Helsingin Sanomat uutisoi eilen näyttävästi yksityiskoulujen rantautumisesta Suomeen otsikolla Emilia Kokkonen, 22, maksoi 28 000 euroa päästäkseen irti pääsykoerumbasta – sadat suomalaiset hankkivat tutkinnon yksityisestä korkeakoulusta.

Lehden mukaan kyse on kansainvälisestä trendistä, joka yleistyy myös kotimaan kamaralla.

Helsingissä toimii tällä hetkellä kolme maksullista korkeakoulua, jotka houkuttelevat opiskelijoita lähes varmalla opiskelupaikalla ja kansainvälisyydellä.

HS:n artikkelissa yksityiskouluja lähestyttiin 22-vuotiaan Emilia Kokkosen kokemuksien kautta. Kokkonen ei ollut ponnistuksistaan huolimatta selvinnyt koskaan suomalaisesta pääsykoerumbasta ja lunastanut paikkaansa avoimen kilpailun opiskelijamarkkinoilla.

Haastateltu nuori oli pitänyt lukion jälkeen kaksi välivuotta, joiden aikana korkeakoulupaikkaa ei ollut löytynyt yliopistosta. Kokkosen mukaan hänen ainoaksi vaihtoehdokseen jäi tuolloin yksityinen korkeakoulu Helsinki School of Business (Helbus), jossa kandin tutkinnolle tuli hintaa yhteensä 28 000 euroa.

Tiedän, että kun valmistun, voin sanoa, että minulla on hyvä koulutus. Minulla on vähän sellainen kansainvälinen ajatus, että kun muuallakin maksetaan koulutuksesta, niin miksei meilläkin.

(Kokkonen toteaa HS:lle)

¤

Onhan se kieltämättä kyllä ihanan kansainvälistä, kun varakkaat vanhemmat petaavat kovalla rahalla lapselleen tulevaisuuden.

Henkilökohtaisesti minä en kuitenkaan kannata yksityisiä korkeakouluja, joihin pääse jokainen varakas sisälle, vaan ennen kaikkea laadukasta julkista koulutusta. Samaan aikaan pidän pääsykoerumbaa kaikista tasa-arvoistavimpana mekanismina, mitä koulumaailmasta suinkin vain löytyy.

Tietysti on hienoa, että hyvästä todistuksesta saa hakuprosessissa lisäpisteitä, mutta pääsykokeita edelleen tarvitaan, jotta ihmisillä olisi toinen mahdollisuus elämässään. Samalla pystytään varmistamaan se, että hakija on soveltuva haetulle alalle.

Mikä Helbus?

Helbusista valmistuvat saavat englantilaisen yliopiston virallisen kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon, jonka myöntää Helbusin yhteistyökouluna toimiva Northamptonin yliopisto. Yksityisten korkeakoulujen MBA-tutkinnot eivät ole Suomen opetusministeriön hyväksymiä, mutta Helbusin kautta suoritettavalle englantilaiselle tutkinnolle voi hakea rinnastamista suomalaisiin korkeakoulututkintoihin.

Ilmeisesti opiskelutahti on yksityisellä puolella paljon kovempaa kuin julkisessa koulussa, sillä viikon päästä valmistuva Kokkonen onnistui haalimaan itselleen kandin paperit alle kahdessa vuodessa. Kansainvälisestä urasta haaveilevalle Kokkoselle Helbusista on muodostunut uusi ykkösvaihtoehto.

Valmistumisensa jälkeen hän aikoo tehdä vuoden ajan töitä ja hakea myöhemmin maisteriopiskelijaksi ulkomaille. Suomessa Helbusin oma maisteriohjelma on kuulemma kansainvälisyyttä korostavan Kokkosen ainoa vaihtoehto.

¤

Journalistin ohjeet, kohta 16

Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä.
Piilomainonta on torjuttava.

¤

Hesari eliittikoulun markkina-apuna?

Helsingin Sanomien artikkelissa Kokkosen kerrotaan työskennelleen viime kesästä lähtien Helbusille tehden koululle muun muassa markkinointi- ja rekrytointityötä, minkä vuoksi tässä herääkin helposti kysymys, oliko tämän artikkelin tarkoitus tarjota ilmainen mainos yksityiskoulun marketoinnista ja rekrytoinnista vastaavalle opiskelijalle, vai mitä tässä nyt oikein ajetaan takaa?

Oliko artikkeli sittenkin vain kivaksi tarinaksi naamioitu mainos?

Sellainen kuva minulle itselleni ainakin syntyy. Poikkeuksellisesti kyseinen yksityiskouluja käsittelevä artikkeli ei ollut maksumuurin takana, kuten niin monet muut HS:n artikkelit.


Martti Asikainen

 

Teksti on julkaistu alunperin kirjoittajan blogissa 7.7.2017.

Toimitus on tehnyt tekstiin on pieniä muutoksia, esimerkiksi väliotsikot, korostuksia ja tekstilinkkejä on lisätty. 

 


¤

Kuva: Pixabay, Wikimedia Commons
Kuvanmuokkaus: Johanna Lehtonen

28 KOMMENTTIA

    • Siis sylttytehdas eli se taho, jolla on kaupallinen intressi yksityisen koulutuksen edistämiseen, on jossain Hesarin ja Ylen yläpuolella. — Tai sitten vain taitavasti hoidettua markkinointia! — Ehkä Emilia Kokkosella on loistava ura edessään juuri tällä nykyaikaisen markkinoinnin saralla. Epäsymmetrisessä markkinoinnissa.

  1. Tämä koulujen ”yksityistäminen” kuuluu samaan putkeen kuin Suomen kansallisomaisuuden ja teollisuuden myyminen ulkomaille, hyvä artikkeli.

    Totuus tulisi ihmisten iholle, jos joku uskaltaisi tutkia lähemmin näitä rosvoja kouluttavia yliopistoja, kuten esim. Harvard university ja Georgetown university, ja niiden opetusohjelmia, syntymekanismia, poliittisia kytkentöjä ja hallintoa. Jesuiittien hallitsemat yliopistot ovat maailmanlaajuinen ilmiö, vaikka niistä ei toreilla ja turuilla huudella. Poliittinen ura on taattu hyvin harjatuille, jesuiittiyliopistoista valmistuneille ammattivalehtelijoille, kuten olemme poliittisen eliitin rakenteesta huomanneet.

    • Juuri niin! Euro-kommunismia kannattavat kokkari-maanpetturit ovat tietysti kaikkein innokkaimpia kulissien takaisia kannattajia tälle ”yksityistämiselle”.

      • Eräänlainen mafia-hanke tämä on … koulutetaan lapset irti muista ja siitä sosiaalisesta vastuusta ja yhteiskunnasta, jossa meidän kaikkien pitäisi elää ja tehdä työtä yhteisen hyvän eteen.
        Luin juuri Oikeamediasta kuinka Italia pelastaa mafiaperheiden lapsia ottamalla heidät pois vanhemmiltaan – Osa äideistä on salaa pyytänyt lastensa sijoittamista muihin perheisiin
        Kiistellyn menetelmän tarkoituksena on estää mafiauran periytyminen.
        http://beta.oikeamedia.com
        Myös Hesari kirjoitti asiasta mutta tuskin on ymmärtänyt asiaa niin että NWO-hankeen voi nähdä myös ’mafian’ hankkeena koska sitä toteutetaan ’mafiamaisin’ ottein orjuuttamalla kansat rahamafian mielivallan alle ja riistämällä niiden suvereenisuus.

        • ”Myös Hesari kirjoitti asiasta mutta tuskin on ymmärtänyt asiaa niin että NWO-hankeen voi nähdä myös ’mafian’ hankkeena…”

          Brysselin Pravda kun on Suomessa tärkein tuota NWO-hanketta edistämään pyrkivä propaganda-torvi (EU-diktatuurin täydellistäminen on osa NWO-projektia, kuten Daniel Estulininkin kirjasta käy esille.)

          • ”Bella Dodd – The ”New World Order” is Communism

            In 1954, Bella Dodd, a high ranking defector from the US
            Communist Party, warned us that Masonic Jewish bankers
            are behind Communism, and this satanic cult controls the USA.
            Liberals and socialists are just window dressing for this
            sinister power which has subverted the West.

            Her book ”School of Darkness” requires a revisit…”

            https://www.henrymakow.com/160303.html

            • Linkistä: Related- Makow ”What is Communism?” – Essentially it is a monopoly on everything – your thought, your children, your freedom, your property and your soul. This is what NSA snooping is partly about.
              — Ja tuo on juuri sitä mitä kohti EU etenee NWO-kaavussa.

    • Hesarin yksityisestä toimittajakoulusta on valmistunut pelkkiä yksinkertaisuuksia, toimittajia, jotka eivät olisi selviytyneet yliopistotasoisesta koulutuksesta.

    • Uusi Suomi tänään:ULKOMAAT
      |
      HAMPURIN G20-KOKOUS
      Georgetownin yliopiston vieraileva tutkija, Obaman hallinnon viestintäjohtaja Jen Psaki ei anna Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille korkeaa arvosanaa ensimmäisestä tapaamisesta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
      –Putin viritti ansan ja Trump astui siihen. Se oli odotettavissa ja Trump antoi sen tapahtua, hän kommentoi tapaamista CNN:n julkaisemassa mielipidekirjoituksessa.

      HUOM. Kun taas kerran tässäkin BS-jutussa lukee ”Georgetownin yliopiston vieraileva tutkija”, voitte olla varmoja siitä, että kyseessä on jesuiittikoulusta valmistunut agentti. Toisin sanoen, tämä käsikirjoitus koostuu: Vale-Putin, Trump, sekä vieraileva ”tutkija” Psaki…. ja kirsikkana kakun päällä CNN #Fake News. Mikä onnellinen yhteensattuma – näiden kaikkien taustalta löytyy sama – 33:en asteen vapaamuurareita – ulos pullauttava koulu ja sama isäntä. Ja mutta ei voi olla totta, sillä vieläkin ihmeellisempää…. näitä ammattinäyttelijöitä hallitsevan isännän omistama valtamedia – MAINSTREAM MEDIA – levittää tämänkin näytelmän, päivittäisten näytelmiensä lomassa, jokaiseen valtioon!

  2. Stubb on tyypillinen esimerkki rahalla hankitusta koulutuksesta, kielitaitoa ja matkimista löytyy mutta ei omaa ajattelua eikä älyä.

  3. > Lehden mukaan kyse on kansainvälisestä
    > trendistä, joka yleistyy myös kotimaan kamaralla.

    Toinen kansainvälinen trendi, tosin vain huippuyksilöille, on hankkia koulutus itse-opiskellen. Perehtyä tieteellisellä tarkkuudella ja intensiivisellä innolla juuri niihin aiheisiin, jotka todella itseä kiinnostavat. — Laajoilla kansainvälisillä työmarkkinoilla työtä kyllä löytyy minkä tahansa alan osaajalle, kunhan vain on alansa ehdotonta huippua. — Sopii parhaiten opiskelijalle, jolle lähes jokainen yliopisto on avoin ja ilmainen stipendiopiskelijoiden markkinoilla.

    Esimerkiksi Ernst & Young ei vaadi mitään tutkinto värvätessään huippuosaajia huippupalkalla.

    Kolmas trendi on opiskella netistä löytyviä web-kursseja ja ostaa vain haluamansa tutkinnot ja opinto-ohjelmat.

    Nämä trendit eivät tietenkään sovellu keskiverto-opiskelijalle kuten Emilia Kokkoselle, joka velkaantui opinnoistaan ja yrittää nyt markkinoinnilla kuitata velkaansa.

  4. > Henkilökohtaisesti minä en kuitenkaan kannata
    > yksityisiä korkeakouluja, joihin pääse jokainen
    > varakas sisälle, vaan ennen kaikkea laadukasta
    > julkista koulutusta.

    Rahalla sisään otettu opiskelija tuo korkeakoululle ”leivän mukanaan” eli maksaa omista varoistaan sen minkä kuluttaakin. Ja parhaassa tapauksessa rahoittaa vielä pari vähävaraisempaa stipendiläistä mukanaan opintojen alkuun. Hänen saamansa oppi ei ole keneltäkään pois.

    On suuri vahinko Suomen talouselämälle, että yliopistoihin ei pääse ”rahalla sisään”. Nämä rahalla sisään tulijat ovat etupäässä hyvin rikkaiden sukujen lapsia, joiden hoidettavaksi perinnön myötä tulee erittäin suuri varallisuus. — Nyt nämä perilliset hakevat oppinsa Amerikasta ja mistä liekin hakevat, mutta eivät Suomesta..

    Suomalaisen talouselämän kannalta olisi hyödyllistä, että maassa sijaitsevaa varallisuutta hoidetaan suomalaisten oppien mukaan. Kun merkittävimmät varallisuuden omistajat, tai osakin heistä, hakee oppinsa ulkomailta, se tuo mukanaan tänne pohjolaan sellaisia liiketaloudellisia toimintamalleja, joita ei ole kehitetty tämän yhteiskunnan tarpeisiin ja jotka eivät välttämättä sovellu tänne.

    Korkeakoulutuksen pitää palvella vallitsevaa yhteiskuntaa, tässä ja nyt, ei valmistaa opiskelijoita johonkin tulevaisuuden utopiaan, joka ehkä toteutuu, tai sitten ei.

    > Samaan aikaan pidän pääsykoerumbaa kaikista
    > tasa-arvoistavimpana mekanismina, mitä
    > koulumaailmasta suinkin vain löytyy.

    Sillä, että ihmisiä tasa-arvoistetaan, ei ole mitään tekemistä oppimisen kanssa. Se on poliittinen tavoite.

  5. Helbus, hauska nimi. Hätäisempi voisi luulla vaikka helvetinbussiksi kuullun ymmärtämisessä. No, toisaalta kiva, että rahallakin saa papereita. Huonompi juttu, jos niitä papereita aletaan arvostamaan suuremmassa määrin. Onhan se jonkinlainen trendi, että rahalla on saanut papereita opiskelematta päivääkään, muun muassa lääkäriksi. Niitä papereita on selvitelty oikeudessakin, meidän rahalla. Rahalla saa ja hevosella pääsee, sano.

    Artikkelia en lukenut, mutta uskoisin, että tuskin siinä sanottiin oppiko rahalla jotain enemmän ja paremmin ja mitä. Paperia tärkeämpää lienee se mitä on oppinut. Kaikki me näemme, että nykyisissä raha- ja talousoppikirjoissa täytyy olla jotain vikaa. Opetetaanko edelleen väärin? Kyseenalaistetaanko edes nykyiset opit, rahalla tai ilman. Tuskinpa. Opiskeluhan on enimmäkseen sitä, että opettajan muistiinpanot siirtyvät oppilaan muistiinpanoihin käymättä välillä kummankaan aivoissa. ”Yksityinen” MBA tutkinto edustanee nykyisen raha- ja talouspolitiikan valtavirtaa.

    Sanotaan, että raha vetää puoleensa vain keskinkertaisuuksia. Helppo uskoa, kun katselee vaikka Sipilän ja hallituksensa kohkaamista. Tai euroopan unionin raha- ja talouspolitiikkaa.

    Pääsykoerumbasta en tiedä, mutta kai siinä jonkinsortin älyä mitataan. Mensakin mittaa sitä tavallaan. Ovatko mittarit oikeat, vaikea sanoa maallikon. Älyhän on synnynäinen ominaisuus, lahja, jota ei opi koulussa. Mitä nyt historiasta tiedämme. monella myöhemmin huippuälykkääksi osoittautuneilla ihmisillä on ollut vaikeuksia selvitä kouluissa ja yliopistoissa. Heille eivät ole aina kelvanneet valmiiksi syötetyt opit, vaan ovat luoneet jotain uutta. Ensiksi on tietenkin pitänyt kyseenalaistaa vanhat opit ja siitäkös on tullut sanomista. Paremmin ovat pärjänneet ne, jotka nielevät purematta vanhat opit.

    Esmes noista MBA tutkinnoista olen funtsannut, mahdetaanko oppilaille vieläkään kertoa, miten ja missä se raha syntyy, mistä heidän pitää niin kovasti ”kilpailla markkinoilla”. Tuskin kerrotaan sitäkään, että rahan luojat ovat ”markkinakilpailulta” suojattu ja kuittaavat siitä joka vuosi asianmukaiset osingot.

  6. > Helbus, hauska nimi. Hätäisempi voisi luulla
    > vaikka helvetinbussiksi

    No HelEn on sitten varmaan Helsingin enkelikuoro. Firmanimillä on selkeät (sykliset) muoti-ilmiöt niin kuin naisten hameen helman pituudellakin.

    > Artikkelia en lukenut, mutta uskoisin …

    Kommentit kertovatkin enemmän kommentoijasta kuin aiheesta. — Hyviä kommentteja voi kirjoittaa etukäteen valmiiksi ennen kuin edes tietää kommentoitavaa kirjoitusta. Kun näet kirjoituksen otsikon, tiedät kommentin. Valmiilla kommentilla sitten pääsee ajallisesti kommenttien kärkipaikoille.

    > toisaalta kiva, että rahallakin saa papereita.

    Onko se sitten kivempi, kun papereita jaetaan etnisen alkuperän, ihonvärin, seksuaalisen suuntautumisen ja vaikka ties minkä poliittisesti oikean (positiivisen) diskriminoinnin perusteella?

    > Sanotaan, että raha vetää puoleensa vain
    > keskinkertaisuuksia

    Mikä sitten on oikea hinta, jolla myydä jaloimmatkin aatteensa? Sitä ei ole. Siksipä suurelle massalle keskinkertaisuuksia on helppo selittää, että oikea raha on se minkä muutkin saavat, se mitä työehtosopimuksessa sanotaan. — Näin syntyy usko kollektiiviseen hyvään. Ja kukapa nyt ei hyvän puolesta lähtisi vaikka sotaan…

    • Päästään samaan kuin Yhdysvalloissa jossa korkeamman asteen opintoihin pääsee (rahalla) vaikkei ole koskaan lukenut yhtään kirjaa alusta loppuun?

      • Oppilaitoksen arvo / maine ei ole niissä, jotka siellä opiskelevat vaan niissä, jotka läpäisevät tutkinnon.

        Ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia etukäteen ennustaa niitä, jotka tulevat läpäisemään tutkinnon ja sitten ”valintakokeen” kautta ottaa vain nuo henkilöt sisään.

      • Minullako? Vain jos kirjoittaja on ex-yleläinen Jarmo Mäkelä tai hehgenheimolaisensa Riiheläinen 😉

        • Eekäku kolmenmarkanmies. Lainaa sanan sieltä toisen täältä. Se asia oli, mitä on oppinut kun saa ”paperin”. Niin kuin näkyy, tuo ”koulu” on pelkkä bisnes, ”liikeidea”. Tulos per nuppi ja rahat säätiöön.

        • Minulle kyllä tuottavat vaikeuksia myös erään ylenannon entisen tutkivan journalistin aamupuurokattilaa muistuttavat tekstikappaleet… 😋

  7. Tämä onkin aika mielenkiintoinen kuvio. Helbus Oy näkyy olevan entisen Markkinointi-instituutin rykäisy mutta ilmeisesti Oy:n varat kuljetetaan kannatusyhdistyksen kautta joten verotus eroaa yritysverotuksesta.

    Liiketoiminnan tulos 2016 peräti nolla euroa https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/helbus-helsinki-school-of-business-oy/17849123/taloustiedot

    Rekisteritietoja kannatusyhdistyksestä https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/helbus+helsinki+school+of+business+oy/17849123

    Markkinointi-instituutin kannatusyhdistys ry https://www.finder.fi/J%C3%A4rjest%C3%B6t+yhdistykset+ja+s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6t/Markkinointi-instituutin+Kannatusyhdistys+ry/Helsinki/yhteystiedot/156124

    • > Oy:n varat kuljetetaan kannatusyhdistyksen kautta

      Tämä on nykytrendi laajemminkin. Näkisin syynä siihen, että valtio on yhdistyksille ja säätiöille antanut laajoja **verohelpotuksia** niiden toiminnalle. Tavanomaista liiketoimintaa naamioidaan aatteelliseksi yhdistystoiminnaksi ja säätiöiden kautta kierrätetään rahoja.

      Pitäisikö sitten kaikki valtion kanssa kilpaileva toiminta verottaa ankarasti? Kerta kaikkiaan lopettaa? Niin, että lopulta kansalaistoiminta kielletään, jolloin se aivan kuin itsestään, ”kansan tahdosta”, korvautuu valtiollisella toiminnalla.

      • Ankarasti? Liiketoimintaa on verotettava sen verokannan mukaan, minkä eduskunta on laiksi säätänyt. Tietenkin maan tapa on, että ensin säädetään vero ja sitten ”edustajat” ajavat omalle viiteryhmälleen porsaanreikiä säädettyyn veroon. Lobbarit avustavat. Näin on tehty verotuksesta käsittämätön viidakko, josta pirukaan ei ota enää selvää.

  8. Artikkeliin vielä, tuo henkilö sai heti hommia koulun markkinoinnissa ja hyvin lähti kulkemaan. Sai heti juttuja totuusmediaan. Tuskin sillekään osastolle kovin monta henkilöä tarvitaan. Noin tulevien opiskelijoiden sijoittumista ajatellen. Mutta ainahan voi lähteä ameriikkaan.

    Markkinointiosaamista meillä tulevaisuudessa varmasti tarvitaan, kun suurempi osa porukasta alkaa olla persauki. Nyt on vasta miljoonan verran, kohtapuoliin varmaan kaksi. Matematiikan opetus kannattaa jättää noilta kursseilta pois. Oppilaat voivat menettää suuren innostuksen markkinointiin.

  9. > Hyviä näkökulmia sinulla, Kolmen markan mies.

    Kiitos kehuista. Ajatukseni tuottavat näitä ajatelmia sellaista 2 — 5 blogin päivävauhtia. Joskus hämmästyn itsekin. Mutta kirjallinen ulosantini on kuitenkin sen verran heikko, että ymmärrettäviä kirjoituksia saan ulos harvoin. Tarvitsisin, Leo Tolstoin mallin mukaan, uskollisen palvelijan, joka väsymättä kirjoittaa ylös sen minkä suustani lausun. — Ja tietenkin kartanon, joka elättää minut ilman kuokan varteen tarttumista…

    … Mutta tässä lisää näitä hyviä näkökulmia puheena olevasta aiheesta. Näyte Kolmen Markan Tajunnanvirrasta:

    Mutta eikö sitten ole väärin suosia rikasta sisäänpääsyssä? Onhan inhimillisesti mitaten yhtä suuri ansio kamelikuskille päästä ohituskaistaa yliopistoon kuin ökyrikkaalle lellilapselle. Tuo rikashan saa leivän pöytäänsä lopun ikäänsä pääsipä yliopistoon tai ei. Mutta kamelikuskin on taisteltava jokaisesta leivänmurusta. — Aivan. Juuri näin asia on. — Tässä vain jätetään kokonaan huomiotta ne tuhat hyväpalkkaista duunaria, jotka työskentelevät tuon rikkaan perijän tehtaassa. He eivät koskaan aiokaan pyrkiä yliopistoon, mutta ovat riippuvaisia hyvin hoidetusta tehtaasta. Miten heidän käy, jos omistaja epäonnistuu omaisuutensa hallinnassa? — Jos kamelikuski epäonnistuu bisneksessään, hän menettää molemmat kamelinsa; jos rikas perillinen, hänen tuhat työntekijäänsä jää työtä vaille.

    Eikö sitten tuo rikas perillinen voisi palkata puolestaan toisen henkilön johtamaan tehdasta? — Ei voi, koska yliopistojen opintolinjat juuri edellisessä kappaleessa muutettiin tuottamaan akateemisia kamelikuskeja. Ideologisia aatteen sotureita. Ei heistä ole johtamaan oikeaa tehdasta oikeassa elämässä. Tehtaan duunareiden kannalta katastrofi olisi vieläkin nopeampi ja totaalisempi.

    No ainahan tuo rikas perillinen voi myydä omaisuutensa ja jäädä elämään koroilla. — Kyllä voi ja se on helppoa. Tarvitaan vain toinen rikas perillinen, joka lyö rahat pöytään. Ja joka muuten on sattumoisin käynyt ekonomistin opinnot ohituskaistaa käyttäen. Niin. Oman maansa yliopistojärjestelmän mukaisesti. Omaan maahansa parhaiten soveltuvan opin saaneena hän pystyy hyvin hoitamaan tuon tehtaan ja viemään sen menestykseen. Mutta tietenkin, — vain omassa maassaan! — Tässäkin vaihtoehdossa nuo tuhat työntekijää menettävät työnsä, mutta onhan plussapuolelle laskettava, että toiset tuhat työntekijää saa uuden hyväpalkkaisen työpaikan tuossa tehtaassa. Toisin toisessa, hyvin kaukaisessa maassa.

    Ja niin edelleen. Voin jatkaa juttua loputtomiin. … Sulkeudun suosioonne.

JÄTÄ VASTAUS