don’t think, as it was an effort to justify the war with Iraq.”

The chilling effect on discussion of Saudi government links to 9/11 wasn’t confined to public statements—Wilkerson says the topic was taboo even within the Bush administration.

“It was verboten. It really was. You talked about it at your peril. You understood that the White House was going to close down anything associated with that sort of talk, so to what avail were you going to do it. I think one of the byproducts of (Vice President Dick) Cheney’s unprecedented eleven visits to CIA was to impress upon the most prominent of the intelligence agencies—and of course the Director of Central Intelligence himself—that you don’t want to go there,” says Wilkerson.

In other words, Saudi Arabia’s absence from the official 9/11 narrative was deliberate: “It wasn’t just passivity, it was action to prevent that from becoming a message,” he says.

To Wilkerson, the 28 pages—which detail direct and indirect links from the hijackers and other al Qaeda members to various Saudi government employees and even the Saudi ambassador to the United States—point to at least some degree of Saudi government attachment to the 9/11 attack.

“All of these people probably were agents of Saudi intelligence in addition to being the sort of suspicious characters, or more than just suspicious characters, associated with al Qaeda. If they were working for Saudi intelligence, don’t tell me the government or some institutional aspect of the government didn’t know about it,” says Wilkerson, who retired from the Army as a colonel before serving in the State Department.

Real Intelligence Suppressed, Phony Intelligence Elevated

Regardless of how strong the evidence pointing toward Saudi Arabia, Wilkerson says Cheney effectively dampened discussion of it—even within the intelligence community that was charged with rooting out those who enabled 9/11.

“My first meeting with (CIA director) George Tenet out at Langley when we were getting ready to get going on Powell’s presentation to the United Nations reinforced that in spades, by simply having John Hannah from the vice president’s office start everything off with his clipboard that was jam-packed with ‘Scooter Libby’s smorgasbord,’ as John called it, from which we could pick and choose as we wanted—except his saying there’s nothing in here about Saudi Arabia and Saudi Arabia will not be discussed,” says Wilkerson. (Libby was Cheney’s chief of staff.)

As they prepared that pivotal address, Wilkerson says he and Powell were under constant pressure to include claims that al Qaeda was linked to the Iraqi government.

“You couldn’t kill it. We tried. We put a stake in that ten times, and it kept raising its head. The vice president would not turn it loose,” says Wilkerson. “That’s part of why they tortured people to try to and get more information on the connections between al Qaeda and Baghdad. It’s part of why they shifted their interrogation focus away from another attack on the United States to connections between al Qaeda and Baghdad—and anything that reinforced that, anything that made their case for war more ‘legitimate’ and more acceptable to the American people, they wanted.”

Days before the UN speech, Powell’s agitation over being pressured to include dubious information in the speech boiled over, said Wilkerson, and the two agreed to remove any content linking al Qaeda to Iraq.

The decision would be reversed in short order. As Wilkerson related to former CIA analyst Ray McGovern for a piece at Consortium News, “Within an hour, [CIA Director George] Tenet and [CIA Deputy Director John] McLaughlin dropped a bombshell on the table in the [CIA] director’s conference room: a high-level al Qaeda detainee had just revealed under interrogation substantive contacts between al Qaeda and Baghdad, including Iraqis training al Qaeda operatives in the use of chemical and biological weapons.”

The DIA Disbelieved al-Libi’s Claim About Iraq—A Year Before the Tenet Urged its Inclusion in UN Brief

DIA Memo Disputes al-Libi Claim About Iraq—A Year Before Tenet Urged Its Inclusion in UN Brief

Powell ordered it to be added to the presentation. Later, well after Powell had presented it to the United Nations assembly and the world, the two would learn the claim was extracted a year earlier from detainee Ibn al-Sheikh al-Libi via torture at the hands of the Egyptians, and that the Defense Intelligence Agency gave it little credibility.

Al-Libi recanted the statement and died in a Libyan prison in 2009 of a reported suicide, but the tortured “evidence” had already served its terrible purpose: A September 2003 poll found that 69% of Americans felt it was likely Hussein was personally involved in the 9/11 attack.

Wilkerson has been an outspoken critic of U.S. torture of detainees; reflecting on the idea of torture to extract false intelligence, he described it as “even more heinous. It was not the lesser evil to prevent the greater evil, it was the lesser evil to enable the greater evil, because Iraq was the most catastrophic strategic decision in the post-World War II era, and that is a real powerful statement, because Vietnam was that before Iraq.”

“Vietnam in some sense is understandable as a theater in the Cold War that was badly misinterpreted,” he continues. “Iraq simply has no way of being understood. You have to lie, cheat and steal, as the neoconservatives are constantly doing, to explain Iraq. Iraq unleashed al Qaeda in Iraq. It unleashed ISIS. It unleashed everything that is happening that is destabilizing right now in western Asia.”

Wilkerson relates a recent encounter that drives home the impact of the 2003 Iraq invasion: “A Jordanian prince said to me recently, ‘Go back to your country and tell your old boss—I know him well—that there is an Iraqi or Syrian family in every single Jordanian household, including the royal household. Go back and tell him that that is massively destabilizing and you are responsible.’”

Saudi Leads Never Pursued

There are, of course, two sides to the coin of post-9/11 Bush-Cheney duplicity: At the same time the administration falsely implied an Iraqi link to the attacks, it suppressed the broad evidence of Saudi connections detailed in the 28 pages.

Seeking to discredit those pages, the U.S. and Saudi governments and 9/11 Commission chairs Lee Hamilton and Tom Keane have claimed the commission thoroughly investigated the various circumstances in the 28 pages before concluding that—in the words of the its final report—it “found no evidence that the Saudi government as an institution or senior Saudi officials individually funded” al Qaeda.

Wilkerson isn’t buying it.

“It’s utter hogwash with regard to the entire set of circumstances surrounding 9/11 in my view,” says Wilkerson. “As far as I know, there never was an official investigation of so many of the things that are intimated in there, not least of which is a really hard look by the intelligence community at the ultimate question of (Saudi) government knowledge, government direction, even government strategy associated with the Salafist movement in general but, more specifically, organizations like al Qaeda.”

Wilkerson says the 9/11 Commission’s avoidance of troubling conclusions about Saudi Arabia was pre-ordained with the selection of Philip Zelikow as its executive director. Zelikow had previously co-authored a book with Bush National Security Advisor Condoleezza Rice, served on the Bush transition team and had even written an articulation of Bush’s preemptive war doctrine that was issued in 2002 under the president’s signature.

“It was clear to me from the very beginning that he was there as a control agent. I didn’t know how definitively he would control the process until later,” says Wilkerson.

“He was tuned into the administration. He was tuned into what the administration wanted and he made sure that people who would pontificate later that they were totally independent, like Lee Hamilton and others, were in fact following the script. That’s understandable from a political point of view, but from an accountability point of view and even more so from a national security point of view, it’s damnable,” he says.

“You watch these things happen, and you understand why they’re happening from the perspective of the institutions with which you’re involved, the government with which you’re involved, but you never dream the extent to which these things will go in the long run and how much history, such as it is, depends upon their efforts and often times is distorted by their efforts.”

https://28pages.org/2016/08/08/former-bush-administration-official-saudi-ties-to-911-hidden-to-protect-iraq-war-narrative/
¤
Bush Terror Elite Wanted 9/11 to Happen
by John Pilger
12.12.2002

Two years ago a project set up by the men who now surround George W Bush said what America needed was ”a new Pearl Harbor”. Its published aims have, alarmingly, come true.

The threat posed by US terrorism to the security of nations and individuals was outlined in prophetic detail in a document written more than two years ago and disclosed only recently. What was needed for America to dominate much of humanity and the world’s resources, it said, was ”some catastrophic and catalysing event — like a new Pearl Harbor”. The attacks of 11 September 2001 provided the ”new Pearl Harbor”, described as ”the opportunity of ages”. The extremists who have since exploited 11 September come from the era of Ronald Reagan, when far-right groups and ”think-tanks” were established to avenge the American ”defeat” in Vietnam. In the 1990s, there was an added agenda: to justify the denial of a ”peace dividend” following the cold war. The Project for the New American Century was formed, along with the American Enterprise Institute, the Hudson Institute and others that have since merged the ambitions of the Reagan administration with those of the current Bush regime.

One of George W Bush’s ”thinkers” is Richard Perle. (…)
Perle is one of the founders of the Project for the New American Century, the PNAC. Other founders include Dick Cheney, now vice-president, Donald Rumsfeld, defence secretary, Paul Wolfowitz, deputy defence secretary, I Lewis Libby, Cheney’s chief of staff, William J Bennett, Reagan’s education secretary, and Zalmay Khalilzad, Bush’s ambassador to Afghanistan. These are the modern chartists of American terrorism. The PNAC’s seminal report, Rebuilding America’s Defences: strategy, forces and resources for a new century, was a blueprint of American aims in all but name. Two years ago it recommended an increase in arms-spending by $48bn so that Washington could ”fight and win multiple, simultaneous major theatre wars”. This has happened. It said the United States should develop ”bunker-buster” nuclear weapons and make ”star wars” a national priority. This is happening. It said that, in the event of Bush taking power, Iraq should be a target. And so it is.

As for Iraq’s alleged ”weapons of mass destruction”, these were dismissed, in so many words, as a convenient excuse, which it is. ”While the unresolved conflict with Iraq provides the immediate justification,” it says, ”the need for a substantial American force presence in the Gulf transcends the issue of the regime of Saddam Hussein.” How has this grand strategy been implemented? A series of articles in the Washington Post, co-authored by Bob Woodward of Watergate fame and based on long interviews with senior members of the Bush administration, reveals how 11 September was manipulated.

On the morning of 12 September 2001, without any evidence of who the hijackers were, Rumsfeld demanded that the US attack Iraq. According to Woodward, Rumsfeld told a cabinet meeting that Iraq should be ”a principal target of the first round in the war against terrorism”. Iraq was temporarily spared only because Colin Powell, the secretary of state, persuaded Bush that ”public opinion has to be prepared before a move against Iraq is possible”. Afghanistan was chosen as the softer option. If Jonathan Steele’s estimate in the Guardian is correct, some 20,000 people in Afghanistan paid the price of this debate with their lives.

Time and again, 11 September is described as an ”opportunity”. In last April’s New Yorker, the investigative reporter Nicholas Lemann wrote that Bush’s most senior adviser, Condoleezza Rice, told him she had called together senior members of the National Security Council and asked them ”to think about `how do you capitalise on these opportunities'”, which she compared with those of ”1945 to 1947”: the start of the cold war. Since 11 September, America has established bases at the gateways to all the major sources of fossil fuels, especially central Asia. The Unocal oil company is to build a pipeline across Afghanistan. Bush has scrapped the Kyoto Protocol on greenhouse gas emissions, the war crimes provisions of the International Criminal Court and the anti-ballistic missile treaty. He has said he will use nuclear weapons against non-nuclear states ”if necessary”. (…)

In the Los Angeles Times, the military analyst William Arkin describes a secret army set up by Donald Rumsfeld, similar to those run by Richard Nixon and Henry Kissinger and which Congress outlawed. This ”super-intelligence support activity” will bring together the ”CIA and military covert action, information warfare, and deception”. According to a classified document prepared for Rumsfeld, the new organisation, known by its Orwellian moniker as the Proactive Pre-emptive Operations Group, or P2OG, will provoke terrorist attacks which would then require ”counter-attack” by the United States on countries ”harbouring the terrorists”.

In other words, innocent people will be killed by the United States. This is reminiscent of Operation Northwoods, the plan put to President Kennedy by his military chiefs for a phoney terrorist campaign — complete with bombings, hijackings, plane crashes and dead Americans — as justification for an invasion of Cuba. Kennedy rejected it. He was assassinated a few months later. Now Rumsfeld has resurrected Northwoods, but with resources undreamt of in 1963 and with no global rival to invite caution. You have to keep reminding yourself this is not fantasy: that truly dangerous men, such as Perle and Rumsfeld and Cheney, have power. (…)

”Our position” is code for lying. Certainly, as a journalist, I have never known official lying to be more pervasive than today. We may laugh at the vacuities in Tony Blair’s ”Iraq dossier” and Jack Straw’s inept lie that Iraq has developed a nuclear bomb (which his minions rushed to ”explain”). But the more insidious lies, justifying an unprovoked attack on Iraq and linking it to would-be terrorists who are said to lurk in every Tube station, are routinely channelled as news. (…)

This corruption makes journalists and broadcasters mere ventriloquists’ dummies. An attack on a nation of 22 million suffering people is discussed by liberal commentators as if it were a subject at an academic seminar, (…).

The issue for these humanitarians is not primarily the brutality of modern imperial domination, but how ”bad” Saddam Hussein is. There is no admission that their decision to join the war party further seals the fate of perhaps thousands of innocent Iraqis condemned to wait on America’s international death row. Their doublethink will not work. (…)
———-
John Pilger was born and educated in Sydney. he has been a war correspondent, film-maker and playwright. Based in London, he has written from many countries and has twice won British journalism’s highest award, that of `Journalist of the Year’, for his work in Vietnam and Cambodia. Among a number of other awards he has been `International Reporter of the Year’ and winner of the `United Nations Association Media Prize’. For his broadcasting, he has won an `American Television Academy Award’, an `Emmy’ and the `Richard Dimbleby Award’, given by the British Academy of Film and Television Arts.
#
”Pilger’s strength is his gift for finding the image, the instant that reveals all: he is a photographer using words instead of a camera.”
–Salman Rushdie

”John Pilger is fearless. He unearths, with steely attention to facts, the filthy truth, and tells it as it is . . . I salute him.”
–Harold Pinter

https://ratical.org/ratville/CAH/BushTE.html

Aina kun nämä iskut toteutetaan päivinä, joissa kummittelee nämä talismaaniset mestariluvut 11 ja 22, ei tarvitse edes arvata etteikö kyseessä ole false flag ja toteuttajana valtio sekä sen tiedustelupalvelu. Lontoon 322 (skull ja bones) tapahtui 22.3.2017. Kuuluisin on tämä syyskuun 911 joka tapahtui 11.9.2001 ja kun päivämäärän numerot laskee yhteen, saadaan luku viisi joka symboloi numerologiassa vapautta ja joka menetettiin silloin. 911 jälkeen muualla tapahtuneet iskut ovat noudattaneet samaa kaavaa ja aina osoitettavissa muun tahon järjestämäksi ketä syytetään ja usein syylliset on kaksi muslimiveljestä joiden upouudet passit tai henkkarit löytyy jostain kumman syystä aina pakoautosta tai tapahtumapaikan läheisyydestä.

Tällä tasolla mennään…voiko maailmassa enää odottaa mitään hyvää kun tällainen rikollinen rosvojoukko riehuu vapaana ja on kaappaamassa kaiken omaan hanskaansa…
Pentagon Paid PR Firm Over $500 Million to Create Fake Terrorist Videos
“We need to make this style of video and we’ve got to use Al-Qaeda’s footage . . . We need it to be 10 minutes long, and it needs to be in this file format, and we need to encode it in this manner.”
The global war on terrorism is a US undertaking, which is fake, it’s based on fake premises. It tells us that somehow America and the Western world are going after a fictitious enemy, the Islamic state, when in fact the Islamic state is fully supported and financed by the Western military alliance and America’s allies in the Persian Gulf. . . . They say Muslims are terrorists, but it just so happens that terrorists are Made in America. They’re not the product of Muslim society, and that should be abundantly clear to everyone on this floor. . . . The global war on terrorism is a fabrication, a big lie and a crime against humanity.
http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=148977

Just. Jokaisesta salaliittoteorian tuloksista löytyy aina priima kunnossa olevat kiiltävät passit, vaikka tornien romussakin teräspalkit sulivat, ja sula metalli kiehui monta päivää. En tiedä jos kukaan muu teki saman huomion niissä kuvissa, jotka oli ”tuotettu välittömästä tapahtumien alkuvaiheessa”. Miten voi alumiini-
kori-valmisteinen matkustajakone tunkeutua paksuin teräspalkein rakennetun rakennuksen läpi, tullen
ehjänä vastakkaisen seinän lavistäen, ulkoilmaan aivan selvästi nähtäväksi, ohjaamo ehjänä ? Se on
mahdottomuus. Koko 9-11 rikoksessa on liian paljon aukkoja, joita ei enää ole luvallista tutkia. Hollywoodin
kuvaus-tekniikalla on paljon ”nobelin arvoista” materiaalia mukana. Senaikaisten puhelimien lennon aikana
yhteys maahan oli mahdottomuus, kuitenkin joku soitti sieltä ilmoista muka kotiväelleen ? BS on voimaa.

Bush”W” pääsi kuin koira veräjästä, ja Dick Cheney painui myyrän koloonsa maan alle. Mainitsen tämän vielä viimeisen kerran ? New Jerceyn puolella kerrostalossa sitä menoa seurasi eräs nainen kiikareillaan, ja huomasi myöskin kadulle pysäköidyn pakettiaton katolle kiivenneet nuoret miehet, joilla oli syytä juhlia tornien tuhoa räjähtein. Nainen soitti poliisille, josta johtui miesten pidätys. He osoittautuivat olevan ”ISRAELIN kansalaisia”? Nyt pitää löytää vastaus, ”MIKSI ISRAELILAISET JUHLIVAT murhaajien tuloksia”, jos he eivät ole siinä mukana ? Nuoret miehet palasivat takaisin Israeliin, ilman mitään syytöksiä. MOSSAD teki työn taidokkaasti, eikä siinä tarvittu BIN-LADENIA.