”Kerro minulle mitä syöt, niin kerron sinulle mitä olet.”
         – Jean Anthelme Brillat-Savarin

Maailman ollessa verkostoituneempi kuin koskaan ihmisten on oltava entistä valveutuneempia ruokaa valitessaan. Koska ruokamarkkinat ovat siirtyneet toimimaan globaalien hankintaketjujen kautta ja tuotteita kuljetetaan ympäri maailmaa, kuluttajan on usein mahdotonta tietää ruuan alkuperää.

Kumouksellista ruokatutkimusta ja uusia terveyshavaintoja tehdään jatkuvasti, samalla kun globaalit yritysjättiläiset ostavat vääristeltyjä ja itseään mairittelevia tutkimustuloksia. Media taasen tapaa uutisoida ruokakysymyksistä pintapuolisesti ja yksittäisten ruokien haittoja alleviivaten, sekoittaen näin lukijan lopullisesti joko ruokahysteerikoksi tai ravintonsa suhteen apaattiseksi.

Ruokakysymyksissä on tärkeää tarkastella asioita kokonaisvaltaisesti ja vastakkainasetteluja välttäen. On kuitenkin selvää, että maailmanlaajuisesti nykyisenlainen ruuantuotanto ja kulutus ei ole kestävää. Kun pääpainona ruokamarkkinoilla on kustannuskilpailu ja voitontavoittelu, ruuan terveellisyys ja eettisyys jäävät markkinoille toissijaisiksi seikoiksi ja yksittäisen ihmisen vastuulle jää tehdä tietoisia ja ympäristöystävällisiä valintoja.

Lihantuotanto kuormittaa ympäristöä suhteessa huomattavasti enemmän kuin kasvistuotanto, sillä karjaa varten täytyy viljellä ja prosessoida rehua. Maailman maapinta-alasta 37 % on maatalouskäytössä (2014), ja kaikesta maailman peltomaasta 33 % käytetään karjan rehun tuotantoon (2012). Samaan aikaan kun rehuntuotanto vie kolmasosan peltomaasta, 780 miljoonaa ihmistä kehitysmaissa näkee nälkää ja kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta.

Länsimaissa taasen lihaa syödään ja tuotetaan yli oman tarpeen. Suomessa lihaa kulutettiin vuonna 2014 keskimäärin 77 kilogrammaa ihmistä kohden ja nestemäisiä maitotuotteita 178 kilogrammaa, ja lihan kysyntä kasvaa tasaisesti.


ELÄINPERÄISTÄ RAVINTOA on terveyden kannalta hyvä syödä jonkin verran, mutta sitä ei tarvitse syödä päivittäin eikä lähellekään nykyisen kaltaisia määriä. Vegaanien kannattaa täydentää ruokavaliotaan ravintolisillä, sillä elintärkeää B12-vitamiinia saa ainoastaan eläinperäisestä ravinnosta ja jotkut ravinteet kuten kalsium, rauta ja sinkki imeytyvät heikommin kasvisravinnosta. Tulevaisuuden kannalta ainoa kestävä ratkaisu on vähentää eläinperäisen ravinnon kulutusta ja lisätä kasvisravinnon määrää ruokavalioissamme. Ympäristöystävällistä on myös suosia lähiruokaa ja prosessoimattomia aineksia. Kotoisat kaura ja ruis ovat proteiinipitoisia ja ekologisia viljellä, ja ovatkin varsinaisia superruokia.

Lihantuotannon eettisyyttä pohdittaessa täytyy tiedostaa, ettei nykyisenlaisella tehotuotannolla ole mitään tekemistä luonnollisuuden kanssa. Pitkälle jalostetut tuotantoeläimet kasvavat suurikokoisiksi varhain, ja esimerkiksi broilerikanat teurastetaan lyhyen hallielämän päätteeksi jo viiden viikon ikäisinä. Jalostus on vaikuttanut haitallisimmin juuri broilerikanoihin, sillä sen seurauksena kanat kärsivät kivuliaista sydän- ja verenkiertohäiriöistä sekä jalkaongelmista. Jokaisen olisi suotavaa miettiä lihansyönnin eettisyyttä omalla kohdallaan syvällisemmin, sillä kyseessä on elollisen olennon elämä, jolla itsessään pitäisi olla jotain merkitystä.

Mikä olisi elämän tarkoitus, jollei elämä itsessään? Tämän ajattelutavan mukaan elämällä olisi siis vankkumaton itseisarvo. Koska kaikki elävä luonto jakaa arviolta neljän miljardin vuoden evoluutiohistorian, meillä on yhteistä perimää kaikkien elollisten olentojen kanssa. Ihminen ei ole luonnosta erillään, vaan osa tätä ihmiskuntaa suurempaa ja ikiaikaista kokonaisuutta.

Muista luontokappaleista ihmisen erottaa erityinen kyky empatiaan ja loogisiin päätelmiin – kyky, jota meidän tulisi itsekkään oman edun tavoittelun sijaan käyttää kaiken elämän arvostamiseen ja vaalimiseen.



Tuuli Kokkonen on vegetaristi, joka syö vegaanisen ruuan lisänä joskus kalaa, kananmunaa tai maitotuotteita.
¤

Lähteet

Luonnonvarakeskus (30.6.2015): Mitä Suomessa syötiin vuonna 2014
https://www.luke.fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2014/

Walsh, Bryan (21.8.2009): Getting Real About the High Price of Cheap Food
http://content.time.com/time/subscriber/article/0,33009,1917726,00.html

Hämäläinen, Tuomas (15.6.2016): Ympäristötuntija: Suomalaiset syövät selvästi liikaa lihaa
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002906435.html

FAO: Livestock and Landscapes
http://www.fao.org/docrep/018/ar591e/ar591e.pdf

Simpanen, Tuija | Nauta (5/2014): Lehmät pihalle – myös talvella!
http://www.nauta.fi/hyvinvoiva-nauta/lehm%C3%A4t-pihalle-%E2%80%93-my%C3%B6s-talvella

tehotuotanto.net: Broilereita ei voi kasvattaa ilman kärsimystä
https://tehotuotanto.net/index.php%3Foption=com_content&task=view&id=137&Itemid=152.html

The World Bank: Agricultural land (% of land area)
http://data.worldbank.org/indicator/AG.LND.AGRI.ZS

Simon, Michele | Eat Drink Politics (14.6.2015): Nutrition Scientists on the Take From Big Food http://www.eatdrinkpolitics.com/2015/06/14/nutrition-scientists-on-the-take-from-big-food/

Geiling, Natasha | ThinkProgress (16.12.2015): No, Lettuce Is Not Worse For The Environment Than Bacon https://thinkprogress.org/no-lettuce-is-not-worse-for-the-environment-than-bacon-e6c495e6abb0
¤

Kuva: Pixabay (CC0)

38 KOMMENTTIA

  1. Kiitos Tuuli, valtavan hyvä artikkeli!

    Itseäni ahdistaa kovin kuinka tietoisesti ihmiset murhaavat viattomia hyönteisiä joiden elämällä tulisi olla yhtä suuri arvo kuin kenen tahansa ihmisen.

    Kuinka monta kertaa olet kokenut katumusta astuessasi muurahaisen päälle tai tappaessasi julmasti asuntoosi vierailulle tulleen hyttysen, paarman ym. hyönteisen.

    Kuka antoi sinulle luvan murhata nämä pienet suloiset elämät?

    Minäkin pidän kasvisruuista todella paljon, lempiruokani on ehdottomasti sienikeitto.
    Kutsunkin sitä yhdessä ulkomaalaisten ystävieni kanssa leikkisästi ”magic mushrooms soapiksi”

    • Hehe, haista sinä vi… viinirypäle! Trollaamalla ja hyviä aikeita halventamalla et maailmastasi parempaa tee.

      • Mitä minä halvennan kun kommentissani puolustan kaiken olemassa olevan elämän koskemattomuutta?

        Ja lisäksi kehun tuota jokaisen matkamiehen unelmaa, sienikeittoa.

  2. > sekoittaen näin lukijan lopullisesti joko
    > ruokahysteerikoksi tai ravintonsa suhteen
    > apaattiseksi

    Me hysteerikot ja apaatikot täällä netissä olemme vain häviävän pieni vähemmistö. Suuri enemmistö vähät välittää ruokakeskustelusta. – Ruoka tulee kaupan hyllystä. Ja sillä selvä.

    > nykyisenlaisella tehotuotannolla ole mitään
    > tekemistä luonnollisuuden kanssa.

    Olen ihmetellyt, miksi maidon tuotannossa ylipäätään käytetään edelleen lehmiä. Meillä on jo olemassa tekniikka tuottaa maitoa ilman lehmää, isoissa kemian tehtaissa.

    Teollisesti, ilman lehmää, tuotettu maito säästää ympäristöä ja tuottaa metaania yhteiskunnan tarpeisiin. – Nykyinen malli päästää metaanit ilmakehään ja kiduttaa lehmiä.

    > rehuntuotanto vie kolmasosan peltomaasta, 780
    > miljoonaa ihmistä kehitysmaissa näkee nälkää

    Täysteollinen ruuan tuotanto ja uudet innovatiiviset menetelmät ihmiskunnan ruokkimiseen voivat helpottaa globaalia nälkää. Ei se, että asetetaan uusia kieltoja ja rajoituksia tuotannolle.

    Nälkä on ohjannut ihmiskunnan määrää ja lisääntymistä ainakin viimeiset 100’000 vuotta. Viimeisten parin sadan vuoden yltäkylläinen (teollisen tuotannon) jakso tässä historiassa on vain satunnainen historian oikku. Ei pysyvä olotila.

    • ”Olen ihmetellyt, miksi maidon tuotannossa ylipäätään käytetään edelleen lehmiä. Meillä on jo olemassa tekniikka tuottaa maitoa ilman lehmää, isoissa kemian tehtaissa”

      Joisitko sinä itse tuollaista keinotekoista sontaa?
      Entä mitkä ovat tuollaisen kemiallisen myrkkylitkun terveysvaikutukset?

      Mieluummin otan perseeseeni metrin verran oravia kuin kosken ikipäivänä tuollaiseen keinotekoiseen poron kuseen!!

      • > Joisitko sinä itse tuollaista keinotekoista
        > sontaa?

        En edes tiedä minkä makuista se on. Tiedätkö sinä?

        Tässä tulee hyvin esille se kuinka lopultakin ennakkoluulot ja uskomukset on se, mikä ohjaa kulutustottumuksia. Yhdelle se on vegetaaria, toiselle grillipihviä ja kolmas haluaa määrätä miten toisten pitää syödä.

        > Entä mitkä ovat tuollaisen kemiallisen
        > myrkkylitkun terveysvaikutukset?

        Unohda kaikki terveysvaikutukset ja ajattele sitä, että viidenkymmenen vuoden päästä meidän, siis MEIDÄN, pitää ruokkia miljardi afrikkalaista enemmän kuin ruokimme nyt.

        Jos aiomme globaalilla tasolla jatkaa maapallon väestön kasvattamista, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin synteettinen ruoka. Yksinkertaisesti: vihreät pellot eivät edes teoriassa voi ruokkia nykyvauhtia kasvavaa maapallon väestöä.

        • Ruoki ihan rauhassa miljardi Afrikkalaista, minä en aio edes yrittää!

          Puhut kuin joku järkensä menettänyt lääkejättien edustaja.

          Se on saatana luomuruokaa mitä me globaalisti tarvitsemme(Venäjä pyrkii maailman suurimmaksi luomutuottajaksi, hyvä Putin!)

          Synteettisen paskasi saat tunkea vaikka sinne minne ei auringon valo paista!

          • Eiköhän ole paree että afrikkalaiset viljelee ja ruokkii itse itsensä tai näkevät nälkää, joka säätelee kyllä tehokkaasti heidän lisääntymistä. Suomalaisten ei noiden ruokkimiseen tule ryhtyä, täällä kun on puolet viljelyajasta lumen ja jään keskellä, ja hyvä kun itsellemme saamme kaiken tarpeellisen ravinnon. Siksi myös kotieläintalous on tärkeätä varmistamaan talviajan ravinnon saannin. Tuskinpa kukaan enää haluaa niitä aikoja, kun hakulla ja lapiolla maanteitä tehtiin ja pelkkää tokeroa syötiin.

  3. ”Ympäristöystävällistä on myös suosia lähiruokaa ja prosessoimattomia aineksia. Kotoisat kaura ja ruis ovat proteiinipitoisia ja ekologisia viljellä, ja ovatkin varsinaisia superruokia.”

    Lisäisin myös, että on ympäristöystävällistä ja ekologista kävellä loppukesästä ja syksyllä metsään keräämään marjoja ja sieniä talven varalle. Ne ovat ravinnepitoisia ja todellista superruokaa, joilla voi korvata talven aikana monet Suomessa ja ulkomailla tehotuotetut (ravintoköyhät) vihannekset. Ellen väärin muista, niin luonnossa kasvavista marjoista hyödynnetään vuosittain vain reilut 10 %.

      • ”Marjojen ravintoainetiheysindeksi on huomattavasti suurempi kuin hedelmien ja tomaatin. Valitsemalla
        ravintoainetiheitä ruoka-aineita, joissa on vähän energiaa ja runsaasti suojaravintoaineita,
        ravintoainesuositukset täyttyvät myös pienellä energiansaannilla.”

        Oh no, paperi on pitkä nälkävuosi! 😀 Tuo ravintotiheysindeksiosio jäi selatessa mieleen. Hedelmien marjoja matalamman ravintotiheysindeksin ymmärtää, koska hedelmät on jalostettu yleisön mieleen eli siemenettömiksi tai vähäsiemenisiksi (=vähäkuituisiksi) ja sokeripitoisiksi.

      • Listasta puuttuu se tärkein jolla ennen ehkäistiin keripukkia, hapanta sanoisi kettu mutta ravintoarvoltaan perunuan veroinen, vitamiinipitoisuudeltaan tiivistetty omena, karoteenin suhteen parempi kuin porkkana. Siemenissä on lisäksi mantelinmakuista amulgadiinia, joka torjuu syöpää. Kyseessä on suomalaisten pyhä pihlaja ja sen marja, joka pitää ensimmäisenä tontille istuttaaa. Sen lehdistä saadaan erinomaista teetä, kuoresta nahan parkkiaineita, tumma puuaines on mitä parhainta huonekalupuuta ja päihittää mennen tullen maailman ”jalopuut”.
        Yksi pihlajanmarja päivässä riittää korvaamaan kaikki apteekkien ja kauppojen vitamiinipillerit ja ei maksa mitään muuta, kuin itse poimia niitä ilmaiseksi puusta.

    • Metsästä saa myös kuusenkerkkiä, mahlaa ja pakuria (eivät joka miehen oikeuksiin kuuluva), pihkaa haavoihin, erilaisia yrttejä. Metsäalueen laidalta vuohenputkea, horsmaa, villivadelmaa.
      Metsässä voi myös kasvattaa kaikenlaista, juureksiakin.
      Sen lisäksi metsästä saa mahtavan olon, ihan vain olemalla siellä.

  4. Katos vaan, en tiennytkään että saan paljon elintärkeää B-12 vitamiinia, kalsium rauta ja sinkki imeytyvät hyvin elimistööni, koska syön lihaa. Kyllä, ilmankos on kunnossa pysytty. Grillailen lihaa, joskus haudutan lohenkin. Olutta ja viskiä nautin kohtuullisesti. Nehän ovat ohrajuomia. Ohra on erittäin terveellistä ja ekologista. Munia ja pekonia olen vetänyt surutta. Silti paino on pysynyt normaalissa. Olen kaiken lisäksi vielä hetero ja nettoveronmaksaja ollut koko aikuisikäni. En siis mitenkään ihannemies nykyisen mittapuun mukaan.

    Epäilenpä, jos olisin lähtenyt kaikenmaailman ravintoneuvojien matkaan, korvannut ruokavalioni kasviksilla ja makeutetuilla fat 0% tuotteilla, olisin jo kuollut tai vähintäänkin sairastaisin kakkostyypin diabetesta. Sehän on suorastaan räjähtänyt käsiin. Olen edelleenkin ajatellut syödä vähän kaikkea. Kyllä siinä jotain on silloin oikeinkin. Noita ravintoneuvoja tulee turhan paljon ja vaihtelevat viikottain. Ei niitä kukaan jaksa. Neuvoja annetaan varmaan siitä ilosta, että saadaan naama lehteen.

    Evoluutiosta puhellaan enimmäkseen kuin se olisi suoraan jostain kauniista satukirjasta. Ei ole, katsokaa luontoon. Siellä pienemmät ovat isompien ruokaa ja vain vahvin ja/tai ovelin selviää. Näin se on ihminenkin aikansa täällä kamppaillut selvitäkseen.

    Johanna kirjoitti tuolla aikaisemmin, miten ruoan tuotannosta, niin lihan kuin kasvisten, voisi Suomessa tehdä parempaa, ekologista, kestävää, maailman brändi, jne, mutta jotkut kommentaattorit ymmärsivät väärin tai sitten neuvot tulivat väärältä taholta.

    • Aiempina vuosina kasvatimme itse sikamme. Nam! Siat olivat koko kesän laitumella, syksyllä kotiteurastus. Ei koskaan mitään stressin hajua tai makua lihassa.
      Kasvatin itse sioille juurekset, keitettyä omenaa söivät syksyllä ja lisäksi luomuviljaa.

      Possumökin rakensin kierrätyslaudasta ja tein siihen vihreän katon so. siinä on turvetta ja multaa jossa kasvaa sitä sun tätä. Nyt se on lampaidamme kesämökkinä. Kanamme käyvät siellä kahvilla ja pelaamassa kanastaa lampaiden kanssa 😉

        • Miten ois muslimien halal-liha. Se on usein perinteisesti julmasti eläintä kiduttamalla valmistettua lihaa jolloin eläimen elimistö erittää suuren määrän adrenaliinia(ilmeisesti ählämit pitävät adrenaliinin antamasta lisämausta lihassa)

          https://www.youtube.com/watch?v=97mPzrFc7cM

          Helvetin sairasta, sanon minä perkele!!

          • Halal-liha taitaa olla kasvava trendi. Se rikastuttaa meidän impivaaralaisten kulttuuria.

          • Hölöhölö. Halal lihassa liittyy teurastukseen, alkuperä kuumissa olosuhteissa (liha pilaantuu, jos veri jää eläimen sisään).

            Uskomattomia nämä sivistyneen suomalaisen kansan käsitykset islamista. Hyvin on islamistien ja siionistien sadut opeteltu.

    • Se on kyllä totta, vielä maailman parhainta ja terveellisintä rasvaa, sianihraa ja voita nokare joukkoon perunoiden ja juureksien kera, niin kyllä tuloo tosi maittavaa hirvisoppaa.

      • Jänis/hirvikäristys sipulilla, voilla, merisuolalla, mustalla pippurilla ja Mustilla Torvisienillä. Jänis ja hirvi tukevat toisiaan makumaailmallaan. Hirvi padassa myös vähentää hirvikolareita ja metsätuhoja. Jänis/rusakko puutarhureiden ahdinkoa.

  5. Harmittaa vielä, noin ruoasta ja juomasta puheenollen, kun muutamalla kepulaisella on niin huono viinapää, että siitä saa kärsiä koko kansa. Ja kalliiksikin se on tullut veronmaksajille. Päätöstä alkoholijuomien saatavuudesta ja nauttimisohjeista istutaan varmaan miljoonan euron edestä vuosittain ja sadat miljoonat veroja on valunut Viroon. Viro kiittää ja kumartaa suomalaista tyhmyyttä.

    Kepussa taitaa Alkion opeista olla jäljellä enää raittius ja epäilen, että sekin taitaa olla aika ulkokullitettua. Eräs tarjoilijatar kertoi kauan sitten, että meinasi saada loparit alkoholitarkastajalta. Nehän olivat kepulaisia, jokaisessa kunnassa. Tämä tarkastaja tuli aina töiden jälkeen pistäytymään ravintolassa ja tilasi teetä. Uutena nuorena tarjoilijattarena hän vei teekannun pöytään. Ei ei, opasti vanhempi tarjoilijatar köökin puolella, hän tarkoittaa teetä ja jaloviinaa. Tyttö vei pöytään myös lasin jaloviinaa ja siitä meteli ja valitus johtajalle. Jaloviina olisi pitänyt kaataa teen sekaan. Tämä tarina ei muuten ole keksitty, eikä varmaan ainoa laatuaan.

    Olette varmaan huomanneet, kun politikot säätävät jotain, se menee niin sanotusti viduiksi ja tulee kalliiksi. Ken politikkojen ja viranhaltijoiden säädöksistä hengissä selviää ja toimeen tulee täällä ”ruohonjuuritasolla”, ansaitsee paremmin ne ristit tammenterhojen kanssa, mitä politiikassa ja viroissa ”ansioituneille” jaetaan. Vaikka mitäs noista, jakakoot toisilleen, nehän ovat symbolisia, ei niitä voi syödä.

  6. Minusta Suomessa voitaisiin jo jättää tämä kasvikset-vastaan-liha-vastaan-kasvikset-vääntö. Kummatkin ovat hyviä, kumpiakin tarvitaan ja tasapaino on tärkein. Sen sijaan Tuuli Kokkosenkin esiin nostamat pohdinnat tehotuotannosta ja globaalista, täysin järjettömästä ruoantuotannosta ovat aiheellisia. Siinä kärsii eläin, luonto ja ihminen. Samoin Suomessa voitaisiin jo vähitellen alkaa puhua ruoasta ruokana ja erottaa keskustelusta kokonaan tehdastuotettu, muoviin ja kaasuun pakattu muona.

    • Kyllä. Turha lähteä kasvikset vastaan liha -poteroihin. Suomen ilmasto taitaa vaatia sen että täällä syödään läskiä ja lihaa, ainakin talvisaikaan. Ei jaksa metsuri helmikuun hangilla urakoida kevyen lounassalaatin voimalla saati sitten pysyä lämpimänä.

      • -70-luvun Pohjois-Karjala projektia lähistöltä seuranneena kyselin läski-salaatti-metsätyö-asetuksilla projektin toimivuutta, kuten kommenttisi johtaa aiheeseen. En valaistunut.
        Olisiko tällä areenalla aika referoida lääkäri Antti Heikkilää näiden asioiden tiimoilta? Se kolesterolikin on hohtonsa menettänyt, ja Arkkiatraalinen Puska huutaa: viina on…(toisto P-rojektin apuraha-anomushakemuksista).
        Hirvi ja peura, ainoastaan gourmet-metsästys-piireissä…
        Itu-jutut toisille seinille.

      • Se pitää paikkansa että pohjoisissa oloissa ruuan tulee olla perunoota ja fläskisoosia, lihaa sekä sentti voita rukiisen leivän päälle. Juomana maito, piimä ja kalja. Aikoinaan italialaisten ilmalaivan miehistön tuhoksi koitui pohjoisnavalla etelän ruokavalio. Pasta ja makarooni ei riittänyt kylmissä olosuhteissa elimistön lämpimänä pitämiseen ja tutkimusmatkailijat jäätyivät. Aikoinaan kun ranskalainen Maubert kävi 1700 luvulla mittailemassa pohjoisessa, tämä ihmetteli sitä, kun miehet kykeni nukkumaan paljaan taivaan alla suoraan lumihangessa.

  7. Kiitos kirjoituksesta joka on nyt ajanhermolla!

    Ihminen on siitä kekkuli eläin, että hänen hampaansa eivät kykene enää (surkastuneet kulma- ja viisaudenhampaat) nykyiseltään raa’an lihan prosessointiin kuten muut eläimet. Siksipä mietityttääkin, että onko ihminen kehittymässä evoluution myötä omnivoresta (liha + kasvis) herbivoreksi (kasvis).

    Ihmisellä onkin mahdollisuus tehdä valinta mitä ravintoa kuluttaa. Harmillisesti usea ihminen ei koskaan ryhdy kyseenalaistamaan omia ruokailutottumuksiaan, koska on kasvanut ympäristössä jossa lihansyönti on jokapäiväistä normaalia. Tällaiseen normaaliin kasvanut ihminen ei tule ajatelleeksi eläinten eettistä asemaa muualla kuin paistinpannun ja pippurimyllyn välissä. Sitä ei tule koskaan edes ajatelleeksi miten koirat ja kissat saavat temmeltää vapaina, mutta kaikilta muilta eläimiltä vaan henki pois ja pannulle. Kyllä kiinalaisten koiransyöntiä kauhistellaan ja sormia osoitellaan, mutta ei itse tulla ajatelleeksi sitä, että kaikki eläimet ovat syntyneet tänne maapallolle ELÄMÄÄN ja nauttimaan samasta auringonpaisteesta kuin sinäkin.

    Jos täällä maapallolla asuisi ihmisiä tietoisempi ja älykkäämpi eläin (huom. eläimeksi luokitteleminen on vain ihmisen sanahelinää korostaa omaa ylempiarvoisuuttaan), niin miten luulisitte tämän eläimen ihmisiä kohtelevan? Laittaisivatko he meidät häkkiin ja syöttäisivät meidät kuin porsaat ja pistäisivät pataan kiehumaan? Olisimmeko me heidän silmissään vain yksi alkeellinen elämänmuoto jonka kustannuksella he olisivat oikeutettuja tekemään samanlaisia hirveyksiä joita ihmiset tekevät jokapäivä?

    Totuus on, että keskivertoinen ihminen on tyhmä kuin saapas. Hän ei ole kyseenalaistanut medialähteitään, ruokailutottumuksiaan, uskomuksiaan eikä etsinyt elämän totuuksiakaan.

    PS. Erinomainen luento jossa Gary kertoo miten asiat on: https://www.youtube.com/watch?v=es6U00LMmC4
    Huom. Vegaanit saavat B12-vitamiinia oluthiivasta (oluen käyntiprosessi, wink wink oluenystävät), merilevistä sekä käsitykseni mukaan niukasti myös juureksista.

    • Nyt en ole varma oliko se Jakov Lind joka julkaisi puiden ja muiden kasvien tuskanparkaisuista katkottaessa oksia ja juuria. Videon marakatti ei ilm. puhunut niistä. Oliko skinhead koskaan katsonut National Geograpicia?
      Minusta keihäsantiloopin lihasta tehty tartar on ihqu. Maistuis varmaan Garyllekin.

    • Joo, mutta syöhän ne eläimetkin toisia eläimiä.

      Miksi meidän ihmisten pitäisi huonoa omaa tuntoa lihansyönnistä tuntea?

    • Ihmisen hampaat ovat kehittyneet kitiinikuoren murskaamiseen. Niin hyönteisten, kuin jokisuistojen nilviäistenkin. Jos otat 10 sattumanvaraista kasvia, 2 tappaa sinut, kuudesta tulee huono olo, yksi on pahanmakuinen ja yhdellä pärjäät vähän aikaa. Ota 10 sattumanvaraista eläintä ja kaksi tappaa sinut, kuusi juoksee karkuun, yksi on liian pieni viemään nälkää ja yhdestä saat kelpo aterian. Ota 10 sattumanvaraista hyönteistä ja 9/10 tyydyttää ravinnon tarpeesi, mutta yksikään ei tapa sinua todennäköisesti.

  8. Jos eläimiä ei saa tappaa, niin ei saa myöskään hyönteisiä!

    Eikä puista saisi kiskoa väkisin oksia irti, sekin on vain yksi luontoon kohdistuvan väkivallan muoto.
    Miltä itsestäsi tuntuisi kun joku tulisi ja repisi sinulta sormen tai vaikka toisen käden irti?

    Suosittelen jokaiselle luonnon ystävälle, opetelkaa puiden halaamisen ikiaikainen jalo taito.

    http://www.kuudesaisti.net/artikkelit/arkistoidut/puiden-halailu-on-todistetusti-hyvaksi

    Itse olen ollut ”puiden ystävä” koko ikäni. Muistan kuinka lapsena nojasin istuen suuren puun runkoa vasten ja katselin ylös syksyistä tähtitaivasta usein kokien lähes paranormaaleja olotiloja.

    • Tämän lisäksi on suotavaa, mikäli aikoo kaataa puun, sitä on kolmesti kalikalla koputettava. Ei siksi että se parantaisi puun oloa kun se kaadetaan, vanhan kansan mukaan siksi että puussa asuvat haltijat ehtivät poistua. Mikäli tämän jättää tekemättä, se tietää puun kaatajalle huonoa onnea. Tämän lisäksi puusta on suotavaa tehdä jokin tarvekalu, tuoli tai pöytä, jossa puun henki saa edelleen asua ;-). Muistakaa koputtaa puuta kun ikävä ajatus juolahtaa mieleen. Virkavallan tullessa tupaan, pyytäkää painamaan puuta. Oksan katkaiseminen pihapuusta, kostautuu käden katkeamisena, joten olkaapa tarkkoja ettette tahallaan katko oksia. Niin joo, lisäksi nykyaikana puuta ei saa maalata Tikkurilan puuntuhoajalla, korkeintaan käsitellä pellavaöljyllä ja mehiläisvahalla. Lateksin saa unohtaa, taloa sillä maalattaessa se on kuin kortongin vetäisi puun päälle lahottamaan.

  9. Tämä artikkeli on onnistunut kokoamaan kaikki ”pässit” samalle laitumelle. Usealla kommentoijalla ei ole sitten pienintä yritystäkään pohtia eettisiä kysymyksistä, vaan on tärkeämpää kertoa omat vihertonttu- ja metsänhaltijateoriat.

    Tietämättömyyden sankka sumu on sokeuttanut ignorantit kohtaamasta elämänmerkityksen perimmäisiä kysymyksiä: Mitä elämä merkitsee? Mitä varten tietoisuutemme on kehittynyt? Onko toisten eläinten orjuuden, kärsimyksen ja kuoleman kustannuksella oikein elää? Mikä on ihmisen vastuu kanssaeläjistä täällä yhteisessä kodissamme?

    Täällä puhutaan usein sionisteista, globaalieliiteistä ja korruptiosta. Tämä artikkeli pyrkii havahduttamaan lukijansa siihen kuinka he itse käyttävät hallinnassaan olevaa valtaa väärin. On helppo osoitella sormea muihin, mutta itseensä kohdistuvaa kritiikkiä halveksutaan, näinhän se aina aluksi on. Täällä pallolla on miljardeja ihmisiä kyykyttämässä toisiaan sekä erityisesti muita eliöitä. Ihmiskollektiivin toivoisi sulattavansa routaiset ahdistuneet sydämensä. Myötätunnon kehittäminen itseään ja muita kohtaan on erityisen tärkeää kehittyäksemme ihmiskollektiivina. jotta JOKAINEN saisi tuntea auringonpaisteen ja rakkauden lämmön tässä kylymässä mualimassa.

  10. Ekologisessa ruuan tuotannossa kyse on globaalista integroitumisesta. Mullistus on tulossa, mutta se ei tule siitä suunnasta, mistä kaikki odottavat sen tulevan. Yksi ratkaisu on muutos ruuan fyysisessä siirtämisessä paikasta toiseen. Esimerkkinä mahdollisesta ratkaisusta vaikkapa Hyperloop.

    Kun elintarvike saadaan liikkumaan tuhat kilometriä tunnissa, tulee ylipäätään mahdolliseksi ostaa kaupasta tuoreena poimittuja ja puussa kypsyneitä banaaneja. Nyt niitä saa käytännössä vain Nigerialaiselta torilta, eli sieltä missä banaani kasvaa. – Alue, jolta voidaan toimittaa ”parasta ennen ruokaa” laajenee merkittävästi.

    Toinen ratkaisu, joka tulee yllättävältä suunnalta on, että asenteet muuttuvat. Valtiot kohdistavat informaatiosodankäynnin oppeja omiin kansalaisiinsa ja ei aikaakaan, kun eläinten kiduttamisesta on tullut ekologista huolenpitoa, kun eläinten oikeus on kirjoitettu lakiin ja velvollisuus tulla teurastetuksi on muuttunut oikeudeksi elämään, kun eläinten oikeuksista puhumisesta on tullut eläinten vihaamispuhetta…

    Ja kaikki uskovat voivansa entistä ekologisemmin.

    • Miksi se ruoka pitäisi sieltä tuhansien kilometrien päästä tuoda, kun täällä pakotetaan velkaannuttamalla viljelijät lopettamaan. Vielä voi tulla sekin aika, kun syödään pelkkää tokeroa ja miten silloin suu pannaan. Vanhat miehet kertoi, että saksassa oli teurastamo 1920 luvulla, jossa koukussa roikkui kadulta poimittuja lapsia. Onko se eettistä, kun Suomessa aportoidaan tilastojen mukaan yli 10000 sikiötä vuosittain? Entä kun suomalaisia kuolee nykyisin enemmän kuin syntyy? Viimeksi lähes vastaavaan päästiin sotavuonna 1944. Seuraavana vuonna 24.8.1945 syntyikin sitten yhden päivän aikana yli 500 lasta. Ehkäpä se on niin, että nykysuomalaisten tulisi lopettaa abortointi ja syödä reilusti nokkosta, se kun sisältää testesteronia, sitä luonnon omaa ”viakraa”.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here