Lauri Kalliolla (FM) oli 1.6.2017 väitöstilaisuus aiheenaan J. V. Snellmanin persoonallisuusfilosofia, tarkemmin sanoen Snellmanin filosofinen pääteos Persoonallisuuden idea (Versuch einer speculativen Entwicklung der Idee der Persönlichkeit).

Suomessa ei ole käytettävissä nykyaikaista esitystä Snellmanin ajattelun perusteista, ja siksi olisi toivottavaa, että Kallion väitöskirja käännettäisiin suomeksi. Sen asianmukainen kommentointi ja arviointi on vaativa hanke asian harrastajallekin. Aivan tuoreeltaan voi kiinnittää huomiota joihinkin ajankohtaisiin yksityiskohtiin, joihin Kallion huomiot antavat mahdollisuuden.

Väitöskirja tulee sopivaan aikaan keskelle Suomen itsenäisyyden juhlavuotta, jonka virallinen ohjelma ujostelee kansallisuutta ja pyrkii unohtamaan sen pidemmän syntyhistorian. Mutta se on myös yllättävän ajankohtainen maailmassa, jossa ”valistusliberalismi” ja ”liberaali maailmanjärjestys” näyttävät kipuilevan.

Kesällä 1839 Helsingin yliopiston dosentti sai Turun hovioikeudelta sakot, ”koska maisteri Snellman ilmeisesti oli vastustanut esimiestensä käskyjä ja määräyksiä”. Sen jälkeen hän matkusti Ruotsiin, sieltä Tübingeniin Saksaan ja takaisin Tukholmaan. Hän palasi Suomeen 1842 ja sai työpaikan Kuopiosta. Matkansa aikana Snellman kirjoitti filosofiset pääteoksensa.

Snellmanin tuollaisia tunnelmia kuvaa kirje Fredrik Cygnaukselle heinäkuussa 1840: ”Käy päinsä kaatua kansakunnan mukana, mutta sen kanssa sortuminen orjan tautikuolemaan ei sovi ihmiselle.”

Tübingenissä kirjoitetun Persoonallisuuden idean ongelmanasettelu on filosofis-uskonnollinen, mutta se päätyy ajankohdan hegeliläisen keskustelun tavoin valtiollis-yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Teos muodostaa myös perusteet Valtio-oppiin (Läran on staten), jonka Snellman kirjoitti heti sen jälkeen palattuaan Tukholmaan syksyllä 1841.

Persoonallisuuden idea esittää, miten ihminen ja ihmiskunta luonnon antamista lähtökohdista kehittyy vapaaksi ja eettiseksi persoonallisuudeksi. Osaltani liityn Snellmanin oppilaan Yrjö Koskisen seuraan ja ajattelen, että tälle filosofiselle hahmotukselle antoivat historiallisesti sisällön klassinen ja kristillinen ”humanitas” eli ihmisyys. Snellmanin Valtio-oppi kertoo, miten ihmiset elävät yhdessä ja kehittävät valtion, jossa he muodostavat yhteisen käsityksen siitä oikeasta, jota yhteiskunnassa seurataan.

Snellman aloittaa Valtio-oppinsa Jean-Jacques Rousseaun sopimusteoriasta, eikä kiistä sen merkitystä. Selkeästi myös Suomen tuolloiseen tilanteeseen liittyen hän kuitenkin jatkaa, ettei sopimus riitä, koska sen voi sanoa irti – kuten Aleksanteri III tekikin vuonna 1889. Siksi suomalaisten – kuten muidenkin – valtion on oltava vahvemmalla sivistyspohjalla.

Persoonallisuuden idean ajatus, että ihminen luontaisesti haluaa sivistyä eli täydellistää itseään ja ympäristöään, jää suhteellisen abstraktiksi. Valtio-opissa Snellman nimeää yhteiskuntaan suuntautuvan kehittämis- ja täydellistämishalun isänmaallisuudeksi:

Jos sanomme kansallisuudeksi sitä määrättyä tietämystä ja tapaa, mikä kunakin ajankohtana on luonteenomaista kansakunnalle, niin isänmaallisuus on se tahto, joka panee kansallisuuden vireille ja ylläpitää sitä määrättyä yleisinhimillisen sivistyksen muotona.”

”Isänmaallisuus ei ole silloin mikään erityinen mieltymys vallitsevaan sivistysmuotoon, määrättyyn tapaan ja tottumukseen, vaan – vastakohtana vieraan tavan jäljittelylle – kansallisen kehityksen ja kotimaiselle pohjalle perustuvan jalostustyön ihailua.”

Kansallishengeksi taas sanomme isänmaallisuutta ja kansallisuutta yhtyneinä.

Snellman ei hyväksy eikä vaadi maailmanhistoriassa millekään kansakunnalle tai valtiolle suurempaa arvoa kuin muille. Ihmiskunta on Snellmanille olemassa monina eri kansakuntina ja valtioina, joilla jokaisella on oma arvokas tehtävänsä ja oikeutensa täydellistää itseään ja sitä kautta koko ihmiskuntaa. Aleksis Kiven Jukolan Eeron tavoin pyrkiä ”kohti maamme onnea ja parasta”.

Mikään ei siis Snellmanin  kannalta ole vieraampaa kuin asettaa vastakkain kansakunta ja ihmiskunta: ihmiskunta muodostuu kansakunnista ja kehittäessään kansallishengelleen järkevää, sivistynyttä sisältöä kansakunnat vievät eteenpäin ihmiskunnan kehitystä. Kukin valtio, pienikin kuten Suomi, on yleisinhimillisen kehityksen erityinen arvokas muoto. Kansainvälinen oikeus tai valtioiden yhteinen organisaatio kuten Euroopan unioni muodostuvat siis tällaisten omaa oikeuskäsitystään kehittävien valtioiden sopiessa yhdessä seurattavasta oikeasta.


TÄMÄN PÄIVÄN kannalta Lauri Kallion väitöskirja tuo tähän yhteyteen mielenkiintoisen ja tärkeän kommentin. Kallio sanoo hyvin, että kansakunnan rakentamiseen suuntautuneessa Snellmanissa meni hukkaan kansainvälisesti katsoen lupaava filosofi. Se on totta, mutta samalla Snellman osoitti, että hänen jo muodostamansa sivistysfilosofian perustalta pieni, köyhä ja takapajuinen kansakunta voi rakentaa oman valtion – jopa aikansa suurvallan pääkaupungin viereen.

Kallion mukaan ”Snellman ei kyennyt ennakoimaan kriisiä, johon idealistinen filosofia ajautui 1840-luvulla. Tähän vaikutti osaltaan suomalaisen hegeliläisyyden yksipuolisuus: Snellman suhtautui esimerkiksi kritiikittömästi Hegelin esittämään Immanuel Kantin (1724–1804) filosofian arvosteluun.” Paradoksaalisesti juuri tänään on yhä selvempää, että aikamme modernin, valistuksen ja liberalismin sille itselleen vaarallinen heikkous on kuitenkin kritiikitön suhtautuminen Immanuel Kantin filosofiaan. Ja juuri siihen Snellmanin lähtökohdista sivistysfilosofia ja -aate voi tuoda apua.

Snellmanilainen, nykytermein sivistyshumanismin ja sivistysliberalismin, teesi on, että demokraattinen eli tietävä, eettinen ja vapaa ihminen on pitkän sivistyshistorian tulos – ja vastaavasti ihminen voi myös taantua kohti historiallista barbariaansa. Tämä ei tietenkään ole vain Snellmanin katsomus, mutta ilmiselvästi mm. poststrukturalistit ja neokonservatiivit ovat epäonnistuneet ratkaisuyrityksissään. Snellmanin rinnalla olisi nyt syytä etsiä uudelleen esille myös mm. John Stuart Millin ja T. H. Greenen tavallaan sivistysliberaaalit pohdinnat sivilisaation merkityksestä ihmisen eettiselle kehitykselle.

Kantin valistusliberalismin kestämätön teesi on, että ihminen on valmis kun vain kaadetaan tietoa sisään: ”… moraalinen periaate ei todellakaan ole muuta kuin usein käsittämättä jäävää metafysiikkaa, joka on synnynnäisesti jokaisen ihmisen rationaalissa henkisessä rakenteessa…” Tältä pohjalta ovat monet väittäneet jo Snellmanin aikoina ja erityisesti sen jälkeen, että jos jossakin maassa yksinvaltias saadaan nurin, demokratia kasvaa kuin sienet sateella. Juuri tämä ajattelu on nyt tiensä päässä, ja auttaakseen itseään länsimaisen valistusliberalismin on reformoitava itsensä länsimaisen sivistysaatteen pohjalta.

Kun itsenäisyyden juhlavuosi on nyt puolessa välissä, olisi paikallaan vaatimattomasti ja nöyrästi todeta, että snellmanilaisella Suomen sivistysidealla on nyt annettavaa kivuissaan kamppailevalle maalle ja maailmalle kantilaisen valistusliberalismin pelastamiseksi sivistysliberalismiksi. Siksi suomalaisten on hyvä itsekin palauttaa mieleensä vielä toistaiseksi – Jürgen Habermasin sanoin – arkielämän hermeneutiikassa eli kansalaisten luonnollisessa kielessä hengissä olevan oman ideansa syvimmät perusteet.

On siis hyviä syitä kiittää Lauri Kalliota tarttumisesta aiheeseen, joka ei ehkä monille ole näyttänyt ajankohtaiselta – mutta on sitä nyt kaikille.



Risto Volanen
 on yhteiskuntatieteiden tohtori ja entinen valtiosihteeri. Tämä
 kirjoitus on alun perin julkaistu 2.6.2017 hänen blogissaan
¤

Samaa teemaa sivuavaa lukemistoa

Johdatus Snellmanin valtio-oppiin (1982)
https://www.academia.edu/7171275/Johdatus_Snellmanin_valtio-oppiin._1982_

J.V. Snellmanin valtio-opin idealismi ja realismi (1983)
https://www.academia.edu/7020774/J.V._Snellmanin_valtio-opin_idealismi_ja_realismi._1983_

Modernin psyyken nousu ja hajoaminen
https://www.academia.edu/5108353/Modernin_psyyken_nousu_ja_hajoaminen

Ihmisyyden kehitys ja taantuminen poliittisessa teoriassa
https://www.academia.edu/4483496/Ihmisyyden_kehitys_ja_taantuminen_poliittisessa_teoriassa

HUMANISM AND ANTHROPOMORPHISM, Sir Anthony Kenny’s G. H. von Wright Memorial Lecture, a critical comment
https://www.academia.edu/7443273/HUMANISM_AND_ANTHROPOMORPHISM_Sir_Anthony_Kenny_s_G._H._von_Wright_Memorial_Lecture_a_critical_comment

Risto Volanen: Ihmisyyden paluu, kohti modernin reformaatiota. Esipuhe ja toimitustyö Seppo Niemelä. Maahenki.
https://www.academia.edu/5123001/Risto_Volanen_Ihmisyyden_paluu_kohti_modernin_reformaatiota._Esipuhe_ja_toimitusty%C3%B6_Seppo_Niemel%C3%A4._Maahenki
¤

Leonardo da Vincin freskon mukaan ennen vuotta 1550 tehty ja Rubensin n. 1603 jälkikäsittelemä piirros. Kuvan voi tämän artikkelin yhteydessä nähdä viittaavan jakautuneeseen (jaettuun) kansakuntaan. Lähde: Wikimedia Commons (CC0)

10 KOMMENTTIA

  1. Artikkelista voisi laatia helppotajuisen lyhennelmän kansanedustajille, hallitukselle ja virkamiesylimystölle. Heidän avustajansa voisivat kertoa heille mihin teksti heidän mukaansa pyrkii. Voi kun voisi lisätä tähän sarkasmivaroituksen.

  2. ’…Snellmanilainen, nykytermein sivistyshumanismin ja sivistysliberalismin, teesi on, että demokraattinen eli tietävä, eettinen ja vapaa ihminen on pitkän sivistyshistorian tulos – ja vastaavasti ihminen voi myös taantua kohti historiallista barbariaansa… ’
    Olen jo aiemmin linkittänyt tämän mutta tähän se sopii parhaiten

    Joitakin teologi, filosofi ja historioitsija Bruno Bauerin kriittisiä huomautuksia 1800 luvulta, jotka liittyvät valistuksen vahvasti korostamaan tasa-arvoisuuteen.
    …Erityisesti Bauer vastusti ajatusta siitä, että ”oikeudet” ovat luontaisia, kirjoittamalla, että ne kuuluvat tiettyihin vaatimuksiin ja velvollisuuksiin: ”Ihmisoikeuksien käsitys löydettiin/luotiin kristilliselle maailmalle vasta viime vuosisadalla.
    Se ei ole synnynnäinen ihmisessä, vaan se on voitettu taistelussa historiallisia perinteitä vastaan, jotka määrittivät ihmisten sivistyksen tähän asti.
    Niinpä ihmisoikeudet eivät ole luonnon tai historian lahja, vaan palkinto, joka voitettiin toisaalta taistelussa syntymän onnettomuutta ja toisaalta läpi historian sukupolvelta toiselle kulkevaa etuoikeutta vastaan.
    Ihmisoikeudet ovat seurausta sivistyksestä, ja niitä voi olla vain niillä, jotka hankkivat ja ansaitsevat ne. ”

    Bruno Bauer, a theologian, philosopher and historian, also has some stinging comments to make on the more reckless egalitarianism of the Enlightenment. In particular, he argued against the idea that ‘rights’ are innate, writing that they instead come with certain requirements and responsibilities: ”The idea of human rights was discovered for the Christian world in the last century only. It is not innate in man, it has rather been won in battle against historical traditions which determined the education of men until now. So human rights are not a gift of nature or of history, but a prize which was won in the fight against the accident of birth and against privilege which came down through history from generation to generation. Hu “ man rights are the result of education, and they can be possessed only by those who acquire and deserve them.”
    http://www.theoccidentalobserver.net/2017/05/11/the-jewish-question-suggested-readings-with-commentary-part-two-of-three-the-nineteenth-century/

    • Snellman ymmärsi mutta minne ovat uudet Snellmannit kadonneet ?
      On järjetöntä ja typerää elää epäsovussa naapureiden kanssa ja siihen maan johto on vastoin kansan tahtoa nyt pahasti sortunut suhteessa Venäjään.

  3. Ei yhteiskunta kipuile. Politikkomme ja EU-meppimme/johtajamme ovat kutsuneet terroristit ja loiset eurooppaan. Se aiheutta kipua eurooppalaisissa. Kuten nyt viimeisinkin terrori-isku.

    Politikkomme ja johtajamme harvoin ovat perheellisiä ihmisiä. Heillä ei ole lapsia eikä paljoakaan sukulaisia. Ja he harvoin ovat edes maasta jota johtavat. Siksi he paskat nakkaa sille mihin kuntoon maa/manner jää heidän jälkeensä. He kahmivat aiken sen minkä vain voivat kaudellaan saada. Ja koittavat elää makeaa elämää sen jälkeen.

    Kiimaan ja ahneuteen voi aina luottaa.

    • Tässä yksi esimerkki tuosta ahneuden kiimasta
      Sote-uudistuksesta ei ole hyötyä ja se johtaa markkinavoimien armoille; havaintoja

      Poliittinen eliitti ja sitä tukeva valtavirtamedia ylistävät kilvan toteutettavaa sote- ja maakuntauudistusta ja sen valinnanvapausjärjestelmää.
      Modernisointi on kuitenkin tehty väärässä marssijärjestyksessä. Uudistus jättää osan potilaista ilman hoitoa ja laiminlyö sairaaloiden osaamiskulttuurin.
      Mikä pahinta, uudistus jättää perinteisen sairaan- ja terveydenhoidon kasvottomien globaalien markkinavoimien armoille.
      Voittoja maksimoidaan laadun kustannuksella. — lisää linkin hyvästä artikkelista
      http://magneettimedia.com/sote-uudistuksesta-ei-ole-hyotya-ja-se-johtaa-markkinavoimien-armoille-havaintoja/

      • Vielä ote tuosta linkistä
        Sote-uudistus on katastrofi

        ”Poliittisen eliitin eli mafian röyhkeydellä ei ole rajoja. Suomalaisilla ei ole kohta enää edes omaa toimivaa kieltä ja kulttuuria, sillä tunkeutujien etniset massat ovat pian hallituksen siunauksella ne valloittaneet. Suomen tulee itsenäistyä ja luopua eurosta sekä erota Euroopan unionista ja toteutettava maassa talousdemokratian reformi. Tämä itsenäistyminen ei kuitenkaan realisoidu ilman hyvin radikaaleja menetelmiä.

  4. Snellman oli ajattelija.

    Kun kokoomus yksityisti autokatsastuksen, katsastusmaksut nousivat 200 % ja silti yksityisiä autokatsastusyrityksiä on mennyt konkurssiin ja fuusioitinut ulkomaisten sijoitusyhtiöiden omistamiin ketjuihin ja tuo on kokoomuslaisten ja muiden muuten vaan tolvanoitten mielestä tehokasta taloutta ja hyvä ”uudistus”.

    Jännäksi menee miten kokoomuslaiset, kepulaiset, persut ja muut tavalliset tolvanat puolustelevat Sotea kun sairauden ja terveyden hoitokustannukset nousevat, kun sairauden ja terveyden infrastruktuuri ja palvelut myydään yksityisille ulkomaisille sijoitusyhtiöille, jotka keinottelevat kiinteistöillään ja palveluillaan ”kilpailun” nimissä ja jotka vievät voitot paratiisisaarille, kun sairaalat ja terveyskeskukset loittonevat yhä kauemmaksi, kun priorisoinnit, hoitojen hintaporrastukset, ikärasismi, raharasismi karsivat ja tappavat potilaita ja asettavat heitä jonoihin.

    • Käsittämätöntä on että meillä maan johto ajaa tällaista globalismipolitiikkaa ja että sitä tukee ? kansan enemmistö.
      Mahtaneeko edes ymmärtää miten sitä viedään kuin pässiä teuraaksi. Se kaivaa maata omien jalkojensa alta. En jaksa uskoa, että kukaan tervepäinen (siis ei- psykopaatti) tuota politiikkaa voisi tukea sen ymmärtäessään.

  5. Mitähän Snellman sanoisi tähän…? varmaan että hyvä Suomi !
    Blogi: Jukka Hankamäki, ti 13.06.2017 11:10 — Perussuomalaiset hallituskytkystä vastapotkuun
    Ote blogista:
    ”Poliittista historiaa tuli tehtyä sikäli, että ensimmäistä kertaa hallitus luhistui vaatimukseen noudattaa hallitusohjelmaa. 

    ”Kansainvälisestä painostuksesta johtuu, että Suomen hallitus ei toimi edistääkseen suomalaisten valitsijoidensa etua vaan pyrkii miellyttämään EU:n komissiota. Siihen liittyvä ajatusratsioiden harjoittaminen on yhtä epäfilosofista kuin ripitys, jolla Jussi Halla-ahoa on vaadittu sanoutumaan irti aiemmista mielipiteistään.
    http://beta.oikeamedia.com/o1-22632

JÄTÄ VASTAUS