Helsingin Sanomat uutisoi eilen Finanssivalvonnan (Fiva) oudosta suunnanmuutoksesta. Fivan kerrotaan muuttaneen kantaansa sen jälkeen, kun isoimpien eläkeyhtiöiden toimitusjohtajat olivat olleet yhteydessä suoraan Fivan johtajaan Anneli Tuomiseen.

Ennen eläkeyhtiöiden yhteydenottoja Finanssivalvonta oli päättänyt elokuussa 2016, että se noudattaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä ja julkistaa kaikki työeläkeyhtiöiden poikkeukselliset liiketoimet – mukaan lukien kysymyksiä herättäneet kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset työhyvinvointirahat.

Finanssivalvonta on suomalainen eläke-, luotto- ja vakuutuslaitoksia valvova viranomainen, joka toiminnallaan turvaa vakuutettujen edut ja pitää yllä yleistä luottamusta rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla. Edellä mainittu tapaus sähköposteineen sai minut kysymään, mitä Fiva on saanut viime vuosina aikaan.

Viime vuonna noin 200 ihmistä työllistävä Fiva teki yhteensä 2 tutkintapyyntöä poliisille, antoi 2 julkista varoitusta ja määräsi 3 seuraamusmaksua sekä 2 rikemaksua. Siinä se.

Finanssivalvonnan julkistamat valvontatoimenpiteet ovat luettavissa Fivan verkkopalvelusta. Lista on huolestuttavan lyhyt. Joko Suomessa on erittäin kunnollista finanssialan väkeä, tai vaihtoehtoisesti valvontapuolella työskentelee poikkeuksellisen laiskoja ja saamattomia ihmisiä.

Keskiviikkona julkistetut sähköpostit saavat epäilemään jälkimmäistä. Tuominen ei nimittäin lähtenyt edes suoraan kiistämään ajatusta siitä, että hänen kantansa työhyvinvointirahojen julkistamiseen olisi muuttunut isojen eläkeyhtiöiden toimitusjohtajien yhteydenottojen jälkeen.

Tiedettävästi miljoonien eurojen vakavatkin eläkevarojen väärinkäytökset ovat yleensä johtaneet vain hampaattomaan julkiseen varoitukseen, eivätkä edes asuntorahastoihin liitetyt pyramidihuijaukset ole saaneet sylipuudelin roolissa viihtyviä valvojia kunnostautumaan.

Poliisissakin on kuulemma ihmetelty sitä, miksi Finanssivalvonta ei tarjoa heille enempää tutkittavaa. Tutkintapyynnöt voi vuosittain laskea yhden käden sormilla. Esimerkiksi edellisenä vuonna niitä tehtiin kaksi.

Palataanpas sitten hetkeksi tähän alussa mainittuun hallinto-oikeuden päätökseen ja Tuomisen outoon takinkääntöön, joka on selvästi koomisin Finanssivalvontaan liittyvä tapaus. Helsingin hallinto-oikeus huomasi viime vuonna finanssivalvojien nukkuvan tehtävissään.

Tuolloin kävi ilmi, että suomalaiset eläkeyhtiöt olivat käyttäneet työeläkemaksuja lainvastaisesti muuhunkin kuin tuottaviin sijoituksiin ja eläkkeiden maksuun. Tämän seurauksena oikeus määräsi työeläkeyhtiöiden huomattavien ja poikkeuksellisten liiketoimien asiakastiedot julkisiksi.

Tällä pyrittiin estämään työeläkevakuutusyhtiöiden liiallinen ja muu epätarkoituksenmukainen käyttäminen uusien asiakkaiden hankintaan tai muuhun epäilyttävään toimintaan.

Työeläkeskandaalin tutkimisen ja avoimuuden lisäämisen sijaan valvontatehtäviin keskittynyt viranomainen päätti vastustaa eläkesijoittamisen lainsäätäjien korostamaa läpinäkyvyyttä ja valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO).

Fivan mukaan ongelmaksi muodostui se, että avoimuusmääräys koski myös sellaisia toimia, jotka eivät olleet tarpeeksi huomattavia tai poikkeuksellisia.

Finanssivalvonta on tiedettävästi viety useamman kerran oikeuteen, kun se ei ole suostunut tarjoamaan toimittajille tarvittavia tietoja siitä, kuinka se on käytännön tasolla valvonut pörssi- ja eläkeyhtiötä.

Korkein hallinto-oikeus kuitenkin päätti viime kesäkuussa, ettei Fiva saisi enää kategorisesti salata kaikkia valvontatoimia koskevia asiakirjojaan. Toimittajilla ja kansalaisilla on oikeus tietää, mitä verhojen takana tapahtuu.

Onko Suomessa päästetty pukkeja kaalimaan vartijoiksi?
¤


Martti Asikainen

 

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin kirjoittajan omassa blogissa 2.6.2017 otsikolla ”Finanssivalvonta maamme häpeätahra”.

 

 


¤

Kuva: Mlang.Finn (CC0) via Wikimedia Commons

13 KOMMENTTIA

  1. Näiden valvontavirastojen tosiasiallinen tarkoitus on juuri tuo asioiden salaaminen, mitä finanssivalvontakin ansiokkaasti tekee. Vieläkin törkeämpää salaamista löytyy lääkevalvontavirastosta, jonka toimintaa myös pyörittää iso raha.

    Koko valvontavirastojen saaristo on rikollisten poliitikkojen itselleen järjestämä eläke- ja korruptiovirkajärjestelmä.

  2. Aika uskomaton juttu, että samaan aikaan kun kitistään riittämättömistä resursseista harmaan talouden ja rikollisen veronkierron valvontaan, pidetään yllä parin sadan työntekijän lumevalvontayksikköä parin casen vuosituotoksella.

    Anneli Tuominen on syytä pistää pikaisesti vaihtoon, ja istuttaa tilalle toimija, joka ymmärtää asioita ja kykenee myös toimimaan.

    Kiitos Martti Asikainen tästä valaisevasta artikkelista. Korruptiovapaa Suomi suorastaan haisee joka kolkasta, jota joku vaivautuu vähäisenkin penkaisemaan.

  3. Johdonmukaista toimintaa hallitukselta. – Muistissa on muistivirkeillä, miten Sipilän hallitus puolitti poliisin talousrikostutkijoiden määrän, vaikka nämä työllään toivat valtiolle rahaa paljon enemmän kuin palkkamenonsa olivat.

    Blogisti on muuten aiemmasta korkeasta laatutasostaan viime aikoina notkahdellut tavikseksi. Ja näin tässäkin aiheessa.
    Aiheella on nimittäin ohittamattoman hurja tausta: 1) Eläkevakuutusjärjestelmän vuosikymmenten ylilaskutus on miljardiasia, ks. lisää esim. Seppo Konttinen, etenkin hänen kirjassaan Lakien synty (luettavammin kuin tässä: http://www.pusa.fi/Renkien%20kaappaus.pdf) JA https://suomi2017.wordpress.com/2011/07/17/harmaa-hallinto-ja-suomen-ihmisoikeustilanne-2011/;

    2) EU:n megapankkien harjoittamat jättihuijaukset (Uusimpia voi kysellä Italian syyttäjänvirastolta – rikollisina Deutsche Bank ja Nomura Bank);

    3) Finanssivalvonnan taso EU:ssa yleisemminkin. (Esim. Lontoon Cityn finanssivalvonnan tilanteesta on jonkin verran toimittaja Joris Luyendijk: Rahan ruhtinaat -tutkimuskirjassa.)

    Varsinkin kun nuo eivät ole vain elävöittäviä taustoja, vaan Suomen Fiva on osa tavallista länsimaailmaa.

    Esimerkki. On vaikea ajatella, että Fivan 200 ammattilaista tekee tosissaan töitä ja tuloksena on vähemmän kuin vaikkapa eläköitynyt prof Jyrki Virolainen voisi niin halutessaan vasemmalla kädellään tehdä vapaaehtoisesti. – Täytyy olla kyse siitä, että Fivaan vaikutetaan ulkopuolelta. Ja vaikuttamaan kykenevät pankit ja rahasuvut sattuvat olemaan yleensä monikansallisia, joten aiheen käsittelyn on oltava oleellisilta osin kansainvälisyyksiin ulottuvaa.
    Se, mitä Hesari julkaisi, on siis vielä pientä.

  4. Juuri näin.On syytä uskoa ,ettei Suomessa ole viranomaisentoiminnan laillisuusvalvontaa eikä muutakaan valtaapitävien/eliitin toimien valvontaa,vaan juurikin näiden lainvastaisten toimien suojelu tai peittelytoimintaa.No kumman se pieni virkamies tekee? On hiljaa,eikä ”löydä” mitään ja saa palkkansa vai löytää jotain ja saa loparit ?Omaetu tulee vastaan tässäkin.

  5. ’Toimittajilla ja kansalaisilla on oikeus tietää, mitä verhojen takana tapahtuu.’
    Juuri näin, se on meidän perusoikeuksia.
    Ja
    ’Onko Suomessa päästetty pukkeja kaalimaan vartijoiksi?’
    Vastaus on helppo: on ja näyttää että niitä oikein vilisee joka puolella, jopa ihan maamme hallituksessa ja johtoportaassakin.
    ”Jos Niinistö olisi oikeasti ajanut jotain muuta kuin valtaansa, hän olisi epäsuositumpi. … Sauli Niinistön suosio perustuu siihen, että hän ei sano yhtään mistään yhtään mitään. … Niinistö aikoo nyt tehdä napoleonit ja kruunata itsensä keisariksi valitsijalistan avulla, puolueiden ohi.”
    Näin toteaa Tuomas Enbuske http://www.iltalehti.fi/kuninkaalliset/201706022200182440_kg.shtml

    • Tämä on päivän paras, vaikka Enbuske kritisoi oikeutetusti kuninkaallisia, hän ei itse taida tietää että hänen juurensa menee 1700 luvulla eläneen ”hullun skottilaisen”, Ilmajoen pitäjänkirjuri Wellamo Mansinin ja hänen tyttärensä Maria Västilän kautta Skotlannn kuninkaisiin ja sieltä Norjan kauta takaisin Etelä-Pohjanmaalle, muinaisen Kainuun eli Kvenlandian kuninkaisiin.

      Vielä hauskinta täsä on se, että Tuomas Enbske on Trumpille sukua hänen äitinsä kautta, joka on skottilainen MacLeod. Nimittäin Vaasaan tulleen Wiljam Rossin äiti, eli Hugo Rossin puoliso oli myös MacLeod.

  6. Oikeasti jää vain yksi kysymys. Milloin Finanssivalvonta on muutettu talousrikosten suojelijaksi, vai onko se ollut sitä aina?

  7. ”Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat mm. pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Valvottavat rahoittavat toimintamme 95-prosenttisesti, ja jäljelle jäävä viisi prosenttia rahoituksesta tulee Suomen Pankilta.

    Finanssivalvonta toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä, mutta on päätöksenteossaan itsenäinen. Palveluksessamme työskentelee noin 200 henkeä. Toimipaikkamme sijaitsee Helsingissä.

    Toimintamme tavoitteena on finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden valvottavien vakaa toiminta. Tavoitteenamme on myös vakuutettujen etujen turvaaminen ja yleisen luottamuksen säilyminen finanssimarkkinoiden toimintaan. Lisäksi tehtäviimme kuuluu edistää hyvien menettelytapojen noudattamista finanssimarkkinoilla ja yleisön tietämystä finanssimarkkinoista. Nämä tavoitteet ja tehtävät on kirjattu lakiin Finanssivalvonnasta.
    Teemme työtämme pankki-, vakuutus- ja sijoituspalveluiden käyttäjien hyväksi.

    ​Finanssivalvonnan johtokunta

    puheenjohtaja Olli Rehn, Suomen Pankin johtokunnan jäsen (Suomen Pankki)
    varapuheenjohtaja Martti Hetemäki, valtiosihteeri kansliapäällikkönä (valtiovarainministeriö)
    Outi Antila, ylijohtaja (sosiaali- ja terveysministeriö)
    Pirkko Juntti, varatuomari
    Vesa Vihriälä, toimitusjohtaja (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos)
    Pirjo Kyyrönen, johtava lakimies, johtokunnan sihteeri ”

    http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Fiva/Pages/Default.aspx

    On siis pöystitty: valvottavat rahoittavat valvontaa. Vastaako tämä tavis kysymykseesi?

    • No vastaa se niiltä osin, että kaikilla ”firmoilla” on nykyisin kauniit sivut netissä, eettisiä ohjeita myöten, joita johtajat ovat tuskin lukeneet. Sivut ovat tehneet jotkut bittinikkarit kopioimalla lakeja asetuksia ja julistuksia. Sitä se digitalisaatio teettää.

      • Suomen Valtiolla ja sen periferiayksiköillä ei ole organisaatiospesifisiä eettisiä ohjeita. Luulisi että olisi, mutta käytäntö osoittaa että ei ole.

        Suomen valtiolla ei ole myösköään mitään laatusertifiointia. Nyt sillä sinänsä ei ole enää merkitystä kyun standardien mukaisia sertifikaatteja voivat myöntää melkein ketkä hyvänsä.

        Pelikaverit osoitavat, millä tasolla liikutaan.

        Finanssivalvonnan tähtihetki oli -90 luvun nk. lama ja pankkikriisi. Tilanne on nyt melkein sama, -pankit ovat toki paremmassa kunnossa saamiensa piristysruiskeiden johdosta, mutta pankkien asiakkailla pian poksahtaa, ja taas pankit voivat entistä paremmin luodessaan näennäistä talouskasvua.

  8. Nostetaanpa pöydälle myös toinen valvoja, Energiavirasto jolta odotan mielenkiinnolla vatausta:

    Luin hallituksen esitystä joka koski kaasun-ja sähkönsiirron lakimuutosta ja jossa ehdotetaan verollista sähkönsiirron vuosittaista maksimikorotusta 15 prosenttia. Tämähän tarkoittaa sitä, että sähkön siirtohinta on viiden vuoden kuluttua kaksinkertaistunut ja kymmenen vuoden kuluttua nelinkertaistunut. Koko 15 prosentista on unohtunut pilkku välistä (1,5) varsinkin kun ajatellaan sitä, että itse tuotteen eli sähkön hinta on koko ajan ollut laskusuunnassa. Karunan karut tavat jo tuntien, tämä verkonhaltija tulee varmasti aina tekemään tuon maksimaalisen korotuksen vuosittain.

    Lisäksi sivulla 148 ihmetystä aiheuttaa tälläinen kohta,

    ”Asiakasryhmä- kohtaisessa tarkastelussa asiakasryhmään kuuluvien yksittäisten asiakkaiden prosentuaaliset korotukset voisivat ylittää 15 prosenttia ilman, että korotus katsottaisiin tällaisten asiakkaiden osalta säännöksen vastaiseksi menettelyksi. Olosuhteita tai perusteita, jotka saattavat johtaa siihen, että korotus ylittää yksittäisten asiakkaiden osalta säännöksessä asetetun rajan, voisivat olla esimerkiksi asiakkaan poikkeuksellisen alhainen tai korkea sähkönkulutus asiakasryhmän määritelmään liittyvään keskimääräiseen sähkönkulutukseen verrattuna sekä asiakkaan kulutusprofiiliin huonosti soveltuva sähkönsiirto- tai sähkönjakelutuote tai sulakekoko.”

    Tämähän on naurettavaa varsinkin kun kannustetaan säästämään energiaa ja hankkimaan sähkön kulutusta pienentäviä laitteita tai esim. aurinkopaneeleita, jolla ensisijaisesti voidaan korvata osittain ulkopuolelta ostettava energia.

    Tässä tulee mieleen naapurin kertomus parin viikon takaa, kun kesäajan kulutus pieneni niin paljon, että olivat soittaneet karunalta perään ja ilkeästi tivanneet miksi kulutus on lähes loppunut. Eivät olleet uskoneet selitystä, ettei kesän aikana ole sähkön käytölle juurikaan tarvetta. Karuna lähetti mittarinlukijan tutkimaan asiaa… Toinen hullunkurisuus oli Jurvanmaantien varressa olevassa mummonmökissä, jossa palaa yöaikana 2 W ledlamppu varkaiden varalta. Sähkön vuosikulutus maksoi 85 senttiä, mutta siirto maksoikin lähes 50 euroa! Tämän voisi sanoa olevan jo melkoista ryöstöä.

    Ennen ”sulakekoko”, ”sulakemaksu” käsitti kokonaan sähkönsiirron maksun ja sillä verkkoa uusittiin, korjattiin ja huollettiin. Siirryttäessä kilpailutettavaan sähkön hintaan, jostain tyhjästä nyhjäistiin sähkölle vielä ” siirtomaksu” ylimääräiseksi kiusaksi.

    Toinen kohta sivulta 21 joka pisti silmään, tarkoittaa mielestäni sitä että ”amerikkalaisten” monopoli on murrettavissa sähkön jakeluverkossa. (Huom. Kotka – Oulu lijan länsipuoli ja iso siivu Itä- Lappia karunan ja elenian hallussa)

    ”Yhteisön tuomioistuimen tuomio C-439/06

    Yhteisön tuomioistuin on antanut vuonna 2008 ratkaisun asiassa C-439/06, jossa tuomioistuin tulkitsi toisen sähkömarkkinadirektiivin säännöksiä kolmannen osapuolen verkkoon pääsyn edellytyksistä. Tässä niin sanotussa Citiworks-tapauksessa sähkön toimittaja halusi toimittaa sähköä asiakkaalle, joka sijaitsi lentokenttäalueella.

    Saksan liittotasavallan lainsäädännön mukaan yksityisillä, pienillä jakeluverkoilla oli kuitenkin mahdollisuus hakea poikkeusta verkkoon pääsyn järjestämisestä. Alueella oli yksityinen, lentoaseman omistama ja operoima jakeluverkko, jolle oli myönnetty kyseinen poikkeus.

    Yhteisön tuomioistuimen ratkaisun mukaan kaikki verkot, riippumatta verkon koosta ja asiakastyypeistä, joilla siirretään sähköä asiakkaille ja jotka eivät ole siirtojännite- tai suurjänniteverkkoja, kuuluvat direktiivin 2003/54/EY – 20 artiklan 1 kohdan säännöksen soveltamisalaan ja ovat siten direktiivissä tarkoitettua sähkönjakeluverkkoa.

    Yhteisön tuomioistuimen mukaan Citiworks tapauksessa myyjällä tulee siis olla oikeus toimittaa sähköä lentokenttäverkossa olevalle asiakkaalle.

    Direktiivi 2003/54/EY – 20 artiklan 1 kohtaa on yhteisön tuomioistuimen mukaan tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jolla tietyt energiantoimitusverkkojen haltijat vapautetaan velvollisuudesta myöntää kolmansille osapuolille vapaa pääsy mainittuihin verkkoihin sillä perusteella, että nämä verkot sijaitsevat yhteenkuuluvalla yritysalueella ja palvelevat pääasiallisesti energian siirtämistä yrityksen sisällä ja siihen sidoksissa oleviin yrityksiin.”

    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170050.pdf

    http://curia.europa.eu/juris/document/document_print.jsf;jsessionid=9ea7d2dc30d54b5465177de34c4484d2c972a6433641.e34KaxiLc3qMb40Rch0SaxuTa3r0?doclang=FI&text=&pageIndex=0&docid=67746&cid=43316

    Minä käsitän tämän näin, koska Direktiivi 2003/54/EY – 20 artikla 1 kohta menee yli kansallisen lain. Esimerkiksi jos ostan Seinäjoen energialta sähköä, niin voin käyttää sähkön siirrossa myös Seinäjoen energiaa Carunan hallitsemassa sähkönjakeluverkossa.

    Direktiivi 2003/54/EY – 20 artiklan 1 kohdan mukaan ostaessani pörssisähköä, voin käyttää myös kolmatta osapuolta sähkön toimittajana kuin verkon haltijana olevaa Carunaa.

    Olenko oikeassa?

  9. Virastoissa löytyy. Energiavirastokin aloitti kuuden hengen voimin nyt taitaa porukkaa olla sielläkin jonkin verran enemmän. Trafin henkilökunta näytttää kasvavan vuosittain noin sadalla hengellä, nyt noin kuusisataa. Politikot ja virkamiehet luovat ”työpaikkoja”, eivätkä nämä ”työt” ole ilmaisia. Trafissakin taitaa keskipalkka olla viidentonnin kieppeillä/kk.

    Yhteistä noille virastoille on, että rahat kerätään veroluonteisilla maksuilla ja ne valvovat, ettei kansalainen saa mitään halvalla ja kartelleja ei lopeteta. Perustamisessa tehtyjen hyvien aikomusten meinaaminen on kääntynyt käytännössä nurinperinpäin. Mutta ei nähdä niissä mörköjä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here