Sipilän hallitus on vaikeassa asemassa yrittäessään selvitä sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoistamisuudistusta kohdanneesta kritiikistä kuntavaalien alla. Kritiikkiä tulee niin erilaisten asiantuntijoiden, oppositiopuolueiden ja ulkomaisten arvioitsijoiden kuin myös hallituspuolueiden omien aktiivijäsenten sekä kunnissa ja kuntayhtymissä olevien edustajien taholta. Niin kutsuttuun sote-valinnanvapauslakiesitykseen tulleista yli 600 lausunnosta valtaosa on vahvasti kriittisiä. Lisäksi satoja lausuntoja ovat olleet hyväksymässä myös hallituspuolueiden aktiivijäsenet.

Lakiesityksen puolustaminen näyttää yhä vaikeammalta, mikä käy hyvin esiin ministeri Juha Rehulan vastauksesta eduskunnan koko opposition välikysymykseen 4.4.2017. Siinä hallitus yrittää vielä kerran todistella, että esitetty markkinoistamismalli olisi yhdistettävissä sote-uudistuksen tasa-arvoa, integraatiota ja kustannusten kasvun hillintää korostaviin tavoitteisiin sekä toteutettavissa ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja voimaan tulevalla lainsäädännöllä.

Tasa-arvo

Hallituksen vastauksessa lukee:

Viime vuoden lopulla Lundin yliopistossa valmistui tutkimus, joka osoittaa, että Ruotsissa niiden maakäräjien alueella, jotka käyttävät palvelutarveindeksiin sidottua valinnanvapaustuottajien korvausta eli henkilökohtaiseen hyvinvointiriskiin perustuvaa kapitaatiota, on terveyskeskuksia perustettu juuri alhaisten sosioekonomisten indikaattorien alueille. Palveluiden saatavuuden tasa-arvoisuus hyvinvointierojen näkökulmasta on näin parantunut.

Tämä on merkittävä tulos. Lausuntokierroksen jälkeen päivitetyt muutokset perustuvat juuri tälle mallille. On siis faktaa, että valinnanvapaus on tällä, hallituksen valitsemalla tuottajien korvausmallilla, omiaan kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja palveluiden saatavuuden osalta.

Hallitus viittaa tässä Anellin, Dackehagin ja Dietrichsonin Lundin yliopiston työpaperien sarjassa syksyllä 2016 julkaistuun tutkimukseen ”Does Risk-Adjusted Payment Influence Primary Care Providers’ Decision on Where to Set Up Practices?

Olen itsekin viitannut tähän tutkimukseen sote-markkinoistamisesitystä arvioivassa tutkimuskatsauksessani, ja se on myös lähteenä Vasemmistoliiton sote-uudistusvaihto-ohjelmassa. Hallituksen vastaus antaa kuitenkin väärää tietoa tutkimuksesta. Ensinnäkin tutkimuksessa ei ole kysymys henkilökohtaiseen hyvinvointiriskiin perustuvasta kapitaatiokorvauksesta vaan alueen väestön hyvinvointiriskien suuruuteen perustuvasta korvauksesta. Tutkimusraportissa todetaan myös, että siinä on arvioitu vain alueille sijoittuvien palveluyksiköiden määrää, ei tarjottujen palvelujen määrää. Tutkimus myös toteaa:

On myös mahdollista, että väestön hyvinvointiriskeihin perustuva lisäkorvaus ei lisää potilaille annettuja palveluja, vaan sitä käytetään muuhun tarkoitukseen, kuten korkeampiin voittoihin….Alempiin sosiaaliryhmiin kuuluvat odottavat pitempään ennen hoitoon hakeutumista tai eivät hakeudu lainkaan hoitoon, mikä voi johtua esimerkiksi taloudellisista rajoituksista tai tyytymättömyydesta saatuun hoitoon.

Täten palvelujen alueellisen saatavuuden muuttuminen lisääntyväksi palvelujen käytöksi edellyttäisi palveluyksiköiltä lisätoimenpiteitä kuten näihin ryhmiin kohdistuvaa etsivää toimintaa tai enemmän ehkäisevään toimintaan painottuvaa fokusta. Väestön hyvinvointiriskeihin perustuva tuottajien korvausmalli ei kuitenkaan kannusta tuottajia tällaiseen aktiviteettiin.

Integraatio

Hallituksen vastauksessa lukee:

Paljon viljelty väite on, että yhtiöittämismalli rikkoisi meillä eri puolilla Suomea rakennetut ja hyvin toimivat mallit, kuten Eksoten Etelä-Karjalassa, Siun Soten Pohjois-Savossa, Kainuun hyvät käytännöt tai Keski-Pohjanmaan Soiten.

Sellaiseen tulevaisuuteen emme ole menossa, jossa niistä hyvistä käytännöistä pitäisi luopua, joita eri kuntayhtymämalleissa on vuosien varrella rakennettu.

On muistettava, että asiakkaan näkökulma on uudessa mallissa tärkein. Se voidaan parhaiten turvata myös erikoistumisen mahdollistavassa monituottajaverkostossa, jollaista olemme nyt rakentamassa.

Tästä on vaikutusarvioinnissa saatu tutkimusnäyttöä.

Oppositio esittää kysymyksessään huolensa keskussairaaloiden päivystyksen jatkuvuudesta ja henkilökunnan riittävyydestä yhtiömallissa. On huomattava, että erikoissairaanhoidon osaamista ei suinkaan kaikkea viedä yhtiöihin – valtaosa säilyy maakunnan toimintana. Maakunnan liikelaitoksella ja yhtiöillä voi olla yhteistä henkilökuntaa. Tämä turvaa osaltaan henkilöstön liikkuvuutta ja riittämistä.

Hallitus perustelee esitystään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi sillä, että palvelujen ”täydellinen” integraatio edellyttää erillään hallinnoitujen perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kokoamista yhden maakunnallisen hallinnon alle. Markkinoistamislakiesitys taas hajoittaisi maakunnallisen kokonaisuuden yhden julkisen liikelaitoksen ja kuuden erilaisen ja hallinnollisesti erillisiä yksityisiä, yhtiöitettyjä ja kolmannen sektorin palvelutuottajia kilpailuttavan markkinan kautta ohjautuvaksi (ks. em. artikkelini).

Nyt hallituksen vastauksessa tämä pirstottu monen erilaisen markkinan yhdistelmä nimetään ”monituottajaverkostoksi”, jossa työntekijät voivat joutua hankkimaan elantonsa jakamalla työaikansa monen työnantajan kesken, ”silpputyöksi” työelämän tutkimuksessa luonnehditulla tavalla. Esimerkiksi HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden on arvioinut Töölön sairaalan toiminnan jakautuvan esityksen toteutuessa neljän erillisen liikelaitoksen tai yhtiön toiminnaksi. Integraation esikuvaksi nostetuissa Etelä-Karjalan Eksotessa erillisiä toimijoita olisi useita kymmeniä.

Olen itsekin arvostellut uskomusta, että pelkkä kaiken kokoaminen yhden hallinnon alle takaisi yksittäisten asiakkaiden palvelujen integroitumisen yhteensovitetuksi ja asiakasta pompottelemattomaksi kokonaisuudeksi (ks. artikkelini). Artikkelissa esitellyn tutkimuskatsauksen mukaan iso byrokraattinen organisaatio voi tuottaa myös esteitä asiakastason integraatiolle, ellei päätösvaltaa samalla delegoida ruohonjuuritason tiimeille ja synnytetä ammatillisia ja taloudellisia kannusteita yhteistyöhön ja työnjakoon.

Hallituksen esityksessä ei ole kuitenkaan ollut mitään tähän viittaavaa. Paikallisten isojen organisaatioiden tilalle ollaan saamassa entistä vahvemmat valtakunnalliset tai monikansallikset yritykset byrokratioineen ja mahdolliset taloudelliset kannusteet kohdistuvat organisaatioiden huipulle eikä ruohonjuuritasolle.

Kustannusten kasvun hillintä

Hallituksen vastauksen monessa suhteessa paljastavin puoli on se, että siinä ei sanallakaan vastata välikysyjien kritiikkiin siitä, että markkinoistamislakiesitys ei toteuttaisi uudistukselle asetettua kustannusten kasvun hillintätavoitetta vaan johtaisi kustannusten kasvun kiihtymiseen.

Hallitus ei uskaltanut asettua omaa valtionvarainministeriötään vastaan. Ministeriöhän lausunnossaan arvioi, että markkinoistamislakiesitys johtaisi kustannusten hillintätavoitteen epäonnistumiseen ja ainakin osittain hallitsemattomaan kasvuun.

Keskustelussa hallituspuolueiden kansanedustajat yltyivät vielä lupaamaan, että esitys ei johtaisi asiakasmaksujen nousuun, mutta avaisi pienituloisillekin pääsyn niihin yksityisiin palveluihin, jotka nyt ovat sairausvakuutuskorvausten vain suurituloisille mahdollisen omavastuumaksutason muodostaman muurin takana.

Jos yksityisten palvelujen käyttö säilyisi nykyisenä, mutta omavastuut korvautuisivat nykytasoisilla asiakasmaksuilla, tarvittaisiin julkista rahoitusta lisää vähintään 500 miljoonaa euroa. Mutta kun palvelujen käytön hintamuuri alenisi, kysyntä kasvaisi ja julkisen rahoituksen lisätarve kasvaisi jopa moninkertaiseksi.

Hallitus ei kuitenkaan esityksissään ole uskaltanut esittää tästä mitään arviota vaan on siirtänyt asian asiakasmaksutyöryhmän valmisteltavaksi ohjeella, että ”asiakasmaksut eivät saa nousta kohtuuttomasti”. Tähän asti hallitus ei ole pitänyt ”kohtuuttomana”, että sote-asiakasmaksuihin on tehty 30 prosentin ja suurten potilasryhmien lääkekorvauksiin vielä tätäkin suurempia korotuksia.

Aikataulu

Hallituksen vastauksessa lukee:

Uudistuksen voimaantulon ja koko valinnanvapauden lisäämisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässämme osalta olennaista on se, että tieto kulkee toimijalta toiselle. Asiakkaiden tietojen on oltava eri ammattilaisten sekä kansalaisten itsensä käytettävissä riittävänreaaliaikaisesti ja tietoturvallisesti. Tietojärjestelmiin tehdäänkin merkittävät investoinnit. Jatkuvuuden turvaaminen on ensisijaista.

Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on jo perustettu projektiorganisaatio tätä tarkoitusta varten. Projektiorganisaatiossa tehdään tiekartta tietojen integrointiin nykyisistä järjestelmistä Kanta-alustaan ja maakunnan tietojärjestelmiin. Koko mittava tietojärjestelmäuudistus tulee viemään vuosia. Perustavanlaatuinen tiedonkulku on kuitenkin mahdollista varmistaa suunnitellussa aikataulussa.

Markkinoiden ohjaamiseen ja esimerkiksi ”henkilökohtaiseen hyvinvointiriskiin” perustuvan tuottajakorvauksen määrittämiseen ei siis ole käytössä tietojärjestelmiä. Valmisteilla on vasta ”tiekartta”, jonka mukaan valmistelua voitaisiin käynnistää. ”Perustavanlaatuinen tiedonkulku” tarkoittanee ennen muuta valinnanvapauteen liittyvien valintojen tekemistä sähköisesti ja korvausten maksatukseen kuuluvia tiedonsiirtojärjestelmiä sekä karkeita tilastotietojärjestelmiä.

Markkinoiden avaaminen tehtäisiin täten ilman maakuntien todellista mahdollisuutta seurata tai ohjata ja tarvittaessa korjata tietoon pohjaten pikaisesti järjestelmässä koettuja ongelmia. Ja kyseessä on yhteensä noin 25 miljardin euron liikevaihdolla toimivasta vero- ja asiakasmaksuilla rahoitettavasta järjestelmästä, jolla on terveys- ja hyvinvointivaikutuksia kaikille – vauvasta vaariin ja mummoon!

Hallituksen mukaan kysymykseen ei tule markkinoistamisuudistuksen huolellisempi valmistelu:

Valinnanvapauslaki astuu siis voimaan 1.1.2019. Maakunnilla on erilaiset valmiudet toimeenpanna valinnanvapaus. Osa maakunnista aloittaa puoli vuotta etuajassa, osa aloittaa puoli vuotta jäljessä.

Hitaimmat saavat painavista syistä lisäajan.

Lisäaika ei koske lain valmisteluaikaa, kuten suuri joukko asiantuntijoita ja asianosaisia lausunnoissaan on vaatinut. Voi myös kysyä, miten joissakin maakunnissa oltaisiin yhtiöittämisen suhteen valmiit ennen 1.1.2019, jolloin vasta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirto kunnilta maakunnille on esitetty tapahtuvan. Miten maakunnat voisivat yhtiöittää yksiköitä, jotka eivät ole vielä siirtyneet niiden päätösvaltaan?

Vaihtoehtoinen sote-markkinoistamista koskeva totuus?

Hallitus näyttää siis esittävän faktoina väitteitä, jotka eivät ole totta. Se vetoaa tutkimukseen perustuviin vaikutusarvioihin asioista, joista sillä ei ole esittää tutkimukseen perustuvia arvioita. Hallitus siis yrittää pitää kiinni aikataulusta, joka tekee mahdottomaksi markkinoistamisen oikeaan tietoon pohjautuvan käynnistämisen, ohjaamisen ja seurannan.
¤

Juhani Lehto on ”soteprofessori”.
Tämä kirjoitus on julkaistu aiemmin Uuden Suomen verkkojulkaisussa, Juhani Lehdon blogissa.

Kuva (uud.rajattu): M Kuhn via Flickr

16 KOMMENTTIA

  1. Eihän tässa ole kuin yksi kysymys. Miten tämän hallituksen kohkaamiset saa pysäytettyä?

  2. ”Hallituksen vastauksen monessa suhteessa paljastavin puoli on se, että siinä ei sanallakaan vastata välikysyjien kritiikkiin siitä, että markkinoistamislakiesitys ei toteuttaisi uudistukselle asetettua kustannusten kasvun hillintätavoitetta vaan johtaisi kustannusten kasvun kiihtymiseen”

    Ei kai kukaan ole oikeasti uskonut tavoitteen olleen kustannusten hillitseminen? Tavoite näytti jo alunperin olevan siirtää varallisuutta valinnanvapaustuottajien (hillittömän hauska sana!) verokeidastileille.

    Kokoomuksen hinkumasta valinnanvapaudesta siis puhutaan.

    Älytöntä turhan jankkaamista koska valinnanvapaus on koko ajan ollut niillä, joilla on rahaa.

    Taviksen kysymys ”Miten tämän hallituksen kohkaamiset saa pysäytettyä?” on aiheellinen.
    Sipilän hallitus aiheuttaa toiminnallaan henkilökohtaista hyvinvointiriskiä koko Suomelle.

    • Suurin turvallisuus,-, ja talousriski kansakunnalle on aina typerät poliitikot. Riskit syntyvät sisältäpäin, ei ulkoapäin.

  3. olisi selvitettävä miksi /kuka on antanut valtuudet perustaa ”senaatti 2” ja valituttanut sille johdon?
    (ilman yleistä hakua, tietenkin ) jo ennenkuin maakunta-asia on edes selvä?
    mikä/kuka on kiireen takana?
    lähde:sirpa paateron bloki
    ”senaati2” on se joka ryövää kuntien omaisuuden vai onko siihen joku fiksumpi selitys?

  4. Huhtikuun 9. (2017) on tärkeä vaalipäivä. Silloin ratkaistaan varsin pitkälti myös Sipilän oikeistohallituksen käärmettä pyssyyn –periaatteella ajaman sote-uudistuksen kohtalo. Kysymys on pohjimmaltaan sotea suuremmasta asiasta. Kysymys on siitä, voittaako vaalissa (a) kaverikapitalismia ja suuryhtiövaltaa tavoitteleva oikeistokoalitio vai (b) kansanrintama, joka pyrkii pelastamaan demokraattisen oikeusvaltion, kuntien asukkaiden itsehallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan. Selvää lienee, että (a)-vaihtoehdon voittaessa horisontissa häämöttää jo tänään väijyssä vaaniva oligarkinen plutokratia.
    ¤
    ”Koko Suomen sote”

    Antti Pesonen 3.3.2017

    [Lainaus alkaa:] Hallituspuolueen ajavat tuhoisaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistusta laajan asiantuntijajoukon tyrmäävistä lausunnoista huolimatta. On jo ilmiselvää, että edessä on valtavia ongelmia.

    Eriarvoisuus alueiden ja kansalaisten välillä tulee kasvamaan. Asiakasmaksut kasvavat mitä ilmeisimmin merkittävästi. Kokonaiskustannukset kasvavat varmasti, kun rakennetaan päällekkäisiä kilpailevia järjestelmiä. On suuri vaara, että kirjaimellisesti elintärkeät palvelut vaarantuvat esim. erikoissairaanhoidossa.

    Pahimmat ongelmat ovat vielä vältettävissä, jos hallitus ottaa sote-hankkeessa reilun aikalisän. Näin se tekee, jos viimein suhtautuu asiaan ratkaisukeskeisesti: On syytä jatkaa sellaista mikä toimii ja muuttaa sellaista mikä ei toimi.

    Aikalisää puoltaa sekin, että hankkeessa on edelleen perustuslaillisia ongelmia. Lisäksi maakuntauudistus on jäämässä torsoksi, kun maakuntien verotusoikeutta ei tule.

    Sote-palveluiden rakenteet tarvitsevat merkittävää remonttia. Remontin pitää kuitenkin parantaa tilannetta. Nyt ollaan tuhoamassa toimivaa ja rakentamassa kalliilla entistä huonompaa.

    Suomen terveydenhoitojärjestelmä on vertailukelpoisiin maihin verrattuna hyvin kustannustehokas. Suuri korjattava asia on terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon keinotekoinen kilpailutilanne.

    Hallituksen sote-mallissa näkyy aatteellinen tavoite. Hallituspuolueet haluavat ajaa alas julkista sektoria ja korvata sen yksityisellä. USA-mallisen terveydenhoidon suuntaan siirtyminen on vakava virhe, ellei sitten haluta että terveydenhoito jätetään suuryhtiöiden ahneuden armoille.

    Toinen mahdollisuus on koko Suomen sote-ratkaisu, jossa otetaan käyttöön inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti kestävimmät ratkaisut. Kyse on tahdosta.[Lainaus päättyi.]
    ¤ #¤
    20 suurimman kaupungin enemmistö erittäin kriittinen Sipilän oikeistohallituksen sote-uudistusta kohtaan

    Enemmistö Tasavallan kahdestakymmenestä suurimmasta kaupungista suhtautuu kriittisesti hallituksen lakiluonnokseen valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa. Kyseisissä kaupungeissa asuu yhteensä 2,9 miljoonaa ihmistä, so. yli puolet suomalaisista. Mainituista kaupungeista 12 (= 60 %) suhtautuu uudistuksen eri osiin pääosin kielteisesti.

    Tampere pitää esitettyä valinnanvapausmallia monimutkaisena ja vaikeasti hahmotettavana. Mallia pitää yksinkertaistaa ja selkeyttää. Kielteisimmin lakiluonnokseen suhtautuvat Helsinki, Seinäjoki ja Vantaa.

    ”Lakiluonnos on puutteellinen, huonosti valmisteltu ja sisältää niin paljon merkittäviä riskejä, että se tulisi ehdottomasti valmistella uudelleen” (Vantaa).
    Rovaniemi palauttaisi valinnanvapauslain uudelleenvalmisteltavaksi. Rovaniemen mielestä uudistuksen riskinä on hallitsemattoman tilanteen syntyminen.

    Vaasa ja Seinäjoki ehdottavat erillistä kokeilulakia valinnanvapauden asteittaisen lisäämisen tueksi.

    Lausunnoissaan kaupungit epäilevät erityisesti kustannusten hillinnän onnistumista. Espoon mukaan uudistus lisää tietojärjestelmäkustannuksia 500 miljoonaa euroa. Palkkaharmonisoinnin lasku nousee 200–500 miljoonaan euroon.
    Kotkan mukaan valinnanvapaus nostaa kuluja, kun aiemmin itse maksaneet potilaat siirtyvät julkisen sektorin asiakasmaksujen piiriin.

    80 prosenttia kaupungeista epäilee lakiluonnoksen siirtymäsäännöksiä. Uudistuksen aikataulua pidetään liian kireänä, jopa epärealistisena.
    Vaasa katsoo, että julkista tuotantoa ei ehditä yhtiöittää ja saada kilpailukykyisen kuntoon vuoden 2019 alkuun mennessä.

    Helsingin mielestä markkinoilla jo olevat yhtiöt saavat siirtymäsäännösten seurauksena merkittävän kilpailuedun, mikä heikentäisi maakunnan yhtiöiden asemaa kilpailussa. Siirtymäajan pidennystä toivotaan laajasti. Hämeenlinnan mielestä lain voimaantuloa pitää myöhentää. Oulu näkee, että valinnanvapaus tulee toteuttaa vaiheittain pidemmällä aikavälillä.

    Pääosa kaupungeista (70 %) katsoo, että uudistus ei kavenna terveyseroja eikä paranna palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Vielä vähemmän ne uskovat siihen, että asiakkaalla on mahdollisuus saada tarpeen mukaisesti yhteen sovitettuja palveluita.

    Kuntaliitto ei usko miljardien menohillintään ja vaatii valinnanvapausmallille riittävää siirtymäaikaa ja käyttöönottoa asteittain.

    • AP onkin siinä listannut ongelmakohtia, jotka ovat tulleet esille tähän mennessä — mutta jotka hallituksen mielestä selvästikään eivät ole kummoisia syitä palauttaa hanketta uudelleen valmisteltavaksi.

  5. Kyllähän tässä on meneillään julkisen terveydenhoitosektorin ryöstö ja ale-hintainen lihoiksipano.

    Kepu on kyllä täysin väärinymmärtänyt Santeri Alkion idean köyhien asialla olemisesta. Tuskin Alkio tarkoitti sillä, että maahan pitää tuottaa entistä enemmän köyhiä. Sitähän Kepu-Kokoomus-Persut -akseli on tuottanut ja yhä tuottaa.

    Valinnanvapaus köyhille on sitten sitä, että ostatko vuositasolla 400 euroa kalliimmat lääkkeet (mikä on jo tänään realismia kahden pillerilääkkeen diabeetikoille) vai alistutko hitaaseen eutanasiaan.

    • Entäpä todellinen valinnan vapaus? Aikuisella ihmisellä oikeus päättää omasta terveydestään? Reseptilaitoksen poistaminen, lääkevahinkojen vähentäminen ”aikuisten oikealla” apteekkarilla, joka ei ole sidottu korruptoituneeseen julkiseen terveydenhuollon voitonjako järjestelmään(nykymallissa isot lääkeyhtiöt ja kamalat vasemmisto akat viranomaisina ja edunsaajina).
      Lähes kaikki nykyiset isot lääkeyhtiöt olivat sata vuotta sitten maalitehtaita, joiden kemialliset osastot ryhtyivät tuottamaan ”ihmeitä pullossa”. Business malli säilyi. Lahjo viranomainen, niin saat tuottavan julkisen urakan huolimatta siitä, että maalisi ei ole kummempaa kuin kilpakumppanisi maali. Jo sata vuotta sitten Bayer kunnostautui tuottamalla patentti kelvottomasta molekyylistä uuden molekyylin, johon oli liitetty ”neutraali häntä’ = Uusi molekyyli, jolla piti tahkoa voittoa. Ranskalaiset taannoin ampuivat alas tämän kyseisen tapauksen ja nauroivat päälle. (Alkup. molekyylin kehittäjä ja Ranskan ykkös kemisti olivat henk. Koht. riitaantuneita)
      Julkisen terveydenhuollon ongelmista suurin on, että teknisellä ja esim. Kirurgisella puolella kehitys laukkaa kuin hirvi, mutta lääkinnällisellä puolella on parempi antaa ihmisten, niiden numeroiden tilastoissa, kuolla karmean tuskallisesti, kuin menettää voittomarginaalia. Valtion monopolit huumausaine lainsäädännön varjolla toteutettuina edunvalvontoina ovat kääntyneet ihmisyksilöä vastaan niin, että esim. Syöpä potilaat, jotka haluavat oikeaa tieteellisesti ja tilastollisesti pätevää hoitoa, joutuvat tekemään rankan valinnan lainkuuliaisen ruumiin ja eläväisen rikollisen väliltä.(Itse järjestin asian niin, että Andalucian kuvernööri antoi luvan kirjallisesti kuulua voittoa tavoittelemattomaan yhdistykseen, jolla on oikeus kasvattaa mitä tahansa lääke- ja rohdos kasvia joka planeetalta löytyy, sekä hankkia nk. ANP lääkitystä tueksi)
      Tämän on meille antanut tilanne, jossa isojen lääkeyhtiöiden työntekijät kirjoittavat nykyiset lääketieteen oppikirjat. Valveutuneen yksilön kannalta olisikin parempi, että koko paskasakki riisuttaisiin yhteiskunnan väkivaltakoneiston käyttö mahdollisuudesta. Entäpä jos järjestelmän sijaan pelastettaisikiin YKSILÖ?

  6. Hallituksen sote-”uudistus” on kuin uusinta Jeltsinin Venäjältä. Sielläkin julkinen omaisuus muuttui yht’äkkiä yksityiseksi ja hyväpalkkaisia virkoja syntyi pilvin pimein, kavereille.

  7. ”Hallituksen sote-”uudistus” on kuin uusinta Jeltsinin Venäjältä” Ja sitten sitä sanotaan vapaaksi markkinataloudeksi! (hirnuntaa). Johan on markkinat 😉

  8. On aivan sama, mitä hallitus esittää faktoinaan. Kysmyksessä on siitä riippumatta toinen vaihe sitä rakennemuutosta, jolla kansallinen päätäntävalta kadotetaan finanssimogulien hallintaan, nyt myös terveyden ja sosiaalihuollon osalta.

    Rakennemuutos alkoi Harri Holkerin hallituksesta, ja sen seurauksena, yhteiskunta faktisesti vaihtoi kansallisomaisuutensa ja siitä hyvinvointia ammentavan teolllisen infransa taskurahaan,

    -ja sittemmin velkarahaan.

    Nyt meneillään oleva vaihe on viimeinen etappi sitä kehitystä, jonka päätepisteessä kansakunta ei itse enää säädä omia pelisääntöjään. Kaikista on sitten tullut torppareita, joko terveinä tai sairaina, -yhtäkaikki…

    Tässä kehityksessä Kansallinen Kokoomuspuolue siipijoukkoineen on ollut avainasemassa. Ei kai kukaan tosissaan kuvittele, että sen kehityksen valossa, mikä on ollut nähtävissä, sanokaamme alkaen -90 luvulta EU yhdyntöineen, tässä nyt olisi kysymyksessä jokin mullistava humanitäärinen kehitysprosessi, jossa yksittäisten ihmisten aseman parantaminen voi tapahtua vain sillä tavoin, kuin agendaan nyt on kirjoitettu.

    Hevonpaskaa kaikki hallituksen sote-selitykset.

    Kysymyksessä on perseen pystyynnostaminen niille tahoille, joille se syystä tai toisesta on tehtävä, ja sitä vasallit nyt tekevät.

    Suomessa on alkaen -90 luvulta erilaisia kehitysjatkumoja, joiden yjhteydessä kansallinen liikkumavara ja valinnanvara faktisesti on kansalaisilta kadonnut sen myötä, kun omistus ja hallintavalta on konsentroitunut finanssipelureille.

    Eräänä esimerkkinä tällaisesta voitaisiin mainita perintäyhtiö Lindorff, joka aloitti SYP:n perintäyhtiä Contanttina, ja sitten erilaiten lähinnnä ameebojen olemusta muistuttavien vaiheiden kautta päätyi norjalaisomistukseen ja sieltä sitten aIkanaan Ruotsiin Wallenbergeille, emonsa Nordea:n kupeeseen.

    Suomen valtio lienee vieläkin jonkinlaisessa avoliitossa tai muussa suhteessa Nordea-pankkiin, jonka vuoksi kaikki sotkuja, vaikka ne muutoin olisivatkin selvillä, ei voida Valtionhallinnon puitteissa käsitellä, oikeuslaitoksesta, -ja oikeusvaltiosta puhumattakaan.

    Toisena esimerkkinä voitaisiin mainita Aktiv-Hansa tapaus, jossa Suvi-Anne Siimes ministerinä ollessaan teki sopimuksia joissa parlamentaarinen päätäntävalta sidottiin yksityisen toimijatahon hyväksi. Mitä siitä sitten maksettiin, ja mikä olisi Suvi-Anne Siimeksen oikea osoite tänä päivänä, jos tapahtuisi, niinkuin pitäisi.

    Vastaavanlaisia kehityskuvioita löytyy melkein alalta kuin alalta, ja kaikille yhteistä on se, että menetykset ovat pahempia, kuin saavutetut edut, mikäli niitä ylipäätänsä ptkässä juoksussa edes on.

    Tällä linjalle hallitus sote-uudistuksineen nyt on.

    • Edelläesitetyt esimerkit Lindorff ja Aktiv-Hansa kaivannevat vähän lisäselvitystä. Valinnanvapaus ja vaihtoehtojen puute on siinä, että Suomessa on pääasiassa finanssipiirien intressejä palvelva oikeuslaitos, -joka väite tuli todistetuksi -90 luvun prosesseissa.

      Vaihtoehtoja tälle yksisuuntaiselle polulle ei ole, ja valinnanvapaus on rajoitettu siihen, että joko olet yhteiskunnan jäsen kansalais- ja poliitisine oikeuksinesi, tai sen ulkopuolella. Huolimatta esim. KP-sopimuksen sitovuudesta, sen edellyttämiä asioita Suomessa ei valtionhalinnossa kunnioiteta. Tämä tulee esiiin. nimenomaan oikeuslaitoksen toiminnassa.

      Miten näissä kehyksissä, joissa osakeyhtiölaki käytännössä pian menee perustuslain yläpuolelle, ja kansalaisten sosiaali ja teveydenhuolto siirtyy pääsääntöisesti finanssipiirien hallintaan, jossa optimoidaan vain omat intressit eli sen hetkinen ja odotuksissa oleva kapitaali, -voitaisiin toteuttaa jotenkin yksilökeskeistä tai ykslölähtöistä sosiaali, -ja terveydenhuoltopalvelua, jonka kaiketi pitäisi olla lähtökohta, kun ei se toteudu yksinkertaisermpien asioiden osalta, joista on jopa säädetty perustuslaissa.

      Toki kansakunnan intresseissä on pitää tuotantorivistöissä rampoinakin niin monta yksilöä, kun suinkin mahdollista. Siitä vain sote-uudistuksen myötä kumuloituu kaikki taloudellinen hyöty finanssipiireille.

      On siinä valinnanvapautta sitten hymisteltäväksi jatkuvasti kohoavien sosiaali- ja terveydenhuoltokustannusten puitteissa. Markkinatalous ja kapitalismi eivät ole sama asia, vaan vallalla on kehityssuunta, jota nimitetään markkinataloudeksi, mutta joka tosiasiallisesti on monopolikapitalsimia, vailla markkinoita, joka on tämänkin sote-uudistuksen perimmäinen tavoite.

    • Hallitustemme ja hallitseva eliittimme viestivät liikkumavaran vähenemisen ja vähentämisen tuovan lisää valinnanvapautta, kait sen olet huomannut. Uskoo ken haluaa.

      • Toki olen huomannut. Mutta lisää valinnanvapautta koskeekin vain heitä itseään. Sen he ovat unohtaneet mainita.

  9. Yhdysvalloissa hoitoaa tarvitsevat joutuvat nyt [kaikkien terveydenhoitouudistusten jälkeen] maksamaan sairaaloille ennakkomaksuja jos meinaavat saada hoitoa tarvitessaan https://www.yahoo.com/news/insight-ballooning-bills-more-u-hospitals-pushing-patients-110550159–finance.html

    Ja ennen tätä terveydenhuoltouudistus oli nostanut jo vakuutusmaksuja Yhdysvalloissa (Obamacare).

    Hallitus hei! Eikös tässäkin olisi ideaa siirtää Suomeen? Kansalaisten rahat saataisiin siirrettyä perittyinä ennakkomaksuina suoraan terveystalojen käyttämille verokeidastileille. Hallitus saisi samalla vielä yhden syyn leikata lisää menoja ja korottaa tasaveroja kun verotulot vähenee.

    • Odota hetki, -kaikki on varmasti jo muhimassa. Olemme jo kulkemassa kohti tilaa, jota ei voi sanoa anarkiaksi, mutta joka ei enää ole demokratiakaan.

      Siiinä sitten on erilaisia edustajia selittämässä sitä tai tätä. Jos esittämäsi kehys olisi toteutunut Suomessa niin olisin jo ollut kuollut.

      Periaattteessa jo melkein kuolleenakin tekisisi mieli sanoa, että olen tuottanut tälle yhteiskunnalle merkittävästi enemmän selvää rahaa, kun mitä olen sen resursseja koskaan jäkikasvuineni kuluttanut. Ongelman ydin on siinä, että nuijat Arkadianmäellä ratsastavat tämänkaltaisilla tuotoksilla, ilman pienintäkään tajua siitä, mihin suuntaan oikein pitäisi mennä…

      Siksi pitää kysyä neuvoa ulkopuolelta… Toki ulkopuoli tietää, mitä pitää tehdä…:)

JÄTÄ VASTAUS