Politiikassa toimiminen ei ole pelkkää puhetta tai sanapeliä. Vasemmisto–oikeisto-jako on edelleen olemassa aivan riippumatta siitä, miten ihmiset sen käsittävät.

Vasemmisto ja oikeisto ovat todellisuutta ja kuvaavat maailman perusristiriitaa työn ja pääoman välillä. Tämä on olennaista, ja se lyö itsensä läpi kaikessa yhteiskunnallisessa, niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin.

Jokainen käsittää asiat tietysti omalla tavallaan jo pelkästään sen vuoksi, että jokaisella sanalla on jokaiselle ihmiselle oma merkityksensä (denotaatio) ja arvosisältönsä (konnotaatio). Lisäksi keskeinen merkitys tulee kontekstista.

Pelkkiin mielikuviin asiat eivät pysähdy, vaikka lopullinen puheen sisältö muodostuukin vastaanottajan päässä. Sanoilla manipulointi on totalitarismia, ja siksi jokaisen olisi syytä opetella lähilukua ja media-analyysiä.

Esimerkiksi globalismi ja suverenismi eivät ole yhteismitallisia oikeiston ja vasemmiston kanssa, vaikka jossain olen nähnyt väitettävän, että edellisillä käsitteillä voisi ja pitäisi korvata jälkimmäiset. Minä pidän vasemmistoa ja oikeistoa edelleen varsin käyttökelpoisena vastaparina, kun puhutaan työstä ja pääomasta sekä niiden välisestä ristiriidasta.

Globalismi edustaa kansainvälistä keskittynyttä rahavaltaa finanssimaailmassa. Globalisaation hyödyt ovat ihmiskunnan suurimman osan ulottumattomissa, jos muu maailma ei kykene kansainväliseen solidaarisuuteen.

Suverenismin ylikorostaminen voi puolestaan peittää äärikansallismielisyyden tunnettuine seurauksineen. Kiihkokansallisuudessa ei ole mitään ihailtavaa.

Jos näitä kahta käsitettä halutaan tarkastella vasemmisto–oikeisto-akselilla, niin kiihkokansallisuus johtaa helposti äärioikeistoon tunnettuine seurauksineen. Kansainvälinen solidaarisuus puolestaan ilmentää vasemmistoa parhaimmillaan.

Kuva (Ssolbergj via Wikimedia Commons [CC3.0]): EU-parlamentin poliittiset jakaumat vuoden 2009 EU-parlamenttivaalien jälkeen.
Tallenna

18 KOMMENTTIA

  1. Globalismi aatteena ja globalisaatio kehitysilmiönä (toteutumana) voi olla poliittisesti eri tavoin sävyttynyttä. Stalinin pyrkimys Neuvostoliiton maailmanhallintaan edustaa kommunistista totalitaristista globalismia, Hitlerin puolestaan natsistista globalismia. Kumpikin rakensi omanväristään globalisaatiota.

    Nykyään puhuttaessa globalisaatiosta tarkoitetaan yleisesti USA-johtoista, korporaatioiden ylivallankäyttöön perustuvaa globalisaatiota, jota kahden edellä mainitun tavoin rakennetaan sodilla ja väkivallalla. Mahdollisimman laajaan suostuntaan pyrittäessä harhautuksena käytetään sellaisia sanoja kuin vapaus ja demokratia.

    Suverinismi puolestaan tarkoittaa valtioiden ja niiden kansojen suvereniteettiin pohjautuvaa vallankäyttöä. BRICS-valtiot edustavat omassa globalisaation rakennustyössään valtioitten suvereniteettiin perustuvaa lähtökohtaa.

    Kansainvälinen lainsäädäntö pohjaa pitkälti YK:n puitteissa hyväksyttyihin laillisuusnormeihin, joka YK on ennen kaikkea suvereenien valtioiden yhteenliittymä. Lisäksi uutta kansainvälistä lainsäädäntöä syntyy suvereenien valtioiden solmimin sopimuksen, joista esimerkkinä olkoon varsin tuore Kansainvälinen asekauppasopimus. Sekin on YK:n puitteissa tapahtunutta sopimistoimintaa, tuotoksenaan kansainvälistä lainsäädäntöä.

    Sekä globalismissa että suverenismissa, samoin kuin niiden toteutumissa/toteutusyrityksissä, löytyy monenlaisia poliittisia sävyjä vasemmalta oikealle. Yhtäläisyysmerkkejä oikeisto-vasemmisto -jakoon ei niissä siis löydy.

  2. Sortajat – sorretut jako ehkä kuvaa parhaiten sitä mistä on kyse. Tai riistäjät – riistetyt jako. Silloin ollaan asian ytimessä eli moraalifilosofiassa ja kysytään onko oikein olle itsekäs ja sortaa vai tulisiko olla epäitsekäs ja jakamaan kykenevä. Vastakkain ovat ihmisen itsekäs luonne ja sivistys, moraalinen kehitys ja itsekkyyden voittanut solidaarisuus.
    Kun oikeisto tai vasemmisto ei nykyihmiselle enää merkitse samaa kuin joskus ennen niin eikö olisi parempi ottaa käyttöön tämä jako joka selkeästi paljastaa mistä on kyse?
    Globalisti on selkeästi sortaja ja riistäjä, finanssi- ja pankkiirivaltaa ja velkaorjuutta tukeva riistäjä ja riistetty on selkeästi se, jonka työpanosta ja verorahaa globalisti käyttää itsekkäästi hyväkseen.

  3. Globalisaatio ja globalismi syntyivät paljon myöhemmin rahamarkkinoiden vapautumisen myötä. Ehkä voidaan myös sanoa, että globalismi on eufemismi imperialismille.

    Globalismi on globalisaation ideologinen muoto eli se on osa talouden synnyttämää päällysrakennetta.

    Vasemmisto ja oikeisto ovat politiittisia ja yhteiskunnallisia käsitteitä, joita ei ole mitään syytä hämärtää tai hävittää, vaikka kummallakin lienee omat historialliset värityksensä ja painolastinsa.

    Vasemmisto ja oikeisto syntyvät objektiivisesta työn ja pääoman sovittamattomasta ristiriidasta.

  4. ”Vasemmiston” ja ”oikeiston” hävittäminen oli perussuomalaisten tärkeimpiä keinoja, jolla piti hämärtää liikkeen äärioikeistolainen luonne ja tehdä siitä työväenpuolue, jonka todellinen karva on nyt paljastunut hallitukseen pääsyn myötä. Ei alimiehitetty lääkäriasema muutu hyvinvointikeskukseksi nimeä muuttamalla.

  5. Historian kirjoitukset vahvistavat miten mikään yhteikuntamuoto ei ole muuttunut tuhannen vuoden aikana,vaikka aasilla ratsastaminen on vaihdettu bensakäyttöiseen peltiromuun.Ne jotka eivät kasvata omassa pellossaan mitään,siirtyivät johtamaan niitä jotka sen tekevät.Ennen varakkaammaat valitsivat itsensä johtamaan alempiarvoisia orjuuttaen heitä määräyksillään.Varakkuus-suhteet eivät ole paljoakaan muuttuneet.Köyhä on silti köyhä vuosiluvuista huolimatta.Rikkailla näyttää olevan enemmän omaisuutta lisääntyvästi kuin ennen,mikä todistaa sen miten suurempi omaisuus tuottaa vain lisää omaisuutta.Kaikella on loppunsa,mikään ei kestä ikuisesti.Köyhän on parasta olla tyytyväinen osaansa,koska hän ei sille mitään voi.

    • Monenlaista vallankumousta on maailmassa kuitenkin ollut. Köyhyyttäkin monenlaista: henkistä ja aineellista.

      Köyhyys on myös suhteellista. Mutta jos ajatellaan planeetan resursseja, olisi kaikkien syytä tyytyä kohtuuteen.

  6. Kysymys oikeastaan on sananselityksestä ja semiotiikasta, eli kuinka erilaiset ilmiöt selitetään ja eritoten ymmäretään. Koko käsitys oikeistosta ja vasemmistosta selityy ymmäryksemme Ranskan vallankumouksen jälki pärskeiden kautta, nimenomaan tärkeän ihmisoikeuksien julistuksen antamisen polittisten melskeiden osana.
    Vaemmisto olli se, mikä ajoi voimakaasti ja laati ihmisoikeuksien julistuksen hyväksymistä.
    Oikeistoksi puolestaan sanotiin silloin vuoristoksi nimettyä ryhmää, joka ihmisoikeuksien rinnalle olisi edellyttänyt myös velvollisuuksien julistusta.
    Näin jälkiviisana voi todeta tuon ollen vähintänkin kohtuullinen vaatimus,nyt elämme aikaa jossa kaiken mailman liberaalit huutaavat kurkkusuorana oikeuksiaan ja varmasti hyväksikäyttävät systeemiä, jos se antaa siihen mahdollisuuden.
    Velvollisuuksista tuo samainen oman ideologiansa sisäistämä sakki kaikin keinoin pyrkii laistamaan, siitä ovat todisteena esimerkiksi veroparatiisien suosio, joten ei tuo alkupeäinen oikeisto kovin väärässä ollut.

  7. Aatteiden palon tilalle on muotounut 90-luvulta lähtien toisenlainen aate vasemmasta tai oikeasta riippumatta.Minä itse aate ja sitä on helpompaa ja itselle hyödyllisempää toteuttaa ns.oikeanlaidan puolella,puolueesta riippumatta.

  8. > Sanoilla manipulointi on totalitarismia, ja siksi
    > jokaisen olisi syytä opetella lähilukua ja
    > media-analyysiä.
    >
    > …
    >
    > Globalismi edustaa kansainvälistä keskittynyttä
    > rahavaltaa finanssimaailmassa.
    >
    > Suverenismin ylikorostaminen voi puolestaan
    > peittää äärikansallismielisyyden tunnettuine
    > seurauksineen.

    Sanoilla manipulointi onnistuu parhaiten, kun asettuu opettajan rooliin. Juuri niin kuin sinä teet tässä kirjoituksessa. Tyhjästä keksit sanoille selityksiä, joiden ainoa vaatimus on tukea ennalta asetettua poliittista tavoitetta.

    • Ensin on todellisuus. Jotenkin sitä on määriteltävä. Se on vaikeaa ja jää aina vajavaiseksi, mutta yritettävä on.

      Totuus on kaikesta huolimatta.

      Opettajaksi en pyri. Tiedän että kommunikaatio on väärinymmärtämistä ja siitä minä tuossa juuri kerron. Kielen kanonisointia harrastavat totalitaristit.

  9. Ranskan entinen PM, sosialistien Manuel Valls julistaa sosialismin kuolleen ja haluavansa siirtyä ”enemmistön” puolelle http://www.france24.com/en/20170509-france-socialist-pm-valls-run-parliamentary-candidate-macron-political-movement?ref=fb

    Uusi presidentti (sitoutumattomana äänestäjille myyty), pankkiiri Emmanuel Macron oli sosialisti-Hollanden talousministeri joka edesauttoi oikeistopolitiikallaan Ranskan talouden vajoamista nykyiseen heikkoon happeen.

    Ainakin Ranskan tapahtumista päätellen vasemmisto-oikeisto -jaon aika on ohi.

    Tai sitten tässä on ”ympäri mennään yhteen tullaan” -efekti toiminnassa: vasemmisto yhdistyy oikeiston kanssa ympäripyöreässä kehäpäättely-politiikassa, jota hieman rytmittää vaalisyklit.

  10. Vasemmisto-oikeisto-jako ja sosialismi ovat ihan eri asioita. Sovittamaton ristiriita työn ja pääoman välillä säilyy ja jopa syvenee. Ristiriitaa ei ratkaista subjektiivisella mielipiteellä, kuka mä haluun olla. Tämähän on ollut politiikan ongelma, että ihmiset eivät näe omaa paikkaansa, vaan kuvittelevat voivansa valita oikeistopuolueen, koska se on hienompaa.

    Kyse ei siis ole semantiikasta, subjektiivisesta valinnasta tai sosialismista. Kyse on ihmisen objektiivisesta paikasta poliikan piirissä ja maailmassa.

  11. Jotenkin on aika mielenkiintoista, että juuri vasemmisto-oikeisto-jako on se käsitepari, joka kiihkeimmin halutaan hämärtää ja hävittää. Syykin siihen on täysin selvä! Ihminen joka tiedostaa oman asemansa maailmassa on järjestelmälle vaarallinen.

  12. Politiikan piirissä vallitsee melkoinen käsitteellinen sekasotku puolueiden nimien, niiden käyttämän retoriikan ja poliittisten tekojen suhteen.
    Sosialistiseksi saatetaan kutsua puoluetta, jonka toiminnalla ei millään tavoin tähdätä ”sosialistisen yhteiskunnan” aikaansaamiseen.
    Amerikassa saatetaan ajatella, että pohjoismaat edustavat sosialismia, vaikka näissä maissa pitkään voimatekijänä vaikuttanut sosialidemokratia ajat sitten on torjunut minkäänlaisen erityisen sosialismin mallin mahdollisuuden. Mikä näistä edellämainituista edustaa vasemmistoa tai vasemmistolaisia arvoja, on sekin oma ongelmansa.

    Vasemmistolaisuus ei määräydy istumapaikasta parlamentissa eikä Brysselin koneessa.
    Vasemmistolaiseksi katson henkilön tai liikkeen, joka näkee ja ymmärtää taloudellisten rakenteiden piirissä vallitsevan, yksityiseen omistukseen perustuvan vallankäytön.

    Vallankäyttö toteutuu yhteiskunnan kaikilla tasoilla suuria omistuksia omaavien etuja palvellen.
    Vasemmistolainen katsoo, että talous on ihmistä varten, ei päin vastoin. Vasemmistolainen voi toimia puolueissa tai niiden ulkopuolella sen puolesta, että politiikassa otetaan huomioon kansalaisyhteiskunnan laajempi yhteinen etu, tasa-arvon vaatimus ja ihmisarvo.

    Vasemmisto ei kytke poliittista toimintaa mihinkään ”sosialismin” malliin, mutta ymmärtää kyllä sangen hyvin, että nykyinen silmitön kasvukierre ja siihen liittyvä alasyon riisto ja resurssien ryöstökulutus edellyttäisivät hallinnointia, yhteiskunnallisesti rationaalista suunnitelmallisuutta ja pitkäjännitteistä talouden tavoiteasettelua totaalisen tuhon estämiseksi.
    Samoin vasemmistolainen vastustaa militarismia kansainvälisten suhteiden ongelmien ratkaisijana.

    Vasemmistolainen on vakuuttunut siitä, että politiikan eräänä keskeisenä tehtävänä on muodostaa demokraattisessa prosessissa normi- ja arvopohja taloudelliselle toiminnalle ja yhteiskunnan instituutioiden toiminnalle.

    Tämän vuoksi henkilökohtaisesti, riippumattomana vasemmistolaisena pitäisin juuri nyt välttämättömänä laajapohjaisen rintaman rakentamista sosiaalisen markkinatalouden palauttamiseksi, paino molemmissa sanoissa.
    Ei se riitä, että ollaan harjoitetun politiikan suhteen kriittisiä milloin siellä, milloin täällä.
    Nykyisin harjoitettu politiikka noudattaa lähes kirjaimellisesti askel askeleelta uusliberalistisen ”Chicagon poikien” koulukunnan oppeja. Sama kompassi oli myös Chilen diktaattori Pinochetillä talouden rakentamisen ohjeena.

    Sosiaalisen markkinatalouden puolustus ja jälleen rakentaminen kuuluu minun mielestäni oleellisesti kaikkien yhteiskunnallista tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta puolustavien poliittisten toimijoiden ohjelmistoon. Niin myös vasemmiston puoleiden ja niiden ulkopuolella olevien liikkeiden, etenkin jos ne haluavat vasemmistolaisia olla.

    • ”Vasemmistolaiseksi katson henkilön tai liikkeen, joka näkee ja ymmärtää taloudellisten rakenteiden piirissä vallitsevan, yksityiseen omistukseen perustuvan vallankäytön”

      Siis minäkin olen vasemmistolainen?

      Perkele. missä se lähin soramonttu on?

      :DD!!

  13. Olisi aika keskittyä tärkeisiin asioihin ja unohtaa muu — EU-huippukokous ja kapina

    Nyt on vallankumouksen aika
    ”Euroopan unionia eivät johda äänestäjien valitsemat edustajat, vaan pankkien etua turmiollisesti ajavat lobbausjärjestöt … EU:sta on muodostunut tavoitteellisesti liittovaltioksi pyrkivä byrokraattinen demokratian ulottumattomissa oleva supervalta, jota ohjailevat vallanhimoiset miehet ja naisetkin globaalien imperialistien itsevaltaiseen syleilyyn. Lisäksi Euroopan komissio ei ole demokraattisesti valittu elin. EU:n komission valta on suurempi kuin Euroopan parlamentilla.
    Suomessa tulisi ehdottomasti aloittaa parlamentaarinen työskentely maan eroamiseksi Euroopan unionista, Eurosta ja Naton isäntämaasopimuksesta. Suomen tulisi siirtyä itsenäiseen talouspolitiikkaan, omaan valuuttaan ja valtiolle pitäisi varata rahanluontioikeus. Suomen tulisi tehdä Islannit ja siirtyä talousdemokratiaan ja ehkä siirtyä suoraan demokratiaan.
    http://magneettimedia.com/eu-huippukokous-ja-kapina/

  14. Oikeisto- vasemmisto -jako on mielestäni aika tavalla vanhentunut. Jonkinlaisia jakolinjoja voidaan yhä tehdä , mutta niitä on paljon ja politiikkaa tehtäessä niihin kaikkiin pitäisi ottaa selkeä kanta.
    Moraaliarvot:
    – Oikeisto: konservatiiviset (pl. uusliberaali oikeisto eli Kokoomus ja liberaali-Kepu)
    – Vasemmisto: liberaalit (pl. Persuihin eksyneet vasemmistolaiset)
    Taloudellinen tasa-arvo:
    – Oikeisto: eriarvoisuus kannustaa ja tehostaa resurssien käyttöä. Köyhät joutavat jopa kuolemaan pois, koska eivät joko geneettisesti jalosta tai muutenkaan hyödytä kansakuntaa (sosiaalidarwinismi).
    – Vasemmisto: ihmisarvon takaamiseksi kaikille on taattava riittävä toimeentulo, mikä yleensä vaatii tulonsiirtoja.
    Kansainvälisyys:
    – Oikeisto: uusliberaalit vaativat kiihkeästi taloudellista globalisaatioita, jonka tahtiin yhteiskuntien elämänmuodot järjestetään. Ääripisteenä on koko maapallon vallitseva kaupallinen yhtenäiskulttuuri. Ihmisistä voidaan genetiikan ja muun teknologian avulla muovata jopa robotteja kulloisenkin tuotantoelämän tarpeisiin.
    – ”Äärioikeisto”: Osa vaalii lähes täydellistä kansallista eristäytymistä, osa tyytyisi nykymuotoisen globalisaation hillitsemiseen esimerkiksi kansainvälisten suuryritysten valtaa rajoittamalla. Rotujen puhtauden säilytys on osalle tärkeää.
    – Vasemmisto: Taloudellista globalisaatiota vastustetaan, mutta kulttuurinen ja rodullinen sekoittuminen on monien mielestä jopa suotavaa. Monikulttuurinäkemys on ihanteena. Tässä suhteessa vasemmistoa on ollut helppo vivuttaa suurpääomavetoisen globalismin jalkaväeksi (”hyödyllisiksi idiooteiksi”).
    Suhde kulttuurielämään:
    -Oikeisto: kulttuuri ei kiinnosta, paitsi jos sillä voi tehdä rahaa.
    -Vasemmisto: kulttuuri on arvokasta ja sitä pitää julkisesti tukea.
    Suhde teknologiaan:
    – Oikeisto: uusin teknologia on imperatiivi ja kaikilla tulee olla aina uusimmat ”härpäkkeet”
    – Vasemmisto: teknologia ei ole itseisarvo (pl. vanhan liiton kommunistit, joille teollistaminen oli pakkomielle)
    Uskonto ja maailmankatsomus:
    – Oikeisto: löyhän kristillinen, paitsi uusliberaalit, jotka ovat materialisteja tai saatananpalvojia.
    – Vasemmisto: Eivät usko Jumalaan tai jos uskovat, se on ”New Age” -tyyppistä sekasotkua.

    Jos ylläolevaa kursorista erittelyä tarkastelee, niin huomaa, että tuskin löytyy yhtään ihmistä, joka olisi joko puhtaasti oikeistolainen tai vasemmistolainen. Tällaisia satuhahmoja on vain eduskunnassa, jossa vallitsee tiukka ryhmäkuri.

JÄTÄ VASTAUS