Ylen valeuutiset Venezuelasta jatkuvat

Ylessä yksilöllinen menestyminen ja valtion omaisuuden yksityistäminen näyttävät saavan osakseen enemmän ymmärrystä kuin pienituloisten ihmisten ihmis- ja perusoikeuksien puolustaminen.

Verorahoilla ylläpidetty Yleisradio ei koskaan haastattele – edes tasapuolisuuden vuoksi – Venezuelan bolivaarisen tasavallan edustajia. Se menettelee näin, jotta Venezuelan laillisen hallituksen mielipide oman maansa tilanteesta ei välittyisi suomalaisten veronmaksajien tietoon. Yle on tunkenut tajuntaamme jo kolmesti tänä vuonna putkinäköisiä ja ylimielisiä raporttejaan Venezuelan bolivaarisen tasavallan yhteiskunnallisesta tilanteesta:

Ensin Suomen Venezuelan suurlähettiläänä vuosina 2006–2013 toiminut Mikko Pyhälä väitti toukokuussa 2017 Ylen aamu-tv:ssä Venezuelan hallinnon olevan Nicolás Maduron johtama diktatuuri, jonka puolustus- ja sisäministeri sekä kansalliskaartin päällikkö rikkovat räikeästi ihmisoikeuksia. Pyhälä kehui tuolloin tuntevansa hyvin maan tilanteen, koska hänellä on hyvät viestintäyhteydet maan oikeisto-oppositioon ja Venezuelan katolisen kirkon johtoon, joka kehotti kansaa kapinoimaan nykyhallitusta vastaan.

Toiseksi Lännen Median toimittaja Maija Salmi heittäytyi Ylen aamu-tv:ssä elokuussa 2017 Venezuelan asiantuntijaksi. Toimittaja käväisi Caracasissa katsastamassa paikallisia sairaaloita ja kauppoja. Hän surkutteli lääkkeiden, lääkintätarvikkeiden ja hoitolaitteiden puutetta, vallitsevaa ruokapulaa, maan korkeaa inflaatiota ja sosialistisen hallituksen huonoutta. Lääkkeitä oli haettava Panamasta ja Kolumbiasta asti. Keskiluokkakin oli köyhtynyt olemattomiin. Toimittaja Maija Salmi piti Venezuelan ongelmien syynä vain presidentti Nicolás Maduroa, joka oli yhteistyökyvytön ja omavaltainen henkilö, joka ei halunnut tehdä mitään näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Kolmanneksi Ylen toimittaja Antti Kuronen vakuutteli 20.9.2017 Ylen A-studiossa Venezuelan vajonneen vakavaan humanitaariseen kriisiin, jossa tavalliset kansalaiset kärsivät nälästä ja monenlaisesta puutteesta. Toimittaja Kuronen käväisi Caracasissa vartioidulla uimarannalla, jossa paikallisen rantailijan mukaan 80 prosenttia väestöstä ei ole varaa loikoilla. Järkyttävät rikostilastot aiheuttavat tungosta rannalle. Talousahdinko on ajanut aikoja sitten myös turistit tiehensä. Firmoja on ajautunut valtavasti konkurssiin. Sadat tuhannet venezuelalaiset ovat jättäneet kotimaansa. Kurosen mukaan Hugo Chávezin talouspolitiikka romutti maan. Nykyisin ruokaa ei saa mistään. Monet köyhät muistavat Chávezin kuitenkin hyväntekijänä. Toimittaja Kurosen mukaan nykyinen presidentti Maduro on syrjäyttänyt maan parlamentin ja kiduttaa toisinajattelijoita. Väkivaltaiset oikeisto-opposition mellakoijatkin muuttuvat raportissa hyviksi ihmisiksi. Erään hyvinvoivan näköisen rouvan mielestä hallitus on tuhonnut hänen maansa fyysisesti, henkisesti ja moraalisesti. Kello kuulemma tikittää jo Nicolás Maduron hallinnolle.

Venezuelan oikeiston ystävä Mikko ”Tekopyhä” Pyhälä

Venezuelan kapitalistien ja heidän tukijoidensa hyvä ystävä, eläkeläisdiplomaatti Mikko Pyhälä astui näytelmän toisessa näytöksessä esiin ja väitti toistamiseen presidentti Nicolás Maduroa paatuneeksi rikolliseksi, hänen hallintoaan ja maan sotilasjohtoa korruptoituneiksi ja huumekauppiaiksi. Hän kehtasi väittää Venezuelassa vallitsevan anarkian, jossa jokainen taistelee viimeisestä leivänmurusista.

Mikko Pyhälä on siitä erikoinen diplomaatti, että hän jättää tietoisesti kertomatta esittämiensä asioiden taustoja. Pyhälän mukaan Venezuelassa on 300 mielipidevankia, jotka kärsivät tuomiotaan kurjissa olosuhteissa. Hän jättää aina kertomatta, mistä heidät oli tuomittu. Kyseiset ”toisinajattelijat” ovat osallistuneet Venezuelassa tehtyihin vallankaappausyrityksiin, väkivaltaisiin mellakkoihin, laittomaan valuuttakeinotteluun ja mustan pörssin toimintaan. Jos kansalainen rikkoo oikeusvaltiossa kansallista lainsäädäntöä, siitä seuraa sanktio. Bolivaarinen Venezuela ei muodosta tässä suhteessa mitään poikkeusta.

Venezuelan bolivaarisen tasavallan presidentti Nicolás Maduron syrjäyttämiseen pyrkinyt oikeisto-opposition organisoima kansanäänestys epäonnistui vuonna 2016, koska sen keräämistä nimistä löytyi väestörekisterin mukaan yli 190 000 jo kuolleeksi todetun henkilön allekirjoitusta. Oikeisto-oppositio menetti korkeimman oikeuden päätöksellä parlamentissa perustuslain muuttamiseen oikeuttavan ehdottoman enemmistönsä, koska oikeisto-opposition kaksi kansanedustajaehdokasta syyllistyi todistetusti Amazonasin osavaltiossa äänien ostamiseen.

Miksi oikeisto-oppositio yhä vihaa Chávezia?

Venezuelan oikeisto-oppositio kaipaa paluuta Hugo Chávezia edeltäneeseen pardojen ja mantuanojen aikakauteen. Tuolloin Venezuelan valtataistelussa oli havaittavissa selkeä etnis-yhteiskunnallinen eturistiriita.

Venezuelan kansasta 80 prosenttia – myös presidentti Chávez Barinasin intiaanina – lukeutui ”pardoihin”. Termi oli sidoksissa sekä yhteiskuntaluokkaan että etniseen taustaan. Pardot koostuivat mestitseistä, intiaaneista ja afrikkalaisesta väestöstä. He elivät maassa sorrettuina, köyhyydessä ja kurjuudessa.

Valkoisten eurooppalaisten perillisten etninen vähemmistö eli ”mantuanot” piti hallussaan taloudellista ja poliittista valtaa Venezuelassa. He olivat hyvin koulutettuja ja englannin kielen taitoisia. Ulkomaiset investoijat neuvottelivat heidän kanssaan. Heidän hallussaan olivat perinteisesti kaupankäynti, öljyteollisuus, parlamentti, tiedotusvälineet, maan armeija ja hallinto. Heidän osuutensa väestöstä oli n. 20 prosenttia.

Chávezin kaudella mantuanojen itseoikeutettu asema ja etuoikeudet kyseenalaistettiin. Vuonna 1998 valtaan astunut presidentti hajotti kongressin ja korkeimman oikeuden sekä teki lukuisia muutoksia maan perustuslakiin.

Kaikki ei ole sitä, mitä Yle näyttää

Amerikkalainen tutkija (FT) ja ruokaomavaraisuusaktivisti Christina Schiavoni on asunut 1,5 vuoden ajan Caracasin työläisnaapurustossa, El Vallessa. Hän työskentelee yhdysvaltalaisen Food First -järjestön (The Institute for Food and Development Policy) palveluksessa.

Christina Schiavonin selvityksen mukaan sen, mitä todellisuudessa tapahtuu ja sen välillä, miten uutisissa Caracas esitetään sotavyöhykkeenä, näyttää olevan valtava katkos. Kansainvälisen median kuvat naamioituneista, poliiseja vastustavista mielenosoittajista on otettu vauraammissa kaupunginosissa järjestetyistä mielenosoituksista.

El Vallen kaltaisissa yhteisöissä päivittäinen elämä sujuu enemmän tai vähemmän samalla tavoin kuin yleensäkin. Ainoastaan sillä, kun mielenosoittajat sulkevat teitä jopa toisella puolella kaupunkia, on laajempi vaikutus liikenteeseen. Tämä ilmenee työ- ja koulumatkojen vaikeutumisena sekä viljelijöiden pääsyn estymisenä myymään satoaan pääkaupunkiin.

Venezuelan ravintotilanne

Christina Schiavonin saapuessa ensimmäistä kertaa Venezuelaan maaliskuussa vuonna 2016 ravinnon hankinta oli suuri päivittäinen haaste työläiskaupunginosissa asuville perheille. Maissijauhoista – venezuelalaisten päivittäin syömien arepojen pääraaka-aineesta – oli puutetta markettien hyllyillä. Muita päivittäin tarvittavia elintarvikkeita kuten ruokaöljyä, maitojauhoa ja sokeria oli niukasti tarjolla.

Nämä olivat monen perheen stressin ja turvattomuuden tunteen päälähteet. Useimmille perheille ainoa keino saada näitä tuotteita edes rajoitetussa määrin oli jonottaa niitä kaupan edessä tai ostaa niitä monta kertaa kalliimmalla hinnalla mustasta pörssistä.

Christina Schiavoni toteaa, ettei Venezuelassa ole ollut koskaan hänen siellä ollessaan yleistä elintarvikepulaa, vaan paremminkin on ilmennyt puutetta joistain tärkeimmistä elintarvikkeista kuten maissijauhoista.

Niiden saanti on maan suurimman yksityisen ruokajätin Polarin valvonnassa. Kyseisen yhtiön omistaja on 52-vuotias, maan opposition näkyvä edustaja Lorenzo Mendoza (MBA/MIT). Vastatoimena uudet mikroyritykset ovat jo alkaneet myydä maissijauhoja.

Miksi Yle vaikenee bolivaarisen hallituksen toimista?

Tilanne Venezuelassa on kohentunut olennaisesti viime vuoden keväänä perustettujen CLAP-komiteoiden ansiosta. Nämä ovat paikallisia jakelu- ja tuotantokomiteoita, jotka toimittavat maankattavasti peruselintarvikkeita koteihin kohtuuhintaan. Ne taistelevat keinottelua ja elintarvikevajauksia vastaan toimittamalla ruokaa suoraan kansalaisille ilman välikäsiä.

Toiseksi hallitus hankkii tuotteita suoraan sekä yksityis- että valtionyrityksistä, jotka CLAP jakaa talo talolta yhteisön väestölaskennan perustalta. Perheeseen, jonka luona Christina Schiavoni asuu, toimitetaan kuukausittain suuri paketti maissijauhoja ja muita peruselintervikkeita. Jonot ruokakauppojen ulkopuolella ovat lyhentyneet dramaattisesti. Elintarvikkeilla keinottelu on vähentynyt olennaisesti, vaikkakin se jatkuu yhä edelleen.

Christina Schiavonin oman arvion mukaan kaiken kaikkiaan ihmisten turvallisuuden tunne on nykyisin paljon vahvempi – ei pelkästään El Vallessa – vaan myös kaikissa yhteisöissä, joissa hän on vieraillut Caracasissa tai muualla maassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että elintarvikkeiden saantiongelmat on nyt ratkaistu.

Terveydenhoito ja lääkkeet

Venezuelassa on meneillään kaksi terveydenhoitoon liittyvää, toisistaan eriävää kehityssuuntaa. Toisaalta pääsy terveydenhoitoon on tänään parempaa kuin koskaan El Vallen kaltaisissa yhteisöissä. Ennen suurimman osan ihmisistä oli matkustettava yhteisönsä ulkopuolelle saadakseen terveydenhoitoa, jos heillä oli siihen varaa.

Nykyisin hallituksen toteuttaman Barrio Adentro –ohjelman ansiosta El Vallessa on kadun kulmissa sinikattoisia terveysasemia yhtä hyvin kuin suurempiakin kokonaisuuksia, kuten synnytyssairaaloita ja kuntoutuskeskuksia. Ne sijaitsevat kävelymatkan päässä asuinpaikasta. Bolivaarisen vallankumouksen vuoksi terveydenhoito on kaikille maksutonta ja kaikkien saatavilla. Tämä tarkoittaa myös tarvittaessa yhteiskunnan kustantamia silmälaseja, erilaisia terapioita ja pitkäaikaissairaiden säännöllistä lääkitystä.

Puute lääkkeistä ja välttämättömistä lääkintävälineistä ovat tärkeitä asioita. Mikä on mennyt pieleen? Kuten elintarvikepulassakin, pielessä on se, että toteennäytetysti myös lääkepula on tehtailtua.

Venezuelalaisen ekonomistin Pasqualina Curcion selvityksen mukaan maan suurimmat lääkeyhtiöt, jotka ovat vastuussa lääkkeiden maahantuonnista, ovat saaneet hallitukselta enemmän varoja kuin koskaan, mutta lääkkeiden saatavuus sen sijaan on vain vähentynyt entisestään.

Osallisuus yhteiskunnassa

El Vallen naapurusto on yhteisöllisen järjestäytymisen ja poliittisen mobilisoinnin yksikkö, joka muodostaa bolivaarisen vallankumouksen elinehdon. Yhteisön sekä suunnitellut että spontaanit kokoukset ovat normaaleja. Christina Schiavonin havaintojen perusteella El Vallen asukkaiden tärkein järjestäytyminen tapahtui ruokajakelun ympärille erityisesti perustamalla CLAP-komiteoita.

Eri CLAP-komiteoiden johtajat El Vallessa kokoontuivat keskustelemaan keskenään logistiikasta ja politiikasta. Keskustelu ylitti ruokajakelun puitteet ja laajeni pohdinnaksi sellaisesta yhteisöpohjaisesta yhteiskunnallisesta ja taloudellista toiminnasta, joka soisi yhteisöille suuremman itsehallinnon ja vähentäisi näin maan voimakkaan yksityisen elintarviketeollisuuden merkitystä.

Venezuelassa toimii yhteisöneuvostojen yhteistyöeliminä 778 virallistettua alueellista kommuunia. Niiden jäsenet valitaan paikallisista yhteisöneuvostoista. Niiden toimialueeseen kuuluivat laajempien projektien rahoitus ja niistä vastaaminen. Neuvostot voivat esittää ehdokkaita osavaltion hallintoon, sosiaalisiin ohjelmiin ja liittovaltion virastoihin. Niiden pitäisi kattaa vuonna 2019 68 prosenttia maan väestöstä.

Yhteisöneuvostot ovat bolivaarisen sosialismin peruspilareita etenkin maaseudulla. Tavoitteena on vuorovaikutukseen perustuvan yhteistyön saavuttaminen kommuunien puheenjohtajien ja paikallishallinnon, valtion ja kansallisen hallituksen kanssa. Ylen erityisasiantuntijat eivät ole koskaan hiiskuneet sanaakaan tästä Venezuelan yhteiskunnan todellisesta muutosvoimasta.

Miksi bolivaarista vallankumousta mustamaalataan?

Kautta kapitalismin historian kapitalistit eivät ole koskaan pitäneet siitä, että heidän hallitsemansa valtion luonnonvarat kansallistetaan ja niitä aletaan käyttää oman maan kansalaisten enemmistön perusturvan kohentamiseksi

Kapitalistit eivät ole koskaan myöskään hyväksyneet yhteiskunnallisen valta-asemansa menettämistä ja heidän yksityisomaisuuteensa kajoamista. Yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen pyrkiminen on heille vastenmielistä, koska se on heidän etujensa vastaista.

Suomen poliittisen ja taloudellisen eliitin viha bolivaarista Venezuelaa kohtaan johtuu siitä, että Venezuelassa ollaan toteuttamassa sitä, mitä Suomessa ollaan parhaillaan tuhoamassa – toimivia, julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita.

Yle kumminkaan mitään kerro, joten…

Yli kahdeksan miljoonan venezuelalaisen joukko läheisineen on kyllästynyt USA:n painostukseen ja sen tukeman oikeisto-opposition tihutöihin ja mellakointiin. USA radikalisoi bolivaarista vallankumousta, koska se haluaa päättää itse omista asioistaan ja oman yhteiskuntansa kehityksestä ja elää oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa.

HANDS OFF VENEZUELA!
¤

¤
Kirjoittaja on helsinkiläinen mielenterveyskuntoutujien tietotekniikkakouluttaja ja kirjailija. Hän on perehtynyt Latinalaisen Amerikan yhteiskunnallisiin kysymyksiin vuodesta 1984.

Kirjoitus on julkaistu alunperin sosiaalisessa mediassa.
¤