Kepun ja kokoomuksen talouspolitiikan ytimessä huijari- ja tukiyrittäjyys

Nyt kun Juha Sipilän ja Petteri Orpon kiivasta yksityistämistä tavoitellut sote-sähellys on päättynyt – sähellys, jossa yritetyt lehmänkaupat ehtivät jo tuhota tai tärvellä monen kunnan sote-tulevaisuuden hätäpäissä tehtyjen yksityistämissopimusten myötä – Vastavalkea lyö omat löylyvetensä vaalisaunan kiukaalle arvioimalla näiden veijareiden kaikkein ominta talous- ja yrittäjäpoliittista tavoiteasettelua.

Siihen päästään käsiksi tarkastelemalla kotimyyntiyritysten toiminnassa ilmeneviä väärinkäytöksiä sekä harjoitetun tukipolitiikan volyymia suorien yritys- ja verotukien osalta.

Juha Sipilän ja muiden lestadiolaisyrittäjien erityisanti yrittäjätoimintaan

Artikkeli ”Rahat pois eläkeläisiltä – katsaus kotimyyntiä käyttävien remonttifirmojen toimintaan” julkaistiin MV-Lehdessä 1.3.2019. Pitkä artikkeli on seurausten pelossa kirjoitettu nimimerkin Matias suojassa. Esitetyt tiedot ja niiden tarkkuus kuitenkin osoittavat, että kirjoittaja on lestadiolaisyrittäjyyden sisäpiirissä toiminut henkilö. Asia on niin tärkeä, ettei sitä pidä jättää huomiotta ainoastaan sen vuoksi, että kirjoitus on julkaistu kiistanalaisella sivustolla.

Kirjoituksen keskiössä ovat eläkeläisille kotimyynnillä remonttipalveluja kauppaavat yrittäjät, joista suuri valtaosa on kirjoittajan mukaan nykyisiä tai entisiä lestadiolaisia; näistä monia itse kutsun lestahuijareiksi. Kyse on siis kotimyyntityön kohdejoukosta, johon kuuluvista moni on vajaavaltaisuuden (holhouksenalaisuuden) kynnyksellä ja useat asiallisesti ottaen sen ylikin. Vanhusten omaiset ovat monesti joutuneet vain toteamaan, että lähinnä viekkaudella ja vääryydellä saatu allekirjoitettu sopimus pätee, eli ei kun maksamaan!

”Ilmiö lähti yleistymään voimakkaasti 2000-luvun alusta ja se on lisääntynyt tähän päivään saakka. On huomattu, että eläkeläiset ovat usein hyväuskoisia ja niille saa myös keskimäärin myytyä remontteja kalliimmalla kuin nuoremmille. Lisäksi eläkeläisten kanssa saa kaupan solmituksi useammin. Yritysten voitot ovat siis parempia, kun asiakkaiksi pyritään pääsääntöisesti valikoimaan eläkeläisiä.”

Kirjoittaja kuvaa ilmiön laajuutta tutkimalla tilastoja kotitalousvähennyksen käytöstä.

”Vuonna 2017 kotitalousvähennyksen saajien lukumäärä oli 425 845 henkilöä, joista palkansaajia oli 211 875 henkilöä ja eläkeläisiä 175 478 henkilöä. Vastaavasti kotitalousvähennystä myönnettiin 444,352 miljoonaa euroa, joista palkansaajien osuus oli 231,665 miljoonaa euroa ja eläkeläisten osuus 167,119 miljoonaa euroa.”

”Vuonna 2017 kotitalousvähennystä saavia eläkeläisiä oli yhteensä 175 478 henkilöä. Heistä 85,3% sai kotitalousvähennystä remonttipalveluun liittyen eli yhteensä 149 683 henkilöä. Valistuneen arvioni mukaan heistä noin 75% on ostanut remontin ulkopuoliselta yritykseltä kotimyynnin kautta. […]”

”Matias” kuvaa elävästi käytettyjä kauppatapoja. Suurin syy kohdejoukon valikoitumiseen on asiakkaiden tietämättömyys markkinahinnoista ja toisaalta heidän manipuloitavuutensa.

”… kotimyynnin kautta myytävät remontit ovat 1,5 – 4 kertaa kalliimpia kuin perinteisillä tavoilla remonttejaan markkinoivien yritysten tarjoamat vastaavat remontit. Se kuinka paljon kalliimpia kotimyyntifirmojen remontit ovat, vaihtelee. Keskimäärin ne kuitenkin ovat arvioni mukaan noin 1,9 kertaa kalliimpia. Laadultaan ne ovat samaa tasoa.”

”Näiden yritysten omistajista […] ja perustajista arvioltani noin 85% on joko nykyisiä tai entisiä lestadiolaisia.”

Kotimyyjille oma koulutusjärjestelmä

”… valmennusfirman nimi on Tulevaisuuden Kasvupolut Oy. Tuota yritystä oli aikoinaan perustamassa entinen kansanedustaja, lestadiolainen Kyösti Karjula [Tämä Karjulan toiminta on juuri sitä, minkä perusteella olen aiemminkin kutsunut häntä ”lestamafian” kummisedäksi.] Yrityksen toimitusjohtajana toimii Kyöstin poika Antti Karjula. […] Tuon firman […] tehtäväkuva on valmentaa näitä remontteja myyviä kotimyyntifirmoja. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy pitää remonttifirmoille esimerkiksi seminaareja.”

”Kyseisiä seminaareja on pääsääntöisesti pitänyt karismaattinen luennoitsija Kenneth Österberg, entinen luunkova remonttimyyjä itsekin.”

”Nykyinen pääministerimme Juha Sipilä – lestadiolainen hänkin – toimi yhtenä Tulevaisuuden kasvupolut Oy:n asiantuntijajäsenenä ennen kuin tuli valituksi Keskustapuolueen puheenjohtajaksi. Tuolloin Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n asiantuntijajäsenet olivat yhtiön nettisivuilla valokuvan kanssa. Myös Juha Sipilästä oli valokuva ja valokuvan alapuolella teksti ’Kansanedustaja, Kempele’.”

Kun kepu Juha Sipilän suulla vaatii lisää tukea yrittäjille, tulee tämä ymmärtää niin, että lestadiolaisyrittäjien arveluttaviin liiketoimiin ei saa lainsäädännöllä puuttua. Samalla tulee sallia kotitalousvähennyksen hulvaton käyttö ylihinnoiteltuihin remontteihin.

Kirjoittaja siis arvioi, että lestadiolaisyritysten kotimyynnillä toteuttamat remontit ovat hinnaltaan keskimäärin 1,9-kertaisia normaaliyrityksiin verrattuna. Tämähän merkitsee sitä, että kotitalousvähennysten kautta valuu tarpeettomasti kymmeniä, ajan myötä satoja miljoonia euroja veronmaksajien rahoja yrittäjien taskuihin.

Juha Sipilähän itse antaa oivaa esimerkkiä julkisen ja valtionyhtiörahan hankinnasta uskonnollispoliittisen suhmuroinnin keinoin.

Oulun seutu on lestadiolaisyritysten voimakkainta keskittymäaluetta. Tämä tosiasia herättää kaksikin kysymystä:

A. Missä määrin toiminnan todettu härskiytyminen kaiken aikaa johtuu siitä, että toimijat luottavat olevansa lain kouran ulottumattomissa, kun Oulun käräjäoikeutta laamannina johtaa julkivanhoillislestadiolainen Antti Savela, ja lisäksi tuomari- ja poliisikunnassa on runsaasti lestadiolaisia toimijoita?

B. Missä määrin näiden yrittäjien tekemiä osamaksukauppoja rahoittavat pankit (kirjoittaja mainitsee Nordean ja osuuspankit) ovat tietoisia kotimyynnissä käytetyistä menettelytavoista? Onko kyse kanssarikollisuudesta vai avunannosta rikokseen, mikäli nämä todetaan rikoksiksi? Tämä on syytä oikeusministeriön ja pankkivalvonnan selvittää.

Uuden hallituksen on syytä panna lainsäädännöllinen stoppi näiden huijareiden toimille. Yksi keino voisi olla vanhuksille suunnatun kotimyynnin rajoittaminen.

Verotukien läpinäkymätön viidakko

Juha Sipilän ja Petteri Orpon säheltäminen kaverikapitalismissaan näkyy myös ja eritoten verotukien suuntaamisessa ”omilleen”.

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV selvitti, kuinka tarkasti ja kuinka kattavilla tiedoilla valtiovarainministeriön arviot veromuutoksista ja verotukien vaikutuksista on laadittu.

Tarkastusviraston selvitys asiasta julkaistiin 14.11.2018. Yle uutisoi siitä lyhykäisesti otsikolla ”VTV: Verotukien arvo lähes 27 miljardia, mutta niiden vaikutuksia ei kunnolla tiedetä”.

Uutisessa todetaan, että VTV:n tiedotteen mukaan esimerkiksi verovähennysten kustannuksia ja vaikutuksia seurataan vain niukalti. VTV:n mukaan erilaisten verotukien arvo vuonna 2018 oli 26,8 miljardia euroa, josta summasta 17,5 miljardia vähentää valtion verotuloja. Erilaisia verotukia kerrotaan olevan yli 180.

VTV:n mukaan verotuista lasketaan vuosittain ainostaan se, kuinka paljon ne aiheuttavat verotulojen menetyksiä. Lisäksi kolmasosa tuista on sellaisia, ettei niiden kohdalla edes pystytä laskemaan, paljonko ne vähentävät verokertymää. Yle lainaa VTV:n ylitarkastajaa:

”Jotta päätöksentekijät voisivat paremmin arvioida kunkin verotuen tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta, tarvitaan taustalle enemmän tietoa. Lisäksi, kun uusia verotukia säädetään, tulisi perustella, minkä vuoksi politiikkakeinoksi on valittu juuri verotuki suoran tuen tai muun keinon sijaan, sanoo VTV:n ylitarkastaja Pälvi Polojärvi tiedotteessa.”

Olisiko valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen syytä kääntää katseensa oman ministeriön toimien tutkimiseen verotukien osalta sen sijaan, että neuvoo tulevaa hallitusta siitä, mistä tulee leikata ja kuinka paljon?

Nyt Hetemäki ja muu VVM:n virkamiesjohto suojelee hallitusta ja samalla omaa asemaansa suhtautumalla löperösti valtion verotuloja vähentävien kymmenien miljardien eurojen verotukien käyttöön. Martti Hetemäki joutaisi jo vaihtoon. Virkamiehellä, joka ei halua tuottaa relevanttia tietoa päätöksenteon tueksi, ei ole juurikaan käyttöä nykyaikana.

Suorien yritystukien osalta riittää mainita, että Mauri Pekkarisen (kepu) työryhmän pyrkimys karsia yritystukia tuotti täydellisen vesiperän.

Ylen Jouko Jokisen suojatti Matti Apunen vaalien ylituomarina

Selvää on, että kepu ja kokoomus pyrkivät käynnissä olevassa vaalitaistossakin puolustamaan edellä kuvattuja ”saavutuksiaan” eli huijariyrittäjien toimintavapautta ja varakkaiden ”omaisuudensuojaa” verottajaa vastaan. Tähän Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen ojentaa auttavan kätensä.

Oman erityisen panoksensa oikeiston vaalimenestyksen eteen Jokinen antoi nostamalla suojattinsa ja Ylen elätiksi nousseen Matti Apusen puolueiden vaalitenttien pääkommentaattoriksi. Apunenhan on myös Bilderberg-kerhon johtoryhmän jäsen, joten Jokinen samalla kumarsi syvään myös kansainvälisten rahapiirien suuntaan. Ja saanee kutsun seuraavaan Bilderberg-tapaamiseen.

Lisäksi jo perinteiseen tapaan pienet vaalipyrkijät jätettiin Ylen toimesta lähes pimentoon. Näin kävi myös Paavo Väyrysen Tähtiliikkeelle, vaikka Paavo onkin eduskunnan jäsen. Yle antaa siis edelleen massiivisen tukensa puolueiden kartellisoitumiselle ja uusien puoluetoimijoiden mukaantulon estämiselle. Samalla Yle saa vastalahjaksi poliittiselta eliitiltä erivapauksia touhuta mm. myötäsotijana USA:n generoimassa infosodassa Venäjää vastaan.

Matti Apusen hengentuotosten helmi oli, kun hän kertoi, että maassa on vain 20 000 yli 150 000 euron vuositulot tienaavaa henkilöä. Näiltä ei kovin paljon heru, oli viestinsä ydinsisältö.

Varallisuusveron poistaminen todellakin jätti monien miljardien loven valtion verotuloihin. Vuoden 2012 osalta EU-laajuisesti laskettiin, että Suomen varallisuusverotus tuotti 5,5 miljardia euroa EU:n keskimääräistä varallisuusverotasoa vähemmän. Tilanne on jatkunut jotakuinkin samana, eli verotamme varallisuutta edelleenkin 4–5 miljardia euroa vähemmän kuin EU keskimäärin.

Todellakin, jos verottaisimme noita 20 000:ta hyvin eli yhteensä yli 3 miljardia euroa/vuosi ansaitsevaa, pitäisi heidän veroprosenttinsa olla luokkaa 150 % saadaksemme tuon 4–5 miljardin vajeen katettua. Ja se on toki kohtuutonta.

Tällä pölhöpopulistisella tarinallaan Matti Apunen toistuvasti harhauttaa kuulijoitaan. Hän sivuuttaa sulavasti sen tosiasian, että suuria tuloja ja suurta varallisuutta on muuallakin kuin suurissa palkkatuloissa. Sitä on mm. koko ajan kasvavassa osinkopotissa, joka viime ja tänä vuonna liikkuu 12–13 miljardin euron välillä. Siinä jo osinkoveron yhden prosenttiyksikön nosto tuottaa yli 100 miljoonaa euroa.

Lopuksi Vastavalkean vaaliterveiset:

Kaikkien muutosta haluavien on syytä käyttää äänioikeuttaan!

Ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona 3.4. ja päättyy tiistaina 9.4.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 14.4.

Artikkelikuva: takbudet0 @ Pixabay