On selvää ja luonnollista, että ihmisen ja yhteiskunnan on ensin turvattava oma fyysinen toimeentulonsa. On rakennettava asunto, hankittava ruokaa ja vaatteita sekä pidettävä huolta lasten ja nuorten koulutuksesta, terveydenhuollosta ja siitä, että kaikki pääsevät mahdollisuuksiensa mukaan työllään osallistumaan yhteisen todellisuuden luomiseen.

Tässä me suomalaiset olemme kuluneen sadan vuoden aikana onnistuneet erinomaisesti ihan koko maailman mitassa. Kaikkien taloudellisten, tilastollisten ja materialististen mittareiden mukaan meillä on kaikki hyvin, aivan erinomaisesti. Ja silti Suomi on kriisissä.

Mikä mättää, mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa?

Riittääkö ahneus yhteiskunnan toiminnan perustaksi?

Yhä useammat suomalaiset kokevat syrjäytyvänsä eivätkä enää jaksa loputonta kilpailua toisiaan ja maailmaa vastaan. He eivät enää koe itseään tärkeiksi ja tarpeellisiksi, sillä heidän elämästään on tullut pelkkää taloudellisen voiton tavoittelua, jossa vain harvat menestyvät ja loppujen on kamppailtava menestyvien pöydiltä tippuvista muruista.

Pitkittynyt taloudellinen ja poliittinen lama ja hätä vaivaa maata, joka on kuitenkin monella inhimillisellä mittarilla – kuten koulutus ja terveydenhuolto – katsoen vielä yksi maailman arvostetuimmista valtioista. Suomi ei voi hyvin, eivätkä suomalaiset ole järin tyytyväisiä elämäänsä, vaikka näennäisesti kaikki onkin niin hyvin.

Onko syynä inhimillinen näköalattomuus ja aatteellinen vaihtoehdottomuus? Onko vapaa markkinatalous, jonka yksipuolista voittokulkua me olemme viimeisen 22 vuoden aikana saaneet EU:n jäsenenä kokea, tulossa tiensä päähän?

Tuottaako taloudellisen voitontavoittelu kaiken yhteiskunnallisen toiminnan perustana enää kaivattua inhimillistä hyvinvointia, vai onko se jo kääntynyt itseään vastaan tuottamaan ahdistusta ja pahoinvointia? Onko todella viisasta käyttää samaa taloudellista mittaria koko yhteiskunnan ainoana arvopohjana?

Riittääkö avoimesti tunnustettu voiton maksimointi, eli yksinkertaisesti ahneus, kaiken tekemisemme ja kaiken yhteisen toimintamme perustaksi? Ovatko yritystoiminta, koulutus, kulttuuri, terveydenhuolto ja poliittiset päätökset todella mitattavissa vain ja ainoastaan taloudellisin mittarein?

Ahneuden hegemonia

Neuvostoliiton kommunistisen unelman kaatumisen ja kylmän sodan loppumisen jälkeen ovat yhteiskunnastamme ja maailmastamme vähitellen kadonneet vaihtoehdot. Yksilöiden ja rahan vapaa liikkuvuus sekä voiton ja menestyksen tavoittelu maailmanlaajuisella kentällä on muodostunut ainoaksi kasvun ja tavoittamisen kohteeksi.

Kaikki poliittinen toiminta niin Suomen, Euroopan kuin maailmankin mitassa on keskittynyt vapauttamaan yritystoimintaa ja rahan liikkeitä kaikista mahdollisista esteistä. Talouselämän vapaudesta kaikilla mahdollisilla tasoilla ja aloilla on tullut yhteiskunnallisen päättämisen ainoa lähtökohta ja päämäärä.

Yksilön vapaudeksi on jäänyt loputon kilpailu kaikkia muita yksilöitä vastaan talouden ja voitontavoittelun yhä kiihtyvässä oravanpyörässä. Näinkö tässä piti käydä?

Jos yhä suuremman vaurauden tavoittelu ei sittenkään ole kaiken yksilöllisen ja yhteiskunnallisen toiminnan tärkein päämäärä, niin mikä sitten voisi olla? Kulunut vuosisata tuntuu todistaneen, että muita hyviä ja tavoiteltavia vaihtoehtoja ei ole.

Ensin kansallissosialismin nousu ja tuho leimasi kaiken kansallisen edun tavoittelun natsismiksi, väkivaltaiseksi oman rajallisen edun tavoitteluksi, joka perustui oman kansan ylemmyyteen ja muiden alemmuuteen. Eihän se ole soveliasta!

Sitten kommunismin ja sosialismin nousu ja tuho leimasi kaiken yhteisöllisyyteen ja yhteiseen hyvään perustuvan toiminnan kommunismin julmalla leimalla. Siihenkään suuntaan ei ole menemistä!

Ja niin jäljelle jäi vain vapaan ja demokraattisen markkinatalouden aate, joka voittamalla kaksi – julmaa ja diktatuurista – vaihtoehtoaan oli todistanut itsensä ainoaksi oikeaksi ja mahdolliseksi yhteiskunnallisen toiminnan perustaksi.

Jäljelle jäi vain kaikkien kilpailu kaikkia vastaan.

Kolme totista yritystä toteuttaa vanhoja, hyviä ideoita

Kun katsoo tarkemmin niin kansallissosialismia, kommunismia kuin nykyistä markkinatalouttakin löytyy niistä paljon yhteisiä piirteitä. Kaikki kolme ideologiaa saavat inhimillisen voimansa ja houkutuksensa Ranskan vallankumouksessa 1789 ilmaistusta iskulauseesta:

Vapaus, veljeys ja tasa-arvo!

Ihmiset kokevat nämä aatteet tärkeiksi, ne ovat tosia, mutta kun niitä toteutetaan elitistisen diktatuurin avulla niin ajaudutaan vain väkivaltaiseen kaaokseen ja sotaan – kuten kävi Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.

Eikö natsismi perustunut juuri ihmisten luonnollisen veljeyden eli kansallisen ykseyden kaipaukseen? Ja eikö kommunismi taas perustunut meidän inhimilliseen haluumme olla tasa-arvoisia naapurimme kanssa? Ja mikä muu kuin kaikkien ihmisten kaipaama vapaus on meidän nykyisen markkinataloutemme aatteellisena perustana?

Kaikkia kolmea ideologiaa me olemme erehtyneet toteuttamaan elitistisen eli pienen johtoryhmän saneleman diktatuurisen politiikan avulla ja kautta, mikä ei voi lopulta johtaa muuhun kuin ahdistukseen ja hätään, sotaan ja kaaokseen.

Natsien valta perustui voimakkaaseen valtioon, jota johdettiin suuryritysten taloudellista etua silmällä pitäen, sekä äärimmäisen taitavaan propagandaan ja mahtavaan sotakoneistoon, joiden avulla niin omat kansalaiset kuin naapurikansatkin houkuteltiin, voitettiin tai pelotettiin oman veljeyden ideologian puolelle.

Kommunistien valta perustui voimakkaaseen valtioon, jota johdettiin suuryritysten taloudellista etua silmällä pitäen, sekä äärimmäisen taitavaan propagandaan ja mahtavaan sotakoneistoon, joiden avulla niin omat kansalaiset kuin naapurikansatkin houkuteltiin, voitettiin tai pelotettiin oman tasa-arvon ideologian puolelle.

Markkinatalouden valta perustuu voimakkaaseen valtioon, jota johdetaan suuryritysten taloudellista etua silmällä pitäen, sekä äärimmäisen taitavaan propagandaan ja mahtavaan sotakoneistoon, joiden avulla niin omat kansalaiset kuin naapurikansatkin houkutellaan, voitetaan tai pelotellaan oman vapauden ideologian puolelle.

Kaikkien näiden kolmen aatteen – natsismin, kommunismin ja markkinatalouden – ideologisena perustana ja inhimillisesti oikeuttavana unelmana on yksi osa Ranskan vallankumouksen syvästi ihmismieliin vetoavasta iskulauseesta ”Vapaus, veljeys ja tasa-arvo!”.

Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla

Kaksi hyvin selkeätä epäonnistumista historiassa ja kolmaskin alkaa jo olla näkyvissä ja koettavissa. Autoritaarinen pakottaminen kohti inhimillisten perusunelmien toteuttamista ei vain toimi, ei vaikka koko maailman voimin yrittäisi. Tarvitaan jotain muuta, jokin muu perusta
kaikelle inhimilliselle toiminnalle.

Kaikki nuo edellä mainittua ideologiaa pyrkivät kohti oman aatteensa toteutumista. Ne loivat kukin oman ihanteensa, jonka toteuttamiseksi kaikki mahdolliset keinot olivat oikeutettuja ja sallittuja. Ihanne ei tosin koskaan toteutunut, mutta sitä kohti kuljettiin kaikkea inhimillistä ja elävää rajusti hyväksikäyttäen.

Oman ainoan oikean ideologian toteuttamisen välineenä oli niin taloudellinen, poliittinen kuin sotilaallinenkin taistelu, voitto ja tappio. Tuloksena kaikesta tavoittelusta oli inhimillistä hätää, murhetta, kärsimystä ja ahdistusta sekä valtavia taloudellisia voittoja.

Ja kaikki tämä tapahtui ajassa, eli kuljettiin kohti vapautta, veljeyttä tai tasa-arvoa, jotka eivät koskaan todella toteutuneet elävän yksilön tasolla, sinussa ja minussa.

Miten kaiken tämän yrittämisen ja pakottamisen jälkeen voisi vielä löytyä jotain todella uutta ja inhimillista, jotain yhteistä ja jaettua, mikä todella johtaisi yhteisten inhimillisten unelmiemme toteutumiseen niin elämämme arjessa kuin yhteiskunnallisessa todellisuudessamme?

Elämä on, ja me olemme elämässä yhtä

Jokainen ihminen elää, jokainen ihminen ilmaisee elämää omalla ainutlaatuisella tavallaan ja jokaisen ihmisen elämää ylläpitää sydämen syke. Tässä elämän ihmeessä me olemme kaikki yhtä, kaikki samassa elämän ajassa, juuri nyt. Elämä on läsnä vain nyt, vain tässä loputtomasti toistuvassa hetkessä, jossa meidän kaikkien sydämet lyövät yhtä aikaa, juuri nyt.

Elämä on, ja me kaikki olemme tasavertaisia veljiä ja siskoja sen suuressa sylissä, joka antaa meille kaikille loputtoman vapauden ilmaista itseämme omalla erityisellä tavallamme. Elämä – tuo suuri tuntematon ja tieteelle vielä tavoittamaton – kantaa meitä kaikkia avaruuden ääriin jatkuvassa rakkaudessaan.

Mitä jos minä olisinkin jo lähtökohtaisesti vapaa eli vapaus on jo minun luonnollinen ominaisuuteni, jota minun vain tulee opetella käyttämään ja toteuttamaan maailmassani?

Mitä jos sinä perimmältäsi todella olisit minun veljeni ja sisareni eli veljeys välillämme on sekin tosiasia, jonka toteutumista voimme yhdessä harjoitella maailmassamme?

Ja mitä jos me olisimme omassa erilaisuudessamme ja monimuotoisuudessamme ehdottoman tasa-arvoisina ja vertaisina luomassa omanlaistamme todellisuuttamme tässä yhteisessä maailmassamme?

Eli mitä jos Vapaus, veljeys ja tasa-arvo onkin totta jo tässä hetkessä, juuri nyt?

Mitä kaipaa elämä meissä? Mitkä ovat jokaisen ihmisyksilön syvät yhteiset tarpeet ja perimmäiset tunteet? Eli mitä sinä todella haluat, mitä minä? Kaikkea sitä rahaa, mainetta ja materiaa, jota maailma meille tarjoaa, vai jotain muuta? Mitä minä todella tarvitsen, mitä elämä minussa kaipaa?

Kun synnyin halusin tulla nähdyksi ja kohdatuksi. Kaipasin äitini lämmintä syliä, hänen ravitsevaa rintaansa ja hänen rakastavaa katsettaan. Kaipasin isäni hyväksyvää naurua ja iloa, hänen leikkiään ja loputtoman vakaata huolenpitoaan. Kaipasin rakkautta ja iloista yhteyttä läheisiini ja maailmaani.

Ja minä petyin aivan niin kuin sinäkin, sillä lähimmäiseni olivat omien inhimillisten huoliensa ja pelkojensa vallassa eivätkä he aina ehtineet nähdä minua ja rakastaa niin kuin olin odottanut. He olivat kaikki tavoittamassa omia unelmiaan – kaipaamassa kaikkea sitä, mihin heidän maailmansa heidät kulloinkin houkutti. Siksi he eivät pystyneet minun rakkaudellisia odotuksiani täysin täyttämään.

He eivät oravanpyörässään pystyneet antamaan elämälle minussa sitä, mitä se luonnollisesti kaipasi: iloa, rauhaa, rakkautta ja hellää kohtaamista.

Minustakin kasvoi vanhempieni ja maailmani kaltainen tavoittelija, joka tottui juoksemaan maailman oravanpyörässä tavoitellen niitä taloudellisia ja materiaalisia unelmia, jotka meille kaikille oli annettu kuin puuttuvan ilon, rauhan ja rakkauden korvikkeiksi.

Minustakin kasvoi markkinatalouden kasvatti – kuluttaja, joka koetti epätoivoisesti materiaa keräämällä ja itseään myymällä tavoittaa kaiken sen mitä oli jäänyt kaipaamaan: iloa, rauhaa, rakkautta ja hellää kohtaamista.

Ihmisessä on vapaus, veljeys, tasa-arvo

Me kaikki kaipaamme sitä, mikä on meidän oma perimmäinen luontomme. Me haluamme vahvistusta sille rakkaudelle, joka meissä iloisena etsii omaa viisasta ja rauhanomaista ilmaisuaan, ja sille elämän ihmeelliselle ykseydelle, joka meitä kaikkia kantaa.

Me kaikki kaipaamme elämän syvien tarpeiden tyydyttämistä: ilon, rakkauden ja yhteisöllisen kohtaamisen kokemusta. Me kaikki kaipaamme sitä, mitä me todella olemme kaikkien vaivojemme, pelkojemme ja ahdistuksiemme pilven takana, kaikkia niitä kantamassa.

Me kaipaamme syvää kohtaamista, ilon ja rakkauden kokonaista jakamista, vertaistemme ja kaltaistemme kanssa.

Tämä markkinoiden maailma ei sitä meille koskaan anna, se ei siitä mitään tiedä, mutta voin löytää kaiken tuon omasta itsestäni, siitä elämän lähteestä, joka meissä kaikissa kaikkea kantaa. Voin kääntää katseeni elämään itsessäni, sydämeni ihmeelliseen sykkeeseen – ja tunnustella sen tahdissa uutta inhimillistä tointa, uutta tekemisen tapaa ja elämän kokonaisuuden ilmaisua.

Minä voin löytää itsestäni ja omasta sydämestäni sen kaiken inhimillisyyden perustan, jota nöyrästi kuulemalla myös maailma ympärilläni lopulta muuttuu. Me löydämme yhteisen elämän kaiken tekemisemme perustaksi ja luomme uusia yrityksiä ja yhteisöllisen tekemisen muotoja ilmaisemaan meidän elämässämme käytännössä läsnä olevaa vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa.

Siinä se, sinussa ja minussa, elämä itse!

¤
Klaus Rahikainen on Karkussa Tampereen seudulla asuva kirjailija ja elämäntutkija.
¤

Kuva & kuvanmuokkaus:
Johanna Lehtonen

30 KOMMENTTIA

  1. Toisin kuin niukkuudesta ja ihmisongelmista elinvoimansa saava nykykulttuurimme, joka pyrkii turruttamaan ajattelun ja vetämään ihmisiä henkisesti alaspäin, tulevaisuuden yhteiskunta luo kokonaan toisenlaiset edellytykset paitsi fyysiselle hyvinvoinnille myös henkiselle kasvulle ja kehitykselle.

    Vaikka muutos edellyttääkin ihmisiltä tietynlaista yhteiskunnallisen tietoisuuden kasvua ja ajattelutavan muutosta, ei kyse silti ole mistään yli-inhimillisestä, saavuttamattomissa olevasta suorituksesta. Päinvastoin. Perusidea on hyvin yksinkertainen. Riittää, että negatiiviseen yhteiskunnalliseen energiaan liittyvät, pitkälti tiedostamattomat yhteiskunnalliset mekanismit tuodaan tietoisuuden valoon ja korvataan yltäkylläisyyteen tähtäävällä, kaikkia ihmisiä tasapuolisesti hyödyttävällä älykkäällä yhteiskuntasuunnittelulla – positiivisella yhteiskunnallisella energialla.

    On kuitenkin turha kuvitella, että tulevaisuuden yhteiskunta olisi täydellinen yhteiskunta, joka yhtäkkiä ratkaisisi kaikki ihmisongelmat ja poistaisi tyystin kaiken kieroutuneen ihmiskäyttäytymisen. Ihmiset voivat aina käyttäytyä kieroutuneesti niin halutessaan, eikä kieroutunutta käytöstä voida koskaan täysin estää rajoittamatta samalla ihmisten vapautta. Niinpä ainoa asia johon voidaan vaikuttaa on kieroutuneen käytöksen esiintymisen todennäköisyys. Nykyinen, niukkuudesta ja ihmisongelmista elinvoimansa saava negatiivinen yhteiskunnallinen energia suorastaan pakottaa ihmiset käyttäytymään kieroutuneesti. Kokonaisvaltaisella älykkäällä yhteiskuntasuunnittelulla negatiivisen käyttäytymisen todennäköisyyttä voidaan kuitenkin huomattavasti laskea. Ajan saatossa se voidaan saada katoamaan lähes kokonaan.

    Tulevaisuuden yhteiskunta ei synnytä minkäänlaista rakenteellista palkkiomekanismia ihmisten kieroutuneelle käytökselle. Ei ole enää voitonmaksimointiin perustuvaa liiketoimintaa, jonka kautta kukaan voisi hyötyä ihmisongelmista tai luonnon tuhoutumisesta. Ei niukkuutta, velkaa tai työpakkoa ihmisten käytöstä vääristämässä. Ei byrokratian rattaita inhimillisyyttä runtelemassa. Jos valtaosa ihmisten kieroutuneesta käytöksestä on seurausta perustarpeiden niukkuudesta ja eriarvoisuuden tunteesta, niin tokihan me pyrimme kadottamaan yhteiskunnasta eriarvoisuuden ja niukkuuden – sen sijaan että tyydymme kirjoittamaan lisää lakeja, rakentamaan lisää vankiloita ”rikollisille” ja pidentämään heidän tuomioitaan. Oireiden lievittämisen sijaan keskitytään sairauden parantamiseen.

    Ajan saatossa positiivisen yhteiskunnallisen energian varaan rakentuu kokonaan uusi kulttuuri, jonka uudet sukupolvet omaksuvat luonnollisesti kasvaessaan osaksi uutta yhteiskuntaa. Heidän silmissään menneisyyden maailma näyttäytyy primitiivisenä ja brutaalina. Uuden sukupolven myötä tarve vanhojen rakenteiden olemassaololle katoaa lopulta kokonaan. Ihmiskunnan painajainen loppuu.

    Kun ihmisten ei enää tarvitse tehdä päivästä toiseen työtä vain pysyäkseen hengissä eikä ketään tarvitse enää pelotella tai pakottaa mihinkään, pääsevät ihmiset vihdoin toteuttamaan korkeampia tarpeitaan. Pelon ja pakon sijaan ihmiset tekevät työtään tiedon nälkänsä, uteliaisuutensa ja sisäisen tyydytyksensä ohjaamina. Kaikki työ on mielekästä, antoisaa ja – mikä tärkeintä – yleishyödyllistä. Kaikki tasapainoisen ja positiivisesti virittyneen resurssienhallintajärjestelmän puitteissa tehty työ tuottaa konkreettista hyvinvointia paitsi tekijälle itselleen myös kaikille muille ihmisille. Tämä on korkein saavutettavissa oleva palkkio. Tulevaisuuden yhteiskunnassa ihmisiä arvostetaan sen perusteella, kuinka he ovat edistäneet ihmiskunnan hyvinvointia – sen sijaan, että tarkkailtaisiin kuinka paljon ihmiset ovat tienanneet rahaa. Rahan varaan rakentunut palkkiomekanismi, jossa ihminen voi rikastua hyötymällä ihmisten tai ympäristön pahoinvoinnista, paljastuu luonteeltaan hyvin primitiiviseksi.

    Koko kulttuuri muuttuu tavalla, jota nykyihmisen on vielä vaikea käsittää. Tulevaisuuden yhteiskunta koostuu vapaista ihmisyksilöistä, jotka toteuttavat monimutkaisia hankkeita ja vaikuttavat yhteiskunnalliseen toimintaan ilman muodollista organisaatiota, hierarkkisuutta, johtajuutta tai päätöksentekojärjestelmää, mutta jotka itsenäisesti organisoituessaan yltävät yhtä hyviin ja vielä parempiin lopputuloksiin kuin perinteisten järjestäytymistapojen avulla.

    Kun ihmisten hyvinvointi ei ole enää sidottu rahaan ja kun kaikki vastenmieliset työtehtävät on automatisoitu, ketään ei voi eikä tarvitse pakottaa tai houkutella mihinkään. Ihmiset hakeutuvat luontaisesti omien kiinnostuksenkohteidensa pariin. Sinun tai perheesi hyvinvointi ei ole riippuvainen oman työsi onnistumisesta. Kaikkien ihmisten hyvinvointi on taattu jo lähtökohtaisesti. Niinpä ihmiset osallistuvat yhteiskunnan hyvinvoinnin muodostamiseen puhtaasti sisäisen tyydytyksen palkitsemina. Raha ei ole toiminnan moottori, vaan itse tekeminen. Aidosti arvokas ja yleishyödyllinen työ palkitsee tekijänsä. Kaikki tapahtuu vapaaehtoisesti. Silti – tai juuri sen vuoksi – ihmiset ottavat osaa yhteisen hyvän tuottamiseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

    Enää tulevaisuus ei näytä uhkaavalta ja ahdistavalta. Kun inhimillisen hyvinvoinnin ja luonnontieteellisen ymmärryksen välinen suhde oivalletaan ja kun tuota ymmärrystä sitten sovelletaan älykkääseen yhteiskuntasuunnitteluun, paljastuu rahan, talouden ja politiikan valhe vihdoin kaikessa laajuudessaan. Kaikki menneen maailman kurjuus ja kärsimys paljastuvat pohjimmiltaan itse aiheutetuiksi. Ne pysyivät hengissä vain ihmisten tiedostamattomuuden turvin. Ihmiskunnan yhteiskuntaevoluution suurin yksittäinen murros on käynnistynyt. Typertyneinä ihmiset tulevat muistelemaan mennyttä maailmaa, jossa ihmisten hyvinvointi oli kiinteästi sidottu ihmisten pahoinvointiin; jossa niukkuutta ja ihmisongelmia ylläpidettiin rakenteellisesti. Kuinka kaukaiselta ja vieraalta se heidän silmissään nyt näyttääkään.

    https://resurssipohjainentalous.blogspot.com/2011/12/56-tulevaisuuden-yhteiskunta.html

  2. Kommentti – tähän astinen kirjoitettu ja kirjoittamaton historia ei tunne kommunistista yhteiskuntaa, eikä varsinkaan kommunistista valtiota. 🙂

    Neuvostoliiton viimeisillä vuosikymmenillä v. 1977 Neuvostoliitto määriteltiin brezneviläisessä perustuslaissa ”kehittyneen sosialismin valtioksi” ei siis kommunistiseksi missään vaiheessa.
    Miksi näin? Siksi, että, teoreetikkojen mukaan, kommunistisessa yhteiskunnassa ei ole valtiota koneistoineen, kommunismissa valtiokoneisto ns. kuolleentuu.
    Valtio on koneistona luokkaherruudn väline, olennaisinta valtiolle eivät suinkaan ole sosiaalipoliittiset tahi koulutukselliset laitokset ja aatteet, vaan ennenkaikkea väkivalta- ja pakotuskoneistot: armeijat, poliisit, tuomiolaitokset, vankilat jne. Ilman sairaaloita ja kouluja valtio elää ja voi hyvin, mutta ilman väkivaltakoneistoja valtiota ei valtiona ole edes olemassa. 🙂

    Edesmennyt reaalisosialismi koostui sosialistisista valtioista, joiden. teoreetikkojen muaan, olisi pitänyt ajan myötä kadota kommunismiin siirryttäessä. Tämän päivän maailmaa ajatellessa vaikuttaa scifiltä, valitettavasti.

    Tässä nyt odotellaan väkivaltaisten valtiokoneistojen keskinäistä yhteenottoa ja välien selvittelyä, sotaa siis odotellessa 🙂

    • Nyt näyttää siltä että ihmiskunnan lopputaival tällä planeetalla taitaa olla loputonta sotaa koska zio-masonic-Maailmanhallitusta ei ilman sitä synny kun ihminen ei tykkää olla orja.
      Marx oli aikamoinen satusetä, utopisti tai paremminkin kai huijari, joka kirjoitti hyvää teoriaa rahan ja vallan renkinä. Eiväthän hänen tarinansa olleet ollenkaan realistisella pohjalla ja niitä hyödynnettiin törkeällä tavalla kuten tiedämme.

      • ”Marx oli aikamoinen satusetä, utopisti tai paremminkin kai huijari, joka kirjoitti hyvää teoriaa rahan ja vallan renkinä. Eiväthän hänen tarinansa olleet ollenkaan realistisella pohjalla ja niitä hyödynnettiin törkeällä tavalla kuten tiedämme.”

        Kylläpä suollat paksua bullshittiä.
        Vai ei K. Marxin ”tarinat” olleet realistisella pohjalla. Tällaista se on nykyään, kun jokainen elää omassa ”muka-muka-maassaan” omien ”nerokkaiden” ajatustensa kesken, joihin vielä haetaan tukea ”haistapaska” netistä ja sen nerokkaista artikkeleista sun muista ”huuhaa-jutuista”. 😀
        Parilla rivillä Truth_hunter nuiji maanrakoon yhden 1800-luvulla eläneen neron elämän työn.
        Truth_hunterille manna sataa jumalan luota taivaasta, ilmeisesti sillä ei ole mitään tekemistä reaalimaailman ja työnteon kanssa. 😀

        • no ei ollut tarkoitus nuijia ketään maanrakoon mutta minusta vaan miehen sinänsä varmaan älyllisesti hienot teoriat eivät istu itsekkääseen ihmiseen ja sen historia todistaa.
          Voihan olla nero ja kirjoitella hienoja teorioita mutta jos teoria ei toimi niin mitä virkaa sillä on vaikka olisi kuinka hyvä muuten ?
          Nythän zio-masonic nwo-eliitti ajaa maailmaa omaan koukkuunsa, diktatuuriin jossa se omistaisi kaiken ja määräisi kaikesta. Ei kai Marx sellaista tarkoittanut, vai tarkoittiko sittenkin kun sanotaan että oli Rotschild-sedän kaveri ja taisi saada rahallista apuakin häneltä ?
          Ehkä olen sitten vain tyhmä kun en ymmärrä. Kyllä nämä ihan omia ajatuksiani ovat, ei kenenkään kopioita.

          Minusta kommunismia parhaimmillaan edusti alkukristillinen seurakunta ja essealaisten heimo Kuolleen meren Qumranissa aikoinaan mutta heillä ei ollut tulevaisuutta kun rahanlainaaja-fariseukset ottivat vallan ja Paavali muokkasi Mestarin alkuperäisen opin paremmin ihmiselle sopivaksi (’kun raha kilahti kirstuun niin sielu vilahti taivaaseen’).
          —–
          Filon Aleksandrialainen sanookin: ”Essealaisia pitää yhdessä heidän intonsa hyveiden harjoittamisessa ja heidän intohimoinen ihmisrakkautensa.”
          Ei olekaan ihme, että on ollut jatkuvasti teologeja, jotka ovat pitäneet Jeesusta essealaisena. Teologi Karl Friedrich Bahrdt kirjoitti jo 1792, että Jeesus oli Nikodemuksen ja Josef Arimatealaisen kautta liittynyt essealaisiin.
          August Friedrich Gföfer, Tübingenin kirkkokoulun opettaja ja Stutgartin papiston apulainen kirjoitti v1831, että ”kristillinen kirkko sai alkunsa essealaisista, joiden oppia se on kehittänyt ja jonka organisaatio olisi käsittämätön ilman essealaisten sääntöjä.”
          Aiheesta enemmän kiinnostuneelle suosittelen Johannes Lehmannin Otavan v 72 suomentamaa kirjaa, jonka voi saada antikvariaatista tai huutonetistä. Myös teol. tri Timo Eskolan nettikirjoitus Essealaiset ja Qumran kertoo asiasta.

          http://www.sti.fi/luennot/files/essequmr.html

        • Vaikka Marxilainen teoria kapitalismista ”työn lisäarvoineen” on yksi tapa hahmottaa kokonaisuutta, ”satusedän” ja haihattelijan Marxista tekee syvällinen ihmisluonteen ymmärtämättömyyden tekijä, joka heijastuu hänen koko tuotannossaan. Ihminen on laumaeläin ja sellaisena toiset ovat ”luotuja” seuraamaan ja toiset johtamaan. Sen sijaan, että valtio tulisi valjastaa ihmisluonnon vastaiseen tasapäistämis taisteluun, tulisi kenties kiinnittää enemmän huomiota kysymyksiin kuten: Kuinka paljon sosiaaliheijastetta(antropologien/arkeologien termi sille ittelleen) pohjimmaisten niskaan sataa? Silkka ajatus, että huolimatta siitä kuinka velvoitteesi hoidat ”olet tasa-arvoinen” eristää tehokkaasti ”metsästäjät” laumasta, tapahtuipa ”metsästys” tieteen taiteen tai politiikan saralla. Metsästäjille on luontaista popsia parhaat palat ensimmäisinä. Keskinkertaisuus ja sen omahyväinen itserakkaus kyvyttömyyden hurskaasti unohtamalla johti viime kädessä sosialististen valtioiden purkautumiseen. Miksi nähdä vaivaa, jos helpommalla pääsee näyttämällä ahkeralta?

      • ’… ihmiskunnan lopputaival tällä planeetalla taitaa olla loputonta sotaa….’
        miksi? , koska:
        Ultimately the US seeks hegemony, not stability. Hegemony by necessity requires the division and destruction of competitors, which in turn requires constant and ever-escalating sociopolitical and economic instability.
        While the US has all but declared its intent to establish global hegemony for decades, it uses the pretext of seeking global peace, security and stability as cover along the way.
        Understanding that only through a multipolar global order in which state sovereignty holds primacy, not multinational alliances, institutions or openly hegemonic world powers, can a real balance of power be struck, and only through this balance of power can real global stability be achieved.
        Until then, as the US seeks hegemony over the planet, the world can expect an equal but opposite decline in stability.
        Ulson Gunnar, a New York-based geopolitical analyst and writer especially for the online magazine “New Eastern Outlook”.
        http://journal-neo.org/2017/04/01/us-foreign-policy-hegemony-or-stability-not-both/

        If we speak of an unseen, powerful network some call the Deep State, we might say David Rockefeller saw himself as Patriarch of that Deep State. His true acts deserve to be honestly seen for what they were—misanthropic and not philanthropic.
        
http://journal-neo.org/2017/03/26/d-rockefeller-s-gruesome-legacy/
        http://journal-neo.org/2017/03/29/rockefellers-point-of-being/

  3. Hmmmm…. ”Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.”

    Mielenkiintoinen lause, joka antaa ymmärtää sen, että helvetti on tien päässä, mutta onko näin? Voiko ihmisen – sinun ja minun – elämä olla pimeyden ja valon tasapaino – Jumala – johon sisältyy sekä hevetti, että taivas? Voiko olla niin, että emme ole suinkaan matkalla helvettiin – olemme jo siellä? En ole tottunut saivartelemaan sanoilla tai monimutkaisilla lauseilla, joten sanonpa mielipiteeni jälleen kerran suoraan: tämä ihmiskunta – Raamatun viimeinen sukupolvi – on jo helvetissä. Ihmiskunnan verinen historia on se Raamatun ”tulinen järvi”, jossa ”ihminen hioo ihmistä.” Sinä luonnollisesti otaksut, että ihmiskunnan surullinen historia on takana, mutta näin ei suinkaan ole, koska JUMALA ON. Se on joillekin meistä takana ja joillekin edessä, jokainen meistä istuu kuitenkin AINA ja ikuisesti samassa veneessä. Mikäli se ei ole sinulle vielä auennut, se aukeaa sillä hetkellä kun saavutamme sen KOLLEKTIIVISEN tietoisuuden pisteen, jossa ”aika loppuu.”

    Olet paljon suurempi ja samalla paljon pienempi, mitä itse tiedostat, koska olet osa tietoisuuden hologrammia, joka heijastaa sinulle parhaillaan sen ”aikaan ja illuusioon” perustuvan elämän, jota parhaillaan edustat. Pelottava hetki tulee olemaan ”Absoluuttinen Nollapiste” , se – kollektiivisen tietoisuuden kulminaatiopiste – jolloin viimeiset pasuunat soivat, aika loppuu ja kuolleet heräävät kuolemattomina,. SE hetki on lähellä… kulman takana!

    Mikä on siis Suomen, kuin myös ihmiskunnan tulevaisuus… tai sanoisinko; KOHTALO? Se on luonnollisesti se, että tulemme jakaantumaan kahteen leiriin, eli taivas tulee maan päälle ja – oikeamieliset perivät maan. Jakaantuminen perustuu kunkin ihmisen olemusta ohjaavaan tietoisuuteen, eli se on joko ”tulinen järvi” TAI ”taivas”, ja kyseiselle tapahtumalle emme voi yhtään mitään. Toisin sanoen; taivas ei tule maan päälle siten, että siitä voidaan sanoa, – se on täällä tahi tuolla – koska se ”on sisäisesti teissä.” Taivas ei ole ylhäällä tai alhaalla, se on ihmisessä – meissä jokaisessa!

    Mikään ei muuta taivaan lakia; Jumala ON. # FLAT EARTH

  4. Takerrun artikkelin alkuosaan
    ’…Kaikkien taloudellisten, tilastollisten ja materialististen mittareiden mukaan meillä on kaikki hyvin, aivan erinomaisesti. Ja silti Suomi on kriisissä.’
    Huh, huh … Kukahan on saanut mittarillaan tuollaisen tuloksen? vaikka olemme matkalla kohti Kreikan kohtaloa.???

    ’…Mikä mättää, mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa? ’
    Vastaus löytyy alkukappaleesta: ’On rakennettava asunto, hankittava ruokaa ja vaatteita sekä pidettävä huolta lasten ja nuorten koulutuksesta, terveydenhuollosta ja siitä, että kaikki pääsevät mahdollisuuksiensa mukaan työllään osallistumaan yhteisen todellisuuden luomiseen.’
    Siinä se, se varmaan mättää suurta kansanosaa kun tuo ei enää ole voimassa eikä toimi.
    Nyt kansalta kiskotut rahat menevät ’jonnekin muualle’, me tiedämme minne … eivät sen korjaamiseen mikä yhteiskunnassa mättää.
    ”Sosiaalinen ja taloudellinen asema on tuoreen tutkimuksen mukaan yhtä suuri terveysriski kuin verenpainetauti, vähäinen liikunta, ylipaino ja alkoholi.”
    http://www.iltalehti.fi/terveys/201704030083811_tr.shtml

  5. ”Onko syynä inhimillinen näköalattomuus ja aatteellinen vaihtoehdottomuus? Onko vapaa markkinatalous, jonka yksipuolista voittokulkua me olemme viimeisen 22 vuoden aikana saaneet EU:n jäsenenä kokea, tulossa tiensä päähän?”

    Mielestäni tähän on ainoastaan syyllinen ihminen ahneudenviettinsä vuoksi jonka alistaa sen kelvottomaksi petturiksi, jos vietin luontainen taipumus olisi vapaus, veljeys ja tasa-arvo, niin maailmassa kaikki olisi hyvin ja näin ollen myös emme riistäisi ja tuhoaisi luonnollista elämämme takaajaa planeettamme luontoa.
    Kuljemme kohden vääjäämätöntä tuhoa, sillä ihminen lajina on osoittautunut olevan se ”syöpäsolu” tässä luomakunnassa joka tuhoaa itsensä myötä kaiken elollisen ja mahdollisesti myös koko planeetan.

    Kommunismi jota ei missään vielä ole saavutettu lopullisesti, takaisi tasa-arvon jossa ei olisi rahalla käyttöä ja lopettausi keinottelijoiden loisiskelun kansalaisten työntuotton kustannuksella, on romuttunut jo kehitysvaiheessaan juuri yksilöllisen ahneuden vuoksi joka on ihmislajin ja valitettavasti myös siinä ohessa kaiken tuho.

    Kaikissa muissakin Ismeissä on myös sanoma joilla on väkijoukkoja hurmattu / huumattu kansojen hakiessa pelastusta / pelastajaa ahdinkoonsa, mutta aina tähänasti niiden takaa on paljastunut itsekäs pieni eliitti jonka manibuloimina kansat on syösty sotiin toisiaan tuhoamaan pappien siunauksin hankimaan diktatuurelle laajennusta elikkä maailmanvalloitusta.

    • ”Mielestäni tähän on ainoastaan syyllinen ihminen ahneudenviettinsä vuoksi jonka alistaa sen kelvottomaksi petturiksi, jos vietin luontainen taipumus olisi vapaus, veljeys ja tasa-arvo, niin maailmassa kaikki olisi hyvin ja näin ollen myös emme riistäisi ja tuhoaisi luonnollista elämämme takaajaa planeettamme luontoa.
      Kuljemme kohden vääjäämätöntä tuhoa, sillä ihminen lajina on osoittautunut olevan se ”syöpäsolu” tässä luomakunnassa joka tuhoaa itsensä myötä kaiken elollisen ja mahdollisesti myös koko planeetan.”

      Mielestani Kaantopuolen aiemmin postaama video selittaa taman hyvin:

      • Siinäpäs oli taas yx varsinainen Amerikan Ajatollahi, hengellinen opettaja / johtaja. 😀

        Tämä Ajatollahi yritti taas kerran todistella objektiivisen idealismin oikeellisuutta ja nerokkuutta vastakohtana materialismille. Touhu on aina yhtä epätoivoista ja kieltämättä huvittavaa. 😀

        Filosofian erittäin lyhyt oppikurssi ja kieltämättä myös erittäin yksinkertaistettu sellainen 😀 :

        Objektiivinen idealisti = henkilö, joka ”uskoo” tajunnan ulkopuolella esiintyviin ”ihmeisiin”: keijuihin, kummituksiin, jumaluuksiin (jahveen, allahiin, saatanaan jne jne jne)

        Subjektiivinern idealisti = henkilö, jolle ainoa olemassaoleva tapahtuu omassa päässään (ei toisen päässä 😀 ), kaikki on kuvittelua, mitään oman tajunnan ulkopuolella ei ole olemassa. Minä olen kaikki, mitään muuta ei ole, huippuunsa vietyä egoismia. 😀

        Materialisti = Henkilö, joka näiden nykyisten ”huuhaa” filosofien mukaan tuntuu olevan ahneuden ilmentymä, sen perikuva. Materialisti on iljettävä ahnehtija ja irstailija. Materialisti syöpi, juopi, naipi, paskantaa ja oksentaa yhtäaikaa, kun samaan aikaan toisaalla idealistit harjoittavat kaikenlaisia ”hyveitä” ja filantophiaa tyyliin a la Soros, tietysti. 😀

    • Ihmiset, jotka väittävät ihmisen olevan luontaisesti ahne ja paha, viittaavat yleensä niin sanoessaan ihmiskunnan kirjoitettuun historiaan. Samalla he kuitenkin unohtavat, että koko ihmiskunnan kirjoitettu historia on niukkuuden historiaa.

      Kun ihmisiltä poistetaan perustarpeiden niukkuus, monet ratkaisemattomina pidetyt yhteiskunnalliset ongelmat ratkeaisivat luonnollisia teitään aivan itsestään. Niukkuutta ei kuitenkaan voida poistaa nykyisten yhteiskunnallisten rakenteiden aikakaudella. Niukkuus on yhteiskunnissamme paitsi keskeisin yhteiskunnallisten ongelmien aiheuttaja myös kaiken yhteiskunnallisen toimeliaisuuden alkulähde. Kaikki yhteiskunnallinen toimeliaisuus kumpuaa pohjimmiltaan niukkuuden aikaansaamasta negatiivisesta energiasta. Nykyjärjestelmässä hyvinvointimme on kiinteästi sidoksissa pahoinvointiimme. Näin ei tarvitsisi olla.

      Ihmiskunnalla on käytettävissään kaikki tarvittavat resurssit ja teknologia tuottaa yllin kyllin hyvinvointia kaikille, mutta toisaalta meillä on instituutiot ja bisnesmaailma, jotka eivät voi koskaan antaa niukkuuden ja ongelmien kadota maailmasta. Niin kauan kuin ihmiset pysyvät sokeina tämän mekanismin suhteen, ongelmat eivät tule katoamaan vaan jatkavat kumuloitumistaan.

      Kun instituutio tai liiketoiminta synnytetään, se synnytetään aina ratkaisuksi johonkin ongelmaan. Samalla instituution olemassaolo tulee riippuvaiseksi ongelman olemassaolosta. Jos ongelma häviäisi, kuolisi instituutio sen mukana – eikä kerran syntynsä saanut instituutio tahdo kuolla. Niinpä instituutiosta tulee syntyhetkellään samalla sekä ongelman ratkaisija että sen ylläpitäjä. Kun ihmisten hyvinvointi sidotaan ihmisongelmiin, ongelmien katoaminen tarkoittaisi samalla hyvinvoinnin katoamista.

      Näin jokainen uusi instituutio tai liiketoiminta pyrkii kaikin keinoin jäädyttämään yhteiskunnassa vallinneen ongelmatilanteen. Instituutio tahtoo ikuistaa ongelman ja tehdä siitä standardin. Instituutio synnyttää valtaeliitin ja tekee ongelmasta valtaeliitille toivottavan. Mutta tavallinen kansa ei näe näin pitkälle. Tavallinen kansa näkee vain ongelman ja sitä ratkaisemaan rakennetun instituution. Kansa pitää instituutiota tarpeellisena ja asettuu puolustamaan sen olemassaoloa. Näin ihmisistä tulee vallitsevan asiaintilan omaehtoisia suojelijoita, oman kärsimyksensä synnyttäjiä ja ylläpitäjiä.

      Yhteiskunnalliset instituutiot tuottavat byrokraatteja, jotka kuollutta ja tunteetonta lakia tuijottaen tekevät päätöksiä elävien ja tuntevien ihmisten asioista. Lain kirjain ei tunnista, että maailma on jatkuvassa muutoksessa; että maailma pulppuaa jatkuvasti jotain uutta; ettei uuden ja tuntemattoman varalle voida koskaan kirjoittaa yleispätevää kaavaa, joka toimisi kaikissa tilanteissa. Jokainen laki on jo syntyhetkellään epätäydellinen, eikä mene aikaakaan, kun sille täytyy jo suunnitella täydentäviä lakeja, jotka edelleen tarvitsevat täydennystä – ikuisesti ja loputtomiin. Ajan saatossa byrokratiakoneiston alati kasvava monimutkaisuus johtaa koneiston tukkeutumiseen ja yhteiskunnallisten prosessien jumiutumiseen, eikä mene aikaakaan, kun koneistoa ryhdytään voitelemaan rahalla. Niinpä jo yksikin laki on yhteiskunnassa liikaa.
      Tämä voi vaikuttaa kaukaiselta ajatukselta koko ikänsä erilaisten sääntö- ja lakijärjestelmän alaisuudessa eläneestä nykyihmisestä. Pohjimmiltaan se ei sitä kuitenkaan ole. Lakijärjestelmät ja rangaistuslaitokset ovat kiinteä osa vain primitiivistä – niukkuuden, pelon ja pakon varaan rakentunutta – negatiivisen energian yhteiskuntaa.

      Vasta kun yhteiskunta suunnitellaan siten, ettei lakeja ja rahaa tarvita lainkaan; ettei yhteiskunta synnytä kieroutunutta käytöstä tukevia palkkiomekanismeja, joita tarvitsisi rajoittaa lainsäädännön keinoin; ettei ketään tarvitse pakottaa mihinkään eikä rangaista mistään; vasta kun kaikki tapahtuu vapaaehtoisesti suunnitellun ja älykkään yhteistyön hengessä yhteiseksi hyväksi; vasta tuolloin ihmiskunta on saavuttanut jotain pysyvää; vasta tuolloin yhteiskunta on rakennettu aidosti kestävälle pohjalle. Vasta tuolloin ihmiskunnan mielisairaus voi loppua ja kiihtyvän kasvun syöpä parantua.

      Minkälaisten vaiheiden jälkeen tähän yhteiskunnantilaan sitten saavutaan – sitä tuskin kukaan osaa ennakoida. Muutos voi tapahtua joko suhteellisen nopeasti ja pienin vahingoin tai vasta vuosisataisen vastustamisen ja kärsimyksen jälkeen. Joka tapauksessa muutoksen on tapahduttava. Ensimmäinen askel tällä tiellä on nykyjärjestelmän ongelmien perusteellinen tiedostaminen.

      Sorretut ovat läpi historian omaksuneet sortajiensa tavat ja asenteet päästessään itse instituutioiden johtopaikoille. Aina kun yhteiskunta ajautuu ongelmiin, ihmiset syyttävät kieroutuneita ja korruptoituneita poliittisia johtajiaan, aivan kuin syy olisi kerta toisensa jälkeen ihmisissä eikä heidän asemassaan.

      Instituutiot ovat olemassa vain, koska hyväksymme niiden olemassaolon. Hyväksymme niiden olemassaolon, sillä uskomme niiden ratkovan ongelmia. Todellisuudessa instituutioiden tärkein tehtävä on ylläpitää vallitsevaa asiaintilaa, mikä käytännössä tarkoittaa ongelmien ylläpitämistä. Terrorismin vastainen sota työllistää maailmanlaajuisesti satojatuhansia ihmisiä. Aseteollisuus miljoonia. Ruuan niukkuus satoja miljoonia. On siis turha odottaa sotien, nälänhädän ja muiden ihmisongelmien katoavan yhteiskunnasta, jonka teollisuus ja instituutiot saavat käyttövoimansa ihmisongelmista. Siksi vasta instituutioiden ja markkinatalouden mekanismien – ongelmalähtöisen yhteiskunnan – todellisen luonteen oivaltaminen avaa ihmisten silmät, vapauttaa heidät oman mielensä vankilasta ja antaa heille todellisen valinnanvapauden. Emmehän tietoisesti valitsisi resurssienhallintajärjestelmämme esikuvaksi syöpäkasvaimen älykkyyttä ja siitä seuraavaa kaaosta, kärsimystä ja kasvavia ongelmia, jos todella tietäisimme mitä olemme tekemässä.

      http://resurssipohjainentalous.blogspot.fi/2011/12/28-keinotekoisesti-aiheutettu-ja.html

    • Kommunismi on sosiaalis-taloudellinen tai poliittinen järjestelmä, joka ajaa luokatonta, tasa-arvoista ja yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntamallia. Kommunismin kannattajat näkevät aatteensa usein sosialismia seuraavana yhteiskuntamuotona.
      Tuo määritelmä jo sanoo ettei kommunismi liene mitenkään mahdollista muuten kuin pakkovaltana ja silloin käy juuri kuten NL:ssa kävi: puolueesta tulee valtio. Vaikea uskoa että ihminen koskaan muuttuisi geneettisesti niin etteikö hän olisi ennen muuta itsekäs ottaja. Nykykehityksen pitäisi panna hälytyskellot soimaan mutta ne eivät soi vaan se saa muokata hänen toimintamallejaan kohti aina vain suurempaa itsekkyyttä kuten hyvin on nähtävissä. Ja kun uusi sukupolvi tuon mallin sisäistää on peli hävitty.

      Siksi ainoa realistinen vaihtoehto/mahdollisuus pelastaa planeetta ja ihmiskunta olisi sellainen tiukka diktatuuri jota johtaa monipuolisesti älykkäistä ja pitkälle oppineista ’tiedeihmisistä’ koostuva komitea joka osaa arvioida sen oikean ja lähtökohdiltaan reaalisen sosiaalis-taloudellisen rakenteen ja ne rajat/raamit joissa ihmiskunnan on pakko pysyä säilyäkseen. Mutta utopiaksi tämäkin jää koska tällaista komiteaa ei koskaan saada luotua eikä nostettua valtaan kun se ei aa riittävää kannatusta.
      NWO ei – valhepuheistaan huolimatta – tule olemaan sellainen diktatuuri koska se ei välitä tällaisista rajoista vaan pieni itsensä ylemmyyteen nostanut eliitti haluaa asettaa itse rajat jotka takaavat sille kaiken vapauden toimia vain omien etujensa mukaisesti muista välittämättä. Itse asiassa se edustaa pienen ääriryhmän ylikansallista fasismia, joka vain kiihdyttää globaalin tuhon kierrettä sokeasti ja häikäilemättä vain omia etujaan ajaessaan ymmärtämättä että näin toimiessaan se tuhoaa lopulta myös itsensä.
      Synkältä näyttää… ei voi mitään

      • ”Vaikea uskoa että ihminen koskaan muuttuisi geneettisesti niin etteikö hän olisi ennen muuta itsekäs ottaja.”

        Ei kai sentään genetiikka määrää ihmistä itsekkääksi ahnehtijaksi? 🙂
        En ole vielä kuullut, että DNA:n tutkijat olisivat löytäneet ahneuden ja itsekkyyden geenit.

        No odotellaan, ehkäpä tällainen löytö vielä tehdään.

        Tätä löytöä odotellessa, väitän, että ahneus ja itsekkyys ovat luonteenpiirteitä tämän päivän ihmisessä, joihin nykyinen yhteiskuntajärjestelmä ihmistä yllyttää, rohkaisee ja ylläpitää. Eli ahneus samoin kuin itsekkyys ovat ennen muuta opittuja käyttäytymismuotoja. Aivan samoin kuin lukemattomat muut ikävät ihmisten luonteenpiirteet. Syntyessään meistä jokainen on ”tabula rasa”, jonka ympäröivä maailma muuttaa omaksi perverssiksi kuvakseen.

        Globaalikapitalismi kumosi ahneuden kuolemansyntinä v 1987 Oliver Stonen ohjaamassa Hollywood-elokuvassa ”Wall Street” ja julisti ahneuden hyveeksi herra Gekkon (Michael Douglas) suulla:

        • ”Tabula rasa” teoria on naiivi eikä toimi aivojen syvempien kerrosten osalta jotka ovat vastuussa esim. ahneudesta … etkö ole seurannut lasten ympäristöstä riippumatonta kehitystä ? , et kai sitten
          ’…että ahneus ja itsekkyys ovat luonteenpiirteitä tämän päivän ihmisessä, joihin nykyinen yhteiskuntajärjestelmä ihmistä yllyttää, rohkaisee ja ylläpitää.’
          No, kuinka selität sitten että jotkut (lähes kaikki vallassaolijat) ovat psykopaatteja jo geneettisesti ja hautovat ihan oma-aloitteisesti ja ilman kenenkään opetusta tai kannustusta tällaisia:
          
http://journal-neo.org/2017/03/26/d-rockefeller-s-gruesome-legacy/
          http://www.gilad.co.uk/writings/2016/8/18/george-schwartz-soros-the-oligarch-who-owns-the-left
          —-
          Globaalikapitalismi tuomitsee asioita joista se itse hyötyy. Näin ihmiset eivät pääse sen pahuuden jäljille vaan uskovat nwo- ja globalistieliitin eliitin hyväntahtoisuuteen.
          Kai tiedät tämän tekopyhän kaksois-standardi metodin

          • If we speak of an unseen, powerful network some call the Deep State, we might say David Rockefeller saw himself as Patriarch of that Deep State. His true acts deserve to be honestly seen for what they were—misanthropic and not philanthropic.
            
http://journal-neo.org/2017/03/26/d-rockefeller-s-gruesome-legacy/

        • ””Tabula rasa” teoria on naiivi eikä toimi aivojen syvempien kerrosten osalta jotka ovat vastuussa esim. ahneudesta … etkö ole seurannut lasten ympäristöstä riippumatonta kehitystä ? , et kai sitten”

          Ei naivi vaan järkevä.
          Mitä on lasten ympäristöstä riippumaton kehitys?
          Onko näitä ympäristöstä riippumattomia lapsia pidetty / kasvatettu tynnyrissä? Kuulostaa julmalta ihmiskokeelta. Ympäristöstä riippumatonta kehitystä voi olla vain silloin, siellä ja sikäli, mikäli lapsi elää täydellisesti eristettynä.

          Siis ahneusko on jo löydetty aivojen syvemmistä kerroksista? Katsos Ville pirua, kun en oo kuullu asiasta mitään.

          ”No, kuinka selität sitten että jotkut (lähes kaikki vallassaolijat) ovat psykopaatteja jo geneettisesti …”

          En edelleenkään usko geeniperäiseen ahneuteen tai psykopatiaan (ainakaan toistaiseksi ennen kuin asia on todistettu), Nämä vallassaolijat nousevat pääasiassa yhteiskuntapiireistä, joissa lapset kasvatetaan ja opetetaan itsekkäiksi, ahneiksi psykopaateiksi (Rockefeller, Rothschild).

          Omalla laillaan väite geeniperäisestä ahneudesta yms. tuomitsee koko ihmiskunnan ikuiseen pysähtyneisyyden tilaan, kaikki on jo geeneissämme ennalta määrätty.

          Reaalielämä eikä ihmiskunnan eletty historia ei millään lailla tue geeniperäisen ahneuden olemassaoloa. 🙂

          • ok, sinä näet asian noin mutta minulla on erilainen näkemys.
            Jos ihminen olisi geneettisesti kokonaisuutena vähemmän egoisti ja tuhoisa niin eikö ihmiskunnan historia alusta alkaen olisi erilainen kuin mitä se nyt on?
            Eikö se ole toteutunut mihin on suurin potentiaali? ja voiko mikään muu ylipäätään toteutua.

    • ”[…]The European materialist tradition of despiritualizing the universe is very similar to the mental process which goes into dehumanizing another person. And who seems most expert at dehumanizing other people? And why? Soldiers who have seen a lot of combat learn to do this to the enemy before going back into combat. Murderers do it before going out to commit murder. Nazi SS guards did it to concentration camp inmates. Cops do it. Corporation leaders do it to the workers they send into uranium mines and steel mills. Politicians do it to everyone in sight. And what the process has in common for each group doing the dehumanizing is that it makes it all right to kill and otherwise destroy other people. One of the Christian commandments says, ”Thou shalt not kill,” at least not humans, so the trick is to mentally convert the victims into nonhumans. Then you can proclaim violation of your own commandment as a virtue.

      In terms of the despiritualization of the universe, the mental process works so that it becomes virtuous to destroy the planet. Terms like progress and development are used as cover words here, the way victory and freedom are used to justify butchery in the dehumanization process. For example, a real-estate speculator may refer to ”developing” a parcel of ground by opening a gravel quarry; development here means total, permanent destruction, with the earth itself removed. But European logic has gained a few tons of gravel with which more land can be ”developed” through the construction of road beds. Ultimately, the whole universe is open–in the European view–to this sort of insanity.

      Most important here, perhaps, is the fact that Europeans feel no sense of loss in all this. After all, their philosophers have despiritualized reality, so there is no satisfaction (for them) to be gained in simply observing the wonder of a mountain or a lake or a people in being. No, satisfaction is measured in terms of gaining material. So the mountain becomes gravel, and the lake becomes coolant for a factory, and the people are rounded up for processing through the indoctrination mills Europeans like to call schools.[…]”

      Revolution and American Indians: “Marxism is as Alien to My Culture as Capitalism”
      http://www.filmsforaction.org/news/revolution-and-american-indians-marxism-is-as-alien-to-my-culture-as-capitalism

      • Sori tuplat. Kirjoitin emailin vaarin kun olin julkaisemassa tata viestia. Sivusto pyysi vahvistamaan emailin ja kun en tehnyt niin, ajattelin ettei viestia julkaista.

    • ”[…]The European materialist tradition of despiritualizing the universe is very similar to the mental process which goes into dehumanizing another person. And who seems most expert at dehumanizing other people? And why? Soldiers who have seen a lot of combat learn to do this to the enemy before going back into combat. Murderers do it before going out to commit murder. Nazi SS guards did it to concentration camp inmates. Cops do it. Corporation leaders do it to the workers they send into uranium mines and steel mills. Politicians do it to everyone in sight. And what the process has in common for each group doing the dehumanizing is that it makes it all right to kill and otherwise destroy other people. One of the Christian commandments says, ”Thou shalt not kill,” at least not humans, so the trick is to mentally convert the victims into nonhumans. Then you can proclaim violation of your own commandment as a virtue.

      In terms of the despiritualization of the universe, the mental process works so that it becomes virtuous to destroy the planet. Terms like progress and development are used as cover words here, the way victory and freedom are used to justify butchery in the dehumanization process. For example, a real-estate speculator may refer to ”developing” a parcel of ground by opening a gravel quarry; development here means total, permanent destruction, with the earth itself removed. But European logic has gained a few tons of gravel with which more land can be ”developed” through the construction of road beds. Ultimately, the whole universe is open–in the European view–to this sort of insanity.

      Most important here, perhaps, is the fact that Europeans feel no sense of loss in all this. After all, their philosophers have despiritualized reality, so there is no satisfaction (for them) to be gained in simply observing the wonder of a mountain or a lake or a people in being. No, satisfaction is measured in terms of gaining material. So the mountain becomes gravel, and the lake becomes coolant for a factory, and the people are rounded up for processing through the indoctrination mills Europeans like to call schools.[…]”

      Revolution and American Indians: “Marxism is as Alien to My Culture as Capitalism”
      http://www.filmsforaction.org/news/revolution-and-american-indians-marxism-is-as-alien-to-my-culture-as-capitalism

  6. Näin juuri unen.

    Olin jonkin suomalaisen ryhmän mukana vierailulla Washingtonissa. Kävelimme avarassa puistossa, joka muistutti Arlingtonin hautausmaata ilman hautakiviä. Yhtäkkiä jostain Donald Trump liittyi seurueeseen. Hän kysyi meiltä kömpelöllä suomella: “No mitkä ovat tunnelmat. Miltä tuntui tulla Suomesta tänne”. Jatkoimme jutustelua englanniksi.

    Kävellessämme eteenpäin Trump tuli ihan kiinni minuun. Ihmettelin kun henkivartijoita ei näkynyt missään. Häkellyin siitä luottamuksesta, jota hän ja hänen turvallisuuspalvelunsa meitä kohtaan osoitti.

    Mäen harjalla oli avara, valkoinen, valoisa ravintola. Salissa pyöreitä pöytiä valkoisine liinoineen. Istuuduimme. Trump istui viereeni. Tunsin oloni yhtaikaa kiusaantuneeksi, epävarmaksi ja etuoikeutetuksi.

    Trump: ”No. Mitä mieltä olette – mitä pitäisi tehdä”?
    Minä: ”En tiedä. Elämä on mysteeri. Asioilla on tarkoituksensa. Lopulta kaikki palautuu henkilökohtaiselle tasolle. Ei kait me itse kukin oikeastaan muuta voida, kuin vain yrittää parhaamme mukaan tehdä oikeita asioita ja vastustaa kiusauksia”.

    Nousin pöydästä viedäkseni jotain naulakkoon. Kun palasin, istui joku paikallani keskustellen Trumpin kanssa. Trump kohteliaasti pyysi minua odottaman pari minuuttia.

    Heräsin.

    • Harmi kun en näe tuollaisia unia. Olisi edes unessa mahdollisuus päästä antamaan ohjeita miehelle, joka uskoo Tornissaan olevansa maailman suurin ja mahtavin.
      Olisin kyllä tarkemmin määritellyt tuon hänelle sanomasi … Oli kovin ympäripyöreä ja mitään sanomaton vastaus/ohje minusta.
      Olisin vaikka sanonut että pura nyt ensi töiksesi se Tornisi ja hautaa sitten pian se ’America first’ ajatuksesi. Surkeita ovat ihmiset joilla on vain Torni,, joka ei vartioimatta pysy pystyssä ja kun se Tornisi romahtaa niin putoat niin korkealta että voi mennä henki.
      Ja itsekäs ’Amerikka ensin’ -ajattelu tuhoaa valtakuntasi kun se on pian tulvillaan vain rahasta kiinnostuneita torninrakentajia.

  7. Tällaiselta näyttää rappeutuvan ’olipa kerran ihminen’ ihmiskunnan tulevaisuus … ja kaipa se koskee meitäkin kun olemme niin hyviä apinoimaan ja omaksumaan Ison Rahan antamia malleja — lisää linkistä

    Upgrading humans into GODS will be the next ’billion dollar industry’ expert claims
    THE RICH WILL BECOME ’GOD-LIKE CYBORGS,’ HISTORIAN PREDICTS
    Last year Harari argued that the world will experience a radical shift in the next 200 years.
    Using biotechnology and genetic engineering, Professor Harari claimed the wealthy will transform into a new type of divine, immortal human with complete power over life and death.
    He argued that the rich are set to become God-like cyborgs in what could be the ’biggest evolution in biology’ since life emerged.
    During a recent speech at the Hay Literary Festival in Wales, Professor Harari said, ’We are programmed to be dissatisfied,’ The Telegraph reported.
    ’Even when humans gain pleasure and achievements it is not enough. They want more and more.
    ’I think it is likely in the next 200 years or so homo sapiens will upgrade themselves into some idea of a divine being, either through biological manipulation or genetic engineering of by the creation of cyborgs, part organic part non-organic.
    The technology to do this, however, will be restricted to the very wealthy, claims Professor Harari.
    Up until now, he says society has been held together by inventing ’fictions’, such as religion, money and the idea of fundamental human rights.
    As long as humans believed they relied more and more on these gods they were controllable, he said
    ’But what we see in the last few centuries is humans becoming more powerful and they no longer need the crutches of the Gods.’ 

    Read more: http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-4377392/Upgrading-humans-billion-dollar-industry.html#ixzz4dOmTtcd4

  8. Meistä jokainen menee helposti hakoteille heti esittelyssä, koska me emme tunne ”syntyjä syviä, Kalevalaa lainaten”. Ihmiskunnalla ei ole mahdollisuutta auttaa itseään ilman ”pahan poistamista maapallolta”, koska se on kaiken kurjuuden alku ja juuri. Ihmiskunnan ”perisynti” on ensin saatava mitätöityä lopullisesti, perusteellisesti, mutta siihen ei yksikään ihmisen suunnittelema hallitus ”pysty kykenemään” ! Mikään aate taikka poliittinen suuntaus ei voi hallita ihmistä oikeudenmukaisesti. Kerjäläistenkin keskuudessa esiintyy johtopaikoista kiistelyä. Ensimmäisessä ”puutarhassa” tapahtunut valheellinen viettely johti väliaikaiseen kaaokseen, maailmakaikkeutta laskien, mutta ainoastaan Raamatun lupauksiin luottaen, meillä voi olla mahdollisuudet säästyä seuraavan M-sodan ohi valoisempaan tulevaisuuteen. Siitä on olemassa takuut ?

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here