Todettakoon tähän alkuun, että vähintään 80 % syömästäni safkasta on vegaanista ja 90 % syömästäni maidosta ja lihasta on peräisin hyvää elämää elävistä tai eläneistä eläimistä. Olen täysin tietoinen lihateollisuuden moninaisista ongelmista, etenkin maailmalla. Suomessa ongelmat kytkeytyvät ennen kaikkea suursikaloihin, maitotiloille ja teurastamoihin, siis lähinnä eläinten kärsimykselliseen elämänkaareen ja julmaan kohteluun – eläintehtaisiin. Sanotaan, että ”ahneella on paskanen loppu”, mutta jättitukia Euroopan unionilta kiskovat kaikemmaailman sirkkaliisat ovat muokanneet ajatuksen markkinahenkisempään muotoon: ahneen eläinuhrilla on paskanen elämä ja kauhuntäyteinen loppu.

Valio on pitkällisellä propagandallaan maitoa juomattomista töröhammashampuuseista luonut illuusion vasikan kasvuun monisatakiloiseksi tarkoitetun nesteen välttämättömyydestä aikuiselle, kymmenien kilojen painoiselle nisäkkäälle. Pohjoisen kansan ravinnonlähteisiin maito on varmasti kuulunutkin proteiini- ja rasvalisänä karuissa oloissa, mutta välttämätön eikä todennäköisesti erityisen terveellinenkään aine se ei ihmisruumiille ole. Liha sen sijaan on pohjoisen asukeille ollut välttämätön ravinnonlähde, sillä sitä on ollut saatavissa myös talvisin – tykkäsi asiasta tahi ei, liha kuuluu olennaisena osana suomalaiseen ruokaperinteeseen.

On täysin epärealistista kuvitella, että Suomen kansa kääntyisi yhtäkkiä vegaaniseksi – suorastaan vitsin tästä utopiasta tekee se tapa, millä nämä ”Liha on murhaa!” -tyypit kuvittelevat kääntymisen saatavan aikaan: tuomitsemalla lihansyöjät. Kun ongelmat ovat rakenteellisia, tekee itsestään typeryksen lähtiessään osoittelemaan sormella ihmisiä, jotka elävät rakenteiden ehdoilla. Jos Suomessa todella haluaa ajaa eläinten oikeuksia, tähtäimenä pitäisi olla eläinten olojen parantaminen eikä riidan haastaminen lihantuottajien kanssa – he kun ovat juurikin se porukka, jotka ovat vaa’ankieliasemassa, kun puhutaan lihantuotannossa käytettyjen eläinten kohtalon määräytymisestä.

Jos Suomessa todella haluaa ajaa eläinten oikeuksia, pitäisi keskittyä tukemaan eläintensä hyvinvoinnista huolehtivia pientuottajia ja yhteistyössä heidän kanssaan keskittyä lobbaamaan muutosta rakenteellisten kieroutumien suoristamiseksi. Sen sijaan Suomessakaan ”eläinoikeusaktivisteilla” ei tunnu olevan rakentavampaa tekemistä kuin sabotoida – myös hyvin eläimistään huolta pitävien – maidon- ja lihantuottajien mahdollisuuksia tienata elantonsa sekä postailla somessa huonosti harkittuja räkäisyjä, joilla julistetaan omaa paremmuutta meihin ribsejä rillaaviin juntteihin nähden.

Suomessa on makeaa vettä. Itse asiassa Suomessa on älyttömästi makeaa vettä. Itse asiassa Suomen makea vesi on käytännössä uusiutuva luonnonvara, jos onnistumme suojelemaan pohjavetemme puhtautta niin omien vallanpitäjiemme nikkelivehkeilyiltä kuin näiden rikostovereilta, ylikansallisilta riistokorporaatioilta. Suomessa on lääniä. Itse asiassa Suomessa on älyttömästi lääniä. Itse asiassa Suomessa on metsien ja tuntureiden lisäksi älyttömästi ravinnontuotantoon kelpaavaa lääniä, jonka EU:n jättituotantoon kannustava maataloustukijärjestelmä on autioittanut.

Suomella on – siinä vähäisissä määrin missä maatamme tunnetaan – maailmalla maine puhtaana ja luontorikkaana paikkana. Isossa maailmassa sen sijaan kärsitään teollistumisen ja suurkorporaatioahneuden vaikutuksista: saasteet, maaperän köyhtyminen, kuivuus, myrkyttämällä tuotettu ”ruoka” jne. Vähänkään isänmaallisesti ajatteleva suomalainen haistaa tässä mahdollisuuden: irtautumalla Euroopan unionin suurtuotantoa suosivasta maatalouspolitiikasta Suomi voisi luoda itselleen vientivaltin, jonka menekki ei lopu koskaan: puhdas, kärsimystä aiheuttamatta tuotettu ravinto.

Yhdistelemällä perinteistä maatalouskulttuuriamme pientilojen mansikkimustikkeineen ennakkoluulottomiin uusiin strategioihin, kuten hyönteisten ravinnoksi kasvattaminen ja hyötyhampun viljely, Suomessa olisi täysin realistiset mahdollisuudet nousta maailman pioneeriksi uudenlaisen ruokakulttuurin luomisessa – erikoistuminen puhtaaseen ja luonnonmukaiseen maatalouteen takaisi varmat markkinat niin idässä kuin lännessäkin. Käytän muuten tarkoituksella termiä ”luonnonmukainen”. ”Luomu” kun voi tarkoittaa myös byrokraattista sertifiointijärjestelmää, johon pientilallisen resursseilla ei aina ole mahdollisuutta liittyä.

Jos käyttäisimme järkeämme jokaisen maailmalla hypetettävien trendien – kuten ”Liha on murhaa!” – perässä vouhkaamisen sijaan, voisimme rakentaa yhteiskunnan, jossa hyvin voivat sekä ihmiset että tuotantoeläimet. Byrokratian sijaan tarvitsemme läpinäkyvyyttä ja avoimuutta – esimerkiksi tuotantoeläinten hyvän kohtelun varmistamiseksi voitaisiin turvautua tietotekniikkaan. Paikan päällä tapahtuvaa valvontaa – eli kustannuksia – voitaisiin vähentää ottamalla käyttöön kybervalvonta: kaikkialta, missä tuotantoeläimet asuvat tai niitä käsitellään, suora videostreemaus internettiin – ”eläinoikeusaktivistit” saisivat samalla rakentavaa tekemistä.

Puhtaaseen ja inhimilliseen maatalousvientiin keskittyneellä Suomella olisi mahdollisuus selviytyä myös globaalien konfliktien keskellä. Omavaraisuus ruoantuotannossa antaisi kansallemme mahdollisuuden selviytyä globaalista kehityksestä riippumatta. Samalla turvaisimme luonnonvarojemme ja niiden omistuksen säilymisen itsellämme. Jospa siis Stadin trendivegaanit hyppäisivät bussiin, lähtisivät landelle etsimään maalaisjärkeä ja rakentamaan maidon- ja lihantuottajien kanssa jos ei parempaa maailmaa niin ainakin parempaa Suomea – sen sijaan että tukevat suuria lihataloja mainostamalla näiden trendikkäitä vege-eineksiä somessa.

Liha ei ole murhaa. Liha on ravintoa. Globalistieliitin luomat tuotantorakenteet – ne ovat, jos eivät aina vallan murhaa, loputon kärsimyksen lähde niin eläimille kuin ihmisille.
¤

Lunkkeja lehmiä stressittömässä ympäristössä.
Kuva: JL

50 KOMMENTTIA

  1. Johanna jaksaa tehdä hyviä artikkeleita. Itse ajattelevia ihmisiä on nykyisin aika vähän.

  2. Kasvissyöjä yksinkertaisesti nousee ratsastamaan tuotantoeläimellä voidakseen katsoa muita ihmisiä alaspäin. Tässä hipsterin egotripissä eläimellä on vain välinearvo.

  3. Tajusin tässä yhtenä päivänä erään asian; maailma ei ole jakautunut liberaaleihin ja konservatiiveihin, maailma on jakautunut tunteiden ohjaamiin ihmisiin ja ihmisiin joilla tunne on järjen renki. Tämä oivallus oli todellinen ilmestys ja auttoi ymmärtämään miksi rationaalisilla argumenteilla on niin vähän tehoa. Tunteen ohjaamille ihmisille on ihan luonnollista ajatella, että jokin asia on totta koska heistä Tuntuu siltä. Ehkä näihin Tunneihmisiin myös puree helpommin propaganda joka vetoaa tunteisiin. Onko yhteiskunnassa tapahtunut jotain, joka on saanut tämän aikaan?

    • Tulee mieleen psykologian käyttö mainonnassa 20-vuosisadan alusta lähtien… Ei niin että ihmisten tunteisiin nojautuminen päätöksissä olisi mitenkään yksiselitteisesti mainonnan ja psykologian yhdistämisen vika, mutta pikemminkin se on ensimmäinen esimerkki mikä päähän juolahti jonkinlaisesta kulttuuris-rakenteellisesta kasvatuksesta joka voisi tätä edistää.

      (Ainakin Adam Curtisin dokumentti ”Century of the Self” oli ihan mielenkiintoinen mainonnan historiaa käsittelevä pätkä. https://www.youtube.com/watch?v=eJ3RzGoQC4s )

      Emmehän me tarvitse elämiseen juuri mitään siitä kaikesta mitä meidän kodeistamme löytyy lopulta, meille vain luodaan mainonnan kautta _tunnetta_ tarpeesta siitä hetkestä lähtien kun meidät lapsena töllön, tai nykyisin tietokoneen ääreen laitetaan jotta vanhempamme saisivat ininältä rauhaa väsyttävän päivän jälkeen.

      Mietin myös mitä muita asioita tähän ihmisten tunteellisuuden kautta toimimiseen liittyy? Mitkä muut ilmiöt ja asiat, politiikan muutoksista ihmisluontoon, vaikuttavat tähän?

      Ymmärtääkseni keskiajalla uskonnollisen tunne-hurmoksen lisäksi identiteetti määritteli hyvin tavallisesti päätöksiä tavallisten kansalaisten parissa. Esimerkiksi tulee mieleen vaikkapa se miten usein aatelistoon kohdistuneita loukkauksia otettiin rahvaan parissa henkilökohtaisesti koska kyseessä oli _oma_ aatelinen jota palveltiin ja se miten armahduksia tuli rikosten tekijöille jos vain osattiin tunteellisesti vakuuttaa kansa ja tuomitsijat.

      Ja olenhan minä lukenut joiltakin erittäin teräviltä ihmisiltä, esimerkiksi Chris Hedgesiltä (linkki alla), kirjoituksia siitä kuinka olemme menettäneet politiikan lukemisen kyvyn kun media on täynnä tunteellisia roskauutisia (oliko se Iltalehden, Iltasanomien, vai kummankin linjaus että heidän uutisten täytyy herättää tunteita?), mutta en voi olla miettimättä sitä että miten paljon ihmiskunnalla on lopulta luontaista kykyä toimia rationaalisesti? Missä määrin kansan kyky ymmärtää politiikkaa rationaalisesti on suoraan verrattavissa siihen miten rationaalisesti ja laadukkaasti politiikkaa käsittelevä uutisointi on tehty, koska politiikka on jokseenkin monimutkaista ja vain murto-osalla on tarpeeksi aikaa syvällisempään tutustumiseen?

      http://www.truthdig.com/report/item/going_to_the_daytime_emmys_20170507

      Hmmm… Tekee mieli kirjoittaa vielä rationaalisilta tuntuvien omien käsitteidemme kyseenalaistamisesta ja siitä miten suuret samoin ajattelevat yhteisöt vaikuttavat näkemyksillään yksittäisten ihmisten käsitykseen siitä mikä on rationaalista (taloustieteellinen konsensus!), mutta taidan tällä kertaa jättää tähän tämän sivuraiteiluni. : )

      • ”Emmehän me tarvitse elämiseen juuri mitään siitä kaikesta mitä meidän kodeistamme löytyy lopulta, meille vain luodaan mainonnan kautta _tunnetta_ tarpeesta siitä hetkestä lähtien kun meidät lapsena töllön, tai nykyisin tietokoneen ääreen laitetaan jotta vanhempamme saisivat ininältä rauhaa väsyttävän päivän jälkeen.”

        Tässäpä tiivistettynä juuri on se, mitä itsekin yritin (mitä ilmeisemmän) tunteita nostattavasti tuoda esiin: nykypäivän trendi-ideologiat eivät perustu järkeen tai utilitaristiselle ajattelulle vaan mielikuviin, tunteelle – lifestyleriippuvuuteen.

  4. ”Kaikki mikä elää ja liikkuu,olkoon teille ravinnoksi”sanotaan uskovaisen ”vegeenin”Raamatussakin,mutta
    eivät he uskalla oman uskontonsa kirjaa edes avata nykypäivinä.Heidän käsityksensä pohjoisen kansan
    ravinnosta on kovin puutteellinen.Tunnepohjaisesti monet ovat menneet aivan sekaisin,eivätkä edes uskalla
    puraista kaalin lehteä,koska se ”kuulema”tuottaa kipua käälinkerälle.Voi taivaan talikynttilät,anna mun kaikki
    kestää,ja mitä vielä he keksivät,härnätäkseen normaalin ruokavalion kannattajia.Pyhässä kirjassa on paljon
    terveellisiä ohjeita syömätavoista.Kaksi kielteistä ovat Eläinasvan sekä VEREN syöminen.Erikoisuuden esillä
    olijat tavoittelevat kuuluisuutta kaikkialla.Mielenvikaiset ”trendit”otetaan vastaan hurraten,joka osoittaa
    menosuunnan yhteiskunnissa.

    • Itse näen vahvasti, että suomalaisten uskonto ei suinkaan lepää aabrahamilaisen Jumalan (Jahven) varassa vaan Ukon ja kumppaneiden. Suomalaisten uskonto on šamanismi. Kristinusko on tuontitavaraa, vierasta (ja orjuuttavaa) kulttuuria.

      • Sittenhän kantsis antaa vapaus myös vegaaneille olla just niin hölmöjä kun on? Koska ei voi olla mitään tahoa jolla olisi valta ja oikeus määritellä mikä on oikein ja väärin? Koska se on orjuuttavaa? Koska jokainen on oma jumalansa ja määrittelee sen miten haluaa. Vegaanit .. tai sinä. Vai pitäisikö sinua uskoa koska sinä olet ”erityinen”? En halua aukoa päätäni, vaan hieman haastaa katsantokantaasi.

        • Tarkoitin nyt kyllä kristinuskoon orjuuttamista, alkuperäisten kulttuurien tuhoamista.

      • Tuontitavaraa ovat uskonnot. Miekan kanssa niitä on tuotu. Puhumattakaan inkvisition ajoista. Hallitsijan kanssa kimpassa ovat olleet, ellei itse hallitsija. Yksi taho lisää rahaa keräämässä. Turun piispa oli aikanaan Suomen vaurain mies.

        Tiedä mitä muutakin pahaa tekivät, kun tuolla Köyliössä päin mies suivaantui. Hiihtämällä otti kiinni piispan joka matkusti hevosella, vaikka oli vielä kirves toisessa kädessä. Suomalaiset ovat olleet aina kovia hiihtämään.

      • Sen verran pitää korjata tai tarkentaa, että Suomella on ollut hyvin pitkä historia tietäjälaitosten parissa. Niiden rinnalla šamanismi ja viime vuosisatojen loitsuaminen on ollut on varsin degeneroitunutta ja rajoittunutta ymmärrykseltään.

  5. No johan oli kärjistävä ja heikosti taustoitettu teksti. Eläinsuojelujärjestöt Suomessa ajavat nimenomaan parempia oloja tuotantoeläimille, ja ovat kevään kampanjoineet uuden ja paremman eläinsuojelulain puolesta. Soraääniä on porukoissa aina, mutta niiden perusteella on turha yleistää. Kasvisruuan edistäminen yleensä on hyvä tavoite ja erityisesti kotimaisen kasvisruuan, sillä nykyinen lihatuotanto ei ole pelkästään epäeettisellä pohjalla vaan myös kuormittaa ympäristöä reippaasti enemmän kuin kasvistuotanto.

    • Missä olen yleistänyt? Puhun tekstissä öyhöttäjistä, en ”vegaaneista”. Katso vastaukseni Elisalle alempaa, en minä kärjistänyt, vaan puhuin kärjistäjistä. Otsikko toteaa vain tosiseikan ja ohjaa siihen, mistä tekstissä pääasiallisesti puhutaan (miten suomalainen voisi realistisimmin tukea tuotantoeläinten hyvinvointia).

      • Tässä artikkelissa on kyllä esitetty hyviä ideoita. Yleistät kuitenkin aika tavalla eläinsuojeluaktivisteja. Nykyinen (ei-utopistinen) tilanne on, että eläintiloilta ja teurastamoilta ei tulisi mitään informaatiota eläinten oloista, joillei niillä olisi salakuvattu materiaalia eläinaktivistien toimesta. Eläinten huonot olot ja kurja elämä halutaan pitää kuluttajalta piilossa nauravien possunkuvien takana.
        Useimmat eläinsuojelusta kiinnostuneet haluavat nimenomaan tukea realistisesti tuotantoeläinten hyvinvointia, ja esimerkiksi Animalia ja Oikeutta eläimille ovat keskittyneet eläinsuojelulakialoitteen esilläpitämiseen. Tunnen henkilökohtaisesti monta vegaania, mutta en yhtään sellaista joka huutelisi jotain Liha on murhaa-iskulauseita ihmisille. Sen sijaan kasvissyönnistä olen saanut välillä vastailla ihmisten ennakkoluuloihin. Tällainen artikkeli pitäisi kohdistaa enemmänkin niille ihmisille, jotka eivät kyseenalaista lihansyöntiä lainkaan.

        • Huomaathan, että aina kun käytän tuossa sanaa eläinoikeusaktivisti, se on lainausmerkeissä ja viittaa öyhöttäjiin, ”Liha on murhaa!” -tyyppeihin.

      • Niputat jo otsikossa vegaanit globalistieliitin tukijoiksi ja itsensäkorostajaporukaksi, joka ei tule maailmaa pelastamaan. Harmi jos olet saanut vegaaneista tällaisen vääristyneen kuvan mikä ei pidä paikkaansa. Kasvissyöntiin on tyypillisesti aina liittynyt yllä mainitsemiesi ongelmien tiedostaminen, eikä eläinaktivismi sulje niiden edistämistä. Eikä mikään liike pyri edistämään tuontatoeläinten parempaa kohtelua rakenteellisella tasolla, kuin tämä halveksumasi ryhmä. Onko trollaamisesi mielestäsi jotenkin merkittävämpää ja hienompaa, kuin lihansyöjien syyllistäminen? En tiedä millainen käsitys tästä kaupunkilaislapsilaumasta, mutta nykyään he alkavat olemaan jo aika merkittävän suuri joukko kirjavine aatteineen. Ainakin he ovat jo päässeet huomattavasti lähemmäksi utopiaa siitä, että jokainen tulee kääntymään vegaaniksi, kuin sinä suljetun ihannevaltiosi kanssa. Eipä siinä, kyllä omavaraisuutta, kestävää kehitystä ja autonomiaa pitääkin kannattaa, mutta ei siihen millään isänmaallisella asenteella päästä. Tarvitaan rajoja ylittävää yhteistyötä kestävän kehityksen hyväksi, internationalismia. Se että esität kirjoituksesi alussa tiedostavasi lihatuotannon haitat, ei tee sinusta sen parempaa ihmistä, mutta omahyväisen kylläkin. Vain sinun kaltaisillasi lähes vegaaneilla on kyky toimia maailmanpelastajina.

        • Otsikko ei ”niputa” mitään, vaan viittaa tosiasiaan, ettei suomalainen vegaani pelasta maailmaa, viitaten ilmastonmuutosargumenttiin. Otsikko ohjaa aiheeseen, jota pääasiassa käsittelen: siihen miten – vaikkei päästä pelastamaan maailmaa – ainakin Suomen maataloudesta voitaisiin rakentaa aidosti hyvä systeemi myös elikoille sen sisällä (ja kansalle sekä tilallisille).

          Mitä tulee globalistieliitin tukemiseen, otsikko viittaa siihen, että mainostamalla veganismia ”maailman pelastajaksi”, samalla ”kielletään” lihateollisuuden olemassa olon oikeutus (valitettavan usein vielä ”murhaamisena”, epämoraalisena joka tapauksessa, riippumatta millaisissa oloissa elikot elävät). Tämä on Suomessa täysin epärealistinen ajatus – kuten sanoin, olen melkoisen varma siitä, etteivät suomalaiset tule kääntymään vegaaneiksi yhtäkkiä kuin taikatempusta.

          Silloin täytyy keskittyä olennaiseen, siihen, miten lihantuotantorakenteet voitaisiin luoda niin, etteivät ne aiheuta tuotantoeläimille kärsimystä. Epärealistisuus ja syyllistäminen aiheuttavat vain torjuntareaktion, ja sen lisäksi että tehdään veganismista öyhöttämistä viedään myös pohja todelliselta eläinoikeusaktivismilta, jossa vaaditaan – joka tapauksessa kasvatettaville – elikoille olot, joissa ne voivat elää kärsimyksetöntä elämää. Nykyinen kehitys, maatalouden tuotannon keskittäminen ja valtavat vaaditut volyymit eivät sellaisia oloja voi tarjota, nykyinen suunta on globalistieliitin suunta. Ihmisten on vaadittava perusteellisia muutoksia rakenteisiin vegaaniuden – globalistieliitin suunnitelmiin sopivan – trendittämisen sijaan.

          Siis: viemällä pohja argumentoinnilta, jonka mukaan tulisi muuttaa Suomen koko maatalouden (ja yhteiskunnan ylipäätään) perusrakenteita takaisin itsenäisen hyvinvointivaltion suuntaan, tullaan nimenomaan tukeneeksi status quota, globalistieliittien valtaa ja suunnitelmia.

          Nyt menossa oleva keskittäminen ja kaupungistaminen luo satavarmasti eniten kärsimystä eläimille, joten kyllä, katson asiakseni ja tarpeelliseksi kärjistävästi osoittaa ajatuskuplia, joiden äänekkäät asustelijat saavat vedettyä ihmisiä tunteisiin vetoavien iskulauseidensa mukana laulamaan uusliberalismin lauluja. Tämä yhteiskunta valuu uusliberalismia joka kulmaltaan nykypäivänä, joten en ole pahoillani, jos tulen osoittaneeksi sitä tajuamattaan levittäviä ajatusmalleja.

          Let’s just Fixit!

          • Ehkä voisit päästä helpommalla, jos kirjoittaisit siitä ettei pelkästään kasviksia syömällä paranneta eläinoikeuksia eikä rakenneta toimivaa ekosysteemiä. Voisit erilaisella lähestymistavalla jopa huomata olevasi samaa mieltä hyvinkin usean vegaanin kanssa, kun jättäisit turhan olkiukkoilun kokonaan pois. Käsitykseni mukaan eläinoikeusliikkeet ja vegaanit ovat hyvinkin yhtä ja samaa porukkaa, jotka myös keskittyvät tuotantoeläinten olojen parantamiseen vahvemmin kuin mikään muu ryhmä, jos sinun näkemyksesi on jotain muuta, niin olisi kiva saada siitä jotain muutakin todistetta kuin mielipiteesi.

            Lihankulutuksen vähentäminen ja tuotantoeläinten olosuhteiden selkeä parantaminen lienevät sellaisia tavoitteita, joita lähes jokainen vegaani kannattaa. En ymmärrä, että miksi eläinperäisestä ravinnosta luopuminen tekisi ihmisestä niin yksinkertaisen, ettei häntä enää muut asiat kiinnostaisi. Kasvissyöjistä valtaosa jakaa enemmän tai vähemmän punavihreän maailmankatsomuksen, joka vastustaa uusliberalismia. Varsinkin juuri se radikaali ”liha on murhaa!” -porukka, ei niinkään ne uuden aallon trendikkäät terveystietoiset. Vegaaneille ei ehkä riitä lihateollisuuden eläinoikeusloukkausten lieventäminen, kuten ei varmaan sinullekaan Eurooppalaisen uusliberalismin valuvikojen korjaaminen.

  6. Yhdyn Tuulin kommenttiin.Olen ihan hämmentynyt,miten huonosti perusteltua tekstiä. Tunteikas mielipidekirjoitus,jossa asetellaan vastakkain vegaanit ja muut.

    • Missä, Elisa, erottelen ”vegaanit” ? Tekstissä puhutaan vain öyhöttäjistä, ei vegaaneista kokonaisuudessaan. Jos ei laskettaisi mukaan muorini hyvin eläneiden elikoiden lihapatoja, olisin itsekin vegaani, sillä en tunne mitään halua tukea eläintehdasteollisuutta (eipä tosin huvita tukea sitä vege-einestenkään muodossa). Nykyään kun ei tule enää laitettua edes kahviin lehmänmaitoa, jonka senkin olen ostanut luomuna niin kauan kun sitä on myyty, vaikka persaukinen olenkin.

      Tunteikas kirjoitus ei myöskään ole, korkeintaan toiveikas. Tässä maassa olisi paljon potentiaali tulla hyvinvoivaksi niin ihmisten kuin eläinten osalta, jos vain saisimme kaadettua nykyiset, uusliberaalieliitin rakentamat yhteiskuntapuitteet.

  7. Millä tavalla lihantuotanto kuormittaa enemmän? Jos tällä tarkoitetaan sitä että lehmän syödessä ruohoa, se märehtii ja märehtiessään piereskelee, jolloin tulee metaanipäästöjä. Entä kun lehmän syömä ruoho jätetäänkin laitumelle, luonto itse päästää ”pieruja” jatkuvalla mätänemisen ja maatumisen prosessillaan ja tuottaa aivan samaa metaania ilman lehmääkin. Lisäksi karjatalous lihan ja maidon lisäksi tuottaa sontaa, joka on oiva maanparannusaine kasvituotannolle. Ravinto palautuu luonnollisena ja jalostuneempana ravinteena kasveille ja on huomattavasti parempaa ja terveelisempää kuin se apupaska, mitä kemianteollisuus tuottaa kaivoksista. Myös ihmisen itsensä tuottama jätös on oivaa lannoitetta, ”mankipaskaa” parempaa lannoitetta ei edes ole. Ihmisen kusi esimerkiksi on suorastaan erinomaista kurkkujen kasvatukseen.

  8. Enpäs tiedä miten vegaaneista voi saada noin inhokkimaisen kuvan. Vegaanithan vain noudattavat hyveellistä ja ekologista elämäntapaa. Miksi kirjoitus hyökkii heitä kohtaan löytämättä hyvää ja miksi heidät pitää yhdistää globaalineliittiin tukemiseen, kun heidän sanomansa on jotain aivan muuta?

    Usealla ihmisellä on hullunkurinen käsitys, että he ovat ylempiarvoisempia kuin muut eläimet. Jokainen meistä on syntynyt vapaana tasa-arvoisena yksilönä kenen elämään muilla ei ole omistus-/määräämisoikeutta. Hengen riistäminen on vapauden rikkomista, ja tuo vapauden rikkominen on tehty nykyisin liian helpoksi: senkun kaupan tiskiltä käy hakemassa lihat joutumatta kohtaamaan toista eläintä silmästä silmään.

    Aikoinaan lihaa syötiin vain erityistilaisuuksissa, nykyisin syödään jopa jokaisella välipalalla. Ihmisiltä puuttuu kunnioitus elämää kohtaan. Jokaisen olisikin hyvä miettiä miten perustelisi viattomalle eläimelle silmiin katsoen tämän hengen riistämisen perusteet. Menisikö se kenties näin: ”uuumm… noku… mulla on nälkä… ja ne kasvikset… ne ei maistu samalta kun sinä… siispä sinun täytyy kuolla… sori…”. Enpä usko, että eläimeltä hengenriistoon lupa myöntyisi…

    • ”Enpä usko, että eläimeltä hengenriistoon lupa myöntyisi…” Onko nauriilla itsemurhavietti?

  9. Olen pitänyt kirjoituksistasi, Johanna.
    Tässäkin oli suurin osa täyttä asiaa, joskin vegaaniosuuden olisi voinut hyvin jättää kokonaan pois.

    • Kiitos (myös kritiikistä).

      Vegaani – tai siis lähinnä – ”öyhöttäjävegaani” -osuus on mukana nimenomaan siksi, että porukka heräisi miettimään, onko se hyvältä vai-kut-ta-va (tuntuva, tunteen mukaan ”hyvä”) vaihtoehto sittenkään oikeasti hyväksi, vai tukeeko joku hyvältä, eettiseltä vaikuttava trendi sittenkin vain vallan nykyisiä rakenteita. Eliitti on illuusion mestari.

  10. Minä olen lähes kasvissyöjä johtuen niistä hirvittävistä olosuhteista, missä eläimiä kasvatetaan. Elintarvikkeiden väärentäminen on nykyisin miljardibisnes. Esimerkiksi Hollannissa on löydetty jauhelihasta apinan lihaa. Mieleen tulee, mitä tehdään ihmislihalle, jota jää, kun kaikki elimet on käytetty rikkaiden varaosiksi. Mihin joutuvat loppuun käytetyt ilotytöt?

    Leipä, jäätelö ja juustot sisältävät selluloosaa. Vanhasta romanialaisesta rahkasta on valmistettu savustettua mozzarellaa. Viini ei välttämättä ole viinirypälettä edes nähnyt ja kallis oliiviöljy voi olka mitä tahansa.

    • Nimenomaan Kaija, ruokaväärennykset. Kiinalaiset ovat todellakin kekseliästä kansaa, ruokaväärentelyn he ovat suorastaan jalostaneet taiteeksi ja ”läntisen arvoyhteisön” toimijat tietysti matkivat kiinalaisia aidon globalismin hengessä. 🙂

      Vai mitä sanot tästä, ps toivottavasti olet jo tälle päivälle ehtinyt syödä:

    • PS. Luonnon oloista johtuvan erittäin todennäköisen maailmanlaajuisen nälänhädän uhatessa, ruokaväärentely tulee entisestään yleistymään.

  11. Onko lukutaito kadonnut vai ymmärrys, siis luetun ymmärtäminen. Taisit Johanna sohaista ampiaispesää, ökyvegaanit nousivat takajaloilleen.

    Minä taidan sohia lisää 🙂 Suoraan sanottuna minua vituttaa nämä kaikenlaiset vegaanit ja muut ruokahipsterit ja hillittömät terveysintoilijat.

    Tämä nykyinen ”läntinen arvoyhteisö” ja sen järkensä menettäneet nykyiset asukkaat yrittävät ikuistaa oman olemassaolonsa ja tämän hirvittävän, niin ihmisten kuin luonnon riistoon, perustuvan kapitalistisen maailman. Tämä on näille järkensä menettäneille se ainoa oikea systeemi, vaikka se korisee jo hengityskoneessa ja on terminaalivaiheessa.
    Nämä järkensä menettäneet kai kuvittelevat kaikki olevansa kapitalisteja, olivatpa sitten toimisto-, pätkä-, tai osa-aikatöissä. Yhteiskunnallinen toimeliaisuus on vaihtunut henkilökohtaisuudeksi ja ruokailu ja ruoalla ”keekoilu” on noussut monella tapaa tämän muutoksen keskiöön. Kaiken maailman kokkailu ohjelmat ovat tästä loistava esimerkki. Kysymys on ideologisesta aivopesusta, tämän henkilökohtaisen elämänasenteen vahvistamisesta.
    Kuitenkin ruoka ja ruoka-aineet ovat hyvinkin yhteiskunnallisia, jos kykenee näkemään tämän yhteyden. Järkensä menettäneet eivät tähän valitettavasti kykene. He väittävät ostovalinnoillaan kykenevänsä vaikuttamaan yhteiskuntaan, tuo on silkkaa paskapuhetta, sillä voi tietysti rauhoitella omaa henkilökohtaista omaatuntoaan, mutta siihen se jää, se vaikutus.

    Juhlapuheissaan nämä järkensä menettäneet saattavat mainita sanan lähiruoka, mutta tätä ei ole tarkoitettukaan vakavasti otettavaksi. Lähiruollahan yleensä tarkoitetaan ruokaa, joka kasvaa alueella, joka on nähtävissä kun kiivetään kirkonmäellä seisovaan kirkon torniin ja katsellaan ympärilleen. Tuolla alueella, jonka silmämme näkee, kasvaa lähiruoka, jolla olisi tultava pääasiallisesti toimeen, mikäli kalastaja Linkolaan on uskominen ja miksemme uskoisi.

    Nämä ruokahipsterit, terveysintoilijat sum muut vegaanit ovat kehittäneet fingelskaa uudella sanalla superfood. Tähän superfood kategoriaan kotoisista lähiruoistamme on päässyt pakuritee, pettuleipä ja nokkonen. Ei tiennyt Saarijärven Paavokaan aikoinaan nauttivansa perheensä kanssa superfoodeja. Kuitenkin valtaosa näistä superfoodeista on tuontitavaraa globalistisen imperialismin ja kolonialismin hengessä. Tässä muutama esimerkki: chia-siemenet, goji-marjat, inka-marjat, raakakaakao, kookosöljy, aloe vera, mulperi-marjat, quinto jne jne.
    Nämä ”läntisen arvoyhteisön” ruokahipsterit toimivat tänä päivänä ruohojuuritason kolonialisteina ja imperialisteina, he ovat napanneet köyhältä Andien intiaanivaimolta ja tämän lapsilta leivän suusta ja ahnehtien työntävät sen omaan rasvaiseen kitaansa. Eivätkä ymmärrä edes hävetä.

    Eipä tässä muuta tällä kertaa. 🙂

    • Vastaus tulee kamalan myöhssä, piti aiemminkin vastata vaan aina unohtuu puolet asioista..

      Luetun ymmärtäminen todella oli monelta hukassa tämän tekstini kanssa, kiitos tästä kommentista (ilahduttavaa, että joku huomasi saman ilmiön). Ihmettelin itsekin, eikö ihmisten aivot enää otsikosta suuttumisen jälkeen taipuneet suomen kielen ymmärrykseen ollenkaan. 😀

  12. Etkö ymmärrä ystävä hyvä että syömällä pelkästään kasviksia pelastat lopulta koko maailman!
    Kaikki ongelmat ratkeavat itsestään kun rupeat vegaaniksi.

  13. ”Ahneen eläinuhrilla on paskanen elämä ja kauhuntäyteinen loppu.”

    Ei ahneen ”patoihin” joutuneen ihmisuhrin kohtalo ole yhtään sen parempi. Erona eläinuhreihin lienee vain parempi ymmärrys kohtalosta, joka tuo suunnattomasti tuskaa ja kärsimystä koko uhrilampaan elinkaaren aikana.

    Mutta ei ollut tarkoitus viedä keskustelua otsikon ulkopuolelle, mutta otsikossa ”Suomalainen vegaani ei pelasta maailmaa – mutta tukee globalistieliittiä”, sana vegaani voitaisiin tietysti korvata jollain muulla sanalla, niin Johannan kirjoituksellla otsikon mielessä onkin jo huomattavasti laajemmat ulottuvuudet.

    Sijoitukset muuttujaan ”vegaani” voisivat olla vaikkapa ”kunnon ihminen”, -”poliitikko”, -”valtiomies”, -”presidentti”, -”kansanedustaja” -”ministeri”, -”eurofriikki”, -”finanssieliitti”…

    Lista on lähes loputon. Melkein joka sijoitukseen löytyy oma sijoitettavansa. Johanna on luonut kenties tarkoittamattaan erään esimerkin valossa merkittävän laajempia sisältöjä indikoivan lauseen, voisi sanoa jopa ”sloganin”.

  14. Mitä sitten tulee näihin esimerkkeihin eläinkunnan edustajien osalta, niin kyllä hirvikanta Suomessa on liian suuri, jos aiotaan pitää hengissä se valtaväestö joka parveilee pitkin tieverkostoa. Lapin luupäät ovat sitten vielä oma lukunsa, mutta ne nauttivat yhteiskunnan suojelusta päinvastoin kuin hirvet, jotka eivät ole kotieläimiä kuten porot, joita tarhataan aitauksissa tietyillä alueilla. Esim. Kittilän porot eivät pääse Sodankylän alueelle, ja päinvastoin.

    Myös susikanta on liian suuri hirvikannan ”runsastumisen” myötä, ja se hallitsemattomanan ilmiönä lopulta johtaa siihen, että urbaanisudet lopulta syövät kaikki lähiöasukkaat… Näin pyssymiehilläkin on funktionsa yhteiskunnassa, vaikka ei olisi sotakaan.

    Mutta asiasta kolmanteen. Mikä tässä eläinruokakeskustelussa henkilökohtaisesti ottaa ”pattiin”, on tämä pääasiassa ruokailuaatteen parissa viihtyvien naistoimittajien ja kokkien puheet, joissa aina pääsäisen aikaan jauhetaan sitä kuinka karitsa pitää valmistaa ruuaksi.

    Eikö koskaan tule mieleen esim. ihmisuhrit, joista erityisesti mainittakoon lapset, sanokaamme sivistyksen varhaisemmissa vaiheissa, en tiedä syötiinkö ne sitten… Mikä se karitsa oikein on muuta kuin lampaan lapsi, mutta joillekin erityisen herkullista ruokaa pääsiäisenä. Luontokappale se lammaskin on tunteineen jälkikasvuunsa, mutta ei siltä kysytä mitään. Ei ihmisillä näihin tuntemuksiin mitään monopoolia ole. Jotenkin on pakko ajatella, että ”emokäsitystä” pyritään preparoimaan ja on preparoitu uusiin kehyksiin, joilla on markinataloudellisia merkityksiä suhteessa globalistieliitin hyvinvointiin, joita esim TV:n ruoka-ohjelmat eräänä komponenttina edustavat.

    Kun sitten ajatellaan, missä muissa yhteyksissä lammasta, ja nimenomaan karitsaa, käytetään oman lapsen vaippoihin suuntautuvien hellyttävien tunteiden herättämiseksi, ”mihin kaikki pissa katosi”, -vai miten se nyt menikään, niin on kyllä pakko sanoa, että on se aika skitsoa ja kyynistä touhua, -ja kuten Johanna asian ilmaisi, tukee vain globalistieliittiä, joiden arvo-, ja sivistysmaailmassa havaintojeni mukaan, ainakin ”uhrin” teurastaminen omaksi hyvinvoinniksi, oli syy mikä hyvänsä, on keskeisessä osassa.

    Kysymyshän ei ole elinehdoista, kysymys on -rituaaleista. Ei lampaan syönti ole välttämätöntä edes pääsiäisenä.

    Intiassa kasvisruoalla on perinteisesti ollut suuri merkitys, toki muutakin on, mutta erityisesti erilaisten kasvisten hyötyvaikutukset elimistön toimintaan ovat eräs argumentti tähän.

    Suomessa ruokatottumusten muuttamisella ( Pohjois-Karjala projekti ) saavutettin aikanaan merkittäviä tuloksia ihmisten hyvinvoinnissa. Tällä ei näytä kuitenkaan olleen tärkeämpiä argumentteja merkityksellisempiä vaikutuksia, yhteiskunallisena muuttujana kokonaisuuden kannalta, koska niin mainos, kuin muutkin ravinto-ohjelmat propagoivat kaikesta siitä mikä näyttää olevan vain paluuta entiseen.

    • ”Suomessa ruokatottumusten muuttamisella ( Pohjois-Karjala projekti ) saavutettin aikanaan merkittäviä tuloksia ihmisten hyvinvoinnissa.”

      Pohjois-Karjala-projektin autuaallisuus näyttää kyllä jo tulleen vahvasti kyseenalaistetuksi. Lainaan taannoista MOT-ohjelmaa:

      Juonto: Puska uskoo, että noin puolet sydänkuolleisuuden laskusta aiheutuisi ravinnon rasvaisuuden vähenemisestä. Tutkimusryhmässä mukana olleen ja eri osatekijöiden merkitystä selvittäneen tohtori Jukka Salosen käsitys on toinen:

      Salonen: ”Tuo aika huomattava tupakoinnin väheneminen, mikä tapahtui Pohjois-Karjalassa 70-luvulla, ja 80-luvulla, oli tää tärkein tekijä … Tupakka selitti muistaakseni yli puolet tuosta, tilastollisessa analyysissä yli puolet tuosta sepelvaltimotaudin vähenemisestä”

      Juonto: Jukka Salonen sanoutuikin irti Pohjois-Karjala -projektin tuloksista vedetyistä yksioikoisista johtopäätöksistä arvovaltaisessa lääketieteen lehdessä Lancetissa julkaistussa kirjoituksessaan:

      Salonen: ”Projektin johtaja ja monet tutkijat liioitteli ja anto liian yksiselitteisen myönteisen kuvan siitä, että tämä Pohjois-Karjalassa toteutettu ohjelma johti sepelvaltimotaudin laskuun Pohjois-Karjalassa ja myöhemmin myös Suomessa. Minusta tätä ei yksselitteisesti pystytty koskaan osoittamaan.”

      Juontoa:

      Setti-tutkijoiden havainto eläinrasvan riskittömyydestä on vahvistettu ainakin kahdessa suomalaisessa selvityksessä: Kuopion riskitekijätutkimuksessa sekä 7 maan tutkimuksen 30-vuotiseurannan Suomen osiossa.

      Tällä vuosikymmenellä lukuisat yksittäiset tutkimukset mm. Ruotsissa, Norjassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa ovat todenneet saman asian, että näyttöä eläinrasvojen vaarallisuudesta verisuonille ja sydämelle ei ole.

      Ruotsin Malmössä havaittiin viisi vuotta sitten, että miehiltä ei löytynyt minkäänlaista yhteyttä eläinrasvan ja sepelvaltimotaudin välillä. Naisilla sydänkuolleisuus jopa laski hieman eläinrasvan syönnin lisääntyessä. Tutkijat totesivat, että perinteisille ravintorasvoja koskeville suosituksille ei löytynyt vahvaa tukea. (4)

      Ruotsalainen professori Bengt Vessby löysi 2004 terveiden ihmisten verestä selvästi enemmän maidon rasvoja kuin infarktin saaneilta. Terveet olivat siis syöneet enemmän voita ja kermaa kuin sairastuneet. (5)

      Norjalainen professori Jan Pedersen vahvisti havainnon omassa tutkimuksessaan kaksi vuotta myöhemmin. (6)

      Brittiläinen professori Peter Elwood on päätynyt kahdessa viime vuosien tutkimuksessaan tulokseen, että runsaasti maitoa ja maitovalmisteita nauttivilla on pienempi riski sairastua kuin niitä vähän kuluttaneilla. Maidon osoitettiin jopa suojaavan sydäntaudeilta. (7,8)

      Yhdysvalloissa kliiniseen kokeeseen osallistui lähes 50 000 naista, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toiselle ryhmälle syötettiin paljon eläinrasvaa, toiselle ei. Merkitsevää muutosta kuolleisuudessa tai sairastavuudessa ryhmien välillä ei havaittu. (9)

      Ranskassa syödään enemmän voita, kermaa ja rasvaisia juustoja kuin missään muussa Euroopan maassa ja silti siellä on vähiten sydän- ja verisuonitauteja.

      Ranskan naapurimaassa Sveitsissä on sydänterveys toiseksi parhaalla tolalla Euroopassa. Ja sielläkin syödään paljon kovia eläinrasvoja , toiseksi eniten Euroopassa. Sveitsissä sydänkuolleisuus laski toisen maailmansodan jälkeen. Sen syynä oli varmaankin juuston ja suklaan ahmimisen väheneminen ? Ei, vaan sydänterveyden parantuessa sveitsiläiset olivat lisänneet eläinrasvojen nauttimistaan vielä viidenneksellä.

      Kenian maasait syövät äärimmäisen yksipuolisesti, vain maitoa, lihaa ja verta. Kasvikset ja kuidun he jättävät lehmilleen ja lampailleen.

      Maasaimies juo pari kolme litraa rasvaista maitoa päivässä. Kesteissä saattaa lihaa kulua viisikin kiloa henkeä kohti.

      Rasvateorian perusteella voitaisiin olettaa, että Kenia kärsisi suoranaisesta sepelvaltimotautiepidemiasta. Ei, heidän kolesterolitasonsa kuuluu maailman matalimpiin ja sydänsairaudetkin ovat lähes tuntemattomia.

      https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/20/rasvainen-kupla-kasikirjoitus

      • Tarkoitukseni mitenkään ei ollut synnyttää pateettista rasvakeskustelua.

        Mikään yksityiskohta ei yksinään selitä mitään vaikutusta, mutta osoittaa sen, että nk. tiedeyhteisön tuotoksia kyllä herkästi käytetään propagandistisessa mielessä.

        Maitoa vain aikuisille ihmisille, voita leivän päälle, läskiä ja pekonia aamupalaksi, jne. vaikka useampien hommia voisi tehdä omenalla päivässä.

        Jos olet sitä mieltä, että Pohjois-Karjala projektin johtopäätökset ovat harhaanjohtavia, niin ole sitten. Unohdit muuten eskimot, jotka jossain vaiheessa elivät pelkästään rasvoilla.

        Se mitä sisään työnnetään ei välttämättä todista yhtään mitään, kun kysymys on siitä, miten elimistö yksilötasoilla inputtia käsittelee, ja mikä tuotos menee mihinkin.

        ””Salonen: ”Tuo aika huomattava tupakoinnin väheneminen, mikä tapahtui Pohjois-Karjalassa 70-luvulla, ja 80-luvulla, oli tää tärkein tekijä … Tupakka selitti muistaakseni yli puolet tuosta, tilastollisessa analyysissä yli puolet tuosta sepelvaltimotaudin vähenemisestä” .””

        Jotkut ovat laatineet tutkimukset joiden perusteella mm. tupakointi ei ole ollenkaan vaarallsista. Näitä käytettiin erilaisissa tupakkaoikeudenkäynneissä.

        Joka tapauksessa yksikään esittämistäsi esimerkeistä ei kiistatta vastaa siihen kysymykseen, mikä ohjeistus ruokavalioille ja elintavoille pitäisi oikein olla, jonka toki tulisi olla tutimusten tavoite.

        Ehkä ainoa oikea ohje on se, että syö mitä haluat, kuolet joka tapauksessa kuitenkin, -ennemmin tai myöhemmin, kivuliaasti tai vähemmän kivuliaasti.

        • Niin Vesa, jäi vielä tiivistämättä johtopäätökset kirjoittamastasi:

          Esittämäsi esimerkit tutkimuksista eripuolilta maailmaa olleiden testihenkilöiden osalta ei voida edes otaksua todistavan yhtään mitään yleistä, koska elinolosuhteet ja geneettinen perimä ovat kaikilla erilaiset, eikä yksilökohtaisia eroavaisuuksia välttämättä ole otettu huomioon.

          • Toisaalta voisi ajatella niinkin, että jos (lisäämistäsi) eskimoista japanilaisiin ja muuallakaan ei ole löydetty P-K-projektissa väitetysti löydettyä yhteyttä, ehkä puutteita onkin P-K-projektista tehdyissä johtopäätelmissä, semminkin kun ne ovat saaneet osakseen vahvaa sisäistäkin kritiikkiä – ja kun itse Pekka Puskakin väisti toistuvasti toimittajan kysymykset rasvateorian tutkimusnäytöstä.

          • Toki toki, mutta johtopäätösten pitäisi lopulta konvergoida johonkin selkeään ja kohtuullisen laajat ulottuvuudet omaavaan johtopäätökseen.

            Asiakokonaisuudessa on tekijöitä, kuten esim juomavesi, ja sen mineraalit, viljatuotteet ja niiden hivenaineet, joilla on oma vaikutuksensa.

            Tekisi mieli nyt vaan sanoa, että jos nämä tutkimukset, mukaanlukien P-K projekti pannaan tarkkaan syyniin, todennäköisesti löytyy tekijä, joka selttää tutkimusten lopputuloksista sen, miksi ne ovat sitä mitä ovat.

            Kuka sitten kantaa vastuun siitä miten tutkimustulos publiikkiin propagoidaan?

            Monille oikea tieto tässä suhteessa on elämän ja kuoleman kysymys.

            Joillain ihmisillä on krooninen rasva-aineenvaihduntahäiriö, jota on hoidettava tavalla tai toisella ja toisilla sellaista ei ole, syövät mitä vaan.

        • Voitko antaa kirjallisuusviitteet Pohjoi-Karjalaprojektin terveyttä kohentavista saavutuksista, jotka olìsi kyetty vahvistamaan muiden tiedemiesten toimesta? Et! Tieteellisiä julkaisuja pitää osata lukea…

          • En voi, kun en nyt aio edes etsiä, mutta voisin ajatella että jonain sopivana hetkenä paneutuisin tähänkin asiaan. P-K projekti on vain jäänyt mieleen jostain syystä, ja assosioitui mieleen sitten kirjoittamisen yhteydessä.

            Mitä sitten tulee Pohjois-Karjala projektiin ylipäätänsä, niin olisiko syytä vaatia todistuksia lähinnä niiltä, jotka siitä pääasiassa ovat julkisudessa propagoineet.

            Jos olet jollain perusteluilla sitä mieltä, että en osaa lukea tieteellisiä julkaisuja, niin anna sitten esimerkki julkaisusta, joka pitäisi lukea, -luen sen sitten kun kerkiän, jos aihe on rittävän kiinnostava, jottei tulisi harhakuvaa siitä, että olisin nyt nykyhetkessä jotenkin provosoitunut. 🙂

  15. ”Suomessa on makeaa vettä. Itse asiassa Suomessa on älyttömästi makeaa vettä. Itse asiassa Suomen makea vesi on käytännössä uusiutuva luonnonvara, jos onnistumme suojelemaan pohjavetemme puhtautta niin omien vallanpitäjiemme nikkelivehkeilyiltä kuin näiden rikostovereilta, ylikansallisilta riistokorporaatioilta. Suomessa on lääniä. Itse asiassa Suomessa on älyttömästi lääniä. Itse asiassa Suomessa on metsien ja tuntureiden lisäksi älyttömästi ravinnontuotantoon kelpaavaa lääniä, jonka EU:n jättituotantoon kannustava maataloustukijärjestelmä on autioittanut.”

    Tämän ovat monet muutkin huomanneet, ja näillä näkymillä nykyisen poliitikkokaartin pelikehyksissä tämä uusiutuva luonnonvara on pian globalisoitu, eli ulkomaalaisten sijoittajien käsissä, jolloin pohjavesivaratkin, siis itsekunkin omalla tontilla oleva kaivo, joko matalakaivo tai porakaivo, ovat pian fasiliteetti josta pitää maksaa jollekin. Muiden luonnonvarojen osalta, mitä maankamarassa syvemmällä tai lähempänä pintaa esiintyy, tämä on jo toteutunut skenaario. Täysin sama, mitä paalutat ja mistä maksat asuinsijaksesi, joku sen sinulta silti vie.

    Vesihuoltoprojektit riippumatta ”vetäjästä”, ympäri maailmaa tähtäävät kaikki tämän luionnonresurssin haltuunottoon ja hyödyntämisen monopolisointiin.

    Vesi on elämää, ja ilman vettä ei ole elämää… Siinä se oleellisin.

    • Pitää nyt vielä jatkaa tästä teemasta:

      Suomessa on älyttömästi ainakin ollut kaikkea hyvää, jonka ymmärtämiseen nykypoliitikkojen ja eurofriikkien äly ei ole riittänyt tulevien sukupolvien elinehtojen tai hyvinvoinnin varmistamiseksi. Mitä näille nuijille oikein pitäisi tehdä, jotta eivät tee enmpää vahinkoa, kuin mitä tähän mennessä ovat jo saaneet aikaan….?

      -Olisiko sen demokratian menettelytavat, joita he itse edustavat oikea tapa hakea ratkaisuja…? Se vie liikaa aikaa, ja lopputulos on epävarma.

      -Olisiko oikea tapa tehdä näistä poliittisesti vainajia. Tätä ajatusmallia itse kannatan. Menettelytavat vain eivät ole vielä selvinneet. Aikaa ei ole paljoa.

      Muitakin vaihtoehtoja varmaan on, ja on niitä Suomessa käytettykin, mutta niissä menee toimijan puhevalta tulevaisuuden kuvioissa, -siksi en niitä ainakaan ensikädessä kannattaisi. Vaikka alkuun näyttäisikin houkuttelevalta. Mutta siihenkin kai pitäisi jo hengessä valmistautua. Asiat ovat huonommin kuin voisi kuvitellakaan.

  16. Ihminen on lihansyöjä. Ainakin siitä lähtien kun oppi keihästä käyttämään.
    Järjenkäyttö sallitua myös siinä mitä suuhunsa laittaa ja miten tuotettuna.
    Itselläni ei ole epäilystäkään etteikö suomessa tuotettu liha olisi eettisesti ja ekologisesti mahdollista tuottaa järkevällä tavalla. Osa tuotetaankin, mutta ei varmaankaan kaikki.

    Kaikkeen ihmiskunnan tekemiseen valitettavasti liittyy vilunkia harrastavia osapuolia, jotka esim hyödyntävät ”luomu” terminologiaa härskisti omiin tarkoituksiinsa.
    Ostan suomalaista, ja pääsääntöisesti en luomua vaan kestävästi tuotettua ravintoa.

  17. Hei Johanna! Ei ole suuri askel vaihtaa nuo loput 20% vegaaniseksi. Mitähän hyvää on sellaisessa maidossa tai lihassa jota syöt? Miksi lehmä tuottaa maitoa? Miksi nainen tuottaa maitoa? Lapselleen tottakai! Missä lehmän lapsi on? Jos sattuu syntymään pojaksi niin sinut teilataan nuorena vasikanlihaksi tai sitten kärsii saman kohtalon kuin äitinsä, eli vieroitetaan heti äidistään (ettei vaan vahingossakaan juo ihmiselle myytävää maitoa), joutuu raiskauskierteeseen, jotta saadaan uusi raskaus ja uutta maitoa; vihuliainen kierre on valmis. Ja vaikka miten onnellisesti ja kivuttomasti tämä tehtäisiin, haluaisitko samaa tehtävän itsellesi? Entä se lopputulos, se kuljetus teurastamoon, jonotus siellä teurastamossa, hajut, äänet ja pelko. Eläin ei ole tyhmä vaan tajuaa mitä tapahtuu. Eläin ei halua kuolla, ei ole eettistä tapaa tappaa, poislukien kituva eläin (eutanasia). Meillä on terveellisempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Kasveilla ei ole tietoisuutta aistia kipua, osa itseasiassa ”haluaa” tulla syödyksi levittääkseen siemenensä eläinten ulosteen mukana. Kasvit ovat kyllä älykkäitä reagoidessaan valoon, lämpöön ym, mutta niin on minun kännykkänikin yhtä älykäs, se ei kuitenkaan juokse karkuun jos pistän sitä puukolla.

    Maitoteollisuus on todellakin maalannut ja ”indoktrinoinut” kansakuntaa vuosikymmeniä. Terveellistä kalsiumia ja muuta potaskaa tuutin täydeltä. Maidossa on kasvuhormoneja, antibiootteja, mätää, jätöksiä, kolesterolia, jotka aiheuttaa allergioita, Chronin tautia, astmaa, reumaa, vatsahaavoja ja kaikista hulluinta; osteoporoosia jolta sen piti suojella ja antaa vahvat luut! Joskus maitoa join, ikinä en enää juo! Rintamaito on ihmiselle se ainut luontainen vaihtoehto, miten pitkään sinä ajattelit jatkaa (lehmän) rintaruokittuna olemista? Maito sisältää myös ”casomorphin” (suomenkielinen sana hukassa), joka on riippuvuutta aiheuttava niin vasikalle kuin ihmisellekin (jotta vasikka joisi mahdollisimman paljon maitoa), tämän tilavuusprosentti kasvaa juustotuotteissa. Tutkimuksissa on havaittu, että kätkytkuoleman/kohtauksen saaneissa lapsissa oli kohonneita casomorphin-arvoja, tuo aine kulkeutuu maitoa juovalta äidiltä äidinmaidon mukana lapseen. Uutisissa oli hyönteismyrkkyä sisältävistä kananmunista.. puhuttiin vain tappioista miljoonissa euroissa. Mitä kukoille tapahtuu, missä kukonliha? Sairasta touhua.

    Olen samaa mieltä, että on täysin epärealistista olettaa kansakunnan kääntymistä yhtäkkiä vegaaniksi. Ei sitä kukaan selväjärkinen oletakkaan. Muutos tapahtuu pikkuhiljaa, kiihtyvällä vauhdilla. Viimeisen 10v aikana vegaanien määrä on lisääntynyt esim. briteissä n. 300%, lähentelee puolta miljoonaa ihmistä. Siinä on hieman enemmän maailmanpelastajia ja miten suomalaisuus tähän kysymykseen liittyy? Eläinten oikeudet on globaali asia. Jokainen maapallolla elävä vegaani säästää pelkästään ruokavaliollaan keksimäärin 4000 litraa vettä, 3 neliötä metsää, 20kg viljaa, 10 kg CO2 päästöjä sekä yhden eläimen hengen päivässä. Otsikossa mainittu vähättelevä sekä kieroutunut toteamus ei poista tätä tosiasiaa, että suomalainen vegaani on mukana tekemässä muutosta. Ja jos artikkelin lopussa mainitset, että globalistieliitti on luonut nämä nykyiset tuotantorakenteet ja kuitenkin vegaani on irtaantunut tästä vallalla olevasta tuotantorakenteesta, niin miten vegaani oikeastaan on tukemassa tätä eliittiä? Taidat itse vaan huudella älyttömyyksiä?

    Liha ja maito on ollut aikoinaan välttämätön ravinnonlähde, vaihtoehtojen puutteessa. Juuri tänään kuulin radiosta, että härkäpapujen kannattavuus on kuminan tasolla. Mahtaako se härkisbuumi olla syypäänä? En tiedä, itse en suosi prosessoituja ruokia vaan mahdollisimman luontaisessa muodossa, suoraan maalta. Vai onko niin, että härkäpavut syötetään härille? Sehän sopii ihmisille ja suuremmalla ekologisella hyötysuhteella ihmiset saisivat proteiinia syömällä suoraan näitä papuja.

    Tuomitseminen on voimakas sana, mutta kun ollaan eettisten arvojen ja moraalikysymysten äärellä, niin kyllä siinä paljastuu lihaanin arvomaailman ristiriita (kognitiivinen dissonanssi). ”En hyväksy eläinten kidutusta/riistoa.. mutta liha on hyvää!”. Jos oikeasti haluaa eläimille oikeutta, niin on itse pidättäydyttävä tuottamasta minkäänlaista vahinkoa eläimille. Pientuottajien tukeminen lihantuotannossa olisi yhtälailla ristiriitaista. Rakenteellisia kieroutumia tulisi muuttaa, valistamalla kansaa vaihtoehdoista ja totuudesta joka siellä teurastamossa tapahtuu. Missä on ne kamerat? ”Jos teurastamoissa olisi lasiseinät, kaikki olisivat kasvissyöjiä” – kuka sanoi? Moniko olisi valmis syömään lemmikkipossunsa? Mitä eroa on tuotantopossulla ja lemmikkipossulla? Toiseen on tietenkin psykologinen tunneside? No, onko vertauskuvainnollisesti yhtään sen oikeutetumpaa tappaa kadulla joku tuntematon, kuin että se olisi joku ystävä?Kiinassa syödään koiria, niitä jopa keitetään elävältä, sillä kuvitellaan adrenaliinin parantavan lihan makua. Mihin lajiin vedetään se raja? Mikä eroavaisuus muissa eläimissä on, jonka ollessa toisessa ihmisessä oikeuttaisi tämän julmuuden tehtävän tälle eroavaiselle ihmiselle? Ei ole sellaista eroavaisuutta tai ominaisuutta.

    En kannata lihantuottajien sabotointia, he eivät ole syyllisiä vaan menevät kelkan mukana silmät kiinni. Markkinavoimat jyllää, rahalla saa mainostettua ja luotua mielikuvia ”vapaista” eläimistä jotka kirmaavat laitumella onnellisena.

    Olkoon suomessa miten vain paljon lääniä ja vettä, niin itseasiassa eläintuotanto tuottaa eniten päästöjä ja on suurin syypää viidakkojen leikkuuseen. Haluatko saastuttaa suomen luontoa?
    Talvivaara on vain poiminto nykyisyydestä, eläintuotanto on jatkunut ja tulee jatkumaan jollei saa kelkkaa käännettyä. Suomenkin luonto sopii kasvisproteiinin tuotantoon, suomessa voidaan tuottaa kasvimateriaalia jota voidaan vaihtaa muiden maiden kanssa (esim. mainitsemasi hamppu sekä kumina, jonka aromi suomen kesässä kasvaen on maailman huippua), taataksemme ravinnon monipuolisuuden.

    Olen samaa mieltä, että suomen pitäisi ottaa irtiotto valtavirrasta; puhdasta suomalaista kasvisruokaa. Ei myrkkyjä, ei geenimuunteluja eikä kärsimystä! Mansikin maidon tuottaminen ja juominen ei ole edelleenkään luonnonmukaista tai edes luonnollista.

    Ja kaikki tuotettu liha on murhattua lihaa, sillä jokaiselle tuotantoeläimelle on määritetty tappopäivä eli se on suunniteltu tappaminen. Murha-sanan käyttö on eläinten tarkoituksellisen tappamisen kohdalla oikeutettua 69% vastanneista @ debate.org. Lihaa ostava henkilö on omalla rahallaan palkannut teurastajan tappamaan eläimensä. Jättämällä sen lihan hyllyynsä, astuu kysynnän & tarjonnan laki voimaan ja lihankulutuksen väheneminen lopulta ajaa tuotannonkin alas. Tyhmää kuvitella edes mistään yhtäkkisestä muutoksesta. Se on kieroutunut ajatusmalli kuvitella, että olisi mahdollista saavuttaa yhteiskunta jossa eläimiä voitaisiin ”tuottaa” hyvin. Eläimille aiheutuu lopulta kärsimystä, turhaa kärsimystä ja lopulta turha kuolema, sillä ihmisen ei tarvitse syödä lihaa. Se, että ihminen pystyy ja on sitä historiansa aikana välttämättömyyden takia syönyt ja nykyään tottumuksestaan sitä jatkaa, ei oikeuta nykyajan kulutusta. Se on argumentaatiovirhe (perinteisiin vetoaminen: esim. orjuus oli aikoinaan myös perinne ja normi). Lihan on todettu aiheuttavan syöpää, prosessoidut lihatuotteet ovat vielä rankempia karsinogeeneja. (IARC Group 1, samassa luokassa myös Plutonium, asbesti ja alkoholi). Vegaanin puolella on eettinen, ympäristöystävällinen sekä terveydellinen pointti. Se, että joku tuottaa ”onnellista lihaa” on vain harhakuvitelmaa.

    Nyt ei ole mikään globaali konflikti meneillään, nyt ei eletä keskiaikaa, nyt ei olla alpeilla lento-onnettomuudessa, ei tarvitse syödä lihaa. Mistään trendistä ei ole kyse, onko mielestäsi esim. orjuuden kieltäminen jokin trendi? Ei historia eikä kulttuurikaan oikeuta orjuutta. Keskitysleiriltä paenneen juutalaisen mielestä eläinten orjuuttaminen on vielä pahempaa kuin se mitä juutalaisille tapahtui, sillä tämä holokausti jatkuu yhä paljon suuremmalla mittakaavalla. Ihminen on eläin, ihminen on kuitenkin oletettavasti eläintä viisaampi, mutta kun sen käytöstä katsoo niin missä se viisaus ja myötätunto on joka meidät pitäisi eläimistä erottaa? Lihansyöjäeläimet tappavat tarpeeseen/elääkseen, niillä ei ole vaihtoehtoa. Ihminen kyllä pystyy syömään lihaa, mutta ihminen ei ole elimistöltään tarkoitettu syömään lihaa. Tämä on selvää, kun katsoo mitä tauteja liha ihmisen elimistössä aiheuttaa sekä vertaa ihmisen fysiologiaa lihaa tai kasviksia/hedelmiä syöviin eläimiin.

    Jonkun on ”öyhötettävä”, sillä niillä miljardeilla kärsivillä, tietoisilla eläimillä ei ole ääntä. On myös öyhytettävä, juuri siksi, että porukka heräisi miettimään, onko nykymeininki oikeasti ”normaalia”. Onko normaalia, että liha aiheuttaa syöpää? Ei se öyhöitys tarkoita sitä, että jokaisella lounaalla alkaa tuomitsemaan ja huutelemaan ”liha on murhaa!”, kunhan elää arvojensa mukaisesti ja vastaa jos kysytään. Tietoa jakamalla kaikkien ajatteluun kykenevien ihmisten päässä alkaa raksuttaa ja sitä kautta ne muutokset tapahtuvat, eivät pakottamalla/tuomitsemalla. Se muutos lähtee itsestä. Tutkiskele itseäsi, jos vegaani saa sinut kiukustumaan, se saattaa olla alitajunnassasi olevien eettisten arvojen sekä arjen tekojesi aiheuttamaa ristiriitaa. Veganismi ei ole extremeä, päinvastoin; mieti mitä extremeä sisältyy lihan-, maidon ja kananmunien tuotantoon. Ainut realistinen tapa tukea tuotantoeläinten hyvinvointia on valita sieltä ruokakaupasta perustarvikkeiksi esim. perunaa, papuja, kasviksia, vihanneksia, hedelmiä, sieniä, marjoja.. vegaaniruokavaliosta saa kaikki tarvittavat ravintoaineet, jokaiseen elämänvaiheen olit sitten raskaana, lapsi, nuori, murrosikäinen, aikuinen, vanhus. Se on tutkitusti terveellistä, esim. jos katsotaan USA:n tilastoista viittätoista suurinta tappajaa (tautia/tapaturmaa), niin hyvin tasapainoitettu vegeravinto voi tutkitusti estää niistä 14, hoitaa puolet ja parantaa kolmanneksen tapauksista/taudeista. Tuohon kolmannekseen sisältyy kolme pahinta tappajaa: sydänsairaudet, malignant neoplams (syöpäsairaus), keuhkoahtauma. Näiden lisäksi parantaa myös diabeteksen sekä korkean verenpaineen. Yksikin annos lihaa, maitotuotteita tai kananmunia laukaisee elimistössä muutaman tunnin viiveellä tulehdusreaktion.

    Raamatun tai muun satukirjan lausahduksiin en puutu, sillä niistä löytyy niin paljon ristiriitoja sekä vielä karmeampia oikeutuksia jos kirjaimellisesti niitä noudattaa. Pahat ihmiset tekee pahoja tekoja, hyvät ihmiset hyviä tekoja ellei sitten ole kiihkouskovaisia. Etiikka ja moraali oli olemassa ennen satukirjoituksia, ihmisten käsialaa nuo kirjoitukset. Inhimillinen yhteiskunta ei tarvi uskontoa. Ymmärrys tai sääntö: ”Tee toisille niin, kuin haluat toisten sinulle tekevän” on ollut yhteisöissä ennen satukirjoja. Tämä sääntö pätee yli rotujen, kansakuntien sekä eläinlajien. Jos ihmiset pääsisivät omissa ajatuksissaan spesismin eli lajisorron ylitse he oppisivat kunnioittamaan kaikkia eläviä olentoja, niin olisiko silloin enää sotia? Mitä pahaa on rauhassa ja rakkaudessa kaikkea elävää kohtaan?

    Eli lihansyöntiin sekä lihateollisuuteen ei löydy eettisiä puolustuksia, ei terveydellisiä eikä ekologisia edellytyksiä nykyajan yhteiskunnassa. Anteeksi jos tästä tuli hieman pitkä ja tiivistämätön vastaus, mutta ajatukset risteilivät kaikenlaisissa kuvitteellissa kommenteissa, joita kirjoitus saattaisi synnyttää. PS. Voisit myös ottanut kuvan lunkeista stressittömistä lehmistä niiden roikkuessa lunkisti lihakoukussa tai videota miten lunkisti tämä transitio tapahtuu?

  18. Jännityksellä odotan Johanna Lehtosen vastinetta edelliseen…
    Omasta puolestani suuri kiitos Matti Pentille – hitsi kun kykenisin itse noin hyvään ilmaisuun!! Kiitos.

  19. Se on sokeutta, kun takerrutaan asiassa epäolennaiseen, tässä tapauksessa semantiikkaan. Sillä se ei muuta sitä tosiasiaa mitä eläimille tapahtuu jos ilmauksissa käytetäänkin sanavalintoina tappaminen ja keinosiemennys.

    ”Rape rack” – suom. ”raiskauskarsina” tjsp : http://www.humanemyth.org/happycows.html_files/happycows.016.jpg

    Video ihan hauska, muttei mikään argumentti. Totuuden tunnustamisen kolme vaihetta:
    ”All truth passes through three stages. First, it is ridiculed. Second, it is violently opposed. Third, it is accepted as being self-evident.” Eli, ensin siitä lasketaan leikkiä ja pilkataan. Sitten sitä vastustetaan hieman tunteikkaammin, jopa väkivaltaisesti. Kolmannessa vaiheessa se hyväksytään ja ymmärretään itsestäänselvyytenä.

  20. Hyvä juttu, kiinnolla luin ja tuli mieleen lapsuuden mummola. Siellä 60-70 luvulla oli maitoa ja voita ja omista ohrista ja rukiista tehtyä taivaallista rieskaa ja ruislimppua, kesällä raparperisoppaa ja mustikkasoppaa ja -piirakkaa, kaikki vihannekset ja marjat joita myös talveksi hillotettiin ja pullotettiin. Opittiin pienestä pitäen lypsämään lehmiä käsin ja kylvämään ja nostamaan pottuja ja myös käytiin ongella joella ja pikkukaloja ei heitelty takaisin, ne vietiin kotiin ja halstrattin tuvan hellan uunissa. Ruokaa ei tuhlattu, kaikki syötiin mitä lautaselle laitettiin, vain perunan kuoret meni kanojen kippoon kovettuneiden leivänkannikoiden kanssa jotka sitten liotettiin mössöksi. Kotona täti leipoi ihanuuksia lauantaina, ei osteltu mitään leivonnaisia tai leipiä. Meijeristä tuli tonkassa kilon möykky juustoa ja isoja voipaketteja, näyttivät upeilta. Kukaan ei sairastunut, meillä oli hurjan hyvä vastustuskyky ja talvellakaan ei saatu lensuja ja jos saatiin niin mustavinskumehulla ne hoideltiin ja parissa päivässä ne oli ohi. Lihaa ei juuri syöty. Vaari oli siitä erikoinen ettei oikein eläimiään tykännyt syödä, mutta talveksi kyllä suolasivat jotain lihoja. Joku naapurin ukko tuli teurastamaan.Vasikan tai lampaan kuivattua suolalihaa käytiin lapsenakin komerossa veitsellä nirhaamassa. Se oli niin kuivaa että se matkusti taskussakin. Ja niin suolaista ettei sitä oikein nälissään osannut syödä, kunhan naposteltiin. Ne oli hyviä aikoja. Ei ollut ulkomailta tuotuja ihmeruokia ja kauhean kalliita terveystuotteita. Elettiin luonnon mukaisesti ja syötiin sitä mikä kasvoi, talvella sitä mitä oli säilötty ilman pakastmia. Kellarissa oli potut ja juurikkaat ja mehut ja marjat. Puolukat oli hieno c-vitamiinin lähde, niitä söin kauraryynien ja maidon kanssa ’pöperönä’ päivittäin. Kalliita hedelmiä ei ollut kuin vain jouluna kun haettiin lootallinen omenia ja appelsiineja. Ne oli ihania mutta erikoisherkkuja tottakai. Miten pärjättiinkään ilman erikoisuusruokia? Ja miten pärjäävät vegaanit tulevaisuudessa kun maailma menee sekaisin ja niitä erikoisuuksia ei enää saadakaan toiselta puolelta maapalloa? On typerää vieraantua oman maansa normaalista ruokakuttuurista, siitä voi tulla hirveän kallis harrastus. Ymmärrän eläinten huonon kohtelun ahdistavan monia, niin minuakin. Ei ne mummolankaan lehmät ihan onnellisia varmaan olleet kun 9 kk olivat tolppaan kytketty ketjun päässä. Lantanavetassa seisoivat ja ainakin pysyivät lämpiminä mutta paremmin olisi voinut olla. Kesät oli ihanaa laidun aikaa mutta meidän tuittupäät eivät haluneet yöpyä ulkona viileässä kesäyössä mutta tunkivat pakolla navettaan vaikka helteellä. Yritettiin opettaa ulos mutta ei uponnut. Kesälläkin vain sisälle yöksi, että ei kai niitä se lantanavetta stressannut ollenkaan. Myöskin, lehmillä oli nimet ja niitä arvostettiin, harjattiin ja rapsuteliin ja pidettiin kauan. Eräskin Rusko oli 14 vuotias kunnes vasta valitettavasti joutui ’Karjaporttiin’. No, mitä muutakaan olisi vanhalle lehmälle voitu tehdä? Ne asiat suretti mummoa ja tätiä kovasti, etenkin vasikoiden pois lähettäminen syksyllä, mutta se oli realismia. Uusia tuli taas ja se oli sellainen kierre jossa oli ilonsa ja surunsa. Näin on ollut tuhansia vuosia. Kylmässä maassa turvaudutaan eläimistä saataviin ruoka-aineisiin ja jos ei olisi ulkomaan tuotteita niin yhä olisi noin.
    Minua inhottaa kun puhutaan lehmien raiskaamisesta. Tuota termiä ei käytä kukaan maatilalla asunut, se on aivan kaupunkilaisten keksimä. Kaikenmaailman juttuja saa lukea kyllästyksiin asti netiltä jos kehtaa. Toiset myös kaikkitietävinä julistavat että lehmäparat joutuvat seisomaan lypsykoneisiin kykettyinä tuntikaupalla päivittäin. Kuulemma pakosta niitä ’raiskataan’ ja sitten vauva eristetään. Tuo on kyllä julmaa, lehmät ovat hyviä äitejä ja lihakarja saakin pitää lapsensa rinnallaan, mutta vaikka lehmä itse kyllä sovinnolla jakaisikin maitonsa ihmsiten ja vasikkansa kesken, ihminen vaatii saada kaiken maidon itselleen. No tuosta ei kannata aloittaa mutta totta on. Se sonnivasikoiden tappo on myös vaikea pointti, mutta lihansyöjäkansalle luonnollinen asia sekin. Monet joilla on viisaita mielipiteitä lehmistä eivät tiedä niistä mitään. Niitä verrataan ihmisiin, naisiin ja äiteihin joka on kyllä typeryyden huippu. Kysellään että ”miltäs sinusta tuntuisi jos joutuisit raiskattavaksi ja sinusta pakolla vedettäisiin maitoa?” Hirveältä, kyllä. Mutta keinosiemennys ei ole raiskaamista. Lehmät tulevat kiimaan muutaman viikon välein ja elleivät tule tiineiksi huutavat ja meluavat ja yrittävät karata aitojen yli etsiäkseen jostain sonnin vain saadakseen tulla raskaaksi. Verrataanpas tuota naiseen tässä. Kuinka moni nainen tuollalailla hinkuu tulla raskaaksi että lähtisi minkä vain miehen matkaan? Ei väliä miten vanha tai nuori. Lehmä ei välitä tuosta myöskään, nuori sonnimullikka tai vanha ja raihnainen sekarotuinen sonni käy, ei väliä. Ja sitten siitä lehmästä tulee yksinhuoltaja kun se puoliso harrastaakin seksiä kaikkien muidenkin kylän lehmien kanssa eikä välitä yhdestäkään tai lapsistaan. Ja sitten kun ’vauva’ syntyy, parin viikon päästä hormoonit määräävät että muori jo lähtee riijaamaan taas että tulisi toinen vaavi sitten ensi vuonna. Ehkäisy ei kiinnosta, joka vuosi on saatava uusi pienokainen. Luonto noin määrää eikä salli lehmälle lepoa tässä asiassa. Ja sitten kun taapero on vasta vuoden ikäinen, äiti saakin tosien lapsen ja hylkää sen ensimmäisien joka ei tajua kuin ei enää huolitakaan maidolle. Minkälainen äiti siinä on, kauheaa!
    Keinosiemennys on nopea tapa päästää lehmä kiimastaan ennenkuin se tulee hulluksi ja laihtuu ja hermostuu, muuten kun se ei näes asetu. Kun siemennys tehdään juuri oikeaan aikaan lähes tunnin tarkkuudella, lehmä hyväksyy sen eikä sitä pakolla raiskata vasten tahtoaan. Jos ei sitä siemennetä, se etsii itse sonnin jos voi kun se on siihen valmis. Omistaja tietää milloin on se oikea hetki, ja on typerää ajatella että lehmiä milloin vain vasten tahoaan raiskataan. Se ei edes toimisi sillä jos on aika väärä, ei raskautta tule. Lehmä haluaa olla raskaana eikä sille voida yhtään mitään. Ajattelimpahan vain huvikseni mainita jos kerran pitää verrata ihmisiin. Maitoa tulee lehmästä ja paljon. Liikaa yhdelle vasikalle vaikka vasikalle ainakin ennen vanhaan anettiin osansa aika kauan aikaa kunnes alkoi saada kurria ja syödä heinää, nykyään on kai erilaista. Ja lehmät tykkää lypsystä, toisin kuin jotkut asiaa tietämättömät viisaat sanovat. Kuulemma kärsivät siitä ja sen on kivuliasta, köytetään kiinni ja taas väkisin nyhdetään maitoa, vasten tahtoa jne.??? Muinoin lehmät seisovat vapaana pellolla kun mummot lypsivät. Vaarallista hommaa oikeastaan, lehmä kun painaa puoli tonnia ja voi yhdellä potkullakin tappaa allaan kyykkivän mummon. Meillä lypsettin navetassa, minäkin jo ihan seitsenvuotiaasta asti ison lehmän alla opettelin, ja lehmä vain silmät kiinni tyytyväisenä märehti. Ylituotantoon pakotetut huippuehmät kärsivät liian suurista utareista ja sairastuvat helpommin kuin maatiaiset joista ei tule liikaa maitoa. Tämä on jalostusta rahan eteen kun lehmistä koetetaan saada mahdollisimman paljon tuloja. Ennen oli erilaista, ja olisi viisasta eläinten hyvinvointia silmällä pitäen palata niihin aikoihin. Lehmät kestivät kauemmin kun niistä ei riistetty maitoa niin hirveästi.
    Mutta kaikilla on omat syömisrituaalinsa, ja itse en kestä laktoosia mutta käytän laktoositonta maitoa. Syön juustot ja jugurtit mutta puuromaito ja kahvitippa on laktoositonta. Lihaa en juuri syö, en muista kun en ole syömällä syönyt vuosiin. En hyväksy lihan massatehtailua. Mielestäni raaka liha haisee hirveälle, lannalle lähinnä, ja tykkään että ruoka-aineeni pitää tuoksua herkulliselle. Luomumunia ja kalaa syön ja ja joskus kanaa, ja hyvin menee. En vastusta lihan syöntiä, se ei koskaan maailmasta häviä. Ihmisten olisi opittava syömään sitä mitä voivat kasvattaa, turha ruuanrahtaus maasta toiseen on kallista ja luonnon vastaista. Joka maassa on omat vitamiinlähteensä, Suomessakin talveksi saa marjoja, etelämmässä hedelmiä, ei tarvitse tuottaa. Lihaa syödään liikaa, siksi se on epäterveellistä. Ennen oli liha juhlaruokaa, ei sitä paistia saatu kuin erikoistilaisuuksissa. Lihajalosteet ovat kehnoa syötävää myös kun on nitraatteja ja suolaa ja mitä lie niissä. Niitä syödään joka päivä ja suolistosyöpää niistä saa. Pari kertaa viikossa liharuokaa jos kiinnostaa, ja muuta ruokaa loput niin säästyisi terveys, elukat ja luonnon tasapainokin.

  21. Lisään vielä viimeksi mainittuihin että luonnollisessa villissä tilassa kaikki sorkkaeläimet, lehmät, puhvelit, antiloopit ja hirvieläimet synnyttävät joka vuosi vasan tai vasikan. Se on niiden luonnollinen kierre. Ne eivät hanki poikaystäviä tai suunnittele rakkaussuhteitaanm tai raskauksiiaan sen enempää kuin tuotantolehmätkään, tekevät vain miten vaistot määräävät. On turha väittää että lehmiä pakosti raiskataan, siinä kieroontuu ajatusmaailma ja jokapäiväisestä karjanhoitoon kuuluvasta toimenpiteestä muokataan mielikuvituksellinen seksiakti. Luullaan että jos ei tehtäisi lehmistä kantavia niin elisivät onnellisina pellolla vanhoina piikoina naispuolisten ystävättäriensä kanssa. Kuten jo tulikin sanottua, lehmien seurassa koko nuoruuteni kasvaneena voin vakuuttaa että jos ei lehmä pääse raskaaksi niin jo on piru irti ja suuremmalla tilalla sellaisesta tilanteesta tulisi täysi kaaos, ajatteleppa pariakymmentä kiimaista lehmää…ei tulisi töistä mitään.
    En maininnut kanoja, lampaita ja sikoja. Meillä oli vanhoja kanoja raaputtelemassa pihaa aina, munivat milloin munivat ja silloin tällöin pappa hankki uusia nuorikkoja. Poikasia ei tehty vaikka siellä oli kyllä kukko. Munia vain kerättiin päivittäin. Sen mukavempaa eloa ei kanoille voisi ajatellakaan. Kukkapenkit kyllä harvensivat myös… Lampaita oli pieni lauma kuten monilla pikkutiloilla. Ne ravasivat vapaasti metsissä ja teiden varsilla, oli siistit maisemat. Niitä pidettiin niin villan kuin lihankin vuoksi kuten jo vuosisatoja, elämä oli keväästä syksyyn ulkoilmassa vapaana, ja talvisin sisätiloissa. Niile tehtiin kerppuja talveksi ja vastalahjaksi saatiin villaa josta tätini kehräsi hurjaa ’piikkilankaa’ joka kelpasi papalle jalkarättien päälle saappassukiksi. Vuonat olivat ihania mutta kasvoivat puolivilleiksi pikkupässeiksi joiden poismenoa en itse ainakaan surrut. Meillä ei ollut sikoja mutta monessa talossa oli ja niitä ennen aikaan pidettiin yhtä huonosti kuin nykyäänkin. Melkein joka talossa oli ainakin yksi sikaressu pienessä saastaisessa kopissa mahaa myöten sonnassa. Se kituutteli syksyyn asti, tai jouluun, ja sitten julmasti teurastettiin , jouluiloa siis. Näin pari ja säälitti. Sika on tuotantoeläimistä säälittävin, ne ahtaat porsimishäkit ja massatuotanto inhottavine ja kivuliaine toimenpiteineen on vastenmielistä ajateltavaa. Koskaan ei nykysiat näe päivänvaloa tai nauti maan mönkimisestä, betonilattioilla ja rallien päällä elävät ja ulkomaan soijarehua syövät. En ikinä söisi sikaa missään muodossa.
    No nyt tuli siis sanottua mielipiteeni. Itse olen syönyt maitotuotteita aina ja vasta viime aikoina vaihtanut laktoosittomaan. Yritin kerran ruveta vegaaniksi ja lopetin maidon ja myös rakastetun juuston ja jugurtin syömisen kuudeksi viikoksi. Soijajugurtti oli mukiinmenevää mutta myöhemmin opin että soija ei olekaan terveellistä ihmiselle. Vegaani ’juusto’ oli hirveää hiivatuotetta, yhä kuvottaa. Kaikenmaailman muut ’maidot’ sisältävät auringonkukkaöljyä ja eivät siis myöskään olle terveellisiä. Riisimaito on pelkkää sokerivettä ja öljyä, oikeastaan kehnoa terveydelle. Laihduin aika lailla ja oli koko ajan nälkä. En jaksanut tehdä kunnolla töitä ja tulin kiukkuiseksi ja myös kalliiksi tuli…
    Ihanuus alkoi kun päätin että minulla on maitotuotteiden syöjän geenit jo tuhansia vuosia ja palasin niitä suuresti nauttimaan. Joillekn se sopii, minusta teki kehnon nökäisen ja tuulisien. Mainittakoon että olen 62v nainen ja hyvässä kunnossa, ei ole kotona edes mitään särkylääkkeitä eikä mitään asiaa koskaan lääkärille. En muista milloin oli, taisi olla kovasta lensusta korvatuledus n.8 v sitten. Olempahan vain terve. Omat hampaatkin yhä suussa, jippii! Kävelen paljon, teen 22 t. siivoustyötä viikossa, syön lähinnä vegetaarista ruokaa enkä tietenkään polta. Juon kyllä pikkulasillisen punaviiniä aterian kanssa mutten koskaan sen enempää, en halua tulla humalaan, maistuu vain ruuan kanssa. Vastustan eläinten julmaa käsittelyä, karjaeläimet eivät ole ainoa huolen kohde. Voisin aloittaa toisen kappaleen hirveästä turkistehtailustakin, tai ravihevosten kurjasta elämästä, ja monet rakastetut lemmikitkin kärsivät ihmisten käsissä. Sisäkissat narun jatkeena sekä säälittävät että naurattavat. Hullut pitävät eläimiä ’ilokseen’ kerrostaloissa, luonnosta vieraantuneet ja ns.’eläinrakkaat’ ihmiset eivät osaa arvostaa eläimiä eläiminä ollenkaan, niistä tehdään pehmoleluja ja joskus jopa pidetään lapsen korvikkeina. Tasapaino puuttu yhteiskunnasta ihmisten, eläinten ja luonnon välillä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here