Lehdistä saa aina tasaisin väliajoin lukea, että mikä siinä on kun työt ei työttömiä kiinnosta? Avoimia työpaikkoja on kymmeniä tuhansia ja työttömiä satoja tuhansia, mutta kun ei ole kuulemma työhalukkuutta. No, niitä töitä nyt vain ei ole kaikille. Ei, vaikka jokainen työpaikka täytettäisiin, niin silti meillä olisi runsaasti työttömiä. Toisekseen joku syy siihen yleensä on, että työtön ei töitä hae tai saa. Kyllä osassa työttömiäkin on vikaa, mutta kyllä se vika on useimmiten ihan jossain muualla kuin työttömässä.
Työttömiä tulee myös koko ajan lisää, sillä automatisaatio valtaa aloja etenevissä määrin. Nykyään on esim. tuossa Imatran Prismassa 6 kpl itsepalvelukassoja. Olen huomannut siellä asioidessani, että niistä vastaa yksi ainut ihminen samalla, kun hän hoitaa yhtä tavallista kassaa. Tekee siis yksinään työt, joihin ennen tarvittiin seitsemän ihmistä.
Kilpailutus polkee hintoja, mikä tarkoittaa työkustannusten vähentämistä työntekijöiden ja työvälineiden osalta eli samat työt pitää tehdä vähemmällä miehityksellä ja huonommilla työvälineillä. Kilpailutukset voittaa aina halvin vaihtoehto, eikä kukaan halua avata silmiään sille, mitä se tarkoittaa käytännössä. Jos tarjousten ero esim. tavarantoimituksissa eri rekkafirmojen välillä on todella iso, niin mistä kuvitellaan, että se toinen firma pystyy niin paljon säästämään? Polttoaine maksaa kaikille saman verran.
Kaiken lisäksi moniosaaminen on trendikästä. Kun ennen paperitehtaalla oli paperimiehiä, niin nyt he monesti ovat myös sähkömiehiä. Tai bussivarikoilla oli tankkareita ja siivoojia, nykyään bussikuski tekee monissa paikoissa sen kaiken itse. Eikä siinä mitään, työtähän sekin on. Mutta jos ennen ajoit auton varikolle, oli 10 minuuttia aikaa parkkeerata se ja tehdä tilitys. Nykyään on edelleen sama 10 minuuttia aikaa, mutta siinä ajassa pitää myös tankata ja ajaa auto pesulinjaston läpi ja jopa siivota auto ja tehdä muutama muu asia.
TYÖN SUUNNITTELU on myös täysin retuperällä. Kun itse ei joudu tekemään sitä työtä, minkä laittaa muut tekemään, on helppo tehdä lähes mitä vain muutoksia. Esim. vanhuspuolella kotihoidossa on joskus aikanaan tehty lista 8 tunnin työpäivälle, jossa on vaikkapa 15 vanhusta. Sen ehtii tekemään, kun tekee eikä vietä turhia taukoja. Sitten tulee lisää vanhuksia, samalle listalle. Lopulta niitä on 27 ja ihmetellään, että mikä on kun työntekijä ei suoriudu enää tehtävistään? Ennen suoriutui, se on varmaan laiskistunut. Samalla kukaan ei tunnu katsovan, miten ne vanhukset ajallisesti sijoitetaan hoidettaviksi. Ravataan kerrostalojen väliä, kun listassa lukee niin, vaikka listan tekijä voisi laittaa saman kerrostalon asukit peräkkäin.
Tiedän tapauksen, jossa samassa taloudessa oleva pariskunta tarvitsi hoitajaa ensin toiselle osapuolelle selvitäkseen aamutoimista. Sitten vähän myöhemmin toinen osapuoli tarvitsi myös, niin sitähän luulisi että ne laitettaisiin samaan aikaan tai edes peräkkäin? Vielä mitä, eri aikaan ne hoitoajat laitetaan, parin tunnin välein. Samaan osoitteeseen. Toinen ääripää on sitten se, että listassa on kaksi–kolme vanhusta muutaman kilometrin päässä toisistaan ja heille on laitettu sama hoitoaika. Työn suorittaminen tehdään siis jo lähtökohtaisesti mahdottomaksi, puhumattakaan että sen voisi tehdä edes teoriassa hyvin.
Älytön kiire älyttömillä työajoilla. Sitä on suorittavan työntekijän arki. Olen monta kertaa sanonut, että minä teen mielelläni 8 tunnissa 8 tunnin hommat. Kun ollaan töissä, niin tehdään töitä ja vapaalla sitten räplätään puhelinta. Mutta kun siinä 8 tunnissa pitäisi tehdä 11 tunnin hommat. Miten sen kuvitellaan onnistuvan tai miten kuvitellaan, että ihmiset sellaista kovin kauaa jaksavat? Miten kuvitellaan, että se työ tulee tehdyksi hyvin? Tämän lisäksi työvuorot menevät usein niin, että tänään on vuoro klo 14–22, jossa pitää tehdä siis 11 tunnin hommat ja heti seuraavana aamuna pitäisi tulla aamuvuoroon klo 7 töihin. Olen tullut siihen tulokseen, että ei työntekijän jaksamista omassa työssään edes odoteta. Käytetään työntekijä loppuun ja otetaan uusi, tulijoita kyllä ainakin toistaiseksi riittää.
Samalla kuitenkin ihmetellään, kun ihmiset eivät enää suostu ihan mihin vain. Kumma juttu, kun nollasopimus ei houkuta tai 3 tunnin lehdenjakokeikka alkaen aamukahdesta eteenpäin, johon todellisuudessa menee 5 tuntia. Tai jos hoitotyöntekijä on sitä mieltä, että hän haluaisi tehdä työnsä hyvin, koska työnkohde on toinen ihminen ja josta hän on ihan kirjaimellisesti vastuussa, ja kun siihen ei anneta välineitä tai mahdollisuutta, niin hän ei suostu tekemään sitä ollenkaan. Minun mielestäni tässä ei ole mitään ihmettelemistä. Minä ihmettelen sitä, että ihmiset ovat näinkin kauan suostuneet tekemään töitä nykyisillä ehdoilla.
TYÖNTEKIJÄLIITOT ovat vitsi niiden työntekijöiden kannalta, joille työllä olisi muutakin merkitystä kuin pelkästään raha. Työehtosopimusneuvotteluissa tapellaan aina rahasta. Kaikki muu on toisarvoista. Työehdoissa olisi paljonkin viilaamista, mutta kun ketään ei kiinnosta. Raha kiinnostaa. Niin työnantajia kuin työntekijöiden liittojakin. 2 600 €/kk palkkana epäsäännöllisestä vuorotyöstä älyttömällä kiireellä huonoilla työvälineillä tuntuu paljon pienemmälle kuin 2 400 €/kk palkka säännöllistä työaikaa tehden hyvillä työvälineillä ja sopivan ajan kanssa. Silti se on palkka, mistä aina tapellaan.
Työnhakeminen on myös nykyään tehty aivan järkyttävän hankalaksi ja epämotivoivaksi. Työn hakeminen käy jo työstä. Itse tosiaan opiskelin ja siinä samalla ajattelin, että voisihan sitä työn ohessa tehdä jotain pientä hommaa, niin saisi lisätienestiä. Sitten katselin avoimia paikkoja, niin jokaisella firmalla on oma työhakemussivustonsa, jonka kautta sitä työpaikkaa voi hakea. Hain esim. Alkoon, Lidliin, vuokratyöfirmojen kautta, R-kioskiin sekä kuljetuspaikkoja. Yhden työhakemuksen täyttämisen menee helposti tunti ellei enemmänkin, jos sen haluaa tehdä kunnolla. Eli siis laittaa kaikki työkokemuksensa ja koulutuksensa kuten kuuluu. Minulla olisi aina ajan tasalla oleva CV, jonka voisin lähettää kenelle tahansa ja moneen paikkaan, mutta ”emme käsittele sähköpostin kautta tulleita hakemuksia”. Miksi? Sen sijaan täytän nälkävuoden pituisen hakemuksen, laitan siihen oman kuvani, kerron itsestäni, harrastuksistani, kiinnostuksen kohteista, voimassa olevista lupakorteista ja miljoonasta muusta asiasta. Tämä kaikki olisi jo valmiina CV:ssä, mutta kun kukaan ei sitä halua. Tai itse asiassa monessa paikassa sen voi kyllä liittää hakemuksen liitteeksi. Mitähän varten? Siellä on täysin samat asiat, jotka yritys juuri vaati minua erikseen kirjoittamaan.
Kaikkein koomisimpia kohtia ovat ne, missä jokin iso firma hakee vaikkapa hyllyttäjää tai kassaa keikkatyöhön joulusesongin ajaksi ja keskimäärin jotain 4 tuntia viikossa olisi töitä. No sehän kävisi opiskelijalle, siispä laitoin hakemuksen. Sitä sitten täyttelin ja vastailin kohtiin että ”missä näet itsesi viiden vuoden päästä” ja ”miksi hait juuri tätä työpaikkaa”. Sekä hakija että hakemuksen käsittelijä kuin myös se lopullisen palkkauspäätöksen tekijä tietävät kaikki, että viiden vuoden päästä tämä hakija ei ole tässä työpaikassa missään nimessä, ei hän ole tästä uraa tekemässä eikä firma hänelle uraa tarjoamassa ja että tätä työpaikkaa haetaan siksi, koska firma tarvitsee työntekijän ja työntekijä haluaa saada rahaa. Mitä siihen sitten pitäisi säveltää?
Tässä syksyn aikana olen myös ihmetellyt, että haetaanko joihinkin työpaikkoihin ihan oikeasti työntekijöitä vai onko ne avoimet paikat siellä vain näön vuoksi. Olen laittanut n. 15 hakemusta, joista suurimpaan osaan ei vastattu mitään. Isot firmat kuten Alko ja Lidl laittavat sen vakiovastauksen, että kiitoksia mutta ei tällä kertaa napannut. Ja on todella hyvä asia aina, kun ilmoitetaan jotain. Sen kyllä pitäisi olla itsestäänselvyys, sillä jos laitetaan työpaikka hakuun ja sitä haetaan, niin luulisi firmalla olevan sen verran arvostusta hakijoita kohtaan, että haun lopputuloksen ilmoittaisivat edes sähköpostiin. Olen myös useampaan hakemukseen kirjoittanut, että koska opiskelin, niin minulle käy tarjotun 10 viikkotunnin lisäksi myös 0-tuntisopimus. Useasti saa lukea kummasteluja työnantajilta, että mikä on kun 0-tuntisopimus ei kelpaa? Minä kysyn, että mikä on, kun sellaiseen valmis työntekijä ei kelpaa?
TYÖPAIKKOJEN VAATIMUKSET ovat monesti myös yliampuvia. Johonkin lumenauraushommiin saatetaan vaatia pakollisten kuorma-autokortin, ammattipätevyyden ja digipiirturikortin lisäksi työturvallisuuskorttia ja tieturvakorttia ja hyvä ettei vielä EA-korttiakin. Kerran näin ilmoituksen, jossa lumityöntekijältä vaadittiin tulityökorttia. Pitäisi olla kokemusta vastaavista hommista ja käytetystä kalustosta jo ennakkoon, sillä eihän kukaan nyt perehdyttämään jouda. Lisäksi tietenkin pitää olla joustava, oma-aloitteinen, iloinen, huolellinen, tiimityötaitoinen ja valmis töihin mihin aikaan vain heti, kun lunta sataa ja puhelin soi. Tästä vastineeksi saa kyllä TES:n mukaisen palkan, jos sitä lunta siis ylipäätään koko talvena sataa. Keväällä on tiedossa varma lopputili. Kuka työntekijä pitää omakustanteisesti yllä pätevyyskorttejaan, jos siitä vastineeksi ei saa muuta kuin epävarman pätkätyön huonoilla työajoilla? Sitten kun sen hakemuksen rustaa, niin vastaukseksi ei saa edes sitä ”kiitos, mutta ei kiitos” -viestiä. Kun sitten työnhakija toteaa vaatimukset ja työnkuvan luettuaan, että ei hänellä ole tuohon paikkaan mitään mahdollisuuksia eikä huvikseen jaksa tosiaan sitä maratonmittaista hakemuslomaketta täyttää, niin luonnollisesti siitä syyllistetään se työtön työnhakija.
Toisaalta vaatimukset ja todellisuus eivät monestikaan kohtaa. Ilmoituksessa saattaa olla mitä vain, mutta sitten todellisuudessa kukaan ei tarkista, että sinulla niitä kortteja edes on. Olen tämän vuosikymmenen aikana ollut kolme kertaa kuljetusfirmassa töissä, joissa minulta ei ole tarkastettu edes sitä, että onko minulla ajokorttia. Puhumattakaan siitä, että mitä luokkia siinä ajokortissa on, saanko minä edes ajaa sitä autoa millä minun pitäisi ajaa?
Työ- ja lepoaikojen noudattaminen on myös sitä luovempaa, mitä pienempi on firma. Se on lähes sääntö eikä poikkeus rekkahommissa, että kun menet lastaamaan, niin auton piirturi laitetaan silloin tauolle lastauksen ajaksi. Töitä kyllä tehdään koko ajan ja siinä menee ruokatunti, mutta paperilla kaikki on ok. Olen myös ajanut tilausajoja, joissa yksi työvuoroni kesti 36 tuntia. Ensin aamutuimaan koululaisajoja, sitten tilausajoja, illalla pikkujoulukyytejä, yöllä kävin ajamassa 600 kilometrin potilassiirron ja siitä suoraan aamulla samoilla silmillä kyyditsemään koululaisia kouluun, pari tilausajoa ja koululaiset takaisin kotiin. Ei paljon digipiirturikorttia pidetty laitteessa, sillä siihenhän jää kaikki tiedot. Poliisit jos olisivat pysäyttäneet, niin minähän ne sakot olisin saanut ja joutunut maksamaan.
Tiivistettynä: suorittavan työn työpaikan hakeminen on tehty hankalaksi ja mahdollisimman epämotivoivaksi. Työolot, työvälineet ja työajat ovat monesti todella huonot. Työpaikka on aina joko määräaikainen pätkä tai muuten epävarma. Työpaikalla ei välttämättä noudateta lakeja, joista se työntekijä on kuitenkin vastuussa, vaikkei itse voi niiden noudattamiseen vaikuttaa muuten kuin ottamalla lopputilin. Työturvallisuudesta tai ergonomiasta ei välitetä muuten kuin paperilla. Työnkuva ja todellisuus eivät välttämättä kohtaa ollenkaan. Työn vaatimusten täyttämiseksi työntekijälle ei monestikaan anneta tarpeellisia välineitä, johon myös riittävä aika luetaan, mutta silti vaatimukset pitäisi täyttää. Ja sitten ihmetellään, kun ihmiset eivät enää jaksa? Että ihmiset elävät mieluummin tuilla kuin suostuvat ihan mihin tahansa?
Mitä ihmettelemistä siinä on?
¤
Antti Rautio on syvältä maalta kotoisin oleva – välillä 10 vuotta Kehä kolmosen sisällä asunut – kaiken nähnyt tavallisen ihmisen puolustaja, joka toivoo ihmisten käyttävän omia aivojaan ja ajattelevan itse. Vaikka se tarkoittaisi kirjoittajan itsensä perusteltua kyseenalaistamista.
Kirjoitus on julkaistu alunperin kirjoittajan Uusi Suomi -blogissa 26.10.2017.
Kirjoitussarjan aiemmat osat:

Te elätte jo nyt täydellisessä ”diktatuurissa”, eikä se siitä paremmaksi muutu. Uskon vahvasti miten länsivallan edustajat ovat päättäneet ottaa koko maan haltuunsa, perustaessaan yhden NATOmaan lisää omaksi hyödykseen. Viimeinen SUOMALAINEN, ota siniristilippu mukaasi lähtiessäsi, muistoksi, siitä mitä olisi voinut olla, mutta minkä länsimahti otti omakseen. SHALOM.
Katellaan tilastoja. TE-palvelut kertoo, kokoaikatyöpaikkoja on Suomessa tarjolla juuri nyt 10 946 kappaletta. Sellaista monet varmaan etsivät. Tuskinpa kukaan voi muuttaa nollatuntisopimuksen perässä odottelemaan tunnin työkeikkaa, ei ainakaan kovin dyyriille seudulle. Eka sivu oli muuten aika täynnä julkisia töitä, ”kaupungin hommia”. Jos viittis vielä lajitella julkiset pois, näkisi miten paljon on ”yksityisellä” tarjota kokopäivätyötä.
TEM-työllisyyskatsaus lokakuun lopussa. Työnhakijoita on 583 500. Työssä olevia 171 900 joista 23 800 ”työllistettynä”. Työttömiä työnhakijoita 272 500. Työvoimaan kuulumattomia työnhakijoita, eli pakkotöissä tai koulutuksessa 130 700. 56 400 oli saanut karenssin tai luopunut työnhausta pitäkää tunkkinne tyylillä.
Tilastokeskus. Tehdyt työtunnit vuosi 2006, 4,155 miljardia tuntia. Vuosi 2016, 4,114 miljardia tuntia. 41 miljoonaa työtuntia vähemmän. Tuo on 23 781 henkilötyövuotta vähemmän.
Tätä politikot kutsuvat ”kohtaanto-ongelmaksi”.
TE-keskuksen sivulta löytyi vielä yksi hakukriteeri, ”palkkatyö”. Se pudotti avoimien työpaikkojen määrän 9 975 kappaleeseen.
Suomessa pitää noudattaa tessiä, jos ja kun sellainen alalla on. Siis vähintään tessiä, tietenkin ehdot saavat olla paremmatkin.
Tästä huolimatta TE-keskuksen sivuilla on valtavasti ilmoituksia, joissa ihan suoraan sanotaan, että tessiä ei noudateta. Sen voi päätellä kohdasta palkkaus, jossa käytetään mm. termejä ”sovitaan erikseen” tai ”määritä”. Jokainen tietää, että enempää kuin tes yksikään firma ei maksa, joten…
Miten tämä voi olla mahdollista, miksi kukaan ei puutu tähän? Valtio itse säätää lakeja, joissa vaaditaan tessin noudattamista. Sitten valtion virasto välittää täysin avoimesti ja häpeilemättä töitä, joissa tessiä ei edes lähtökohtaisesti noudateta.
Tarkennan sen verran, että minusta tessit ovat 50/50 hyvä/huono juttu. Olen itse ollut ja tulen varmasti tulevaisuudessa olemaankin töissä omasta tahdostani eri ehdoilla kuin tes, mutta en niin, että ne yksipuolisesti sanellaan tai että kaikki ehdot ovat minulle huonompia. Työnantajista ison osan kanssa voi kyllä neuvotella ja jos ei voi, niin ei ole pakko mennä töihin.
Mutta vallitseva tilanne työmarkkinoilla lakien ja vaatimusten sekä sitten todellisuuden suhteen on järjetön.
Työsopimuslaki
7 §
Työehtosopimusten yleissitovuus
Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.
Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.
12 §
Valvonta
Työsuojeluviranomaiset valvovat tämän lain noudattamista. Työsuojeluviranomaisten on valvontatehtävässään ja erityisesti valvoessaan yleissitovien työehtosopimusten noudattamista toimittava kiinteässä yhteistyössä niiden työnantajien ja työntekijöiden yhdistysten kanssa, joiden tekemien yleissitovien työehtosopimusten määräyksiä työnantajien on 2 luvun 7 §:n mukaan noudatettava.
Työsuojeluviranomaisilla on pyynnöstä oikeus saada työnantajalta jäljennös valvonnan kannalta tarpeellisista asiakirjoista sekä yksityiskohtainen selvitys suullisesti tehdyistä sopimuksista.
Rangaistuksia rikkomuksista löytyy rikoslaista, 47 luku, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L47
Kyllä, mutta kun tuo ei toimi käytännössä. Ja nuo valvontatoimenpiteet (käsittääkseni) kohdistuvat firmoihin aina jälkikäteen. Vaikka siis jo etukäteen, työpaikkailmoituksen perusteella, on täysin selvää ettei tessiä tulla noudattamaan.
Eikä työnantaja noista juuri koskaan mitään tappiolle jää, jos työntekijä niistä tappelemaan lähtee. Työntekijä voi saada (jos hyvin käy) 100 % sen, mitä piti saada jo alunperinkin. Mutta korkoja tai muita korvauksia? Ei. Sakkoja työnantajalle? Yleensä ei, paitsi todella törkeissä tapauksissa.
Haluan vielä erikseen korostaa, että minä en halua kurittaa työnantajia yleisesti, mutta mätäpaiseet pitää saada kovemmalla kädellä pois. Jos firma ei kannata muuten kuin työntekijän tuloja ja -oloja yksipuolisesti polkemalla ellei peräti riistämällä, niin firma on syytä ajaa konkurssiin välittömästi. Ei työntekijä huvin vuoksi tee työtä. Kuten ei firman omistajakaan firmaa ylläpidä, jos ei siitä mitään itselleen saa.
Onhan se ihme juttu. Viranomaisen pitäisi valvoa että työehtoja noudatetaan, mutta viranomainen pakottaa töihin alle ehtojen. Ei ymmärrä kanssa.
Matuille ohituskaistoja työelämässä ja asuntojen saannissa. Myös yhteiskunnan tuet hoituu paremmin. Oma nuoriso haistakoon paska. Toiseus on pop. Loistava tulevaisuus kansakunnalla. Kalergisuunnitelma etenee käsikirjoituksen mukaan.
Se on ainakin varmaa, jos viranomaiset pakottavat töihin ilman työehtoja, kohtapuoliin ei ole enää yhtään työpaikkaa missä noudatettaisiin mitään työehtoja. Vain viidakon laki voimassa.
Valkoisen heteron kommentista tuli mieleen, Varsinais-Suomessa kerrotaan olevan tuhansia työpaikkoja joihin ei saada työntekijöitä. Toisaalla kerrotaan, että jokaiseen työnhakuun on tuhansia hakijoita. Tiedot eivät ole siis oikein synkroonissa. Monet nuoret miehet, ovat jääneet ilman työpaikkaa, heille ei ole ilmoitettu mitään, kuten on maan tapa. Ja vielä kerrotaan, kuulopuheita kyllä, että olisi palkattu paljon ulkomaalaisia. Herää kysymys, onko heillä jokin etu suomalaiseen työnhakijaan verrattuna?
Kun palkataan konsultti rekrytoimaan, se menee ns. widuiksi. Arpomallakin saisi paremman tuloksen. Ennen palkkasi työnjohtaja. Saattaisi olla paras tapa vieläkin, ellei nepotismia sallita. Työpaikkailmoitukset ovat enimmäkseen konsulttien laatimia. Niissä haetaan yleensä kahta tyyppiä, Batman ja Superman. (pahoittelen, en keksinyt sukupuolineutraalia).
Olin kerran konsultin haastattelussa. Meni sukset ristiin. Helvetin lapsellinen tilaisuus. ”Miksi juuri sinä olisit paras tähän työtehtävään?” Sanoin helvetistäkö minä sen tiedän. En tunne muita hakijoita, Voin olla huonoinkin. Meni läppäri kiinni ja haastattelu loppui siihen.
Hyvä ja selventävä kirjoitus. Nyt on helppo ymmärtää monta asiaa taas paremmin.
Sitä vaan ei koskaan opi ymmärtämään miksi kansa kaiken tämän sallii, siis tämän isänmaan hajottamisen ja eliitin juoksupojiksi joutumisen.
Ei muka ole vaihtoehtoa.
Aina niitä on ja nytkin tarjolla mutta ei niihin tartuta.
Suomi on kotikutoisten ja ulkomaisten valehtelijoiden paratiisi. Valehtelu on Suomessa enemmän kuin sallittua, meritoituneimmat palkitaan. (meritoitua = ansioitua)
Suomessa valehtelevia poliitikkoja ja virkamiehiä heitä pönkitetään sekä valtamedian että kansalaisten toimesta.
Kansalaiset ilmaisevat tukensa vaaleissa, valtamedia vesittämällä asioita tai vaikenemalla koko totuudesta.
Suomi ei ole sivistysvaltio.
Valehtelu ja vastuun pakoilu ovat merkkejä rappiosta, eivät sivistyksestä ja moraalista, jollaista erityisesti korkeimmalta poliittiselta johdolta ja ylimmiltä virkamiehiltä on syytä odottaa.
Eduskunta on kansan peilikuva? http://beta.oikeamedia.com/o1-47700