Vallankaappauksella Brasilian presidentin Dilma Rousseffin syrjäyttänyt – korruptioskandaaleissa ryvettynyt – Michel Temer on saanut vastaansa brasilialaiset. Kaikkialla maassa kaikuu huuto, joka vaatii Temeriä ulos vallasta:
Fora Temer!
Rousseffin syrjäyttämisen jälkeen Temerin hallitus ryhtyi nopeasti toimiin myydäkseen valtionyhtiöt yksityisille sijoittajille sekä leikatakseen sosiaaliturvaa. Temerin hallitus onkin saanut talouskurilla ja yksityistämisillä aikaan ennätysmäärän työttömiä keskellä maan historian pahinta taloudellista taantumaa.
Yleislakon laukaisi Temerin hallituksen ”työvoimauudistus”, jolla heikennettiin työntekijöiden oikeuksia samalla tavalla kuin Suomessa tehtiin kiky-sopimuksella. Brasilialaiset eivät hyväksyneet sitä, että työnantaja saa lisätä työtuntien määrää samalla kun palkkaa leikataan.
35 miljoonaa brasilialaista on yleislakossa vastustaen Temerin uusliberalistisia ”uudistuksia”. Brasilian suurimmassa kaupungissa Sao Paulossa vain yksi metrolinja on toiminnassa. Lakko ja mielenosoitukset ovat tukkineet liikenteen suurimmassa osassa Brasilian kaupunkeja.
Latinalaisen Amerikan valtioiden yhteisomistuksessa oleva tv-kanavaverkosto TeleSUR kertoo poliisin yrittäneen hajottaa mielenosoituksia väkivallalla. Brasilialaiset ovat vastanneet rakentamalla katusulkuja.
Tusinat ammattiliitot, kansalaisjärjestöt, opettajat, kirkolliset johtohenkilöt ja virkamiehet ovat ryhtyneet tukemaan lakkolaisia. Lakon varsinainen järjestäjä on Brasilian suurin ammattiyhdistys CUT, ja lakkoa tukee syrjäytetyn presidentin Dilma Rousseffin työväenpuolue.
Viimeisimmän Ipsos-mielipidekyselyn perusteella 87 % brasilialaisista ei hyväksy Temerin hallituksen toimintaa. Vox Populi -mielipidemittaus kertoo 93 prosentin brasilialaisista vastustavan ”eläkeuudistusta” ja ”työvoimauudistusta” vastustaa 80 % brasilialaisista.
Temeriä Rousseffin syrjäyttämisessä avustanut alahuoneen puhemies Eduardo Cunha on jo tuomittu 15 vuodeksi vankeuteen korruptiosta. Useita muita Temerin lähipiiriin kuuluvia henkilöitä on pidätetty.
KommenttiIhan tälleen nätisti kivapuheella udellen: Eikö nyt olisi hetki aloittaa Suomessakin aktiivisten kansalaisten aikakausi? RS (tämän kommentin allekirjoittaa täysin sydämin koko Vastavalkean toimitus) |
¤
OIKAISU 1.5.2017 klo 22.46: Artikkeli julkaistiin alunperin merkintäunohduksen vuoksi väärän tekijän nimissä. Artikkelin on siis kirjoittanut Riikka Söyring, ei Johanna Lehtonen.
OIKAISU 2.5.2017 klo 10.51: Kommentin allekirjoitusta tarkennettu ja väärät nimikirjaimet ”RK” vaihdettu oikeisiin ”RS” (Riikka Söyring).
¤
Ensin täytyy kansan herätä.
Meidän on helppo neuvoa Brasiliaa täältä maailman toiselta laidalta. Ikään kuin brasilialaisten kääntyminen sellaisen politiikan edistäjäksi, jota me haluamme heidän noudattavan ratkaisisi jotain. – Lähinnä sellainen politiikka ratkaisisi vain MEIDÄN ongelmiamme.
Artikkelin kommenttiin kommentti. Meillä eivät ammattiliitot ole duunareiden tukena, niin kuin Brasiliassa.
Pohjoismaalaisilla ei ole tarmoa,muuhun kuin valittamiseen,vaikka menisi saappaat jalasta.Kansa on opetettu jo lapsuudesta asti olemaan kuuliainen johtajilleen,ja se ei muutu.Vaikuttaa kovin kommarien yhteiskunnalta,vaikka
valtameren takaa tuuleekin.Demokratia on naurunalainen petos.
BIS:n taustavaikuttajat, sen hallinta ja tarkoitus
Ylikansallisiin rahoituslaitoksiin, kuten kansainväliseen rahoitusjärjestöön (BIS) liittyen on oleellista huomioida se perussyy, josta nykyisin vallitseva taloudellinen taantuma on peräisin. Ongelmat syntyvät valtioiden ajautuessa megakorporaatioiden ja keinottelupankkien uhreiksi. Niin ikään velkaorjuuteen perustuva kansainvälinen lainoitusjärjestelmä on rapauttanut kotitaloudet kuin myös kansantalouden. Uutta rahaa ilmestyy kiertoon kun velkaannutaan yksityisille pankeille. Kansantalouksissa on aina kiertämässä vain velkarahaa ja muuta rahaa ei tuskin ole olemassakaan. Velkaa ei ikinä pystytä maksamaan takaisin kokonaan. Velan pääoman ja sen koron takia velan osuus on aina suurempi kuin raha, jolla velkaa lyhennetään. Velkakierteestä hyötyvät globaalit yksityiset pankit, jotka kahmivat korkorahat ilmaisena rahana. Velan korkorahaa ei siis ole luotu missään, vaan se saadaan esimerkiksi velallisen tekemän työmäärän palkasta. Lisäksi pankkien myöntämät lainat ovat pääsääntöisesti tyhjästä luotuja kirjaamalla ne virtuaalitiedostoihin. Kysymyksessä on laillistetun rahanväärennyskoplan toiminta, jossa kiertoon ilmestyvät lainat lisäävät sähköisten numeroiden määrää rahamääränä. — enemmän linkistä
http://novahierosolyma.fi/vainovalkea/