Tänä vuonna tulee 10 vuotta täyteen siitä, kun Kemira GrowHow myytiin norjalaiselle kivennäislannoitteiden markkinajohtajalle Yaralle. Suurin ristiriita ei edes liittynyt ennätyksellisen alhaiseen myyntihintaan (207 miljoonaa) vaan siihen, että samalla luovutettiin (käytännössä ilmaiseksi) Siilinjärven ja Soklin malmivarat (nykyarvo n. 17 miljardia) kokonaan Yaralle.

Röyhkeällä rakennekorruptiolla ja poliittisella päätösvallalla annettiin Suomen luonnonvaroja ilmaiseksi pois, ja maksutaakka jätettiin seuraaville sukupolville. Suomen ”juhlavuoden” kunniaksi haluan eritellä kolme poliittista päätöstä, joiden vaikutukset ovat katastrofaalisia Suomen kansantaloudelle ja tuleville sukupolville. Samalla tulee selväksi, että rakennekorruptio on muuttunut vain entistä röyhkeämmäksi.

1 – Kemira GrowHow

Johdanto

Oletteko huomanneet, että ostovoimanne hupenee joka vuosi enemmän ja enemmän? Ruoka on kallistunut huomattavasti vuodesta 2008 lähtien. Syy siihen ei ole maailmantalouden muutos, vaan puhtaasti poliittinen: rakennekorruptio.

Tapaus

Kemira GrowHow:n myynti

Lyhyt tausta

Vuonna 1994 Kemiran liiketoimintayksiköt yhtiöitettiin ja lannoiteliiketoiminnan nimeksi tuli Kemira Agro, joka vuonna 2004 irrottautui emoyhtiöstä ja muutti nimensä Kemira GrowHow:ksi listautuen samalla Helsingin pörssiin. Vuonna 2007 yhtiö myyntiin Yaralle.

Lyhyt kuvaus tapauksesta

Kemiran lannoitetehdasta yritettiin myydä jo Kemira Agro:n aikana, mutta hanke kaatui eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan vastustukseen vuonna 2003, koska yhtiö oli vielä valtion (enemmistö)omistama. Tämän vuoksi yhtiö irrotettiin emoyhtiöstä ja luotiin vuonna 2004 oma osakeyhtiö – Kemira GrowHow Oy. Nyt ei lain mukaan enää tarvittu eduskunnan hyväksyntää myynnille.

Liityessään EU:hun Suomi sai poikkeusluvan lannoitteiden ”puhtaudessa”: Suomessa ei saa myydä lannoitteita, joissa on enemmän kuin 30 milligrammaa kadmiumia fosforikilossa. Muissa EU-maissa fosforilannoitteiden kadmiumpitoisuus on keskimäärin 138 milligrammaa. Ennen myyntiä hallitus tiukensi ehtoja entisestään (fosforilannoitteissa rajoitettiin kadmiumin määrää siten, että ainoastaan Soklin kaivos täytti vaadittavat ehdot),  mikä takasi Kemira GrowHow:lle (ja myöhemmin Yaralle) käytännössä monopoliaseman lannoitteiden myynnissä. Siten myöskin ulkomaalaisten lannoitteiden tuonti Suomeen oli käytännössä mahdotonta.

Kilpailuvirasto ei vastustanut kauppaa, sillä se ei saanut tietää kaikkia yksityiskohtia kaupasta. Täten myöskin Euroopan kilpailuvirasto näytti kaupalle peukkua. Myöhemmin Maa- ja Metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) valitti Yarasta Kilpailu- ja kuluttajavirstolle markkina-aseman väärinkäytöstä.

Itse valtionosuus myytiin 207 miljoonalla, ja myynnin kokonaishinnaksi muodostui 690 miljoonaa. Yhtiön arvoksi oli arvioitu 870 miljoona, joten pelkästään myyntihetkellä valtio myi tahallaan alihintaan. Tämän lisäksi Yara sai Siilinjärven lisäksi käyttöoikeuden Soklin fosfaattikaivokseen. GrowHow:n silloisen pääjohtajan arvion mukaan kaivoksen arvo vuonna 2007 oli 14 miljardia eli nykyhinnoissa (inflaatiolaskurilla) 17 miljardia. Itse kaivoksen arvoa ei laskettu olenkaan yhtiökaupassa, joten se annettiin käytännössä ilmaiseksi Yaralle.

Monopoliaseman takia lannoitteiden hintakehitys on ollut Suomessa paikoittain yli 40 prosenttiyksikköä suurempi kuin muissa maissa. Tämä kulunlisäys lisätään suoraan ruuan hintaan, ja sitä maksaa kuluttaja. Samalla maatalousyrittäjän kustannukset nousevat huomattavasti ja yhä useammat ovat riippuvaisia maataloustuista. Viljelijöiden ahdinkoa on myös lisännyt se, että myös muut tuotantopanokset, kuten energia, rehut ja koneet, ovat kallistuneet.

Muuta huomioitavaa

GrowHow myytiin hetkellä, jolloin maailmanmarkkinat antoivat osviittaa siitä, että ruuan hinta tulee kallistumaan. Pienet sadot ja viljavarastot, ruoan käyttö biopolttoaineeksi ja Aasian kasvava kysyntä olivat kiihdyttäneet ruoan hinnan nousun maailmalla jo silloin, kun valtio teki Yaran kanssa kauppoja GrowHow:sta. Lannoitteiden hinnat seuraavat ruoan hintaa. Yaran johtajia on tuomittu törkeästä lahjonnasta vuosina 2004–2009 (jolloin kauppa tapahtui). Oikeudenkäynti on edelleen kesken, mutta on hyvin todennäköistä, että myös korruptio on vaikuttanut Suomen päätöksiin. Yara myöskään ei julkista lannoitteiden myyntihintoja.

On huomioittavaa, että maailmassa ei ole juuri yhtään fosforikertymää, jossa kadmiumin määrä on niin pieni kuin Soklissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa Suomen Soklin kaivos voisi olla ainutkertainen koko maailmassa. Laskennallisesti on vaikea arvioida, kuinka arvokas se olisi tulevaisuudessa, mutta kymmenien vuosien päästä näin puhtaan fosforikertymän arvo voisi hyvinkin olla  sadoissa miljardeissa.

Kansantalouden laskelmallinen tappio

Lannoitteiden volyymi 640 000 tonnia / vuosi (linkki)
Lannoitteiden hinta (2017) n. 440e /tonni (linkki 1 , linkki 2)
Keskimääräinen ”ylimääräinen” hintakehitys 40 % (lähde)
Vuosittainen lannoitemenot 640 000 x 440 e = n. 280 M

Lannoitteiden ”ylihinta” vuodessa 0,4 x 280 = n. 110 M (menetys 2007–2017 = 1 110 M)

Soklin kaivoksen menetys n. 17 000 M (luku kasvaa joka vuosi)

KOKONAISMENETYS (2007–2017) = n. 18 110 miljoonaa euroa
¤

”Päähenkilöt”

Pääministeri : Matti Vanhanen (kesk.)
Maatalousministeri: Juha Korkeaoja (kesk.)
Elinkeinoministeri: Mauri Pekkarinen (kesk.)
Omistajaohjausministeri : Jyri Häkämies (kok.)

Huom. ”Päähenkilöillä” tarkoitetaan tässä samoin kuin jatkossa henkilöitä, jotka olivat hallituksessa tai yhtiöiden/järjestöjen johtoportaissa kun kauppoja solmittiin. Tarkoitus ei ole väittää, että luetellut henkilöt olisivat per se syyllisiä kauppoihin.1


2 – Digita Oy

Johdanto

Oletteko miettineet, miksi kaupallisilta kanavilta tulee niin paljon mainoksia koko ajan? Entäpä miksi Yle vapisee hallituksen edessä, kun puhutaan mahdollisesta vero-oikeuden kumoamisesta? Yleisesti: miksi TV- ja radiotarjonta on tupaten täynnä tuotesijoittelua ja reality-sarjoja ajankohtaisohjelmien sijaan? Osittain vastaus lienee se, että joka vuosi tv-yhtiöt joutuvat maksamaan olemassaolostaan noin 90 miljoonaa euroa ulkomaalaisille sijoitusyhtiöille. Siis 90 miljoonaa, joka olisi muuten käytetty tv- ja radiotarjonnan laadun ja asiakasviihtyvyyden parantamiseen. Ylen kohdalla 90 miljoonaan sisältyy sinunkin vero-osuutesi.

Tapaus

Digita Oy:n yhtiöittäminen

Lyhyt tausta

Ylen Jakelutekniikka hallinnoi maanpäällisiä radio- ja tv-verkkoja (ja myöhemmin mobiili-tv-verkkoja) lähetysasemineen ja mastoineen. Vuonna 1999 se yhtiöitettiin, jolloin Ylen omistusosuus oli 100 % ja nimeksi tuli Digita. Tämän jälkeen omistus on vaihtunut tiheään tahtiin ranskalaisesta France Télécomista (jolle myönnettiin 100 prosentin myyntioptio ja 90 prosentin osto-optio) Texas Pacific Groupin kautta aina nykyiseen australialaiseen sijoitusyhtiöön First State Investmentiin (FSI).

Lyhyt kuvaus tapauksesta

Martti Asikaisen blogista saa erittäin hyvän ja selkeän selonteon tapauksesta. Itse en osaisi pukea asiaa sanoiksi yhtä hyvin kuin hän. Seuraavassa lainaan suoraan hänen tekstiään:

”Digita Oy on entinen YLE:n Jakelutekniikka, joka yhtiöitettiin Ylen kokonaan omistamaksi tytäryhtiöksi vuonna 1999. Käytännössä yhtiö hallinoi Suomen maanpäällisiä radio-, tv- ja mobiili-tv-verkkoja lähetysasemineen ja mastoineen. Joulukuussa vuonna 2000 kaikki kuitenkin muuttui, kun Ylen hallintoneuvosto päätti myydä 49 prosenttia Digitan osakkeista TDF-konsernille, joka oli vielä tuolloin ranskalaisen France Télécomin omistuksissa. Kauppaan oli ovelasti sisällytetty myyntioptio kaikista osakkeista ja osto-optio 90 prosenttiin saakka. Pari vuotta myöhemmin Yle päätyi myymään osakkeista 41 prosenttia lisää ja tammikuussa 2005 saivat lähteä loputkin osakkeista. Kaikkiaan Yle sai Digitan myynnistä 260 miljoonaa euroa, jotka yhtiö keskitti television ja radion digitalisointiin. Suomalaiset tarvitsivat todella kipeästi digi-TV:tä.

Tänä päivänä valtiorahoitteinen Yle maksaa jakeluverkon käytöstä vuosittain liki 50 miljoonaa euroa vuokraa. Käyttökustannukset Suomessa ovat tuplasti yhtä suuret kuin esimerkiksi läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa. Nykyään Digita Oy:n omistaa australialainen First State Investments -infrastruktuurirahasto. Täydellisen monopolin omaava yhtiö käärii Suomesta noin 40 % liikevoittoa, josta yli puolet tulee suoraan veronmaksajien kukkarosta. Valtion saama kauppahinta on tähän mennessä maksettu jo moninkertaisesti takaisin.”

Jatkan itse tästä. Kaikken kaikkiaan valtio sai noin 300 miljoonaa Digita Oy:n myynnistä. Digitan voittoprosentti on luonnollisesti lain vaatimalla kipukynnyksellä, mutta toteutunut veroprosentti lienee 5–10% luokassa. Yhtiö käyttää tehokkaasti verosuunnittelua, jossa lainataan emoyhtiöltä sen verran, että lainan korkokulut juuri ja juuri ylittävät liikevoiton määrän. Väliyhtiönä Digita käyttää luxemburgilaista holding-yhtiötä.*

*Esimerkiksi jos voittoja on 10 M, emoyhtiö lainaa 100M 12 % (yli 10 %) korolla, jolloin lopulliseksi tulokseksi kirjataan -2 M eli tappio. Silloin yhtiön ei tarvitse maksaa yhteisöveroa.

Muuta huomioitavaa

Ylen ”ylin” johto on hallintoneuvosto, johon kuuluu 21 eduskunnan poliittisin perustein valitsemaa jäsentä. Sen päätökset ovatkin viime kädessä hyvin poliittisia.

Ylen lisäksi myös kaupalliset kanavat joutuvat maksamaan ylihintaa (tosin eivät KHO:n mielestä) lähetysoikeuksista, ja kustannusten takia ne joutuvat turvautumaan yhä enemmän mainostuloihin. Mainittakoon, että Digita (ja Kemira GrowHow) myytiin nousukauden aikana ilman minkäänlaista ulkoista painetta tai liiketoiminnallista strategiaa.

Nykyinen pääomistaja FSI on myös Carunan (Fortumin) pääomistaja.

Se, että digiverkoston lähetyslupien myöntäminen ei ole oman valtion ei hallussa, on poikkeuksellista koko Euroopassa. Ainoastaan Unkarissa on vastaavanlainen tilanne. Kaikissa muissa Pohjoismaissa koko maan kattava maanpäällinen tv- ja radioverkko on edelleen joko suoraan valtion tai valtion hallitseman yhtiön omistuksessa.

Digita Oy käyttää aktiivisesti verosuunnittelua – jotain, mitä nähdään myös toisessa FSI:n hallinoimassa yhtiössä: Carunassa.

On omitusta, että valtio on suostunut myymään tv- ja radioverkkonsa ulkopuoliselle yhtiölle sekä pönkittämään samalla sen monopoliasemaa.

Kansantalouden laskennallinen tappio

Liikevoitto 180 M (lähde)
Toteutunut veroaste 6,4 % (0,064) (lähde)
Yhteisöveroaste 20 % (0,20)
Mediayhtiöiden maksama keskimääräinen määrä Digitalle vuodessa n. 90M (lähde)
Monopolin aiheuttama keskimääräinen ”ylihinta” 50% (0,5) (lähde)

Mediayhtiöiden maksama ”ylihinta” vuodessa 90 X 0.5 = n. 45 M

Verotappio vuodessa 180 x (0,20-0.064) = n. 25 M

KOKONAISMENETYS (1999–2017) = n. 1 260 miljoonaa euroa
¤

”Päähenkilöt”

Pääministeri: Paavo Lipponen (SDP) / Matti Vanhanen (kesk.)
Yleisradion toimitusjohtaja: Aarne Wessberg
Liikenne- ja viestintäministeri: Olli-Pekka Heinonen (kok.)
Omistajaohjausministeri: Erkki Tuomioja (SDP) / Mauri Pekkarinen (kesk.)


3 – Caruna Suomi Oy

Johdanto

Digitan ja Kemiran tapaukset osoittavat, millainen kultakaivos yhtiöittäminen voi olla sijoitusyhtiölle, jos lainsäädäntö on sopivasti valmiiksi pedattu turvaamaan yhtiön monopoliasema ja siten tekemään valtion asukkaista maksajaosapuolen. Sama kaava toistui Carunan yhteydessä, jossa kuluttajilta perittiin ylisuuria maksuja, mutta yhteisöveroa ei taaskaan maksettu Suomeen.

Tapaus

Fortumin yhtiöittäminen

Lyhyt tausta

Fortum sähkönsiirto (josta tuli myöhemmin Caruna Suomi) keskittyy sähkön siirtoon. Sillä oli noin 600 000 asiakasta ja 20 prosentin markkinaosuus. Yhtiö oli Suomen suurin sähkönsiirtomonopoli. Joulukuussa 2014 yhtiö myytiin myyntiä varten perustetulle yhtiölle Suomi Power Networkille (SPN). SPN:n osinkojako oli seuraavanlainen: 20 % Keva ja Elo (eläkerahastot) , 40 % Borealis Infrastructure Management (BIM) ja 40 % First State Investment (FSI). 20 prosentin valtionosuus oli osakeyhtiölain vaatima suomalaisomistus, jotta kauppa ylipäätänsä voitiin tehdä.

Lyhyt kuvaus tapauksesta

Carunan tapaus on niin poliittisesti sotkuinen ja monimutkainen, että sen avaamiseen menisi monta sivua. Mukana on poliittista ajojahtia, suljettujen ovien takana tehtyjä kauppoja ja ”yllätyksellisiä” eläkkeellejäämisiä ja virkanimityksiä kauppojen jälkeen. Martti Asikainen on (jälleen) tehnyt erinomaisen selonteon tapauksesta ja siihen kannattaa tutustua. Hän erittelee tapahtumaketjun ja ”päätoimijat” yksityiskohtaisesti ja systemaattisesti aina vuodesta 2013 tähän päivään asti. Tässä linkki hänen kirjoitukseensa.

Muuta huomioitavaa

Lyhyesti voisin todeta, että Fortum myytiin aikana, jolloin sen liiketoiminta oli erittäin kannattavaa. Ostajaosapuolena toimii mm. Digita Oy:n ja Finngrid Oy:n tapauksesta tunnetut FSI ja BIM, minkä olisi jo pitänyt olla varoitusmerkki siitä, mitä valtiontaloudelle voi käydä. Kataisen hallitus ei halunut tuoda myyntiä eduskunnan käsittelyyn lainkaan, ja se solmittiin salaa. Vaikutti siltä, että myyntiä vastustavat henkilöt savustettiin joko median (ajojahdin) kautta tai lahjonnalla (ei todistettu) pois kuvioista.

Myynnin jälkeen Katainen lähti Brysseliin, kaupan myötäilijöitä nimitettiin korkeisiin virkoihin ja osa kauppojen osapuolista jäi bonuksineen eläkkeelle.

Caruna harjoittaa Digitan tavoin agressiviistä verosuunittelua, ja voittoprosentit lähestyvät osin 50:tä prosenttia.

Kansantalouden laskennallinen tappio

Liikevoitto 55M (lähde)
Toteutunut veroaste 1,6 % (0,016) (lähde)
Yhteisöveroaste 20 % (0,20)
(Monopolin aiheuttama keskimääräinen sähkönsiiron ”ylihinta” 30 % (0,30) (Lähde 1, Lähde 2) Tämän olen ottanut pois varsinaisesta laskelmasta, koska Caruna perustelee hinnankorotusta 200 M verkkoinvestoinnilla.)

Verotappio vuodessa 55 x (0.20-0.016) = n. 10M

KOKONAISMENETYS (2014–2017) = n. 30 miljoonaa euroa

(Carunan liikevaihto on ollut yli 200 miljoonaa euroa vuodessa, josta osa investoidaan suoraan uuteen verkkorakennushankkeeseen ja osa menee korkokuluihin sisäisistä lainoista. Hinnankorotuksia sähkönsiirroissa perustellaan investoinneilla. Tämän vuoksi liikevoiton määrä pienenee. Tästä johtuen voidaan ajatella, että kansantaloudellinen ”tappio” on paljon suurempi kuin mitä luvut kertovat. Sähköverkon ulkoistaminen on erittäin suuri menetys ja riski valtiolle.)
¤

”Päähenkilöt”

Pääministeri: Jyrki Katainen (kok.)
Fortumin toimitusjohtaja: Tapio Kuula
Omistajaohjausministeri : Pekka Haavisto (vihr.)

Martti Asikaisen blogikirjoituksesta saa tietoa muistakin huomion arvoisista henkilöistä.
¤

Lopputeksti ja kunniamaininnat

Edellä käsitellyistä Kemiran ja Digitan tapaukset aiheuttavat ylivoimaisesti suurimman ”lommon” kansantalouteen. Jos otetaan huomioon muitakin mahdollisia tapauksia (mm. Soneran umts-matkapuhelinverkkotoimilupakaupat, Olkiluoto 3, Finnavian johdannaiskaupat, Destia, Länsimetro, tuulivoimaloiden syöttötariffit ja muu sääntelypolitiikka, Talvivaara, Kreikan ja Espanjan tuet (joista vain viisi prosenttia on mennyt varsinaisiin tukiin), niin fiktiiviseksi keskihinnaksi, minkä kansantalous nykyisellään menettää, voidaan asettaa 2,5 miljardia euroa vuodessa.

Yllä oleva antaa perusteita ajatella, että yhtiöittämisestä voi tulla tulevaisuudessa trendi. On oltava tarkkana siitä, mitä kulissien takana tapahtuu. Varsinkin, jos vaikutusvaltaiset ihmiset ovat jäämässä eläkkeelle, sillä he voivat jättää jälkeensä aikamoisen taakan seuraaville sukupolville.

Suomen rakenteellinen korruptio ei ilmene ruskeina kirjakuoreina taikka tilisiirtoina, vaan palveluiden ja positioiden vaihtona aina vaalikampanjasta ministerinvirkaan asti.

On muistettava, että kannattomattomien yhtiöiden yhtiöittäminen ei ole missään tapauksessa väärin. Mutta Kemira, Digita ja Fortum olivat myyntihetkellä voitollisia, ja osinkojen tuotto olisi ollut moninkertainen myyntivoittoon verrattuna. On myös varottava sitä, että julkisista palveluista tehdään ”väkisin” kannattamattomia yhtiöittämisen vuoksi.

*  *  *

Viite

(1) Sopimusoikeus näinkin laajoissa kaupoissa sisältää valtavasti pieniä porsaanreikiä, jotka ovat ostajan puolella, ja se on luonnollista. Tämä on yksi syy siihen, että valtion omistamien yhtiöiden myynnissä laki edellyttää, että asia käydään eduskunnassa läpi asiantuntijaryhmissä. Politiikka on viime kädessä lobbaamista, ja harvoin ministerit ovat jokaisen lobbauksen kohteena olevan asian tuntijoita, eikä heillä ole aikaa lukea tuhatsivuisia sopimuksia tarkasti. Yleensä he saavat tiivistetyn tietopaketin, jossa porsaanreiät voidaan jättää sopivasti kertomatta.

Muitakin temppuja on käytettävissä. Esimerkiksi Jyrki Katainen odotti, että molemmat omistajaohjausministerit olivat työmatkalla (jolloin päätösvaltaa siirtyi hänelle), ennen kuin totesi, että Caruna-kauppaa ei käsitellä eduskunnassa ollenkaan. Ennen jokaista kauppaa lainsäädäntöä on muutettu niin, että sillä on turvattu joko agressiivisen verosuunnittelun mahdollisuus tai käytännössä monopoliasema sääntelyn kautta. Tämä on puhdasta lobbausta ja näitä asioita on vaikea nähdä etukäteen, ellei ole alan asiantuntija. Tästä herää väistämättä kysymys, pitäisikö omistajaohjausministerin virka täyttää poliittisin perustein vai olisiko asiantuntijoista koostuva työryhmä parempi vaihtoehto.

Myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston passiivisuutta voi ihmetellä. On omituista, että KKV ottaa jyrkästi kantaa ja tuomitsee, jos tapahtuu pienikin markkinahäiriö, mutta niissä tapauksissa, joissa valtion kokonaisvaltainen etu olisi kyseessä, ollaan hiljaa. Tosin KKV toimii enemmänkin jälki- kuin ennaltaehkäisevästi, sillä se reagoi yleensä valituksiin. Jos niitä ei tule, se toimii harvoin.

Tiivistäen: en syytä niinkään yksittäisiä ministereitä kuin ”maan tapaa” päättää pienissä piireissä ohi asiantuntijaryhmien asioista, jotka tulevat koskettamaan tulevia sukupolvia niin hyvässä kuin pahassa. Politiikan kentällä horisontin pituus on 4 vuotta, kun taas ”oikeassa maailmassa” kyse on ihmisten elämästä ja kokonaisista sukupolvista. Koko kansan edun turvaamiseksi tällaisissa asioissa tarvitaan yhteistyötä yli puoluerajojen ja vaalikausien.
¤

Lähteitä

Kemira:

Rautio, Yrjö | Apu (1.9.2008) Monopoli kultalautasella
http://web.archive.org/web/20081021040459/http:/www.apu.fi./ajassa/article153323-1.html

Mitä olisi tutkittava (12.4.2015): Ostaisitko Yaran johtajilta käytetyn auton?
http://mita-olisi-tutkittava.blogspot.fi/2015/04/ostaisitko-yaran-johtajilta-kaytetyn.html

Käytännön maamies (22.1.2014): Suuri lannoitekatsaus
http://kaytannonmaamies.fi/suuri-lannoitekatsaus/

Maailmankuva (16.8.2007): GrowHow kaupassa lahjoitettiin Soklin miljardien arvoiset malmit https://maailmankuva.com/politiikka/korruptio-korporatismi/growhow-kaupassa-lahjoitettiin-soklin-miljardien-arvoiset-malmit/25

Digita:

Voima (10/2009) Saatanan tunarit
http://voima.fi/blog/arkisto-voima/saatanan-tunarit-2/

Asikainen, Martti (2.10.2015): Suomen pahimmat bisnesmokat
http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203944-suomen-pahimmat-bisnesmokat

Hänninen, Jyri | Helsingin Sanomat (17.8.2014):
Suomen tv-verkosta tuli ulkomaisten sijoittajien rahasampo
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002753792.html

Caruna:

Asikainen, Martti (3.2.2016): Näkökulma: Caruna-munaus – näin se tapahtui
http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211156-nakokulma-caruna-munaus-nain-se-tapahtui

Liimatainen, Karoliina (4.2.2016): Carunan viekas verosuunnittelu: kaksinkertaistanut korot Fortumin ajoilta http://www.hs.fi/talous/art-2000002884033.html


 

Sibil Yanev.

Sibil Yanev muutti Bulgariasta Suomeen vuonna 1999. Tällä hetkellä hän opiskelee kansantaloustiedettä Aalto-yliopistossa ja työskentelee osa-aikaisesti varhaiskasvatusalalla.

 

 

 

 

Artikkelikuva Yaran tehtaista Siilinjärvellä: Janne via Wikimedia Commons ( CC 2.0 )

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

27 KOMMENTTIA

  1. Kiitokset Sibil Yanev tästä artikkelista, ja tervetuloa Vastavalkean kirjoittajien joukkoon.

  2. ’…Tiivistäen: en syytä niinkään yksittäisiä ministereitä kuin ”maan tapaa” päättää pienissä piireissä ohi asiantuntijaryhmien asioista, jotka tulevat koskettamaan tulevia sukupolvia niin hyvässä kuin pahassa…’

    *Maan tapa’ on juuri se minkä nämä näistä asioista vastuussa olevat ministerit ovat luoneet ja ottaneet käyttöön. He ovat luoneet ’maan tavan’ ja siksi juuri heitä pitää syyttää ja asettaa vastuuseen.
    Selvää on ettei kansa tällaista halua eikä hyväksy.
    Vaikka kansaakin joutuu nykyisin epäilemään monissa asioissa tyhmyydestä niin näin tyhmää se ei kuitenkaan ole.
    Kiitos kirjoittajalle tästä kirvelevän totuuden iskusta.

    • Passiivinen, ei tyhmä, kansa mahdollistaa tämän ministereiden törmäilyn ja kansan kusetuksen. Kiinnitti huomiota keskustan rooli muodossa Vanhanen – Pekkarinen. Tietenkin kokkareiden ja Lipposen tuella.
      Tulevaisuus pelottaa kun tietää Vanhasen pyrkivän presidentiksi.
      Kansan pitäisi tajuta ettei näille tyypeille pidä antaa valtaa vaan heidän toimensa on saatava kansanäänestysten alle.

  3. Hieno vahvistus Bulgariasta,maamme taluden ymmärtämiseen,toivottavasti hänen kaltaisiajaan saadaan lisää.
    Ehkäpä jossain,tosin kriisiin ajautuvassa maailmassa, nämä mainitut kohteet otetaan viellä kansalliseen hallintaan,strategisesti tärkeänä omaisuutena,viimeistään silloin,kun jokin Venäläinen taho kiinostuu näistä.

  4. Kekkonen sanoi, jos kokoomus päästetään hallitukseen, se on Suomen loppu. Näin kävi. Eivät tietenkään kaikkea yksin tehneet. Perässähiihtäjiäkin tarvittiin.

  5. Näin tätä maatamme on hivutettu melkein huomaamatta ulkomaisten keinottelijoiden syliin, sitä voi kuvata vanhalla vertauksella, että jos antaa pirulle pikkusormen niin se vie koko käden.
    Tähtäin oli asetettu näillä trokareilla juuri kansallisomaisuuden yksityistämiseen pörssin kautta ja siinä ovat onnistuneet.
    1975 Suomen Pankki perustaa päiväluottomarkkinat.

    1980 Valuuttojen termiinikauppa vapautuu.

    1983 Pankkien ottolainaus vapailta markkinoilta helpottuu.

    1983 Kolme ulkomaista liikepankkia aloittaa Suomessa.

    1984 Valuuttapankit saavat oikeuden antaa valuutan vientilupia.

    1985 Eduskunta uudistaa valuuttalait, Suomen Pankki saa laajat valtuudet niiden soveltamiseen.1986 Suomen Pankki purkaa korkosäännöstelyä.

    1986 Arvopaperinvälittäjien oikeuksia laajennetaan, riskivakuutukset siirretään pois luvanvaraisuuden piiristä.

    1987 Suomen Pankki höllentää otettaan rahamarkkinoista: markkinaperäinen helibor-korko käytännössä korvaa Suomen Pankin päiväkorot.

    1987 Ulkomaisten yhtiöiden omistusta ja luottojen saantia Suomessa vapautetaan.

    1987 Eduskunta hyväksyy sijoitusrahastolain.

    1988 Eduskunta hyväksyy johdannaismarkkinat mahdollistavan ja niitä säätelevän optiokauppalain.

    1989 Eduskunta hyväksyy arvopaperimarkkinalain, jossa muun muassa luodaan arvo-osuusjärjestelmä.

    Tästä eteenpäin se onkin sitten rullannut rutiinilla muistuttaen sitä katastrooffiin johtavaa lumipalloefektiä.

  6. Korvenkulkijalta valaiseva esimerkki miten pankkien toiminta romuttaa yhteiskunnat ”vaaleista huolimatta”?

    • Nykyaikana puhumme poliitikkojen lobbaamisesta – aivan kuin uusi termi sanalle ”lahjonta” tekisi korruptiosta jotenkin hyväksyttävämpää. Olemme myös oppineet pitämään kansanedustajien vaalirahoitusta jotenkin asiaan kuuluvana, vaikka kyse on päivänselvästä korruptiosta. Poliitikko, joka saa rahoitusta finanssimaailmalta, ei tietenkään edusta kansaa vaan finanssimaailmaa. Mitä suurempi osa edustajan vaalibudjetista on ulkopuolista rahoitusta, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kansanedustaja kuuntelee päätöksiä tehdessään rahoittajiaan äänestäjiensä sijaan. Rahan ja politiikan liitossa suunnan ja tahdin määrää lopulta aina raha.

      Edustuksellinen demokratia on rakentunut rahajärjestelmän päälle ja on sen vuoksi rahan mekanismeille alisteinen. Se voi ohjata pelin kulkua vain sille annettujen valtuutusten puitteissa. Itse rahaan tai globaalin markkinatalouden pelisääntöihin presidentillä, pääministerillä, eduskunnalla tai virkamiehillä ei ole mitään sananvaltaa. Rahan mekanismien ajama globalisaation kasvoton mörkö ei välitä siitä, kuinka yksittäiset valtiot hoitavat omat sisäiset asiansa, kunhan ne kaikki pelaavat samaa peliä ja käyttävät samaa velkaperusteista rahaa. Niin on kaikkialla. Kaikkien kansojen kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan osa yhtä ja samaa talous- ja rahajärjestelmää riippumatta kielestä, kulttuurista, valuutasta, valtioiden rajoista tai siitä, nimitämmekö yhteiskuntaamme kommunistiseksi, kapitalistiseksi, fasistiseksi, sosialistiseksi tai demokraattiseksi. Politiikka on pelkkää valtioiden sisäistä hienosäätöä. Olemme osa samaa velkaan perustuvaa rahajärjestelmää, ja äänestämme sen puolesta joka ikinen kerta kun käytämme rahaa. Me elämme maailmassa, jossa rahan valta määrää yhteiskuntien suunnan ja on kaiken muun vallan yläpuolella. Rahan älykkyys – syöpäkasvaimen älykkyys – on kaiken käytännön tason päätöksenteon perusta.

      Niinpä kansa, joka ei osaa kyseenalaistaa rahajärjestelmäänsä, ei ole pohjimmiltaan vapaa. Kansa, joka ottaa rahan kaikkine mekanismeineen ennalta määrättynä ja annettuna ja pitää sitä sellaisenaan luonnollisena ja muuttumattomana tosiasiana, kohdistaa kaiken yhteiskunnallisen katkeruutensa poliitikkoja kohtaan. Näin heidät on valtion koululaitoksen taholta opetettu tekemään. Heille on uskoteltu, että kaikki kansakuntaa koskeva päätösvalta on poliitikoilla. Mutta poliitikot voivat tehdä päätöksiä vain raha- ja talousjärjestelmän määräämän kapean putken sisällä. Tuo putki osoittaa aina samaan suuntaan täysin riippumatta siitä, mikä poliittinen puolue on vallassa. Vaikka rahan ja talouden mekanismit määräävät yhteiskunnan suunnan ja pelin hengen täysin suvereenisti, ei tavallinen kansa näe niin pitkälle. Sen perspektiivi ulottuu vain poliitikkoihin asti.

      Niinpä taloudellisten kriisien yhteydessä poliittiset johtajat vaihtuvatkin tiuhaan ja kansa saa tuntea omaavansa valtaa sitä itseään koskevissa asioissa. Silti mikään ei todellisuudessa muutu poliitikkojen vaihtuessa. Kansakunta taivaltaa yhä edelleen täsmälleen samaan suuntaan kuin ennenkin, yhdessä kaikkien muiden kansakuntien kanssa. Tokihan ymmärrämme, ettei kansakunnan edustuksellinen demokratia voi muuttaa koko finanssimaailman pelisääntöjä – sääntöjä, jotka pohjimmiltaan ovat rahassa itsessään.
      Siihen saakka, kun tämä oivalletaan, on poliitikkojen pääasiallisena tehtävä toimia iskuja pehmentävänä puskurina ja näkyvyyden estävänä sumuverhona kansan ja finanssimaailman välillä. Poliitikkojen tärkeimpänä tehtävänä on ylläpitää kansanvallan illuusiota, ottaa finanssimaailmalle tarkoitetut iskut vastaan ja estää rahvasta näkemästä vallan kulissien taakse; ettei maailmantalous olekaan pohjimmiltaan kenenkään hallinnassa; ettei kukaan todellisuudessa tiedä, miten itsetuhoinen, alati kiihtyvä noidankehä pysäytetään.

      Poliitikoille maksetaan hyvin siitä hyvästä, että he jaksavat kärsiväisesti kuunnella kansalaisten valituksia, lohdutella heitä epämääräisillä lupauksilla ja valaa uskoa huomispäivään. Näin toimiessaan he antavat täydellisen työrauhan rahan mekanismeja palvelevalle kasvottomalle finanssieliitille ja sitä ohjaavalle taloudelliselle älykkyydelle – syöpäkasvaimen älykkyydelle.

      https://resurssipohjainentalous.blogspot.nl/2011/11/20-rahan-ja-politiikan-liitto.html

      • Jep.. Ja kyllä nimiäkin on oleellista reippaasti esittää.
        Pahiten näytti pomppaavan bloggauksesta esiin Matti Vanhasen nimi.
        Hän jäi kiinni merkittävästä korruptiosta vaalikampanjassaan ja pääsi silti Keskustan presidenttiehdokkaaksi.
        (Tietysti aloitti viime vuonna presidentinvaalikampanjansa petaamisen ”antirasistisella” orwellilaisella ulostulolla.)

        Bloggaus käy lävitse niin tyhmiä niin ison mittaluokan epäonnistumisia, että on vaikea ajatella, että ne olisivat sattumaa ja ettei siihen liittyisi mm. lahjontaa käteisellä.
        Mm. koska päättäjillä on teknisesti taidokasta asiantuntija-apua käytettävissään.

  7. Huonompi juttu että rakenteellisesta korruptiosta ei hallitus voi koskaan leikata, koska se on itse osa sitä. Mm. yritystuet ovat rakenteellista korruptiota.

  8. Astralialaisen omistajan takana on tutut huumerahojen pesusta kiinnijääneet pankit ja entiset suomalaiset monopoliyhtiöt ovat oiva tapa pyykätä verosuunnittelulla ne. Caruna nosti kuukausittain siirto ja sulakemaksuaan, joka on lähes 30 euroa/kk maaliskuun alusta alkaen. Poliitikot kuten Turunen ja kumppanit röyhisteli, miten he vuosi takaperin saivat estettyä korotukset mutta jättivät mainitsematta, että se hilataan tappiin seuraavan kuluvan vuoden aikana.

    Lähellä olevassa mummonmökissä sähkön vuosikulutus oli 85 senttiä, siirto sulakemaksuineen maksoi lähes 50 euroa. Yhtiö perustelee investoivansa maan alle laitettavaan siirtoverkkoon, puolivuotta sellaista onkin kaivettu parikymmentä kilometriä, mutta ilmeisesti rahat on loppu ja urakoitsijoille ei ole maksettu, koska koneet ovat seisoneet toista kuukautta. Linja on aikomus vetää Teuvalta Seinäjoelle EPV:n muuntamoon.

    Yksityisille tonteille pystytetään muuntamoita, koppeja jotka vie vähintään 10 neliön tilan. Lupaa ei kysytä eikä ilmoiteta, vaan yhtenä päivänä työ aloitetaan puuston raivaamisella ja perustuksien kaivamisella. Kertakorvaus on 500 euroa ja lupaus että siirtohinta on vuonna 2050 ilmaista. Tietenkin sillä edellytyksellä että tontin omistaja elää vielä silloin.

    Ihme kun nykyisin enää ei riitä sulakemaksut verkkojen uusimiseen, korjaamiseen ja huoltoon kuten vanhaan aikaan, kun paikalliset sähköyhtiöt omisti verkon ja ei ollut mitään ”siirtomaksuja” riesana. Nyt kun jokaiseen talouteen on asennettu kaksisuuntainen kulutusmittari, esim. hankkimalla aurinkopaneeleita niiden tuottama sähkö voidaan myydä vaikka Forttumille, senkin myynnin sähkönsiirrosta Caruna napsaisee 0,07 senttiä kWh ja kun ostat ”tuottamaasi” sähköä takaisin, taas Caruna napsaisee siitä 2,5 senttiä pois ja päälle tulee vielä tuplasti suurempi sähköveron osuus. Järkevempää kuluttaa itse ja varastoida lämpönä varaajaan ja litium-rauta akkuihin, joita ulkomailta saa samaan hintaan mitä samantehoiset lyijyakut maksaa täällä. Niiden käyttöikäkin on yli tuplasti pidempi käsittäen 20 vuotta. Lisäksi jos taloudessa on yösähkö käytössä, akkuihin kannattaa varata virtaa halvimman sähkönhinnan ja siirron aikana ja käyttää päivällä, jolloin kumpaisenkin hinta on korkeimmillaan.

    Naapuri kertoi että Carunalta oli soitettu heille, langan päässä kysyttiin miksi teillä on kulutus laskenut rajusti? No kun kesä aikana heillä ei ole tapana kuluttaa sähköä. Ei ollut uskonut, vaan Caruna lähetti mittarinlukijan tarkistamaan. Kokeilkaapa sulkea pääkatkaisija pariksi päivää, tulette yllättymään kun Caruna ottaa teihin yhteyttä ja kovistelee…

    • Carunasta oli tosin vaikea löytää mitään pahaa talouslukuja tarkistamalla. Olisin halunut lisätä ”ylihinnoittelun” laskelmiin, mutta Caruna on pilkonut tuotteensa ovelasti osiin ja vielä kahden yhtiön kesken (Caruna Oy ja Caruna Espoo Oy) ja kaiken lisäksi kuitanut liikevoittonsakin pois korkokuluilla. Kaikki ,mitä Caruna tekee on lain raamien sisällä. Lakihän ei tunne eetisyyttä tai moraalia- se on rautainen. Asianajajan näkökulmasta Caruna on juridisesti moitteeton.

      Toin Carunan mukaan tohon kolmikkoon, koska kauppaan osallistuvat henkilöt näkivät erittäin paljon vaivaa, että kauppoja voitiin solmia. Tämäntasoinen suunittelmallisuus on melko harvinaista Suomessa – mukana oli pelottelua, vaimentamisen kultturia, ”vaimentamispalkkioita”, median ajojahtia ja suullisia sopimuksia. Valtiohan sai yli 2 miljardista osuutensa , joka on kohtalainen tulo sellaisenaan.

      Energiavirasto tuplasi korkotuoton kattoa ennen myyntiä. Tämän lisäksi myyjät olivat epäilemättä tietoisia siitä, että yhtiö käyttäisi verosuunittelua sillä FSI on siitä toiminnasta ”valtiolle tuttu”. Tietysti se, että myynnin jälkeen osallistujat ”pääsevät eteenpäin” urallaan tai eläköityvät bonuksineen on vähintäänkin epäilyttävää tosin ei nähtävästi laitonta.

      Median rooli vallan vahtikoirana pitää palauttaa vähitelleen, päätoimittajien on otettava yhteiskunnallisesti vastunsa myös journalistisesti. Nykyään media muistuttaakin pikemmin kilttiä sylikoiraa.

      • ”Median rooli vallan vahtikoirana pitää palauttaa vähitelleen, päätoimittajien on otettava yhteiskunnallisesti vastunsa myös journalistisesti. Nykyään media muistuttaakin pikemmin kilttiä sylikoiraa”

        Onko media oikeasti joskus ollut vallan vahtikoira?
        Tuskinpa!

        Korkeintaan vieraan vallan.

        Tuskinpa!

  9. Sonera -kauppa

    Kun 3G boomi oli kuumimmillaan valtio olisi saanut nykyisestä Sonerasta 20 miljardia euroa. Rahalla olisi voitu maksaa koko valtion velka pois ja vähän olisi jäänyt vielä veronpalautuksiinkin. Poliitikoilla oli mielessä vain unelmavirat Telelaitoksessa. Kauppoja ei tehty.

    Muutaman vuoden kuluttua Soneran arvo oli negatiivinen ja vain hyvää hyvyyttään ja poliittisilla lehmänkaupoilla Ruotsin valtiollinen teleyhtiö suostui ottamaan Suomen Soneran ja konkurssilta tai ikuisilta valtion tukiaisilta vältyttiin.

    • Sonera kirja näyttää olevan vielä netissä. Se kertoo Sonerasta kaiken, historiasta alkaen. Sitä se yhtiöittäminen teettää, mutta älkää nähkö siinä mörköjä, sanoi Sipilä.

      • Sonera onkin eräs suurimmista munauksista, mitä ikinä voi valtakunnassa tehdä.

        Budjettivaroin aikoinaan rakennettiin viestintäverkosto, joka käytännöllisesti kastsoen ulottui joka nyppylän nurkankin taa.

        Sitten joku ministeri ominaisuudessa kauppasi tämän hurreille, jotka sitten ovat olleet purkamassa koko verkostoa, oli sitten kysymys langoista tai eetteeristä…

        Mitä siihen pitäisi oikein sanoa…?

        Ranualla oli aikoinaan saman tien molemmilla puolilla kaksia huoltasemaa ( bensiiniä, dieseliä, jne.)

        Välimatkaa näiden välillä oli alle sata metriä.

        Toisessa kävivät lestadiolaiset ( Ranuan Esso ), toisessa muut ihmiset.

        M8ikä ihme se panisi ajattelemaan. että pääministerimme aatemaailmassa joku muukin aate, kuin tämä aate toimisi.

        Mikä ihme se panisi ajattelemaan, että noillä eväillä omista lähtökohdista katsoen erilaisia prosessikaavioita piirtelemällä maailma sitä paranee…

  10. Tämä loistavasti kiteytetty artikkeli kertoo totuuden Suomen tilanteesta kaikessa karuudessaan. Juuri näin Suomen valtion teollisuutta on törkeästi lobattu kansainvälisten suuryritysten käsiin, ja juuri tämän vuoksi rikkaat rikastuvat, työläiset nääntyvät yhä raskaamman työtaakan alle ja köyhät tulevat yhä köyhemmiksi. Rikolliset on nostettu tarkoituksella valtioiden johtopaikoille, ja sama meininki on menossa jokaisessa valtioissa. Tämä on se kuuluisa Baabelin torni, jota rakennetaan niin kaun kunnes se romahtaa, mutta mikäs siinä… aikansa kutakin. Tämä kansallisvaltioiden tuho, mitä he parhaillaan tekevät on vain väliaikaista – oikeus tulee saamaan voiton!

    Kiitokset kirjoittajalle ja Martti Asikaiselle!

  11. Yksi lisää. Näyttää viimeinkin menevän hallintarekisterilaki läpi hallituksessa kun persut saatiin mukaan. Puoluekurin voimalla se menee läpi eduskunnan. Selityskin oli. Myöhemmin (joskus) säädetään laki jolla taataan viranomaisille tiedonsaanti. Naurettavampaa on vaikea keksiä. Se oli suunnattu meille. Mikä mahtoi olla lehmänkauppa? Ministerinpaikka taisi riittää persuille.
    On sitä lakia ajettukin kuin käärmettä pyssyyn. Loppaus on varmaan ollut valtavaa finanssimaailman suunnalta. Suomesta ei sitten vielä ”pumpata” rahaa verottomasti ulos tarpeeksi meidän hallituksen mielestä. Paskanjauhannan kestävyysvajeesta voisivat lopettaa nyt.

      • Soini näyttää olevan Suomelle jo pahempi katastrofi kuin kukaan sitten jonkun… ( Eräs puusto ).

        Ei mikään ihme, että jotkut Sampot ja Terhot alkavat nostella profiilejaan, vaikka puoluesiivenkin suojissa.

  12. Sokli… Tämä on minulle tiettyssä mielessä läheinen kysymys. Yrittäjäurani alkoi siitä.

    Olin töissä tunnetussa ja arvostetussa insinööritoimistossa, Tarjosin paremman vaihtoehdon tilaajalle tavalla, johon työnantajani ei olisi kyennyt…Kysymys oli eräästä osasta Soklin tutkimuksia.

    Kai pitää sanoa, että sillat eivät koskaan palaneet…- teimme yhtistyötä sitten pitkäänkin lähtöni jälkeen ko. insinööritoimistosta. Näin se menee kun se menee hyvin , kuten pitää….

    Niin minä sitten päädyin Soklin kuvioihin, eikä kenelläkään ole koskaan ollut mitään valittamista niistä töistä, joista olivat maksaneet. Nuorimmaiseni otti ensi askeleensa pystyasennossa Soklin maisemissa.

    Välissä on hillitömän paljon paljon poliittista historiaa, mutta merkityksellistä asiassa on e, että eräässä vaiheessa erilaisten välivaiheiden kautta kuvioihin astuu Kansallisen Kokoomuspuolueen ministeri Häkämies, jolla ei ollut mitään käsitystä ko. malmiresurrsseista , ja joka sitten kauppaa Soklin norjalaisille torihintaan lannoitekaivoksena yhtään olematta perillä mitä oikein myi….

    Pääasia kun vain pystyi toimittamaan omaa poliittista agaendaansa, joka ei ollut kansakunnan finansiaalinen etu, mutta epäilemättä sen poliittisen tahon agendiaalinen etu, joka hänet oli valtaansa nostaut.

    Soklia ei aikoinaan avattu, -kun tarvittavaa infrastruktuuria massojen liikuttelun suhteen ei ollut. Rata tietysti.

    Nyt on sitten näkynyt indikaatioita siitä, että norskit ovat kyllä kiinnostuneet avaamaan kaivoksen, kun finskit ensin levittävät ”punaisen maton”, siis hoitavat infran kuntoon. Woehan Wittu.

    Siinä meillä on näitä ”häkmiehiä” vaikka mihin lähtöön hyvänsä, kuseksimaan siihen työhön, mitä muut ovat tehneet kansakuntansa hyväksi…

    Oma roolini Soklin osalta on pieni, mutta silti hyvinkin merkityksellinen jossain mielsessä. Monia muita, lähempänä kaikkia resurssiaalisia faktoja voi tämä Soklin häkämieshistoriikki vituttaa jopa enemmänkin kuin minua.

    On kyllä jossain mielessä positiivista, että pitää olla muu kuin alkuasukas ymmärtääkseen kaikki kuprut mitä ”aboille” tehdään Isänmaallisen hyvän nimissä… , kuten tässäkin on tapahtunut.

JÄTÄ VASTAUS