Pentti Sainio: Armeijan hukatut miljardit. Suomen sodanjohdon salaisuudet.
Into Kustannus, Helsinki 2016. 277 s.
ISBN 978-952-264-548-7.

Mihin maanpuolustukseen suotuja niukkoja määrärahoja olisi ennen talvisotaa ollut viisasta käyttää? Kysymys on ikuisuuskysymyksiä sotahistoriaa harrastavien parissa, ja hyödyllistä sen tutkiskelu saattaisi olla muillekin.

Varsin suuri yksimielisyys tuntuu vallitsevan sen suhteen, että ainakaan panssarilaivojen hankintaan rahoja ei olisi pitänyt syytää. Laivoista saatu hyöty oli tuskin oikeassa suhteessa niiden aiheuttamiin kustannuksiin ja samalla rahalla olisi vaikkapa maavoimien panssarintorjunta saatu ajan tasalle. Jokainen talvisodan historiaa tunteva osaa arvioida, miten suuri ja jopa käänteentekevä vaikutus sillä olisi ollut tapahtumiin varsinkin Karjalan kannaksella.

Itsekin kenttätykistössä palvellut toimittaja Pentti Sainio on tässä esiteltävässä kirjassaan sitä mieltä, että rahat olisi pitänyt suunnata erityisesti kenttätykistön hankintoihin. Myös tähän mielipiteeseen on helppo yhtyä. Mitä venäläisten hyökkäyksistä olisi talvisodassa tullut, jos hyökkääjät olisivat joutuneet kunnon kranaattisateen alle, kuten he joutuivat jatkosodan loppupuolella? Nythän Suomen vähälukuisella kenttätykistöllä oli lupa ampua vain niin sanottuja lupaavia maaleja ja niitäkin ainoastaan riittämättömin kranaattimäärin. Panssarilaivarahoilla ammuksia olisi todennäköisesti saatu hankittua tarpeeksi.

Sotahistoria sinänsä ei ole Sainion kirjan pääteema, vaan kysymys, miten järkevällä tavalla nykyiset maanpuolustushankinnat on tehty. Kirjan aloitukseksi panssarilaivaesimerkki sopii kuitenkin hyvin. Viisaiksi luullut päättäjät eivät ainakaan ennen tehneet erityisen viisaita ratkaisuja, mikä ihmiskunnan historiaa tuntevalle ei tosin ole suuri yllätys. Olisiko tilanne nykyään parempi? Sainion mielestä ei ole. Valitettavasti on pakko olla pitkälti hänen kanssaan samaa mieltä.

Sainion suuri huoli on maavoimiemme alasajo, kuten hän vuosikymmeniä jatkunutta tendenssiä nimittää. Aikanaan minulle opetettiin, mistä lujasti myös vakuutuin, että luomamme alueellinen puolustusjärjestelmä oli tehokas ja meille sopiva menetelmä Suomen puolustamiseksi. Mutta ollakseen uskottava alueellinen puolustus vaatii väkeä.

Kenttäkanuuna 130 K 54, joita on hankittu Suomeen 1960-luvulla Neuvostoliitosta ja 1990-luvulla Saksasta. Kuva: Maavoimien kalustokuvasto

Päämajamestariksi vuonna 1989 tullut kenraalimajuri Hannu Särkiö, jota pidin viisaana mutta ei aina kovin helppona ihmisenä, sanoi virkaansa tullessaan järkyttyneensä havaitessaan, että pääesikunnassa ”oli joitakin melko määräävilläkin paikoilla olevia upseereita, jotka osoittivat valmiutta edelleen supistaa sodan ajan maavoimia tuntuvastikin, jopa puoleen”. Onnekseen Särkiön ei tarvitse olla katsomassa nykyistä menoa, jolloin entisestä tavoitevahvuudesta ei ole enää puoliakaan jäljellä.

Lainaus Särkiöltä on yksi niistä lukuisista sitaateista, joilla Sainio todistelee kantansa oikeellisuutta. Vaikeutta niiden löytämisessä ei ole ollut, sillä kriittistä kirjoittelua on ollut yllättävän paljon. Käytännössä se kuitenkin peittyy virallisen fraseologian alle, mutta Sainion kaltainen asiantuntija kyllä pystyy hakemaan sen esiin. Ikänsä sotaväen asioita ja varsinkin ilmailupuolta harrastanut Sainio nimittäin todella tuntee alan eriseuraisuudestaan huolimatta.

Sainio on siis huolissaan maavoimien supistamisesta ja myös monien varuskuntien lakkauttamisesta. Pääsyy on se, etteivät rahat riitä. Sehän oli syynä myös vuoden 1939 ”malli Cajanderiin”, kun vähistä varoista herui maavoimille kovin vähän.


SAINION PÄÄVÄITTÄMÄ on, että näin on asia edelleen. Puolustusvoimille on valtion vuosittaisesta määrärahakakusta riittänyt vajaa kolme miljardia euroa, mutta Sainion mukaan Hornet-projekti tulee kaikkiaan maksamaan noin 15 miljardia euroa. Summa ei osu tietenkään yhteen vuoteen, vaan muodostuu koneiden 35 vuoden elinkaaren kustannuksista. Se on kymmenen kertaa suurempi kuin se koneita hankittaessa näytti olevan.

Jos vanhentuvat Hornetit korvataan amerikkalaisilla F-35-koneilla, pelkästään laitteiden hinta asettunee 10 ja 20 miljardin euron väliin. Käytännössä hinta-arviot ylitetään kuitenkin lähes aina. Kanadassa tehdyn laskelman mukaan koneiden todelliset elinkaarikustannukset olisivat 30 vuoden aikana 52112 miljardia euroa.

Rauhan ajan puolueettomuuden vartioinnissa huippuhävittäjät ovat varmaan välttämättömiä. Mutta mikä on muutamien koneiden pelotevaikutus, jos joku tosissaan harkitsisi hyökkäystä Suomeen? Eikö se, että Suomen metsien tiedettäisiin vilisevän hyvin aseistettuja ja motivoituja taistelijoita, olisi tehokkaampi hyökkäyksen estäjä?

Erityisen kovia sanoja Sainio käyttää, kun hän käsittelee mielestään surullisen kuuluisia NH-helikopteriostoja. Hankintakatastrofiksi, puolustusvoimien historian surkeimmin valmistelluksi asiaksi, kirjoittaja kutsuu tätä tähän mennessä yli miljardin euron maksanutta projektia.

Vaikka Sainion kirja on laitojaan myöten täynnä erilaista asiaa, kaikkea kaipaamaani hän ei sittenkään ole saanut mahtumaan mukaan. Esimerkiksi merivoimien Tuuli-ilmatyynyaluksen historiasta olisin mielelläni lukenut enemmän. Samoin olisi ollut kiinnostavaa tietää, mitä oikein on tapahtunut, kun niin sanottua vanhentunutta maavoimien aseistusta on tuhottu enemmän kuin varsinainen vihollisemme pystyi toisen maailmansodan aikana tuhoamaan.


ERITYISEN HÄTKÄHDYTTÄVÄ yksityiskohta on poliittisista syistä johtunut jalkaväkimiinojen hävittäminen. Eniten Sainio päivittelee sitä, että kun puolustusvoimien johto alun perin suhtautui asiaan tietysti kielteisesti, se sittemmin näyttää hyväksyneen ratkaisun lähes hyvänä tapahtumana. Ainakaan siitä ei ole suuremmin puhuttu vaan pikemminkin on annettu ymmärtää, että miinat olisivat korvattavissa muilla menetelmillä. Niinhän tuskin on.

Tässä yhteydessä Sainio siteeraa mielihyvin entistä ulkoministeri ja historioitsijaprofessori Keijo Korhosta:

”Sodan jälkeen luotettiin koko kansan armeijaan. Nykyinen johto ei ole enää tämän luottamuksen arvoinen. Kenraalit ajavat omia etujaan, kun heitä ei valvota. Nykyajan upseerit viihtyvät ulkomailla kokouksissa ja vaarattomissa rauhanturvatehtävissä. He ovat verrattavissa 1700-luvun hoviupseereihin, komeita univormuja, mitalit kiiltävät rinnassa, mutta vyössä vain tuppi – ei miekkaa.”

Kieltämättä ilkeästi sanottu eikä pidä edes paikkaansa kollektiivisena yleistyksenä. Tällaisia ajatuksia voi kuitenkin syntyä esimerkiksi sotaväen varojen käyttöä seuratessa. Se ei ole hyväksi yleiselle maanpuolustustahdolle.

Ennen vanhaan puhuttiin ”kuolemankauppiaista”, kun tarkoitettiin kansainvälistä aseteollisuutta. Sainio ei tuota sanaa käytä, mutta saman käsitteen suuntaan hän viittaa esimerkiksi Yhdysvaltojen lentokoneteollisuudesta puhuessaan. Sen edustajat ovatkin täysin häikäilemättömiä kauppamiehiä, mutta voitotkin ovat valtavia. Lonkerot ulottuvat tietysti myös Suomeen, mutta Sainio on varonut nimien mainitsemista ymmärrettävistä syistä. Vain Finnairin pitkäaikainen pääjohtaja ja moninkertainen ministeri Gunnar Korhonen saa melkoisen varjon päälleen, mutta hänhän on jo kuollut. Suomessahan ei kuulemma ole korruptiota.

Sainion suhtautuminen Natoon on kielteinen ja niinpä hän katsoo, että tärkeä syy outoihin ja kalliisiin hankintoihin on monen vaikutusvaltaisen poliitikon ja sotilaan halu ujuttaa Suomi tätä kautta riippuvaiseksi Yhdysvalloista ja siten takaovelle Natoon.

Sainion kirjaan on syytä tutustua, jos hermot kestävät. Harva lukija kai pystyy suoralta kädeltä sanomaan, koska Sainio on väärässä tai oikeassa, en ainakaan minä. Mutta virallisen totuuden rinnalla on aina hyvä tutustua myös mitalin toiseen puoleen. Ajattelu ei ole Suomessa kiellettyä, ei sotaväessäkään.



Yleisesikuntaeversti ja sotahistorioitsija
Sampo Ahto on Vastavalkea-verkkolehden kolumnisti.

Kirja-arvio on julkaistu alunperin Sotilasaikakauslehden numerossa 8/2016. Uudelleenjulkaisuun on Sampo Ahton lupa.

Lue myös

Ja niin Nato laajeni itään

¤

Kuva: Konepistoolimies Vuosalmen sillanpääasemassa heinäkuussa 1944. Lähde: V. Hollming | Puolustusvoimien kuvakeskus

 

40 KOMMENTTIA

  1. Ihminen on vaikutukselle altis,myös korkeastikoulutettu päättäjä,kun ihminen viedään lentonäytökseen,hänelle tarjoillaan hyvää, mielyttävää kohtelua, sekä myös kenties imartelua, jossa varsinkin huippuluokan myyntimiehet ovat mestareita ja maailman aseteollisuudellahan niitä on käytösään.
    Kansalle noiden sota ja turvallisuus investointien myyminen on vielläkin helpompaa, onhan päämme sekoitettu nykyisillä sotilaallisiin uhkakuviin liityvillä teemoilla.
    Yhdysvaltain aseteollisuus tietenkin tarvitsee tilauksia,eikä silläkään taida olla meille merkitystä,toimivatko tänne tilatut laitteistot meidän oloissamme edes tarkoituksenmukaisesti.
    Itärajan takana taitaa olla käytösään kalustoa, joka on kuin tehty arktisiin olosuhteisiin,mutta eihän silläkään taida päättäjiemme mielestä olla väliä, kuhan vain maamme läntinen status säilyy,eli olemme melkoisen manipulaation pyörityksessä seuraavat vuosikymmenet.

  2. Painavaa tekstiä, jälleen kerran!

    “In the councils of government, we must guard against the acquisition of unwarranted influence, whether sought or unsought, by the military-industrial complex. The potential for the disastrous rise of misplaced power exists and will persist. We must never let the weight of this combination endanger our liberties or democratic processes. We should take nothing for granted. Only an alert and knowledgeable citizenry can compel the proper meshing of the huge industrial and military machinery of defense with our peaceful methods and goals, so that security and liberty may prosper together” (Dwight D. Eisenhower [Farewell address, 1961])
    #
    Frida Berrigan [newyorkilainen tutkija ja kolumnisti], järjestösi [War Resisters League] julkaisee vuosittain arvion siitä, miten kansalaisilta kerätyt verorahat käytetään Yhdysvalloissa. Miksi antamanne luvut eroavat niin paljon kongressin antamista luvuista?

    ”Ero johtuu siitä, ettemme katso puolustusbudjetin rajoittuvan vain Pentagonin menoihin. Laskemme mukaan Irakin, Afganistanin ja muiden sotien kulut, sekä rahamäärän, joka ohjataan kansalliseen turvallisuuteen liittyville virastoille. Huomioimme menoarviossa myös valtion velat, joilla sotilasoperaatiot on rahoitettu.”

    ”Laskelmiemme mukaan Yhdysvaltojen kokonaisbudjetista noin puolet kuluu puolustusmenoihin.”

    Vaikuttiko presidentinvaalien aikana alkanut talouskriisi Yhdysvaltojen puolustusbudjettiin?

    ”Barack Obaman suunnitelmat puolustusbudjetin leikkaamiseksi osoittautuivat rahan siirtelyksi asevoimien eri lohkojen välillä, lähinnä asejärjestelmiltä henkilöstökuluihin. Muutokset jäivät puheen tasolle.”

    ”Demokraattihallinnon uudistuksiin kuuluivat massiiviset jäädytykset valtion budjetissa. Esimerkiksi koulutus- ja infrastruktuuribudjetti jäädytettiin viideksi vuodeksi. Asevoimille varattua summaa sen sijaan kasvatettiin. Aikavälillä 2009–2010 puolustusbudjetti kasvoi seitsemän prosenttia ja seuraavana vuonna neljä prosenttia. Bushin hallinnon vuosittaiset korotukset olivat 10 ja 15 prosentin välillä.”

    Mikä on tilanne tällä hetkellä?

    ”Yhdysvallat on pahasti vaikeuksissa taloutensa kanssa. Ratkaisuksi kongressi perusti elokuun alussa niin kutsutun Superkomitean, joka koostuu kuudesta republikaanista ja kuudesta demokraatista. Heidän tehtävänään on päästä yhteisymmärrykseen 1,5 biljoonan dollarin leikkauksen kohteista.”

    ”Komitea on valtavan paineen alla. Jos se ei marraskuun 23. päivään mennessä ole laatinut suunnitelmaa leikkauksista, säästötoimenpiteet aloitetaan automaattisesti seuraavana syksynä. Tämä tarkoittaisi puolustusbudjetin pienentämistä jopa kolmanneksella, mikä olisi tietysti valtava muutos.”

    Yhdysvaltojen käymät sodat ovat olleet aseteollisuudelle varsin tuottoisia. Miten ala on reagoinut mahdollisiin leikkauksiin?

    ”Aseteollisuuden lisäksi sodistamme hyötyvät monet muutkin toimijat. Esimerkiksi yksityiset turvallisuuspalvelut ovat nykyään oleellinen osa maamme sotakoneistoa.”

    ”Lockheed Martinin ja muiden asejättien osakearvot ovat nousseet rajusti viime vuosina talouskriisistä huolimatta. Lisäksi perinteisen sotateollisuuden rinnalle on kehittynyt kymmenen vuoden aikana täysin uusi yritysten ja alihankkijoiden joukko, joka huoltaa asevoimiamme miehitetyillä alueilla.”

    ”Sodista hyötyvät myös yksittäiset poliitikot. Kongressiin pääseminen vaatii merkittävää pääomaa ja suurin osa edustajista saa kampanjarahansa yksityiseltä sektorilta. Palvelus palveluksesta -periaatteen mukaisesti yhtiöt odottavat palkkaamiensa edustajien toimivan haluamallaan tavalla. Kyseessä on siis melko suljettu järjestelmä, jonka ytimessä ovat puolustusmenoihin ohjatut, julkiset varat.”

    Wall Streetin mielenosoituksista alkunsa saanut kansalaisliike vastustaa epädemokraattisen talousjärjestelmän valtaa poliittisessa päätöksenteossa. Nähdäänkö valtava puolustusbudjetti ja siihen kytkeytyvä yksityinen sektori osana samaa ongelmaa?

    ”Yhdysvaltojen käymissä sodissa ensisijaisia kärsijöitä ovat tietysti miehityksen alla elävät ihmiset. Sodan uhreja ovat kuitenkin myös amerikkalaiset, jotka kustantavat verenvuodatuksen verorahoillaan.”

    ”Useat kansainvälisesti arvostetut taloustieteilijät ovat pyrkineet arvioimaan viimeisten sotaretkiemme kokonaiskuluja. Esimerkiksi Joseph Stiglitz ja Linda Bilmes julkaisivat viime vuonna kirjan Kolmen biljoonan dollarin sota.”

    ”Parrasvaloihin on päässyt myös sotabisnekseen liittyvä korruptio. Kongressissa toimivan tutkivan komission hyvin konservatiivisen arvion mukaan korruptio on syönyt jopa 60 miljardia dollaria viime vuosina Irakissa ja Afganistanissa. Kansalaiset huomaavat verorahojensa haihtuneen ilmaan.”

    ”Wall Street -liikkeessä on kyse yleisestä ärtymyksestä rahoitusalan valtaa kohtaan, mutta samalla on nostettu pinnalle myös köyhyyden, työttömyyden, kodittomuuden ja äärimmäisen kalliiden sotien välinen kytkös.”

    lähde: http://voima.fi/artikkeli/2011/muutaman-biljoonan-bisnes/
    #
    Ainoan supervallan aseteollisuus on mittava ja sillä on suuri sananvalta supervallan politiikassa. Miksi presidentti Trump on ollut Naton eurooppalaisten jäsenten kimpussa? Siksi että Trump haluaa, että Naton eurooppalaiset jäsenet (ja kumppanit) lisäävät asevarusteluaan ja hankkisivat lisää aseita ja aseistusta USA:sta. Trump toimii siis maansa aseteollisuuden ja Pentagonin intressien edistäjänä. Samalla hän edistää yhdysvaltalaisten aseteollisuustyöntekijöiden asiaa.

    Suomesta Trump on saanut Sipilän porvarihallituksesta (SPH) erinomaisen liittolaisen. SPH tekee kaikkensa pitääkseen Trumpin ja USA:n valtaeliitin tyytyväisenä. Sen vuoksi täällä harjoitellaan non-stop Nato-joukkojen ja USA:n joukkojen kanssa. Sen vuoksi hävittäjät ja muu aseistus hankitaan USA:sta. Sen vuoksi Suomi aseistetaan hampaisiin asti. Ja rahaa näyttää löytyvän. Sitähän löytyy, kun leikataan. Leikataan köyhiltä, vammaisilta, vanhuksilta, nuorisolta ja opiskelijoilta. Maahan on Kelan tutkijoiden todistuksen mukaan synnytetty hallituspolitiikan voimin uusi yhteiskuntaluokka, Kurjalisto. Monet köyhät nuoret eivät kykene enää hakeutumaan ylempiin oppilaitoksiin, koska heillä ei ole rahaa.
    Mutta aseet ja aseistus ja hävittäjät. Niihin rahaa löytyy.

    Valtaeliitti taitaa pelätä? Mitä he pelkäävät? Norjako tänne hyökkää vai Sveitsi? Vai olisiko se Venäjän federaatio? Milloin hyökkäys tapahtuu? Natoko meidät pelastaa? Vai ainoa supervalta? Hävittäjätkö meidät pelastaa?

    Gallupit osoittavat, että SPH on menettänyt legitimiteettinsä jo aikoja sitten. Mutta yhä vielä se leikkaa ja samalla suunnittelee lisähankintoja asevarusteluun! Millä oikeudella?

    Eisenhower varoitti vuonna 1961 sotilaallis-teollisesta kompleksista (military-industrial complex). Varoitukset kaikuivat kuuroille korville. Sen sai koko maailma nähdä 22.11.1963.

    Tänään Eisenhowerin varoittama ’kompleksi’ on yhä edelleen voimissaan, tosin finanssieliitin turvottamana.

    Pienessä pohjoisessa ”demokraattisessa oikeusvaltiossa” toimii oikeistovoimia edustava SPH, joka on päivä päivältä kiihtyvässä yhteistyössä (”yhteisymmärryksessä”) ainoan supervallan ja Naton kanssa. Ja miljardit vaihtavat omistajaa, Suomen köyhiltä ainoan supervallan rikkaille.

    • War Resisters League on oikeassa siinä että osa Yhdysvaltain sotien kuluista on piilotettu budjetin muille momenteille kuten sosiaalimenoihin.

  3. Olikos Wihuri jo silloin ”laivan-varustajana”,ja jos oli niin silloinhan asia on KYPSÄ.Ainakin yhden virheen ”W”
    teki pilatessaan Salon lahden Teijon rannasta Strömmalle,romuttaessaan vanhoja aluksia.Ei syöneet kalat siinä
    lahdessa senjälkeen,moniin vuosiin,mikä oli paikalliselle väestölle suuri menetys.Kristallin kirkas merivesi muuttui harmaaksi ”puuroksi”,eivätkä hallituksen jäsenet tehneet mitään isokenkaisiä vastaan.Heillä taisi olla
    samat kenkien numerot? Harmittaa vieläkin yli 60 vuoden jälkeen.

  4. Pitää ihmetellä nykyaikaisia varusteluita.Maan kamaralla ryömivät aseistukset voidaan tuhota ilmastoidusta
    huoneesta painamalla nappia,aamukaffeeta nauttiessa,LOL.Vanhanaikaiset jalkaväet voimme unhoittaa
    historian sivuille.Aseet ampuvat jopa maanalaisiin bunkkereihin tarkkuudella.Missään et ole piilossa.Eikä se
    ole pelkkää ”Hollywoodin”tuotantoa,vaan todellisuutta.Yön pimeyskään ei suojaa ketään,tekniikka pitää siitä
    huolen.Lisätään siihen ne paljon puhutut kemialliset (kielletyt) myrkyt joita pidetään salaisissa varastoissa,
    varmuuden vuoksi,ydin-saasteiden lisäksi,niin se menee ”Hoosiannan”laulamiseksi.Viimevuosien sotahullujen
    unelmat ovat vain juuri niitä,unelmia.

    • Teknologia-fatalismi ja massa-usko ovat USAn armeijan ja aseteollisuuden sairaus, johon USAn ja NATOn kenraalit, upseerit ja sotilaatkin on koulutettu ja aivopesty.

      Ei tarvitse olla kuin normaali, kun ymmärtää, että yllä mainituilla USAn ja NATOn dogmi-uskoilla ei nykysotia voiteta, esimerkkinä vaikkapa Afganistan:

      USAlla ja NATOlla oli Afganistanissa 600.000 sotilasta, yli 1000 miljardin budjetti, ohjuksia, bunkkeripommeja, hävittäjiä, pommikoneita, helikopteteita, lentotukialuksia, fregatteja, syöksyveneitä, sukellusveneitä, tykkejä, panssarivaunuja, satelliittitiedustelua yms., joilla ne hävisivät sodan 25.000 talibantaistelijalle, joilla oli vain 200 000 taistelubudjetti ja vain käsiaseita, itsetehtyjä miinoja ja tienvarsipommeja.

      Aivan mieletöntä, että nyt pienessä Suomessa poliittinen ja sotilaallinen johtomme saavat kritiikittä liittää Suomea USAn ja NATOn teknologia- ja massa-uskoon, joka vie rahamme, tuhoaa puolustuksemme ja puolustuskykymme ja jolla sotia ei voiteta.

  5. ”hävisivät sodan 25.000 talibantaistelijalle”

    Mistähän sodan häviämisestä sinä oikein puhut?

    BTW, Afganistanin sota on vuoden 2015 tammikuuhun mennessä maksanut 685.6 miljardia!

  6. Jatkoa edelliselle.

    Myönteinen ja avoin suhtautuminen Venäjään ei tarkoita sitä, että vastapuolesta(Usa, Nato) keksitään kaikki mahdollinen valhe ja liioitellaan tapahtuneita asioita härskillä tavalla.

    • Mutta myönteinen suhtautuminen USAhan ja NATOon näyttää tarkoittavan hyvin usein erittäin lapsenomaista ja lapsellista suhtautumista USAn ja NATOn epäkohtiin, puutteisiin, kritiikkiin, jolla ei tietenkään ole Venäjän kanssa mitään tekemistä muuta kuin lapsen mielessä ja silloin kun USAn ja NATOn sotavoimia, aseita yms. verrataan Venäjän asevoimiin tai USA ja NATO sotivat Venäjää vastaan.

      Selvennyksen vuoksi vaikkapa USAn ja NATOn surkeat esitykset ja sotahäviöt Afganistanissa, Irakssa, Jemenissä. Niillä ei ole mitään tekemistä Venäjän kanssa.

      Sen sijaan USAn ja NATOn Georgian, Ukrainan, Syyrian sodilla on tekemistä Venäjän kanssa. Venäjän armeija voitti USA-NATO-NATO-Georgian Etelä-Ossetiassa 5:ssä päivässä, USAn-NATO-EU-Ukrainan Krimillä 2 viikossa ja USA-NATO-terroristit Syyriassa 6 kuukaudessa.

      • Usa ei hävinnyt Irakissa eikä Afganistanissa.
        Venäjä ei sotinut Georgiassa Amerikkalaisia joukko-osastoja vastaan.

        Myöskään Krimillä Venäjän joukkoja vastassa eivät olleet Jenkki sotilaat!

        • Aivan oikein. USA ja NATO ei uskalla taistella todellista sotavoimaa vastaan. Siksi USA haalii joukkoihinsa Poroshenkon, Saakasvilin, Sauli Niinistön kaltaisia marionetteja, jotka se sitten asettaa taisteluvastuuseen.

          Georgian sotaa USA johti Pentagonista, NATOn päämajasta Brysselistä sekä sotalaivoiltaan mereltä.

          Kun Venäjä iski takaisin 24 h/360 astetta, USAn ja NATOn sotilasavustajat lähtivät ensimmäisenä karkuun Georgiasta. Ja kun turpaan tuli oikein kunnolla, USA ja NATO pakenivat NATOn Viron koulutuskeskukseen opiskelemaan, miten se Venäjä oikein soti ja miten se pystyi siihen mihin pystyi.

          USA ja NATO johtivat itse mm. tiedustelua ja tutkatoimintoja, jotka Venäjä tuhosi heti ensimmäisenä taistelupäivänä.

          USA ja NATO johtivat myös Ukrainan merivoimia, mutta kun Venäjä odotti, että Ukrainan ensimmäiset sotalaivat olivat päässeet vähän matkaa satamasta, se upotti ne tulpaksi ja sen jälkeen upotti loput sotalaivat Ukrainan satamaan. Kun sitten Ukrainan merivoimien komentaja vielä loikkasi Venäjälle ja Venäjä sulki asevoimillaan Mustanmeren niin siihen kypsyi USAn, NATOn, Ukrainan meritaistelu.

          • On sulla Tim ainakin mielikuvitusta!

            ”USA ja NATO ei uskalla taistella todellista sotavoimaa vastaan. Siksi USA haalii joukkoihinsa Poroshenkon, Saakasvilin, Sauli Niinistön kaltaisia marionetteja, jotka se sitten asettaa taisteluvastuuseen”

            No, mitenhän tuo oikeasti nyt on?
            Eivätkö Jenkit taistelleet ”todellista sotavoimaa” vastaan toisessa maailmansodassa, Korean sodassa ja Vietnamissa?

            Ovat Tim hyvä, kuule taistelleet enemmän kuin yksikään muu valtio tässä maailmankaikkeudessa!

          • Ovat juu mutta eivät ole voittaneet yhtäkään sotaansa.
            II maailmansodassakin peesasivat Neuvostoliittoa.

          • Toisen maailmansodan he voittivat ja jos Amerikka ei olisi aloittanut yhdessä Brittien kanssa massiivista Neuvostoliiton varustamista-41, olisi Neuvostoliiton puolustus romahtanut hyvin nopeasti taistelussa äärimmäisen tehokasta ja modernia Natsi-Saksan armeijaa vastaan.

            Jo alkuvuoteen -42 tultaessa Saksa oli tuhonnut ensimmäisen 6kk. aikana operaatio Barbarossan alettua, suurimman osan Neuvostoliiton sotakoneesta, ja jopa itse Stalin pelkäsi että häntä tultaisiin kohta hakemaan Neuvostokansan toimesta hirtettäväksi.

            Tässä tilanteessa Neukkula lähetti kiireisiä hätäpyyntöjä lännelle ja niin suuri ja massiivinen avustustaminen lopulta aloitettiin.

            Siis Neukkulaa autettiin helvetin paljon jotta se ei häviäisi Saksalle sotaa.

          • Ukrainan sotalaivoja ei upotettu mihinkään Krimin itsenäistyessä ja liittyessä takaisin Venäjään. Sataman tukoksi hinattiin ja upotettiin vanha romutukseen menossa ollut alus ja Ukrainan aktiivipalveluksessa olleet alukset pysyivät köysissä vaikka vetivätkin itsensä irti laitureista sen mitä köydet anoi varaa ja laittoivat patjoja kaiteille haittaamaan hakojen käyttöä mahdollisessa alusvaltauksessa. Lopulta kaikki alukset luopuivat vastarinnasta neuvotteluteitse.

          • Siinä ei kauaa nokka tuhissut kun Venäjä oli ottanut Ukrainan Mustanmeren laivaston haltuunsa, kaikkiaan 70 alusta ja upeasti ilman verenvuodatusta eikä USA ja NATO ehtineet eivätkä uskaltaneet eväänsä liikauttaa.

          • 70 alusta? Luvussa on varmaan mukana kaikki soutuveneetkin. Koko Ukrainan merivoimissa oli merkittäviä aluksia alle 20 kpl ja niistä 5 kpl jäi Ukrainalle.

  7. En puhu vaan kirjoitan Afganistanin sodasta, jonka USA ja NATO aloittivat vuonna 2001 ja hävisivät 2015 ja yrittävät nyt uudelleen.

    Afganistanin ja Irakin sodat, joiden budjetit menevät ristiin ja päällekkäin ovat maksaneet jo yhteensä yli 3000 miljardia.

  8. MIllä perusteella sonot, että Jenkit hävisivät?, hehän valtasivat Afganistanin ja ovat pitäneet sitä vallassaan siitä asti.

    • Jenkit ja NATO eivät koskaan vallanneet Afganistania. Nytkin talibaneilla on lähes 90 % Afganistanista.

      Obama oli se henkilö joka antoi USAn armeijalle ja siten NATOllekin käskyn vetäytyä Afganistanista.

      Mutta eivät talibanit päästäneet USAta ja NATOa ilmaiseksi pakenemaan. Talibanit vartioivat teitä ja rajoja ja vaativat USAlta ja NATOlta ”rajanylitysmaksua” miesluvun ja aseluvun mukaan.

      Pakeneminen maksoi USAlle ja NATOlle kymmeniä miljoonia.

  9. > Eikö se, että Suomen metsien tiedettäisiin
    > vilisevän hyvin aseistettuja ja motivoituja
    > taistelijoita, olisi tehokkaampi hyökkäyksen
    > estäjä?

    Maan puolustamiseen ulkomaista invaasiota vastaan on varauduttava etukäteen tai sitten ei.

    Usein kuulen sanottavan, että maalla olisi parempi puolustusvalmius, jos asevelvollisuus lakkautettaisiin ja käytettäisiin näin vapautuva työvoima kansallisen varallisuuden kohentamiseen. Tuolla kertyneellä varallisuudella sitten ostettaisiin puolustus mahdollisen sodan syttyessä.

    Tällainen puolustus perustuu olettamukselle, että sodan syttyessä meillä olisivat edelleen vapaat työ- ja pääomamarkkinat, että globaalit palkkasotilaat hakeutuisivat rajojen yli aina sinne missä heille olisi suurin tarve, missä maksettaisiin paras palkka. – Mutta näin ei ole. Rajat sulkeutuvat ja (sotilas)työvoiman vapaa liikkuvuus loppuu.

    Kun rajat sulkeutuvat, meidän puolustustyövoimamme pitää jo olla rajojen sisäpuolella. Vain tuo työvoima on silloin käytettävissä. Sotatyövoiman koulutustaso kriisin alkuhetkinä on ratkaisevan tärkeää. Silloin ei järjestetä vuosia kestävää koulutusta suurille massoille. Sotatyövoiman pitää olla jo valmiiksi koulutettua. Eikä silloin myöskään kysytä onko koulutus tapahtunut vapaaehtoisesti vaiko pakkoa käyttäen.

    • Leo, tuo kaikki mainitsemasi on totta, ulkoa tulevia palkkasotilaita toki voidaan ottaa vastaan rajojen suljettuakin mutta niiden varaan ei koskaan voida rakentaa kestävää puolustusta.

    • Lea Mäenpää,

      presidentti ylipäälikkö Sauli Niinistö, ulkoministeri Soini, puolustusministeri Jussi Niinistö, komentaja Lindberg ovat jo tehneet tyhjäksi ajatuksesi rajojen sulkemisesta ja puolustustyövoiman sijoittumisesta puolustamaan Suomea.

      Nyt lakia on muutettu niin, että suomalaisilla ammattisotilailla ja reserviläisillä ei ole mitään rajoja, koska heidät voidaan ja saadaan käskeä noiden rajojen ulkopuolelle ulkomaille sotimaan.

      Lainmuutos johtuu siitä, että Sauli Niinistö ja Lindberg ovat solmineet NATOn isäntämaasopimuksen, mikä tarkoittaa, että Suomen puolustusvoimat, sotilaat ja aseet luovutetaan ja alistetaan sotatilanteessa USAn NATO-kenraalien komentoon ja ne kenraalit liikuttelevat Suomen rajoja ja sotilaita ihan niin kuin tykkäävät ja sen mukaan, mitä heidän ja USAn sekä NATOn etu vaativat.

    • SIGAR:in raporttien mukaan ( https://www.sigar.mil/pdf/quarterlyreports/2017-01-30qr.pdf ja https://www.sigar.mil/pdf/spotlight/2017_High-Risk_List.pdf ) talibanin hallussa on 9 aluetta (district) ja vaikutusvaltaa 32:ssa, 133 aluetta on ”saastuneita” so talibanin vaikutusvalta kasvaa. Taliban -alueet sijaitsevat pääasiassa etelässä ja lännessä, mukaan lukien Helmand, Nimroz, Uruzgan, Zabul, Ghazni ynnä Farah. Turkmenistanin rajalla (pohjoisessa) vaikutusvalta kasvussa. Itse arvelen että ase- ja huumekauppa kulkee sen rajan kautta.

      Eli talibanilla olisi noin 40 % alueita ja vaikutusvalta kasvussa.

      Afganistanin hallituksella on vaikutusvaltaa 150:llä alueella ja hallussa 83.

      Afganistanin alueita on yhteensä 407, joista 51:stä ei ollut satavarmaa tietoa.

      Talibanin ilmoittamat lukemat eivät muistaakseni paljon poikenneet SIGAR:in arviosta.

  10. Afganistanin miehityksessä keskusteltaessa on tietysti määriteltävä, mitä miehitys, valta, vaikutusvalta merkitsevät, mitä niillä tarkoitetaan.

    SIGARin raportti kartoittaa poliittista rakenteellista valtaa.

    Talibanit käyvät sissisotaa, ja sissisodan operatiivinen primääri strategia ei ole miehitys eikä poliittinen valta vaan tavoitteena on pitää alue vallassaan, kontrollissaan ilman miehitystä sotilaallisin iskuin niin, että vihollinen ei pysty perustamaan alueelle poliittista eikä taloudellista valtaansa.

    USAlla ja NATOlla ei ole miehitystä ja valtaa kuin Kabulissa ja äärimmäisistä turvajärjestelyistä huolimatta USA, NATO-maat ja EU eivät ole pystyneet vakauttamaan valtaansa Kabulissakaan.

  11. Kiitokset Sampo Ahdolle näistä kannanotoista.

    ”Sainion kirjaan on syytä tutustua, jos hermot kestävät. Harva lukija kai pystyy suoralta kädeltä sanomaan, koska Sainio on väärässä tai oikeassa, en ainakaan minä.”

    Olen lukenut joitain aikoja sitten ko. kirjan, -ja mielenkiinnolla , eivätkä hermot ole onneksi pettäneet. Tätä samaa teemaa on muistaakseni käsitelty vastavalkeassa aikaisemminkin. Puuttumatta sotastrategisiin argumentteihin kiinnittäisin huomion siihen kuvaukseen, minkä Sainio antaa hankintprosessista kaikkine lobbauskuvioineen.

    Lähdettiin ostamaan hevosia, mutta päädyttiinkin ostamaan paljon kalliimpia lehmiä. Näin voisi hankintaprosessia lyhyesti kuvata.

    Hornettien toimittaja oli jo pudotettu listoilta, koska tavoiteltiin yksiturbiinista konetta ekonomisista syistä, joka tietysti sinänsä oli rationaalista. Se, miten hankinnoissa päädytään kokonaan toisenlaisiin konetyyppeihin, kuin mitä alunperin oli tarkoitus hankkia, on täysin normaalijärjellä käsittämätöntä. Tämä koskee niin puolustuslaitoksen asianosaisia kuin ministereitäkin esikuntineen.

    Joka tapauksessa hankintaprosessi Sainion esittämän dokumentaation valossa panee ajattelemaan, että siitä vastuussa olevat henkilöt eivät alkuunkaan ole olleet tehtäviensä tasalla, niin hankintaprosessin päämäärien, kuin lopputulemankaan suhteen.

    Kun vielä ajatellaan tilannetta jolloin hankintapäätökset ylipäätänsä on tehty, -90 luvulla, jolloin Suomi kamppaili ongelmissa, joissa persaukiset tavallisesti kamppailevat, -niin on pakko ajatella myös sellaisia asioita, joita ei kovin helposti lausuta julki.

    Voisi esim ajatella, että Suomen nk. lama joka -90 luvulla kansakuntaa kiusasi, oli masinoitu siksi, että saadaan painostetuksi hankintapäätökset oikeaan ilmansuuntaan. Silmänkääntötempulla kansakunta saatiin kuvittelemaan jotain muuta. Se että sitten ostettiin mitä ostettiin oli tietysti mokana omaa luokaansa, ja voi kaiketi tapahtua vain Suomessa.

    Jos tältä linjalta jatketaan, niin Suomi on ollut nk. ”kyykyssä” jo neljännesvuosisadan, ja taas on uusien hävittäjien hankinta edessä, jotka nyt maksaisivat vielä enemmän, -niin voidaan kysyä kenen korteilla tätä peliä oikein pelataan, ja ovatko parhaat konetyypit nytkään mukana.

    Aikoinaan oli helppo hengessä yhtyä alueellisen maanpuolustuksen strategiaan. Jokainen joka yhtään on liikkunut n. maastossa muusa tarkoituksessa kuin sieniretkellä, voi ymmärtää mikä merkitys paikallistuntemuksella on maasto-olosuhteissa, tehtiin sielä mitä hyvänsä, jopa ”kepsujenkin” aikakautena.

    Tämä kaikki on nyt korvattu välineilä joista kriisin hetkellä suurin osa todennäköisesti ei pääse edes ilmaan, ja lopuilla sitten hoidetaan asetettuja tehtäviä.

    Olin joskus tekemisissä firman kanssa, jonka tuotteissa ilmeni eräänlainen värähtelyongelma. Asiaa sitten kerrotun mukaan tiedusteltiin eri alan professoreilta.

    Metallurgi sanoi, että tämä on metallurginen kysymys. Lujuusopin professorit olivat sitä mieltä että kysymyksessä oli lujuusopillinen mitoitusongelma. Voisi ajatella, että kokonaisuuteen liittyen kysymyksessä oli lähinnä suunnitteluongelma, joka piti sisällään molemmat komponentit, jolla kannalla tekijät itse olivat.

    Nyt on ”puikoissa” puolustusvoimien komentajana ilmavoimien mies, joka tuskin asettuisi finanssien ollessa putkessa ”tykistön” ja sen potentiaalisen välineistön kannalle.

    Suomen puolustusstrategioiden suhteen jollain pitäisi olla kokonaisnäkemys.

    Puolustusvoimien ylipäällikön suunnaltako sitä oikein haetaan. Osoittavatko tähänastiset aktiviteetit ko. asioissa sellaista?

    Jos sotaa kävisivät vain koneet keskenään, niin se jolla on fiksumat värkit, voisi vaikka voittaa. Mutta sotaa käyvät ja niitä masinoivat ihmiset eivätkä koneet. Silloin pitäisi olla riittävästi vastuuntuntoa ja älliä kautta linjan, mikäli tarkoitus ylipäätänsä on että kansakunta säilyy.

    • Erkki,

      jo nyt olisi aika tavalla materiaalia siitä, miten ja miksi Suomi ostaa F-35:ia, vaikka kone ei ole valmis eikä läpäissyt hävittäjältä vaadittavia testejä eikä se sovellu Suomen maastoon eikä Suomen tarpeisiin.

        • Suomi/S.Niinistö-J.Niinistö-Lindberg maksavat myös F-35:n ja JAS Gripenin ”yhteensovittamista”.

          • Niinpä kai…

            Tämänpäivän avainsanoja ovat yhteesopivuus ja valinnanvapaus. Saman puolueen agendassa näitä käytetään valikoivasti aina tarpeen mukaan.

            Valinnavapautta pitää olla kun halutaan saada sote uudistuksen kautta sosiaali,- ja terveydenhuollon rahat kansainvälisen kiertoon.

            Valinnanvapautta ei pidä olla kun ollaan hankkimassa lentokoneita. Tästä voidaan vetää seuraavat johtopäätökset.

            1. Venäläisiä lentokoneita ei ole otettu listoille, koska olemme puolemme valinneet, kuten on sanottu, riippumatta siitä, mitkä olisivat niiden koneiden ominaisuudet muuten.

            Meni sitten syteen tai saveen, niin samalla linjalla jatketaan vaikka suoraan päin seinää, mutta luupäillä onkin kova nuppi, se on joko umpiluuta tai nesteen täyttämä. Niillä voisi takoa vaika naulan seinään. Nesteethän ovat pääsääntöisesti kokoonpuristumattomia.

            2. Jäljellejäävistä putoavat kaikki muut pois, paitsi jenkkikoneet, ominaisuuksiin katsomatta, koska näin on agendaan kirjoitettu.

            Henkilökohtaisten kokemusteni perusteella ”laatu” ei mitenkään ole jenkkituotteiden ”tavaramerkki”.

            En näe mitään syytä ajatella että hävittäjätkään tekniikoineen ja ohjelmistoineen tekisivät tässä suhteessa mitään poikkeusta.

          • F-35-koneissa on ns. 4 C-rakenne, mikä tarkoittaa, että F-35-koneet operoivat vain Pentagonin 1) komennossa/command, 2) kontrollissa/control 3) viestinnässä/communication ja 4) tietokoneissa/computer.

  12. Norjassa lehdistö paljasti salaisen raportin vuodelta 2008, missä määriteltiin Norjan F-35:n tehtävät. Siitä on helppo ymmärtää Suomenkin F-35:n tehtävät:

    1) Sota Venäjää vastaan
    Norjan F-35:n tehtävä on iskeä Venäjän pohjoisiin osiin Jäämerelle, Barentsin merelle, Kuolan niemimaalle, Muurmanskiin, Siperiaan Venäjän öljy- ja kaasulaitoksiin sekä Venäjän sotilastukikohtiin ja siviilikohteisiin vesihuoltoon, viemäröintiin, sähkölaitoksiin, lääkehuoltoon, sairaaloihin yms.

    Raportissa arvioidaan, että Norjan 52 F-35:ttä eivät riitä kukistamaan pohjoista Venäjää, joten Norjan F-35:n on saatava vahvistusta.

    Siksi Sauli Niinistö alistaa Suomen F-35:t Norjalle eli NATOlle.

    2) Norjan puolustaminen
    Raportissa arvioidaan, että Norjan 52 kpl F-35:ttä eivät riitä puolustamaan Norjaa, koska Norjan on luovutettava 12-14 kpl F-35:sta NATOlle päivystykseen ja operaatioihin, joten Norjan F-35:n on saatava vahvistusta.

    Siksi Sauli Niinistö alistaa Suomen F-35:ia Norjan puolustamiseen NATOlle.

    3) Rauhan aikana partiointi
    F-35:sta vain noin 15-20 % on yhtäaikaa käyttökunnossa kun 80-85 % on huollettavana ja yksi lentotunti F-35:lla maksaa 45.000 $.

    Siksi Sauli Niinistö luovuttaa Suomen F-35:ia Norjan ja NATOn ilmatilan partiontiin ja puolustamiseen Norjassa kuten on luovuttanut jo Hornetimmekin.

  13. Mediamme on täysin hiljaa siitä, että Suomen ylin poliittinen ja sotilaallinen johto yrittivät kaksin käsin saada F-35:n tänään pidettävään Kaivopuiston lentonäytökseen, mutta eivät saaneet, koska F-35 on keskeneräinen, viallinen, vaarallinen, jolta on kielletty kaikki lentonäytökset putoamis- ja räjähdysvaaran takia.

    Näytöksessä on ”muut vaihtoehdot” Super Hornet, JAS Gripen, Eurofighter, mutta ei siis F-35:sta, jonka Sauli Niinistö, Kanerva, Jussi Niinistö, Lindberg ostavat eikä media edes ota esiin ja ihmettele ”Sikaa säkissä”-tilannetta.

  14. Suomen Kaivopuistossa Suomen kansa sai nyt ihailla Suomen tulevia F-35:ia paperi- pahvimuodossa teltassa. Suomen ostamilla F-35:llä kun ei saa lentää eikä esiintyä lentonäytöksissä.

    Mutta ei tilanne uusi ole.

    Puolustusministeri J.Niinistö vieraili jokin vuosi sitten Pariisissa ilmailualan näyttelyssä ja ihaili sekä kehui siellä pahvista F-35:ttä sekä F-35-myyntikojuun asetettuja kuvia ja mainoslehtisiä F-35:sta.

    Pariisissa oli myös Pahvi-F-35, koska oikea F-35 ei ollut silloinkaan lentokunnossa vaan lentokiellossa, ollut sitä yhtäjaksoisesti jo vuodesta 2008 lähtien.

  15. Arvasihan sen, että YLE kusettaa Suomen kansaa pääuutisissaan F-35:sta ja niinhän se kusetti.

    YLEn toimittaja ei kertonut, että F-35-hävittäjä ei ollut Suomessa Kaivopuistossa eikä siis sitä, että F-35:lla ei saa lentää.

    Kertomatta jättäminen ei tietenkään ole valehtelua vaan vain harhaanjohtamista, mutta kameralla valehdeltiin. F-35:n kuvat olivat USA:sta, mutta sitä ei kerrottu vaan annettiin ymmärtää, että ne olisivat Suomesta.

    YLE ja Lockheed Martin valehtelivat sitten yhteisesti, että F-35:n hinta olisi 79 milj. $/kpl. Oikea hinta on 139 milj – 190 milj./kpl, valmistushinta n. 250 milj./kpl.

  16. Suomen mediassa ja Kaivopuistossa F-35-teltassa salattiin eikä kerrottu yleisölle eikä Suomen kansalle, että F-35:t ovat parhaillaankin taas kerran lentokiellossa kun F-35:ssa on ilmennyt sama vika kuin F-22:ssa: lentäjiltä loppuu happi ja niitä alkaa huimata ja niitä pyörtyilee F-35:n ohjaamossa.

  17. Mutta eihän sen koneen kunto olekkaan se tärkeä asia vaan MYYNTI. Jenkki-kauppias pettää aina, SHALOM, ja lompakkosi on tyhjä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here