”Valtuutetut ja varavaltuutetut valtuustoon valitaan kunnassa toimitettavissa kuntavaaleissa.” (Kuntalain [410/2015] 15. pykälän 1. momentin 1. virke)

Selitys: Kuntavaaleissa valitaan siis valtuutetut (ja varavaltuutetut) valtuustoon.

Kuntavaaleissa ei valita prosentteja eikä prosenttiyksikköjä. Vaalien voittajia ovat luonnollisesti poliittisten puolueiden osalta ne puolueet, jotka saavat valtuustoihin eniten valtuustopaikkoja (= valtuutettuja). Ratkaiseva peruste on siis valtuustopaikkojen määrä.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa eniten valtuustopaikkoja sai Suomen Keskusta.

Puolueet saivat valtuustopaikkoja (= valtuutettuja) seuraavasti:

(1)           KESK Suomen Keskusta: 2824 valtuutettua

(2)           SDP Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: 1697 valtuutettua

(3)           KOK Kansallinen Kokoomus: 1490 valtuutettua

(4)           PS Perussuomalaiset: 770 valtuutettua

(5)           VAS Vasemmistoliitto: 658 valtuutettua

(6)           VIHR Vihreä liitto: 534 valtuutettua

(7)           RKP Suomen ruotsalainen kansanpuolue: 471 valtuutettua

(8)           KD Suomen Kristillisdemokraatit: 316 valtuutettua

(9)           LIBE Liberaalipuolue: 5 valtuutettua

Piraattipuolue (PIR), Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) ja Itsenäisyyspuolue (IPU) saivat kukin kaksi valtuutettua (siis yhteensä 6 valtuutettua) sekä Feministinen puolue yhden valtuutetun.

Huomautus: Kun kuunteli kuntavaalien 2017 vaalituloksia radiosta, katseli ja kuunteli tuloksia televisiosta tai luki tuloksia valtamedian sanomalehdistä (HS, IS ja IL), sai vaikutelman, että kuntavaalien 2017 voittajat olivat Kansallinen Kokoomus ja Vihreä liitto. (Tosin noita nimiähän media ei käyttänyt vaan nimiä Kokoomus ja Vihreät tai kokoomus ja vihreät.) Perusteluiksi viitattiin prosenttilukuihin (sic!). Kuuntelija, katselija ja lukija sai helposti vaikutelman, että valtamedia ’unohti’, mistä kuntavaaleissa on kysymys. Ja kysymyshän on, sanottakoon se vielä kerran, valtuutettujen valitsemisesta valtuustoihin.

Herää kysymys: Miksi valtamedia raportoi kuntavaalien tuloksesta niin kuin tapahtui?

Olen ihmetellyt, ettei kyseinen ongelma näytä herättäneen keskustelua edes niiden taholta, jotka väittävät edustavansa faktaperusteista raportointia. Saadakseni ’uskonvahvistusta’ olen tiedustellut asiasta melko monelta henkilöltä. Vastakaiku on ollut joko olematonta tai aneemista. Yksi ilahduttava poikkeus on ollut. Nimeän hänet epiteetillä ”Muuan tarkkailija”. Annettakoon hänelle loppupuheenvuoro:

”Uutisointi vaalituloksesta antaa niin nurinkurisen kuvan ääntenlaskennan tuloksesta, että mielestäni kynnys valheellisen tiedon levittämisestä ylittyi. Kunnallisvaaleja koskevan uutisoinnin otsikoiden perusteella kansalainen saa poliittisista voimasuhteista täysin väärän käsityksen.

Probleemi on melkoinen kun ajattelee että tiedonvälitys ja demokratia tukevat toisiaan. Kun tiedonvälitys ei tue demokratiaa niin mitä jää jäljelle? Mielikuva demokratiasta? Kansanlumevalta? En tiedä. Sen tiedän että poliittisia prosesseja kohtaan koettu kiinnostus hapertuu ja niiden uskottavuudesta ei ole enää edes vitsin aiheeksi. Totutaan siihen, että julkinen sana on vain vallanpitäjien äänitorvi. Tästä ei ole enää pitkä matka totalitarismiin.

Suomen kunnallisvaalit 2017 ovat malliesimerkki tiedotusvälineiden anastamasta vaalituloksesta. Uutisointi perustuu pienen eturyhmän etukäteen asettamaan päämäärään, ei äänestyskäyttäytymiseen.”


Tapio Kuosma on tietokirjailija ja oikeustieteen lisensiaatti.

Kuva Oulun valtuustosalista: Estormiz [ CC0 ] via Wikimedia Commons

13 KOMMENTTIA

  1. Tuosta vaalituloksesta,ei demareiden,eikä myöskään keskustan menestys ollut nin heikko,,kuin mediassa siitä annertaan ymmärtää.
    Polittinen pelikenttämme on mennyt sellaiseksi piirileikiksi, missäko kokoomus määrää hegemnian ja valitsee sen partnerin, mitä milloinkin se haluaa kyykyttää.
    Toivottavasti maahamme muodstuisi varsin nopeasti ryhmittymä,mille plitikassamme olisi varsinaista tilausta,eli arvokonservatiiviselle, maltilliselle vasemmistopuluelle.
    Jos tällainen uskottava ryhmittymä jostain ilmaantuisi se olisi yksi elementti uudessa eliitin ja sen ilmentymän kokomuspuolueen vastaisessa kansanrintamassa.

  2. Tuloksesta voidaan päätellä se minkä Hankamäki jo totesi: Kansa kosti itselleen.

    Ei olisi uskonut että Suomen kansa voi olla näinkin tyhmää, mutta ikävä kyllä se on. Koulutuksen puute ei näy ainoastaan yhden sukupolven äänestyskäyttäytymisessä vaan se näkyy useammankin sukupolven äänestyskäyttäysytmisessä.

    Suomlaiset on poikkeuksellisen tyhmää kanssaa, siis kun katsokaan älykkyysosamäärän keskiarvoa.

    • On vähän hölmöä verrata ”päättele seuraava palikka” vaalikäyttäytymiseen. Mutta kaippa silläkin jokin merkitys politiikkaan on.

    • Oletko ÄO varma, ettei vaalivilppiä ollut, mm. koska lyijykynätkin ovat edelleen käytössä ja SE-liikkeen näkyvin de Wit sai Tampereella vain 242 ääntä eikä päässyt edes varalle? (Pienin äänimäärä, jolla pääsi läpi: Ari Wigelius (SDP) 200 ääntä.)
      Ja kansallismieliset voimat eivät olleet keskittyneet.
      Seurauksena esimerkiksi tällaista Turussa, vapaamuurarien ehkä suvereeneimmassa valtakunnassa:
      Pienimmällä äänimäärällä valtuutetuksi valittiin Lundén Merja (VAS) 135 ääntä
      Suurin äänimäärä, jolla ei päässyt läpi oli kansallismielisellä: Olavi Mäenpää YLSISI 779 (Varalla)

    • Lisään epäilyttävyyksiä:

      Vanhoista, lähinnä 2015 eduskuntavaaleista: https://www.facebook.com/notes/seppo-raittila/vaalivilppi-2015-eduskuntavaaleissa/899160933478136/

      KUNTAVAALIT 2017:
      * Mielestäni ei voi olla niin, että aina pettää digitaalinen järjestelmä – vuosia kuluu eikä kuntoon tule: http://yle.fi/uutiset/3-9555883

      ”Sähköinen vaaliluettelo petti 11 kunnassa: useat äänestäjät lähtivät pois äänestämättä
      Tietokone väitti äänestäjien antaneen jo äänensä, vaikka niin ei ollut. Nyt äänestäjiä houkutellaan takaisin uurnille.” (9.4.2017 klo 15:55päivitetty 9.4.2017 klo 22:05)

      Toisin sanoen todennäköisesti ohjelma laitettiin antamaan varmimmin ”nukkuviksi” katsottujen ääniä hallituspolitiikkaa kannattaville puolueille (ei sis. persuja). Mutta kun ainakin 11 kunnassa kävi niin, että osa heistä ei nukkunutkaan, niin tuli kiusallinen tilanne hetkeks, ja heille jouduttiin myöntämään äänioikeus.
      Tosin varmempi tapa huijata on yksinkertaisesti deletoida ääniä ei-toivotuilta.
      Kuten 2015 vaaleissa kävikin eli esim. niin että yksi tai muutama tapaus oli missä ehdokas äänesti tietyssä äänestyspaikassa itseään mutta tulos oli ettei siitä paikasta hänelle tullu yhtään ääntä.

      * http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/oikeusministerion-jaaskelainen-vaalitarkkailijoiden-kritiikista-valitsijayhdistysten-asema-ei-kohtuuton/6385644#.WO1Gm-wqoeU

      * http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005168833.html?share=05e0708d486108c9e80a58e88d178111

      * Yhä edelleen vapaamuurari Jääskeläisen Atte on ollut YLE:n ratkaiseva pomo ja veljensä Arto Oikeusministeriössä vaalijohtajana.
      Vm. selittelee Ari Korvolan MOT-dokumentissa ääntenlaskennan outouksia…

      * Edelleen Goldmann Sachs omistaa Tieto Oyj: stä eniten: 10%.
      Johto UK:ssa, osoite veroparatiisi Cayman-saarilla…

  3. Oikea tapa laskea ”puolueiden” prosentuaalinen kannatus, on verrata äänioikeutettujen määrään. Näin ”ei äänestäneet” olivat suurin ”puolue” yli neljänkymmenen prosentin ”kannatuksellaan”. He eivät enää usko, että äänestämällä voisi vaikuttaa. Monien vaalien kokemuksen tulos, varmaankin.

    ”Kolme suurta puoluetta” saivat noin kymmenen prosentin kannatuksen ja muut jäivät muutamaan prosenttiin. Jos sama meno jatkuu eduskuntavaaleissa ja vaikka ”kolme suurta” muodostaisivat hallituksen, heitä kannattaisi vain alle kolmannes kansasta.

  4. Mä läksin omassa blokissani siitä että hallitus menetti hiukka vajaat puol miljoonaa ääntä viime vaaleissa. ps 300 000, kepu 170 00. Elikkä kärsi rökäletappion. Mulle se oli järkevä tapa ajatella koska näin että nyt mitattiin hallituspuolueiden kannatusta ja tiedän että kansanedustaja ei pelkää sotaa, ruttoa tai nälänhätää. Kansanedustaja pelkää oman paikan menestystä. Elikkä hallituksen asema muuttui aika paljon.

    Kepu ja PS myös viime kuntavaaleihin nähden koko reilun iskun.

  5. Puolueiden absoluuttinen kannatus on tietenkin per äänet. Niitähän maakunnista haetaan, kertomuksilla jos toisella. Koska kunnallisvaalitkin ovat suhteelliset, paikkajako meni kuten Tapio kertoi. Katoin tuloksia. Äänioikeutettuja oli nyt 170 321 enemmän kuin eduskuntavaaleissa, yhteensä 4 391 558 kappaletta. Ääntänsä ei antanut 1 820 790 äänestäjää, 41 %.

    Kokkareilla näyttää olevan melko vakio äänestäjäkunta. Menettivät ”vain” 14 291 äänestäjää viime kuntavaaleista. SDP sai lisää 10 328 äänestäjää. Kepu menetti 14 638 äänestäjää viime kuntavaaleista, 175 689 äänestäjää viime eduskuntavaaleista. Persut menettivät 80 501 äänestäjää viime kuntavaaleista, 296 757 äänestäjää viime eduskuntavaaleista. Tuota voi sanoa jo rökäletappioksi. Ja vielä oikeat kannatukset prosenteissa

    Ei ääntä 41%
    kok 12,1%
    sdp 11,3%
    kepu 10,2%
    pers 5,2%

    Siinä kannatukset joilla meitä viedään. Jollakin ”puolueella” olisi varmaan mahdollista saada noin viidenkymmenen prosentin kannatus, mutta sokean kanan pitäisi löytää ensin jyvä.

  6. Lisätään vielä vassarit ja vihreät. Vassareiden kannatus näyttäis olevan melko vakio parisataatuhatta äänestäjää. Lisäystä viime kuntavaaleista 27 011 ääntä, eduskuntavaaleista 14 924 ääntä. Nousua pukkaa. Vois tulla lisääkin jos kattelis enemmän palkansaajia ja jättäis sateenkaarihommat vähemmälle.

    Viherkäiset, lisää viime kuntavaaleista 107 135 ääntä, eduskuntavaaleista 67 133 ääntä. Nousujohteista. Ihmiset haluavat varmaan maksaa elämisestään enemmän ”haittaveroja” ja antaa suurituloisille lisää helpotusta.

  7. Ja vielä kokkareiden äänistä, 8 613 vähemmän kuin eduskuntavaaleissa. Hallituspuolueet menettivät ääniä 481 059 kappaletta, 18,7% äänestäneistä. Auvon lukemat ovat kohdallaan. Vaikka nämä ovat kuntavaalit ja paikallisvaalit, niin eiköhän tällä ole jotain tekemistä myös hallituksen politiikan kanssa.

  8. Ei pidä unohtaa myöskään että kuntavaaleissa äänestetään oman kunnan asioista. Uskon että usealle tuttu ja muuten hyvä tyyppi voi olla äänen arvoinen vaikka tämän puoluetta vihaisi.

  9. Suurkiitos Tapio Kuosmalle asian selventämisestä (ja josta jo luinkin aiemmin toisen jutun kommenttiosiosta) – tulos on todellakin valtavan erilainen kuin millaisen mielikuvan valtamedia haluaa prosenteillaan luoda. Kun otsikoihin vielä lisätään kuva tuulettavasta kokoomusjohtajasta (miksi Orpo tuulettaa, kun valtuutettujen määrä tosiasiassa väheni?), saadaan helposti harhautettua vähemmän tarkkaavainen lukija. Mikä sitten ohjailee valtamediaa tällä tavoin? Sitä voidaan kysyä, etenkin nyt kun lehdistönvapauden mallimaan maine (heh) on muutenkin saanut kolauksen…

  10. Yle Teksti-TV (20.4.2017) oikaisi de facto aiempaa (kuntavaalien 2017 tulosten jälkeistä) valtamedian toitottamaa Kokoomus voitti, Vihreät voitti –huumaa.
    Toisin sanoen, Yle Teksti-TV näyttää oivaltaneen – lopultakin? – että kysymys kuntavaaleissa oli kamppailusta valtuustopaikkojen saamiseksi. Ja siinähän Keskusta oli ylivoimainen.

    ”Keskusta hallinnee maakuntavaaleja”

    ”Kuntavaalitulosten perusteella keskusta
    olisi suurin puolue tulevissa
    maakuntavaltuustoissa. Kaupunkien
    merkityksen pienetessä vihreiden valta
    sen sijaan jäisi pieneksi.”

    ”Jos maakuntavaaleissa äänet
    jakautuisivat samalla tavalla kuin
    kuntavaaleissa, keskustalle menisi
    maakunnista yhdeksän, SDP olisi suurin
    puolue viidessä maakunnassa, kokoomus
    kahdessa ja RKP yhdessä.”

    ”Ensimmäiset maakuntavaalit on
    tarkoitus järjestää presidentinvaalien
    ensimmäisen kierroksen yhteydessä
    tammikuussa 2018.”

    Yle Teksti-TV Sivu 105/1
    KOTIMAA YLE TORSTAI 20.4.2017
    http://www.yle.fi/tekstitv/txt/P105_01.html
    #
    Mahtaa Kokoomustakin vähitellen ’puistattaa’?
    No, toisaalta, suuryhtiöitä odottaa soten kautta lottopotti. Tosin iso osa livennee veroparatiiseihin, mutta eiköhän siitä liikene fyffeä myös suuryhtiöiden puoluepoliittisille tukijoille?

JÄTÄ VASTAUS