Vielä 1900-luvulla kolonialistit ja imperialistit ylläpitivät maailmanvaltaansa huomattavassa määrin aseiden avulla. Sen sijaan 2000-luvulla maailmanvalta on yhä kasvavassa mitassa finanssivallan haltijoiden käsissä.

Maailmanvalta finanssivallan haltijoiden käsissä

Valtioiden, yhteiskuntien ja kansantalouden kehityskulkuja ja ihmisten kohtaloita määräävät finanssivallan haltijat, joita niin kutsuttu demokraattinen oikeusvaltio poliittisine eliitteineen, armeijoineen ja tiedustelupalveluineen on alistettu palvelemaan.

Pohjimmiltaan on kysymys plutokratiasta, so. valtiomuodosta, jossa valtion vallankäyttö on keskittynyt rikkaimmalle kansanosalle. Tässä järjestelmässä veroparatiiseilla on keskeinen asema. Nykyisessä globaalissa plutokratiassa ensiviulua soittavat maailman ainoa supervalta USA ja entinen siirtomaavalta Britannia.

Brittiläinen imperiumi

on nimitys, jota käytetään Ison-Britannian siirtomaavallasta. Imperiumi alkoi syntyä 1600-luvulla ja oli laajimmillaan vuoden 1900 tienoilla, jolloin siihen kuului neljäsosa ihmiskunnasta. Se oli myös pinta-alaltaan maailman suurin imperiumi koko ihmiskunnan historiassa.

Ei ole ihme, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF (International Monetary Fund) päätyi vuonna 2007 kutsumaan Britanniaa veroparatiisiksi. Brittiläisen veroparatiisijärjestelmän ytimessä on varsinainen veroparatiisisaariston keskus Lontoon City (City of London). Lontoon City on Lontoon keskustan käsittävä hallintoalue Suur-Lontoon kreivikunnassa. Tämän etuoikeutetun hallintoalueen täsmällisempi nimitys on City of London Corporation.1

Lontoon Cityä keskuspaikkanaan pitävä monikerroksinen verkosto on maailman veroparatiisiryppäistä tärkein. Siihen lukeutuu noin puolet maailman salaisuusvaltioista. Sisärenkaan Jersey, Guernsey ja Mansaari ovat paljolti Britannian hallinnassa ja vastaanottavat emämaasta runsaasti tukea. Ne ovat kuitenkin riittävän itsenäisiä, jotta Britannia voi pestä kätensä väärinkäytöksistä valitettaessa.

Brittiläisen veroparatiisijärjestelmän seuraavan kerroksen 14 merentakaista erillisaluetta (esimerkiksi Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Gibraltar sekä Turks- ja Caicossaaret) ovat muodollisesti britti-imperiumin viimeisiä linnakkeita. Caymansaaret on maailman viidenneksi suurin finanssikeskus. Britannialaisen verokeidas-hämähäkinseitin uloimmalta renkaalta löytyvät muun ohella Bahama, Dubai, Hongkong, Irlanti ja Singapore, joilla on Lontoon Cityyn vahvat siteet. Näiden lisäksi tulee joukko pienempiä veroparatiiseja (kuten vaikkapa Vanuatu).

USA:n hallitus kamppaili veroparatiiseja vastaan aina 1980-luvun alkuun asti, kunnes presidentti Ronald Reaganin hallinto käänsi liittovaltion suhtautumisen päinvastaiseksi. Tämän seurauksena Manhattanin saaresta New Yorkin kaupungin keskellä on tullut maailman suurin yksittäinen veroparatiisi. Yhdysvaltalaisessa verokeidasjärjestelmässä on kolme kerrosta: liittovaltion taso ja osavaltiotaso (esimerkiksi Delaware, Florida, Nevada ja Wyoming) sekä pienten ulkomaisten satelliittien verkosto (esimerkiksi Marshallinsaaret, Panama ja USA:n Neitsytsaaret).

Eurooppalaisia verokeitaita ovat muiden ohella Alankomaat, Andorra, Belgia, Itävalta, Liechtenstein, Luxemburg, Monaco ja Sveitsi. Veroparatiisijärjestelmä on monien valtaverkostojen seitti, jota hallitsevat maailman johtavien valtioiden (etunenässä USA ja Britannia) valtaeliitit. Muun muassa juuri tämän vuoksi Britannia on säilyttänyt oman valuuttansa (Englannin punta) ja neuvotellut Euroopan unionissa monista etuoikeuksistaan.

Vuonna 2009 kansainvälinen Tax Justice Networkin (TJN) asiantuntijaverkosto havaitsi, että 99 Euroopan sadasta suurimmasta yhtiöstä käytti offshore-tytäryhtiöitä. Jokaisessa maassa suurimmaksi veroparatiisien käyttäjäksi osoittautui pankki.

Eri verkostot kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. Vauraat yhdysvaltalaiset käyttävät Britannian verokeidasverkostoa laajasti hyväkseen. Vuoteen 2005 mennessä yhdysvaltalaispankeille oli annettu oikeus ottaa vastaan ulkomailla tehdyillä rikoksilla tienattua rahaa. Sama pelin henki on jatkunut myös 2000-luvun toisella vuosikymmenellä. Näyttää siltä, että veroparatiisijärjestelmän globaaliin ongelmaan on länsimaissa herätty toden teolla vasta vuosina 2015 ja 2016.

Aika näyttää, muuttuuko mikään olennaisesti vai ovatko muutokset lähinnä kosmeettisia. Vauraiden OECD-valtioiden hallitukset ovat vakuutelleet kansalaisilleen, että verokeitaita (salaisuusvaltioita) on toden teolla suitsittu. Todellisuudessa OECD:n jäsenvaltiot, varsinkin USA ja Britannia, näyttävät suojelevan niiden suuryrityksille suosiollista offshore-systeemiä.

Salaisuusvaltiot käsittelevät yhä edelleen suunnattomia määriä laitonta rahaa. Onkin perusteltua väittää, että veroparatiisijärjestelmä – joistakin ’takaiskuista’ huolimatta – elää ja voi hyvin myös 2000-luvun toisella vuosikymmenellä. Maailman kansalaiset elävät anno Domini 2017 maailman finanssieliittien hallitsemina ja veroparatiisien ympäröiminä.

Yli 50 prosenttia maailmankaupasta ja pankkivarallisuudesta kulkee veroparatiisien kautta. Niiden kautta kulkee myös kolmannes monikansallisten yritysten suorista sijoituksista. Noin 85 prosenttia kansainvälisestä pankkitoiminnasta ja joukkovelkakirjojen liikkeelle laskusta tapahtuu niin kutsutuilla euromarkkinoilla, jotka muodostavat eräänlaisen valtioiden ulkopuolisen offshore-alueen.

IMF arvioi vuonna 2010, että yksinomaan pienten saarivaltioiden finanssikeskuksissa oli varallisuutta vähintään 18 biljoonan (18 000 000 000 000) dollarin edestä. Mainittu summa vastasi lähes kolmannesta koko maailman bruttokansantuotteesta. USA:n hallituksen tilitoimisto GAO (Government Accountability Office) ilmoitti vuonna 2008, että 83:lla USA:n 100 suurimmasta yrityksestä oli tytäryhtiöitä veroparatiiseissa.

Vuonna 2009 kansainvälinen Tax Justice Networkin (TJN) asiantuntijaverkosto havaitsi, että 99 Euroopan sadasta suurimmasta yhtiöstä käytti offshore-tytäryhtiöitä. Jokaisessa maassa suurimmaksi veroparatiisien käyttäjäksi osoittautui pankki.

Kaikki veroparatiisit tarjoavat mahdollisuuden salailuun ja asioiden pimittämiseen. Ne ovat yleensä vastahakoisia vaihtamaan tietoja toisten valtioiden kanssa. Toinen tyypillinen veroparatiisien ominaisuus on matala verotus tai jopa nollaverotus. Salaisuusvaltio (verokeidas) on tunnistettavissa myös siitä tosiseikasta, että valtion finanssisektori on erityisen suuri verrattuna paikalliseen talouteen. Juuri tämän vuoksi IMF päätyi kutsumaan Britanniaa veroparatiisiksi.

Veroparatiisien mainostetaan tarjoavan ihmisille tervetulleen ’pakopaikan’. Juuri niin ne tekevätkin – tosin eivät kaikille tasapuolisesti. Verokeidassysteemi on varakkaitten ja vaikutusvaltaisten eliittien projekti, jonka avulla ne kykenevät poimimaan yhteiskunnan tarjoamat edut ilmaiseksi. Veroparatiisien liiketoiminnassa on perimmälti kysymys rajat ylittävän rahan ’paperijalanjäljen’ manipuloimisesta.

Jo yli puolet maailmankaupasta käydään nykyään ylikansallisten yhtiöiden sisällä.

Menetelmänä on verokeidastemppu nimeltä siirtohinnoittelu (siirtohintojen vääristely). Siirtohinnoilla tarkoitetaan hintoja, joita ylikansalliset yhtiöt käyttävät tytäryhtiöidensä välisessä kaupassa. Kun esimerkiksi matkapuhelimia Intiassa valmistava tytäryhtiö lähettää valmiin tuotteen eurooppalaiselle tytäryhtiölle, tuotteelle tarvitaan hinta. Tätä hintaa kutsutaan siirtohinnaksi.

Kaikille yhtiön sisällä tytäryhtiöstä toiseen myytäville tuotteille ja palveluille täytyy määritellä siirtohinta. Siirtohinnoitteluohjeista vastaa OECD. Sen mukaan tytäryhtiöiden tulisi käydä kauppaa samoilla ehdoilla kuin jos ne olisivat toisistaan riippumattomia yrityksiä. Toisin sanoen kaupassa pitäisi käyttää maailmanmarkkinahintoja. Maailmanmarkkinahinnan määrittely on kuitenkin usein hankalaa. Tuotteita ja palveluita voidaan myydä eri hinnoilla eri maissa.

Jo yli puolet maailmankaupasta käydään nykyään ylikansallisten yhtiöiden sisällä. Tämän vuoksi siirtohintojen määrittelyllä vaikutetaan ratkaisevasti siihen, mihin valtioon yhtiöt maksavat veroja ja miten paljon niitä maksetaan. Jos yhtiö myy tuotteitaan normaalia halvemmalla, sen voitot pienenevät, jos taas kalliimmalla, sen voitot kasvavat.

Siirtohintojen määrittelyn vaikeuden vuoksi siirtohintojen vääristelystä onkin tullut ylikansallisille yhtiöille merkittävä keino välttyä veronmaksulta. Voitot tehdään matalan verotuksen maissa, ja korkean verotuksen maissa sijaitsevat tytäryhtiöt taas tekevät tappiota. Ongelma on erityisen paha maissa, joissa verohallinnon resurssit valvoa yrityksiä ovat usein heikot. Siirtohintojen oikeellisuuden valvominen on kuitenkin hyvin työlästä myös siksi, että tietoja ei ole aina saatavilla ja lait ja säädökset jättävät tilaa tulkinnalle.

Lontoon City – veroparatiisien kruunaamaton kuningatar

Lontoon City on Lontoon keskustan käsittävä hallintoalue Suur-Lontoon kreivikunnassa. Tämän etuoikeutetun hallintoalueen täsmällisempi nimitys on City of London Corporation.

Lontoon kaupunkiasutus kasvoi alun perin Lontoon Cityn ja viereisen Westminsterin ympärille, jotka molemmat ovat nykyisin Lontoon kaupunginosia Thamesin pohjoispuolella. Pinta-alaltaan City on 2,6 neliökilometrin suuruinen; siksi se tunnetaankin myös nimellä ”The Square Mile” (neliömaili). Neliömaili-termiä käytetään usein metonymiana (nimityksenvaihto) Britannian finanssipalvelutoimialalle, joka sai historiallisesti alkunsa näiltä alueilta.

Lontoon Cityn asukasluku on 8600 ja asukastiheys 2996 asukasta neliökilometriä kohden. Siellä työskentelee päivittäin noin 300 000 henkilöä. Lontoon Cityn hallintoa kutsutaan virallisesti nimellä ”Mayor and Commonalty and Citizens of the City of London”, mutta myös nimellä ”The Corporation of London”.

Lontoon City jakautuu 25 äänestysalueeseen (Ward), joista jokainen valitsee edustajikseen yhden oltermannin (Alderman) sekä 2–10 valtuutettua (Commoner). Vaalit järjestetään neljän vuoden välein ja valitut edustajat ovat puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Vaalissa äänioikeutettuja ovat paitsi Cityn asukkaat, myös siellä toimivat yritykset. Yrityksillä on noin 32 000 ääntä, kun taas asukkaiden äänimäärä jää alle kymmenen tuhannen.

Valtuutetut muodostavat valtuuston (The Court of Common Council), joka on Lontoon Cityn korkein päätöksentekoelin. Oltermannit puolestaan muodostavat ”The Court of Aldermen” -nimisen elimen, jonka tehtävät ovat jääneet varsin vähäisiksi. Oltermannit toimivat rauhantuomareina sekä erilaisten yleishyödyllisten yhteisöjen hallintoelimissä.

Lontoon Cityn johdossa on pormestari (Lord Mayor of London); tämä vuonna 1189 perustettu virka on eri virka kuin (Britannian pääkaupungin) Lontoon pormestarin (Mayor of London) virka. Ison-Britannian 66:sta citystä vain 30:llä on päämiehenään Lord Mayor. Pormestari valitaan vaaleilla syys-lokakuun vaihteessa vuodeksi kerrallaan. Ehdolle voivat asettua kaikki oltermannit, jotka ovat toimineet myös Cityn sheriffeinä, mutta eivät vielä ole olleet pormestarina. Marraskuussa pormestari esittää kuningattarelle uskollisuudenvalansa korkeimman oikeuden tuomarien läsnä ollessa.

Ison-Britannian parlamentissa on ollut vuodesta 1579 näkyvällä paikalla Lontoon Cityn oma muistuttaja (Remembrancer), jonka tehtävänä oli alun perin muistuttaa hallitsijalle, että hän oli velkaa Lontoon Citylle. Lontoon Cityä on hallittu erillisenä vuodesta 886 lähtien, jolloin Alfred Suuri nimitti poikansa Lontoon kuvernööriksi. Cityn rajat määritti kaupungin muuri, joka nyttemmin on purettu.

Vuonna 1132 Lontoolle annettiin kaupunginoikeudet ja vuonna 1141 sen väki katsottiin yhdeksi yhteisöksi, jota hallitsemaan tuli Corporation of London. Lontoon City on palanut maan tasalle vuosina 1212 ja 1666. Lontoon Cityn asukasluku on laskenut tasaisesti. Vielä vuonna 1700 siellä asui 208 000 asukasta, joista 139 000 kaupunginmuurien sisäpuolella. Asuintalot purettiin kuitenkin konttorirakennusten tieltä.

Nykyisin Lontoon Cityyn noin neliömailin alueelle sijoittuneet finanssisektorin yritykset tuottavat kuudenneksen Britannian bruttokansantuotteesta. Lontoon City nousikin vuonna 2007 ohi New Yorkin Wall Streetin maailman johtavaksi kansainväliseksi finanssikeskukseksi.

Verokeitaat ja Suomi

Valvonnan vähäisyys ja välinpitämättömyys sekä sijoitustoiminnan nimettömyys ovat eräiden tarkkailijoiden mielestä tehneet Suomestakin veroparatiisin. Harmaata taloutta tutkivien viranomaisten resursseista on säästetty jatkuvasti. Talousrikolliset on käytännössä vapautettu vastuusta. Rikosprosessiin joutumisen riski on pieni ja käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkät. Lainrikkomuksista on selvitty sakoilla tai ehdollisella vankeustuomiolla.

Kokoomus ja RKP jarruttivat kevään 2011 hallitusneuvotteluissa harmaan talouden valvontaa ja ehkäisyä.

Harmaan talouden vastaisen kamppailun asiantuntijat ovat päätyneet laskelmissaan 10–14 miljardin euron salattuihin tuloihin vuositasolla. Siitä on aiheutunut kansantaloudelle 5–5,5 miljardin euron arvonlisäveromenetykset. Tosin vieläkin suurempia lukuja on esitetty. Harmaan talouden tutkija Friedrich Schneider on arvioinut, että Suomessa laittoman liiketoiminnan suuruus on 13–18 prosenttia bruttokansantuotteesta eli 24–32 miljardia euroa.

Monella Suomessa toimivalla suuryrityksellä on kytköksiä verokeitaisiin. Suomalaisista suuryhtiöistä ainakin Nokia, Wärtsilä, Nautor, Outokumpu, Kemira, Kone, Metsä-Botnia ja Stora Enso ovat perustaneet tytäryhtiöitä veroparatiiseihin. Monet kansainväliset suuryhtiöt toimivat Suomessa veroparatiisiin perustetun yhtiön kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi kulutustavarajätti Procter & Gamble, rekrytointiyritys Mercuri-Urval ja maailman suurin kaivosyhtiö BHP Billiton.

Monen kansainvälisen Suomessa toimivan suuryhtiön ylin emoyhtiö toimii veroparatiisissa. Suomea lähin veroparatiisi löytyy Ahvenanmaalta. Ahvenanmaalta Euroopan unionin maihin kuljetettavat tuotteet on vapautettu arvonlisäverosta. Vapautus on koskenut alle 22 euron arvoisia kuljetuksia, minkä vuoksi esimerkiksi lehtiyhtiöt ovat hoitaneet postituksiaan Ahvenanmaalla.

Muiden ohella seuraavilla suomalaisilla yhtiöillä on kytköksiä OECD:n veroparatiiseiksi luokiteltuihin maihin: Nokia (Filippiinit), Wärtsilä (Caymansaaret ja Bermuda), Outokumpu (Bermuda), Kemira (Uruguay), Kone (Panama), Nautor (Monaco), Metsä-Botnia (Uruguay) ja Stora Enso (Caymansaaret).

Oma lukunsa on kansainväliseen sijoitustoimintaan sisältyvä harmaa talous, jossa esimerkiksi pimitetään ulkomailta saatuja pääomatuloja. Suomen kansalainen voi sijoittaa ulkomaiseen kohteeseen ja jättää tuotot ilmoittamatta tai sijoittaa suomalaisiin arvopapereihin ulkomaisen välikäden kautta ja jättää osingot ja myyntivoitot ilmoittamatta.

Suomen pankin tilastojen mukaan vuonna 2008 sijoitustuotot olivat todellisuudessa 83 miljoonaa euroa suuremmat kuin verottajalle ilmoitetut.

Myös pörssikauppaa siirtyy jatkuvasti ulkomaisten etävälittäjien käsiin. Tällöin se ei ole ilmoitusvelvollisuuden piirissä. Kysymys ei ole pikku summista. Verovalvonnan ulkopuolelle jäänee vuositasolla satoja miljoonia euroja. Sijoitusvakuutukset ovat yksi osa veroparatiisitoimintaa. Suomalaiset ovat sijoittaneet viimeisen 12 vuoden aikana 1,5 miljardia euroa salkkuvakuutuksiin. Menettely on sinänsä laillista, mutta varat ovat hallintarekisterissä ja tulot verovalvonnan ulkopuolella.

Euroopan unionin säätämä säästödirektiivi ei ole toiminut tarkoitetulla tavalla. Suomalaissijoituksia on kadonnut esimerkiksi Sveitsistä 182 miljoonan euron edestä vuosina 2007–2008. Kaiken kaikkiaan suomalaisten kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvä harmaa talous pyörii vähintään 700 miljoonan euron tasolla vuodessa.

Arvopaperiomistuksen nimettömyys aiheuttaa mittavia veromenetyksiä sekä Suomelle että muille valtioille. Suomen hallintarekisterissä olevista osakkeista maksetaan vuosittain 2,5–4,5 miljardia euroa osinkoja tuntemattomille saajille. Osinkoja ohjataan keinotekoisilla järjestelyillä valtioihin, joiden kanssa Suomi on solminut osinkojen verottomuutta tai pientä veroprosenttia edellyttävän verosopimuksen. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Alankomaat, Britannia ja USA. Suomalaiselle yhteiskunnalle koituu lähdeverotappiota jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaikesta päätellen harmaan talouden torjuntaan pitäisi (ja valtiontalouden näkökulmasta kannattaisi) kiinnittää huomattavasti nykyistä enemmän huomiota. Jostain syystä tähän vain ei näytä olevan halukkuutta, vaan työhön käytettäviä voimavaroja päin vastoin vähennetään. Mikä tähän voisi olla syynä?

Vuoden 2011 kesällä Voima-lehdelle vuodettiin harmaan talouden työryhmän pohjapaperi, josta ilmeni, että kokoomus ja RKP jarruttivat kevään 2011 hallitusneuvotteluissa harmaan talouden valvontaa ja ehkäisyä. RKP esimerkiksi vastusti viranomaisrekistereiden jakamista kaikkien harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. ”Se olisi toiminut aivan liian tehokkaasti harmaata taloutta vastaan”, Markku Hirvonen, tunnettu harmaan talouden tutkija ja verotusneuvos, kommentoi tuolloin lehdelle.

Syynä RKP:n linjauksille Hirvonen näki puolueen taustavaikuttajiin kuuluvat suursijoittajat.2 Hirvosen mukaan harmaan talouden kitkemistä on jarrutettu jo vuosien ajan. Vuoden 2010 marraskuussa hän totesi, että vastahankaan on asettunut myös Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). ”Ei ole yllätys, että myös Finanssialan keskusliitto pitää esittämiämme tutkimustuloksia provokatiivisina, ylimitoitettuina ja virheellisinä. Onhan harmaa talous liiton keskeistä ydintoimintaa”, Hirvonen linjasi.

Hallintarekisterilaki

Kun omistuksen julkisuus ja läpinäkyvyys häipyy, se antaa mahdollisuuksia erilaisiin väärinkäytöksiin [kuten] verotuksen välttämiseen [mutta myös] korruptioon, kun kytkennät päättäjien ja hankinnosta hyötyvien yritysten välillä katoavat.

Eduskunta hyväksyi 17.5.2017 hallituspuolueiden äänin (94–62) osakkeiden hallintarekisteröinnin. Oppositio oli jyrkästi hyväksymistä vastaan. Opposition mielipiteitä kuvastaa varsin edustavasti kansanedustaja Timo Harakan lausuma eduskunnan täysistunnossa 10.5.2017:

”Hallintarekisterit antavat ulkomaisille sijoittajille mahdollisuuden kotimaansa verojen välttelyyn, sillä Suomen verottaja ei voi välittää tietoja heidän saamistaan osingoista tai myyntivoitoista heidän kotimaansa viranomaisille. – – kyse on siis veroparatiisilainsäädännöstä, jolla Suomi auttaa ulkomaalaisia talousrikollisia välttämään kotimaansa verot. Ainakaan hallituksen sakkovero ei auttaisi tähän perusongelmaan millään tavoin, joka perusongelma on hallintarekisterit.”3

Hirvonen on varoittanut eduskunnan hyväksymän hallintarekisterilain mahdollistavan omistusten piilottelun. Tietojen julkisuus olisi tärkeää etenkin verottajalle ja poliisille:4

”Kun omistuksen julkisuus ja läpinäkyvyys häipyy, se antaa mahdollisuuksia erilaisiin väärinkäytöksiin, ensisijaisesti tietysti verotuksen välttämiseen. Osinkotulot ja myyntivoitot voidaan pitää piilossa verottajalta, mutta se antaa myös mahdollisuuksia esimerkiksi korruptioon, kun kytkennät päättäjien ja hankinnosta hyötyvien yritysten välillä katoavat.”

”Jos ajatellaan esimerkiksi tulevaa soteuudistusta, niin olisi tärkeää tietää, mitkä ovat päättäjien ja palveluja tarjoavien yritysten väliset kytkennät.”

Hirvosesta lakiesityksessä on merkillistä se, että sen voimaantultua myös pörssilistaamattomat yritykset voivat siirtää osakkeensa ulkomaisen arvopaperikeskuksen arvo-osuusjärjestelmään ja sen jälkeen hallintarekisteröidä ne, jolloin todelliset omistajat pysyvät salassa:

”Mahdollisuus houkuttelisi esimerkiksi erilaisia holding-yhtiöitä ja sellaisia pieniä yrityksiä, joiden omistajat haluavat pysyä julkisuudelta piilossa esimerkiksi erilaisten kytkentöjen takia.”

Panama-paperit

Panama-paperit5 ovat julkisuuteen vuodettuja luottamuksellisia asiakirjoja, jotka sisältävät yksityiskohtaisia tietoja yli 214 000 offshore-yrityksestä ja niiden veroparatiiseihin sijoittamista varoista.

Tietovuoto koostuu yli 11,5 miljoonasta asiakirjasta (2,6 teratavua) lähes 40 vuoden takaa aina vuoden 2016 kevääseen asti. Asiakirjat ovat peräisin panamalaisesta lakiasiaintoimisto Mossack Fonsecasta. Asiakirjat sisältävät muun muassa offshore-yhtiöiden osakkeenomistajien henkilötietoja sekä kyseisten yhtiöiden johtajien tietoja.

Asiakirjat yksilöivät – esimerkiksi yritysten osakkeenomistajina ja johtajina – nykyisiä valtioiden johtajia viidestä valtiosta: Argentiinasta, Islannista, Saudi-Arabiasta, Ukrainasta ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista. Lisäksi asiakirjat identifioivat valtioiden johtohenkilöitä ja virkamiehiä sekä heidän läheisiään ja sukulaisiaan yli 40 valtiosta (mm. Brasilia, Britannia, Etelä-Afrikka, Espanja, Intia, Kiina, Malesia, Meksiko, Pakistan, Peru, Ranska, Romania, Syyria ja Venäjän federaatio).

Vuodetuissa asiakirjoissa on sekä valtionjohtoa, rikollisia että yksityishenkilöitä. Aineistossa on myös satoja suomalaisnimiä. Paljastuksia alettiin julkaista maailman johtavissa tiedotusvälineissä  3. huhtikuuta 2016 kello 21.00 Suomen aikaa. Asiakirjat sai alun perin haltuunsa saksalainen sanomalehti Süddeutsche Zeitung vuonna 2015 nimettömästä lähteestä.

Saksalaislehti on jakanut aineiston kansainvälisen tutkivien toimittajien järjestön (The International Consortium of Investigative Journalists, ICIJ) kanssa. Useat sadat toimittajat useista eri maista ovat tutkineet asiakirjoja. Suomessa tutkintaa ovat tehneet Ylen MOT ja Spotlight.

Taloustutkijoiden mukaan veroparatiiseja käytetään pääosin verojen, lakien ja säännösten välttämiseen ja kiertämiseen. Europolin finanssitiedusteluryhmän (FININT) johtajan Igor Angelinin mukaan pöytälaatikkoyritykset (tai peiteyritykset) ovat keskeisiä laajamittaisessa rahanpesussa, ja sama pätee korruptioon. Pöytälaatikkoyrityksiä käytetään usein lahjontarahojen siirtämiseen.

Tax Justice Networkin mukaan Panama on Amerikan mantereen veroparatiiseista vanhimpia ja tunnetuimpia. Veroparatiisien lisäksi Panama on tunnettu huumerahojen vastaanottaja Latinalaisesta Amerikasta ja yleisesti runsaan likaisen rahan vastaanottajana.

Lakiasiaintoimistot ovat keskeisiä veroparatiisien toiminnassa. Panamalainen lakiasiaintoimisto Mossack Fonseca on yksi suurimmista ”offshore-lakiasiaintoimistoista” ja alansa ”markkinajohtaja”. Yrityksen palveluihin kuuluu muun muassa sisällyttää yrityksiä veroparatiiseihin ja hallinnoida offshore-yrityksiä. Yritys voi myös luoda monimutkaisia ja monitasoisia yritysrakenteita, jotka toimivat suojakuorena sen asiakkaille.

Mossack Fonseca on toiminut yli 300 000 yrityksen puolesta, joista suurin osa on rekisteröity Britanniaan tai erillisalueiden veroparatiiseihin. Yritys on toiminut yhteistyössä maailman suurimpien rahoituslaitosten, kuten Deutsche Bankin, HSBC:n, Société Généralen, Credit Suissen, Commerzbankin, UBS:n ja Nordean kanssa.

Runsas vuosi ennen ensimmäisiä Panama-papereiden julkaisuja (3. huhtikuuta 2016) saksalaiselle sanomalehdelle Süddeutsche Zeitungille tarjottiin suuria määriä asiakirjoja nimettömästä lähteestä. Nimetön lähde nimesi itsensä John Doeksi. Lehti hyväksyi tarjouksen ja alkoi vastaanottaa lähteeltä materiaaleja.

Toimittajat olivat lähteen kanssa yhteydessä salattuja kanavia pitkin lähteen toivomuksesta. ”On muutama ehto. Henkeni on vaarassa, olemme yhteydessä vain salattuja kanavia pitkin. Ei ainuttakaan tapaamista.” Süddeutsche Zeitungin toimittajan mukaan lähde halusi toimia niin, koska hänen mukaansa Mossack Fonseca toimi epäeettisesti. ”Lähteen näkemyksen mukaan lakiasiaintoimisto Panamassa tekee todellista vahinkoa maailmalle, ja hän haluaa tehdä siitä lopun.”

Kansainvälisen tutkivien toimittajien järjestö ICIJ organisoi ryhmän asiakirjojen tutkimiseen ja tarkasteluun. He värväsivät toimittajia ja resursseja eri toimituksista, kuten The Guardianista, BBC:stä, Le Mondesta, SonntagsZeitungista, Falterista, La Naciónista, NDR:stä, Süddeutscher Rundfunkista ja ORF:stä. Ryhmä tapasi aluksi Münchenissä, Lillehammerissa, Lontoossa ja Washington DC:ssä.

Materiaali jaettiin analysoitavaksi noin 400 toimittajalle ja 107 mediaorganisaatiolle 76 maahan. Runsaan vuoden kuluttua (3.4.2016) aineistosta julkaistiin ensimmäiset uutiset sekä 149 valikoitua asiakirjaa. Tietovuodon asiakirjat osoittavat, että Mossack Fonsecan kautta on kulkenut noin kaksi miljardia USA:n dollaria. Useat holdingyhtiöt harjoittivat liiketoimintaa pakotelistalla olleiden tahojen, kuten asekauppiaiden ja diktaattorien sukulaisten kanssa, pakotteiden ollessa voimassa.

Mossack Fonseca on toimittanut palveluita Seychelleihin Pangates International -nimiselle yritykselle, jonka USA:n hallitus uskoo toimittaneen lentopolttoainetta Syyrian hallitukselle Syyrian sodan aikana, ja jatkaneen pakotteista huolimatta elokuuhun 2015 asti yrityksen paperitöiden hoitamista sekä todistaneen yrityksen olleen hyvässä asemassa oleva yritys.

Ehrnroothien luxemburgilainen veroparatiisitehdas LWM

Yleisradion mukaan vaikutusvaltaiset suomalaissijoittajat Georg J.C. Ehrnrooth ja Henrik Ehrnrooth ovat hankkineet omistukseensa luxemburgilaisen yhtiön, joka on tehtaillut asiakkailleen yhtiöitä veroparatiiseihin. LWM palvelee myös suomalaisia talousvaikuttajia kuten Jorma Ollilaa ja Kari Stadighia. LWM:n yhteistyökumppanina oli lakitoimisto Mossack Fonseca. Yhtiön Ehrnrootheille myi ruotsalainen SEB-pankki.

Nordea

Asiakirjoista paljastui, että Nordean Luxemburgin-yksikkö olisi vuosina 2004–2014 perustanut asiakkailleen Panamaan ja Brittiläisille Neitsytsaarille lähes 400 veroparatiisiyhtiöitä. Nordean hallinnoimissa postilaatikkoyrityksissä vastuuhenkilöillä ei useissa tapauksissa ole mitään valtaa yrityksessä. Vastuussa on ollut jopa kuolleita henkilöitä.6

Ruotsin finanssivalvonta on antanut Nordealle kaksi varoitusta ja todennut, että Nordean rahanpesunvalvonnassa oli vakavia puutteita. Vuonna 2015 Nordean oli maksettava suurin mahdollinen rangaistusmaksu, yli 5 miljoonaa euroa.

Vuonna 2012 Nordea pyysi Mossack Fonsecaa muuttamaan asiakirjoja takautuvasti niin, että kolmen tanskalaisen asiakkaan valtakirjat näyttäisivät olleen voimassa jo vuodesta 2010 lähtien. Nordean Luxemburgin toimitusjohtaja ja Nordean Private Bankin johtaja Thorben Sanders on myöntänyt, ettei Nordea ennen vuotta 2009 tarkkaillut veronkiertoa.

Tietovuodon asiakirjoissa esiintyy myös muita ruotsalaisia pankkeja, mutta Nordea esiintyy niissä 10 902 kertaa, kun seuraavaksi useimmin mainittu pankki esiintyy vain 764 kertaa. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sanoi suhtautuvansa hyvin kriittisesti Nordean toimintaan ja rooliin, kun taas Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Anderssonin mukaan pankin toimintaa ei voi hyväksyä ollenkaan.

Panama-papereiden seuraamukset

Ranskan ja Espanjan viranomaiset aloittivat tutkinnan törkeistä veropetoksista pian tietovuodon jälkeen. Australian, Hollannin, Itävallan, Saksan, Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat kertoneet aloittavansa vuodettujen tietojen selvittelyn.

Pian tietovuodon julkaisun jälkeen Islannissa oppositiojohtajat keskustelivat siitä, pitäisikö Islannissa järjestää uudet vaalit pääministeriin liittyvien paljastusten vuoksi. Paljastusten vuoksi 22 000–24 000 islantilaista osallistui hallituksen vastaiseen protestiin parlamentin ulkopuolella. Lisäksi noin 30 000 islantilaista vaati pääministerin eroa verkossa kiertäneessä vetoomuksessa. Pääministeri Sigmundur David Gunnlaugsson joutuikin varsin pian väistymään tehtävästään. Islannissa järjestettiin ennenaikaiset vaalit syksyllä 2016.

Ruotsin Finanssivalvonta ilmoitti 4.4.2016, että se aikoi käynnistää tutkimukset Nordean toiminnasta sen jälkeen, kun tietovuodon asiakirjat osoittivat, että Nordea olisi vuosina 2004–2014 perustanut asiakkailleen lähes 400 veroparatiisiyhtiöitä Panamaan ja Brittiläisille Neitsytsaarille. Myöhemmin Ruotsin Finanssivalvonta ilmoitti aikovansa tutkia myös kolmen muun suuren ruotsalaisen pankin, Handelsbankenin, SEB:n ja Swedbankin, toimia.7

Muutama päivä tietovuodon jälkeen Vasemmistoliitto ilmoitti vaihtavansa pankkia. Myöhemmin myös SDP, AKT, Perussuomalaiset ja TEAM ilmoitti lopettavan yhteistyönsä pankkikonserni Nordean kanssa.

Ranskan ja Espanjan viranomaiset aloittivat tutkinnan törkeistä veropetoksista pian tietovuodon jälkeen. Australian, Hollannin, Itävallan, Saksan, Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat kertoneet aloittavansa vuodettujen tietojen selvittelyn.

Finnwatchin mukaan Panaman paperit ovat veroparatiisien ”lopun alkua”. Tietovuotoa on kuvattu ”suurimmaksi takaiskuksi offshore-maailmaa kohtaan”. Edward Snowden on pitänyt tietovuotoa ”datajournalismihistorian suurimpana tietovuotona”.


¤
Tapio Kuosma on tietokirjailija ja oikeustieteen lisensiaatti.
¤

Viitteet

1
Lontoon Cityn kunnallinen korporaatio; virallinen nimi: Mayor and Commonalty and Citizens of the City of London.

2
Kuparinen, Susanna ja Hanska, Jari | Voima (12.6.2011): Muistio: Kokoomus ja RKP jarruttavat harmaan talouden torjuntaa http://uusi.voima.fi/artikkeli/2011/muistio-kokoomus-ja-rkp-jarruttavat-harmaan-talouden-torjuntaa/

3
Timo Harakka eduskunnan täysistunnossa (10.5.2017) https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2017+13.aspx

4
Markku Hirvonen Ylen aamu-tv:n haastattelussa (29.4.2017) http://yle.fi/uutiset/3-9589436

5
Knus-Galán, Minna | MOT | Yle (3.4.2016): Panama-paperit paljastavat vallanpitäjien veroparatiisiyhtiöt http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/03/panama-paperit-paljastavat-vallanpitajien-veroparatiisiyhtiot

6
Hallamaa, Teemu | Yle Uutiset (4.5.2016): SVT: Nordea on hoitanut asekauppiaan pöytälaatikkofirmoja Panamassa http://yle.fi/uutiset/svt_nordea_on_hoitanut_asekauppiaan_poytalaatikkofirmoja_panamassa/8861134

7
Nordean toimitusjohtajan Casper von Koskullin mukaan Nordea lopettaa kaiken yhteistyön Mossack Fonsecan kanssa.

Lähteet

City of London: About us https://www.cityoflondon.gov.uk/about-the-city/Pages/default.aspx

Eduskunta. Pöytäkirjan asiakohta PTK 51/2017 vp. Täysistunto (10.5.2017 klo 14.03—22.58): 13 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2017+13.aspx

Kuosma, Tapio: Veroparatiisit : saalistajaeliittien turvapaikat. Helsinki 2014.

Kuparinen, Susanna ja Hanska, Jari | Voima (12.6.2011): Muistio: Kokoomus ja RKP jarruttavat harmaan talouden torjuntaa http://uusi.voima.fi/artikkeli/2011/muistio-kokoomus-ja-rkp-jarruttavat-harmaan-talouden-torjuntaa/

Knus-Galán, Minna | MOT | Yle (3.4.2016): Panama-paperit paljastavat vallanpitäjien veroparatiisiyhtiöt http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/03/panama-paperit-paljastavat-vallanpitajien-veroparatiisiyhtiot

Pantsu, Pekka | Yle (30.4.2017): Veroasiantuntija varoittaa: hallintarekisterilaki mahdollistaa kytkösten peittelyn esimerkiksi sotepuolella http://yle.fi/uutiset/3-9589436

Hallamaa, Teemu | Yle Uutiset (4.5.2016): SVT: Nordea on hoitanut asekauppiaan pöytälaatikkofirmoja Panamassa http://yle.fi/uutiset/svt_nordea_on_hoitanut_asekauppiaan_poytalaatikkofirmoja_panamassa/8861134
¤

Kuva (uudelleenrajattu): Alexas_Fotos (CC0) via Pixabay

20 KOMMENTTIA

  1. Ilmankos Nordea suunnittelee paluuta takaisin Suomeen. Täällä on Finanssivalvonta, joka on yhtäkuin ei valvontaa ollenkaan. Enemmän suojelee talousrikoksia estämällä niiden julkituloa.

  2. Kiitos ! Hieno, syväluotaava kannanotto. Tällaisten katsausten vuoksi uskon tiedonhaluisten pysyvän sivuilla.
    Artkkeli ”https://vastavalkea.fi/2017/07/10/media-kalusi-klikit-g20-aiheista-vain-luu-jai-kateen/ ” herättää tunteita johdattaen mielenkiintoisiin tunteenpurkauksiin, mutta eivät lisää tietoa tai ymmärrystä oikeastaan yhtään mistään (ref. omat ”kommentit”).

  3. Tapiolle kiitos taas hyvästä tietopaketista.
    Ei voi muuta todeta kuin että sairas on maailma, hyvin sairas ja nämä ’veroparatiisilaiset’ erityisesti. Että jotkut ymmärtävät elämän niin että tällaisia paratiiseja on syntynyt. Pahemmin elämän tarkoitusta ei voi väärin ymmärtää eikä kauempana todellisesta onnellisuudesta voi olla kuin näissä paratiiseissa elämällä.
    Joku geneettinen vika (rajoite) täytyy ihmisessä olla jos tällaisesta mammonan keräämisestä saa elämäänsä sisällön.
    ”Älkää kootko aarteita maan päälle jossa koi syö ja ruoste raiskaa jne. …”
    Aika alhaisella tasolla vielä mennään maailman ’yläportaassa’ jossa pitäisi kyetä ottamaan vastuuta muustakin kuin itsestä. Surullista.

    • Slavehood 2017
      We are blinded and avoid seeing that we are dying fighting to satisfy puppet leaders’ greed for power and money – whose power is nothing more than that allowed them by the Masters who control the world and who pull the strings on their marionettes. http://thesaker.is/slavehood-2017/
      The new leaders representing American Jewish interests in the White House are keen to shape policy on education and religious expression and to ensure a pro-Israel stance more in line with Benjamin Netanyahu’s government.
      Read more: http://forward.com/news/national/370369/in-100-days-a-new-jewish-elite-rises-under-trump/

      Slavehood 2017 — vähän suomeksikin…
      Tänään meistä kaikista on tullut finanssimaailman pankkirimafian orjia; länsimaisen valhepropagandan orjia; hallitsijtoiden ja niiden jättimäisille kaikkea hallitseville yrityksille – sotateollisuudelle, koska uskomme mielellämme sitä, mitä meille kerrotaan yhä kasvavasta terrorismista, jota vastaan on taisteltava ikuisilla sodilla; ympäristöä vahingoittavan hiilivetyteollisuuden, lääketeollisuuden, Monsantoon perustuvaan maataloustuotannon, järjettömän kulutuksen orjia – ja ennen kaikkea – ja tiivistäen tuon kaiken: ahneuden, loputtoman ahneuden, joka ajaa loputtoman kasvun asiaa, ylläpitää loputonta kilpailua, joka herättää vastakkainoloa ja tuhoaa solidaarisuuden, eikä synnytä ystävällistä yhteistyötä harmoonisen yhteenkuuluvuuden pohjalta.
      Olemme orjuuttaneet itsemme kaiken nielevään uusliberaaliseen fasismiin – saalistavaan talouteen. Yritysten valehtelupropaganda ruokkii aivojamme. Emme ole edes huomanneet sitä. Olemme orjuutettu niin kutsutuille johtajille, jotka toimivat hämärien ulkomaalaisten petosten päällikkönä – yhä mahtavamman korporatiivisen propagandakoneen alle – kuuden kaikkia hallitsevan Zion-Anglo -median, jota uskomme vaikka se valehtelee mitä tahansa, koska on mukavampaa uskoa valheeseen kuin kohdata totuutta – se on itse luotua orjuutta.

      Orjuus 2017 – ja ehkä vielä monta muuta vuotta jos emme herää pian – on levinyt maailmanlaajuiseksi, hyvin globaaliksi. Se on globalisaation aikaansaannos. Meidät on yhdenmukaistettu, pantu yhtenäisiin värittömiin komeroihin.

      Kulttuuri on massoittunut, kieli syntetisoidaan anglosaksisin slouganeihin – meidän kaikkien pitäisi ajatella maailmanlaajuisesti tunnettujen kliseiden kautta, joita Hollywood ja pahamaineinen massamedia toistaa kuvottavuuteen asti ja länsimainen koulutusjärjestelmä peruskouluista yliopistoihin – yksityiset tai valtiolliset koulut – indoktrinoi lapsemme neoliberaalisiin dogmeihin, jotka pitävät heitä orjuutettuna.

      Olemme sokeutuneet ja estyneet näkemästä, että kuolemme kun taistelemme tyydyttääksemme nukkejohtajien ahneutta valtaan ja rahaan – joiden voima ei ole muuta kuin sitä mikä on heille annettu Mestareilta, jotka hallitsevat maailmaa ja joiden juoksupoikia nämä marionetit ovat.

  4. > laskelmissaan 10–14 miljardin euron salattuihin
    > tuloihin vuositasolla. Siitä on aiheutunut
    > kansantaloudelle 5–5,5 miljardin euron
    > arvonlisäveromenetykset.

    Unelmahöttöä. Näissä laskelmissa luetaan tuloksi sellaisia rahoja, joita ei ole missään olemassa. — Yhtä hyvin voidaan väittää, että valtion talousongelmat voidaan ratkaista määräämällä kaikki verot maksettavaksi viisinkertaisena. Ja sitten valitella kuinka valtiolta ”jää saamatta” 80% verotuloista; kuinka kansalaiset jättävät laillisesti määrättyjä verojaan maksamatta.

    Toisekseen. On pidettävä erillään rahat ja varallisuus. Jos rahat ja osakkeet, eli varallisuuden hallintatodistukset, ovatkin veroparatiisissa, se varsinainen ja tuottava varallisuus, tehtaat ja tuotantolaitokset ovat kuitenkin hyödyttämässä jonkin muun maan kuin veroparatiisin kansantaloutta. Yleensä tuon sijoittajan omassa kotimaassa.

    • Joo. Palkansaajille kanssa mahdollisuus avata tili veroparatiisiin ja eikun tulot suoraan sinne ohi kotimaan verottajan. Eiköhän euroopassa vapaastiliikkuvalla työvoimalla jo semmoset tilit olekin.

    • ”Jos rahat ja osakkeet, eli varallisuuden hallintatodistukset, ovatkin veroparatiisissa, se varsinainen ja tuottava varallisuus, tehtaat ja tuotantolaitokset ovat kuitenkin hyödyttämässä jonkin muun maan kuin veroparatiisin kansantaloutta. Yleensä tuon sijoittajan omassa kotimaassa.”

      Ei se ihan niin mene. Tuotannossa tehdään yhä vähemmän rahaa. Suurin osa rahasta tehdään rahamarkkinoilla so. pörssissä osakkeilla, verojen välttelyllä, johdannaisilla, velkaa myymällä ymv.

  5. Kuinka päästä ulos tästä veroparatiisihulluudesta ja mammonan palvonnasta? Olemmeko maailman vankeja ja kahlehdittuna siihen mitä tämä globaali veroparatiisieliitti tekee?
    Ehkä emme täysin jos alamme rimpuilla oikein kunnolla. Mutta löytyykö sellaisia rimpuilijoita? ?
    Pitäisi aloitta vaihtamalla presidentti ja hallitus kiireen vilkkaa sellaisiin joilla arvomaailma on terveemmällä pohjalla.
    Siinä se. Kyllä kansa seuraa lippua.
    Mutta mistä löytyy sellaisia maan johtoon jotka eivät syö globalistien tarjoamia ilmaisia lounaita ja joille raha ei ole noussut päähän? Heitä on harvassa. Yksi tie olisi nostaa Väyrynen presidentiksi ja Halla-aho pääministeriksi. Se voisi toimia. Vaikea keksiä parempaa.
    Paavo Väyrynen harkitsee presidenttiehdokkaaksi asettumista
    ”En voi enää tukea Sauli Niinistön uudelleenvalintaa, olen saanut runsaasti pyyntöjä asettua itse ehdolle.”
    http://mvlehti.net/2017/07/12/paavo-vayrynen-harkitsee-presidenttiehdokkaaksi-asettumista/

      • Tosin Halla-aho on itselleni vielä kysymysmerkki todellisten, ääneen sanomattomien tarkoitusperiensä suhteen.
        Sen sijaan valitettavasti vain sivuroolissa olevan Huhtasaaren vilpittömyyttä en rahtuakaan epäile ja hänessä voisi olla potentiaalia tulla vastaavaksi mitä La Pen on Ranskassa. Ennenkuin Huhtasaari mahdollisesti pääsee todella vaikuttamaan asioihin menee monia vuosia ja sinä aikana EU-diktatuurin ostamat maanpetturit ehtivät saada paljon tuhoa aikaan.

        Hakkarasen vilpittömyyttä en myöskään epäile ja hänestä voisi tulla hyvä sivustatuki Huhtasaarelle.

    • Oikeastaan koko systeemin olisi muututtava ,eikä muutos voi tapahtua ylhäältä päin. Saksassa on mielenkiintoinen ”systeemin muutos kokeilu ” meneillään. Miten utopistinen kokeilu on,sitä ei vielä tiedä. Nykyisten edustuksellisen demokratian edustajien joukkoon on tarkoitus saada jo nyt syksyn 2017 eduskuntavaaleissa Saksan parlamenttiin suorandemokratian edustajia.

      http://www.buergerkandidaten.de

  6. Löyhkää, löyhkää niin ettei edes viitsisi lukea:
    ”Tämä kaikki sinun tulisi tietää Carunasta”, http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240091-tama-kaikki-sinun-tulisi-tietaa-carunasta
    Artikkeliin on annettu joukko erinomaisiakin, painavaa asiaa sisältäviä kommentteja.

    Olihan noissa hämärätoimissa osaltaan mukana tietysti, kukas muu kuin nykyinen Brysselin politrukki Katainenkin. Hänhän muuten hallituskausinaan perinteistä kokoomukselaista ”vastuullista” politikkaa noudattaen melkein kaksinkertaisti Suomen valtion KOROLLISEN velan Rotschildin velkaponzi-imperiumille (jotka rahat olisi voitu lainata Suomen Pankilta, jos meillä viimeisten 30 vuoden aikana olisi ollut suomalaisten puolesta eikä maanpettureina meidän turmioksemme toimivat vallanpitäjät) .

    Tässä tämä ruskeakielinen Brysselin syöttiläs on taas omassa elementissään kuin kala vedessä:
    ”Jyrki Katainen: Islamofobia estää pakolaispolitiikan ihanuuden
    Jyrki Katainen on tiukasti ottanut kantaa massamaahanmuuton puolesta ja moittinut islamofobiaa, joka häiritsee pakolaispolitiikan onnistumista. ”, http://mvlehti.net/2017/07/14/jyrki-katainen-islamofobia-estaa-pakolaispolitiikan-ihanuuden/ – Kalergi-suunnitelmaa, Kalergi-suunnitelmaa ja Uutta Maailmanjärjestystä!

    • Jos joku on mitätön ja selkärangaton kansan petturi niin tämä JK. Ja juuri hän istuu EU:n korkeassa virassa.
      Tämä kyllä kertoo kylmän totuuden koko EU:sta ja sen kannattajista.
      Että oman kansansa tuhoavat surkimukset ovat korkeissa suuripalkkaisissa viroissa Brysselissä. Ja että tämä kaikki on mahdollista edustuksellisessa demokratiassa. AJATELKAAPA.

      • Hommahan menee niin että jonkun poliitikon veronkierrosta ja/tai sen mahdollistamisesta poliittisin päätöksin uutisoiminen toimii CV:na ja krediittinä: Se kertoo muille pelureille että tämä kaveri on meidän jengiä ja niin hänelle aina järjestyy käryn jälkeen jäähdyttelytyöpaikka/palkkiovirka jossain instanssissa.

        Nk. tavallisen ihmisen silmissä moraalivajeena näyttäytyvä asia on tietyissä piireissä osoitus henkilön käyttökelpoisuudesta.

  7. Kysymys bloggaajille: Tekisimmekö me samoin jos olisimme samassa eliittien asemassa rahojamme piiloittelemassa ? Köyhällä on vain harvoin mahdollisuuksia lintsata valtion veroherrojen asettamista
    pyydyksistä. Eliitti osa ei elätä yhtäkään valtiota maapallolla, vaan raskaan työn raatajat, lainaten entisen
    kommarin viisauksia, LOL. Pantava joskus huumoriksi näillä synkillä kanavilla.

    • Kommari-ideologia luotiin Marxin, Rotschildin kaverin, toimesta juuri siksi että köyhiä voidaan naruttaa tällä utopialla. Koko Kommaripuolue maailmalla on pelkkä kontrolloitu oppositio eikä se itse ymmärrä sitä. Se on valitettavaa eikä siksi sen kautta ole mitään ulospääsyä rahaeliitin kahleista. NL olis hyvä esimerkki ja luulisi sen avanneen silmiä. Mutta kun ihmisellä on tarve ylläpitää utopiaa niin ei hän siitä luovu kun järki on lukossa.
      Controlled Opposition – What Is it?
      Controlled Opposition is a Protest Movement, Opposing or Dissenting Voice that is actually being led and controlled by the Government.
      It’s primary goals are to dominate, lead and control the ’opposing narrative’ and divert the publics attention away from the facts i.e. it is not opposition in any way, shape or form – it is manufactured opposition designed to look like real/true opposition.
      The Best Way to Control the Opposition is to Lead it Ourselves ~ Vladimir Lenin

    • Kiitokset Veijo Hoikalle, Truth_hunterille ja muillekin.

      ”Pantava joskus huumoriksi näillä synkillä kanavilla”, totesi K.Tuomari. Toden totta. Itsekin olen sitä miettinyt. Ajatellut sitä, miten aikamme erilaiset surkeudet tahtovat vääjäämättä peittää alleen sellaisetkin asiat, jotka sentään yhä edelleen siellä täällä herättävät iloa ja elämänuskoa. Kunpa ne asiat eivät milloinkaan katoaisi.

      Jokaisella on omat mieltymyksensä ja hyvä niin. Itselleni ilonaiheita saattavat antaa hyvät kirjat, taidenäyttelyt, musiikki ja elokuvat. Viimeksi mainituista tuli K.Tuomarin huomautuksen johdosta mieleen Kari Väänäsen ohjaama ’Havukka-ahon ajattelija’, joka perustuu Veikko Huovisen samannimiseen romaaniin. (Elokuvaa esitetään parhaillaan tv-sarjana.) Näin elokuvan aikanaan elokuvateatterissa, iltapäivänäytöksenä. Katsomossa oli melko vähän väkeä. Minut johdatti paikalle Huovisen loihtima ’Kuoliaaksinaurattaja’, jonka juttuja en kirjan perusteella oivaltanut. Halusin nähdä, olisiko Kari Väänänen saanut kirjasta enemmän irti.

      Oli saanut. Kuoliaaksinaurattajan huippukohdan repliikki osui omaan nauruhermooni moukarin lailla. Kohtauksen tehoa osaltani lisäsi se, että kun havaitsin, ettei juttu sanottavasti naurattanut muuta yleisöä, jouduin omaa naurunpurskahdustani tukahduttamaan häveliäisyyssyistä, solidaarisuudesta ja synnynnäisestä ujoudestani johtuen. Pidättelin nauruani kaikin voimin. Mutta lopulta en enää kestänyt vaan syöksyin ulos katsomosta, jotta en olisi räjäyttänyt juhlahuonetta sopimattomalla naurunremakalla.

      Käytävän turviin päästyäni olin lähes kuoliaaksinauranut, sisäisesti.

      En tiedä, naurattaako tv-sarjan mainittu kohtaus vuoden 2017 katsojia. Enkä ikävä kyllä tiedä, mihin osaan mainittu kohtaus sisältyy.

      Mitä sitten? No ei mitään muuta kuin että olen iloinen että olen aikanaan saanut nauttia kyseisestä korkealuokkaisesta esityksestä. Siitä vastasivat ’Kuoliaaksinaurattajan’, Aake Kallialan, lisäksi tietysti hahmon luoja Huovinen, ohjaaja Väänänen sekä Kuoliaaksinaurattajan tytär Kati Outinen sekä upean interiöörin luoja, jonka nimeä en tähän hätään löydä. Aake Kallialan rooli on pieni, mutta kysymyksessä on suuri näyttelijäntyö.

      Summa summarum: Elämä saattaa, monen tuskien tuskan ohella sisältää myös hauskoja asioita. Iloitkaamme siitä!

      • Niin se on Tapio … aina jotain hauskaakin on jos osaa ottaa sen vastaan. Tietenkin vetäytyminen realiteeteista naurun ja huumorin puolelle on aina jonkinlaista pakoa, pakoa, jota tarvitaan. Se on eräänlainen puolustuskeino, keino pitää itsensä eheänä kaiken sen ahdistavan ja tuskaisen totuuden edessä jota elämä tarjoaa.
        Demokritos ymmärsi asian oikein: kerrotaan että tutkittuaan koko elämänsä ajan atomioppia hän päätyi lopulta kuolinvuoteella toteamaan, että paras nauraa kaikkea.
        Mutta ehkä tuohon pääsemiseksi tarvitaan todella jo kuolinvuodetta?

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here