Seymour M. Hersh: Reporter: A Memoir (Alfred A. Knopf, 2018)

Seymour Hershin muistelmien suosittelijoihin kuuluu brittiläinen kirjailija John le Carré. Hän kommentoi kirjaa näin: “Tämä kirja on olennaista luettavaa jokaiselle journalistille ja journalistiksi pyrkivälle kaikkialla maailmassa.” 

Hershin edustama journalistinen perinne on vaikeuksissa. Kun amerikalainen tutkiva journalismi oli vielä voimissaan, Hershiä juhlittiin Pulitzer-palkinnolla, vaikka hän paljasti armotta maan eliitin korruptiota, valheita ja demokratian loukkauksia. Hän sai osakseen presidenttien, korkea-arvoisten päätöksentekijöiden ja suurliikemiesten vihat. Presidentit olivat alati huolissaan Hershin kirjoittelun vaikutuksista. Hersh on Vietnamin sodasta lähtien kirjoittelullaan paljastanut Yhdysvaltain sisä- ja ulkopolitiikan mädännäisyyttä. 

Amerikkalainen propaganda on kuitenkin onnistunut sokaisemaan mielipiteitä eritoten Lännen eliittien keskuudessa. Suomenkin poliittisessa eliitissä muhii lapsenomainen usko Yhdysvaltain rakentavaan rooliin maailmanpolitiikassa. Olli Rehn puki taannoin tämän hartaan uskonkappaleen sanoiksi näin:

”Euroopalla ja Yhdysvalloilla on enemmän yhtäläisyyksiä kuin millään muilla alueilla maailmassa. Kaiken perustana ovat yhteiset arvot. Eurooppalaisilla ja amerikkalaisilla usko kansanvaltaan, oikeusvaltioon ja vapauteen on selkäytimessä. Usko ihmisten väliseen tasa-arvoon ja jokaisen henkilön perusoikeuksiin on yhteiskuntiemme kulmakivi. Näissä arvoissa kiteytyvät edelleen eurooppalaisen ja amerikkalaisen elämäntavan periaatteet.” 

Amerikkalaisen propagandan lumovoima on häikäisevä. Näkyvistä katoavat Yhdysvaltain syyllisyys ihmisoikeusrikkomuksiin monissa osissa maailmaa, sotilaalliset puuttumiset muiden maiden sisäisiin asioihin, kidutusleirit, salamurhat ja muut hirmuteot. Suomalaiset Naton kannattajat uskovat mahdollisen jäsenyyden edistävän maamme turvallisuutta. He eivät ymmärrä Yhdysvaltain roolia maailman olojen horjuttajana. Suopea asenne Yhdysvaltain politiikkaan tekee vaikeaksi nähdä maailman todellisuutta. Ajettuaan osan Aasiaa ja Afrikkaa ja ennen kaikkea Lähi-idän väkivaltaiseen kaaokseen Yhdysvallat on nyt horjuttamassa oloja Baltian ja Itämeren alueella. Mielipidetiedustelut eri puolilla maailmaa osoittavatkin kansalaisten enemmistön monissa maissa pitävän Yhdysvaltoja maailman sekasorron pääasiallisena aiheuttajana. 

NATO-MIELISET SUOMALAISET ovat sokeita tälle todellisudelle. Tämäntapaiset asenteet tuntuvan vaivihkaa hiipineen myös joidenkin nuoremman polven suomalaisten journalistien tapaan nähdä maailmaa. Silmät suljetaan Yhdysvaltain roolilta vaikkapa Ukrainan olojen horjuttamisessa. Washingtonin historiallisessa otteessa olleiden maiden yrityksiä irtautua itsenäisempään suuntaan, vaikkapa Venezuelassa, kohdellaan ylimielisellä halveksunnalla ja huonolla historian tajulla. Washingtonin teeskentely muiden maiden kansalaisten hyvinvoinnista huolehtimisesta otetaan todesta, vaikka amerikkalaiset päätöksentekijät ovat ennen kaikkea huolissaan oman maan vauraan eliitin talouspoliittisista eduista. 

Seymour Hershin tutkivan journalismin perinne näyttäisi olevan vierasta monille nuorille toimittajille, I.F. Stonen työstä puhumattakaan. Stone oli nelisivuisella I.F. Stone Weekly -lehdellään varhainen uranuurtaja täysin vallanpitäjistä riippumattoman journalismin kehittämisessä. Hersh ystävystyi Stonen kanssa. He viettivät paljon aikaa yhdessä pohtiessaan, miten raportointia voisi parantaa. Hersh kommentoi Stonen työtä: “Ei ollut arvoitus, miten Stone teki työtä. Hän työskenteli ahkerammin kuin kukaan muu journalisti Washingtonissa.” Hersh kirjoittaa: “Olin jo varhain tullut siihen tulokseen, että journalistille keskeisen tärkeätä oli ensin lukea ennenkuin kirjoittaa mitään…” 

Vaikka näihin tutkiviin journalisteihin on yritetty lyödä vasemmistolaisuuden leimaa, he olivat ennen kaikkea pragmaattisia journalisteja, joiden silmissä amerikkalaisen eliitin valheet vahingoittavat Yhdysvaltain omaakin turvallisuutta ja yhteiskunnallista elämää, muusta maailmasta puhumattakaan. 

ASIALLINEN KIRJOITTAMINEN maailmanpolitiikasta edellyttää kunnollista perehtymistä historiallisiin taustoihin. Liian usein kirjoittaminen henkii nykyään sukeltamista johtopäätöksiin, jotka paljastavat mieltymystä sovinnaisiin, eliittihenkisiin ajatusmaailmoihin. Tämän maailman ulkopuolella on ajatuksia, jotka saattaisivat asettaa kyseenalaisiksi vallanpitäjien vaatimat “itsestäänselvyydet”. 

Yhdysvaltain journalistinen ilmapiiri alkoikin pikkuhiljaa muuttua. Päätoimittajat alkoivat sopeutua eliittimaailman tarpeisiin. Kansalaisten oikeutta tietää totuutta ei enää koettu tärkeäksi. Hershin kaltaiset armottomat totuuden etsijät alkoivat ajautua vaikeuksiin. 

Esipuheessaan Media Lensin David Edwardsin ja David Cromwellin kirjaan Propaganda Blitz tunnettu australialainen journalisti John Pilger kuvaa joidenkin amerikkalaisten huipputoimittajien kohtaloa. Seymour Hershin artikkeleita julkaistaan enää vain Yhdysvaltain ulkopuolella. Hiljattain kuollut Robert Parry perusti jo vuonna 1995 riippumattoman nettijulkaisun nimeltä Consortium News. Pilger ylistää Media Lensin työtä. Aivan kuten Edward Herman ja Noam Chomsky aikoinaan teoksessa Manufactoring Consent analysoivat valtamedian manipuloivaa roolia, Edwards ja Cromwell osoittavat, mitä todellinen objektiivisuus voisi olla. Tähän voi lisätä, että myös Pilger on suljettu valtamedian ulkopuolelle.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Tapani Laustin sivustolla.

40 KOMMENTTIA

  1. Toki mätää on paljon, mutta kovin usein kirjoitellaan ikään kuin se mätä olisi vain Yhdysvaltojen kohdalla merkittävää. Se mätä on kaikissa valtioissa, mutta kaikilla ei ole yhtä paljon resursseja. Jos Suomella olisi Yhdysvaltain resurssit, olisi Suomi määräilemässä kaapin paikkaa siellä täällä. Jos puhutaan vain Yhdysvaltojen mädästä, unohtuu muiden suurten valtojen mätä, jota on sen verran kuin niillä on resursseja olla mätä.

    • ”Jos puhutaan vain Yhdysvaltojen mädästä, unohtuu muiden suurten valtojen mätä, jota on sen verran kuin niillä on resursseja olla mätä.”

      Juuri noin!

    • Mätä ja mätäneminen on todellakin Yhdysvaltain kohdalla merkittävää, Yhdysvallat on maapallon mätäpaise. Yhdysvallat ei ole edes valtio, valtion perinteisessä merkityksessä. USA on laittomien maahamntunkeutujien (matujen) luoma ”monikulttuurinen” korporaatio. He saivat lippunsa Itä-Intian kauppakomppanialta, tappoivat Pohjois-Amerikan kantaväestön liki sukupuuttoon. Yhdysvaltoihin muutti Euroopasta ja muualta maailmasta rikolliset (varkaat ja murhamiehet) ja uskonnolliset fanaatikot ja nyt näemme mihin se on johtanut:

      ”USA on syntymänsä jälkeen ollut sotimatta yhteensä vain 21 vuotta.

      Vuonna 2011, Danios kirjoitti:

      Alla, olen luonut aikajanan Yhdysvaltojen käymistä sodista, vuosi vuodelta, joka paljastaa jotakin varsin mielenkiintoista: sitten Yhdysvaltojen syntymän vuonna 1776, on se 235 vuoden olemassaolonsa aikana käynyt sotaa yhteensä 214 vuotta. Toisin sanoen, on löydettävissä vain 21 sellaista vuotta, jolloin Yhdysvallat ei ole käynyt ainuttakaan sotaa.

      Laittaaksemme asian oikeaan perspektiiviin:

      * Valitessamme vuodesta 1776 lähtien minkä tahansa vuoden, on todennäköisyys sille että Yhdysvallat on tuon vuoden aikana osallistunut johonkin sotaan noin 91%

      * Yhtäkään USA:n presidenteistä ei voida kutsua rauhan ajan presidentiksi. Sen sijaan, kaikkia USA:n presidenttejä voidaan teknisesti kutsua ”sotapresidenteiksi”

      * USA ei ole milloinkaan ollut täyttä vuosikymmentä sotimatta

      * Ainoa ajanjakso, jolloin USA oli täydet viisi vuotta sotimatta oli suuren laman aikana (1935-40)

      Useimmissa näistä sodista, toimi Yhdysvallat hyökkäävänä osapuolena. Danios myöntää myös osan sodista olleen puolustuksellisia. Danios kuitenkin jättää huomioimatta CIA:n lukuisat peiteoperaatiot sekä muut sodaksi miellettävä hyökkäystoiminnat.

      Päivittäkäämme Daniosin listaa. Sitten vuoden 2011 on Yhdysvallat käynyt seuraavia sotia:

      2012 – Sota terrorismia* vastaan Afghanistanissa, Irakissa, Somaliassa, Syyriassa ja Jemenissä
      2013 – Sota terrorismia* vastaan Afghanistanissa, Irakissa, Somaliassa, Syyriassa ja Jemenissä
      2014 – Sota terrorismia* vastaan Afghanistanissa, Irakissa, Somaliassa, Syyriassa ja Jemenissä; Ukrainan sisällissota
      2015 – Sota terrorismia vastaan Afghanistanissa, Irakissa, Somaliassa, Syyriassa ja Jemenissä; Ukrainan sisällissota

      Joten voimme lisätä listaan 4 sodan vuotta. Tämä tarkoittaa, että 239:sta vuodesta on Yhdysvallat käynyt sotaa 222 vuotta – tai 93% ajastaan. (Voimme kinastella tarkasta luvusta, mutta on päivänselvää kuinka mittava tämä prosenttiosuus on).

      Useimmat sotilasoperaatioista, jotka on käynnistetty toisen maailmansodan jälkeen, ovat tosiaankin Yhdysvaltojen käynnistämiä.”

      Linkki: https://fi.sott.net/article/377-Sotariippuvainen-USA-on-sitten-1776-ollut-sodassa-93-ajastaan-222-vuotta-239-sta

      Toisen maailmansodan jälkeen käymissään sodissa Yhdysvaltojen jenkki-imperialistit ovat tappaneet likimäärin 20-30 miljoonaa ihmistä.

      Linkki: https://www.globalresearch.ca/u-s-regime-has-killed-20-30-million-people-since-world-war-ii/5633111

      Jos kyse tappamisessa ja sotimisessa on pelkistä resursseista (siis rahasta), eikö silloin kaikki raharikkaat olisi sarjamurhaajia? 😀

      • Hyvä kirjoitus…. Vastavalkea parantaa artikkeleitaan kuin sika juoksuaan!

        Olen täsmälleen samaa mieltä mädännäisyydestä, mutta ’journalisti’ joka selvittää ongelman ytimen, huomaa kyllä sen että USA:lla ei ole sen enempää valtaa kuin Suomellakaan.

        Valtioista on tehty kaikessa hiljaisuudessa liikeyrityksiä, joita johdetaan samasta pääkonttorista (BLACK NOBILITY) maailmanlaajuisesti. Se tarkoittaa sitä, että jokaisella alakonttorilla (kuten suomi ja usa) on oma toiminta-alueensa, mutta kaikki merkittävät toiminta-ohjeet tulee pääkonttorista, eli RAHAJÄRJESTELMÄN OMISTAJALTA. Valta on toisin sanoen kaapattu…. yksikään kansallisvaltio ei ole itsenäinen.

        Valhe on juurtunut syvälle. Ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, rauhaa ja demokratiaa edustavat organisaatiot, sekä korruptoituneen eliitin juhlapuheet ovat vain silmän lumetta.

        • Suomen ”rooli” näyttää olevan olla ”maailman onnellisin valtio”. On muuten uskomattoman laajalle levinnyt tämä propaganda ”tutkimus”, jossa yhdeltäkään suomalaiselta ei vahingossakaan kysytty mitään. Monet varmaan muistavatkin tämän ”tutkimuksen”, joka herätti V-mediassamme suorastaan kiusalliset mittakaavat saavuttaneen selittelyn tarpeen.

      • ”Jos kyse tappamisessa ja sotimisessa on pelkistä resursseista (siis rahasta), eikö silloin kaikki raharikkaat olisi sarjamurhaajia? ”

        Tuossa on logiikkavirhe. On eri asia olla varakas kuin ”olla valtio”.

        • ”Tuossa on logiikkavirhe. On eri asia olla varakas kuin ”olla valtio”.”

          Ei noin. Tuossa oli nimenomaan kyse siitä, että alkuperäisen kirjoittajan mukaan resurssit (=varakkuus) olisi kaikissa asuvan yhtälaisen pahantahtoisuuden täytäntöönpaneva tekijä.

          Tällöin kaikki varakkaat sellaisiksi tullessaan ryhtyisivät varakkuuden mahdollistamissa mitoissa rikollisiksi. Tämä pätisi (siis mikäli alkuperäisen kirjoittajan väittämä pitäisi paikkansa) aivan yhtälailla yksityishenkilöihin kuin valtioihin, koska, valtionhallinnot muodostavat aivan samanlaiset ihmiset kuin joita yksityishenkilötkin ovat. Ei se maaperä ole joka muuttuu omahyväiseksi toisten kivikaudellepommittajaksi kun sille tarpeeksi rahaa tulee, ihmisiä ne ovat jotka valtioita hallitsevat, ulkopoliittisenkin toiminnan määrittäen, eikä se ihmisluonne siitä poikkea onko valtionhallinnon palveluksessa vaiko siviiliasemassa.

    • Tämä kommentti on hiukan omituinen, niin naiviuden, epäoleellisuuden, kuin virheellisyyden osalta.

      Ei missään ole kirjoiteltu, eikä kukaan luullut, etteikö mätää olisi muuallakin kuin Yhdysvalloissa. Päinvastoin, mm. Suomen kovasta mädännäisyydestä kirjoitellaan aivan kaiken aikaa siinä missä Yhdysvaltojenkin. Kukaan ei ole tätä unohtanut, hetkeksikään. Olkoonkin, että Yhsysvaltoja käsittelevässä artikkelissa on tapana yleisen tavan mukaan pysyä asiassa, lähtemättä sivuraiteille ja varsinkaan whataboutismiin. Kun tehdään pitkiä artikkelisarjoja vaikkahan hauesta, ei se tarkoita etteikö muita kalalajeja olisi, eikä sen nimenomainen maininta ole haukiartikkeleissa tarkoituksenmukaista.

      Kuitenkin, fakta on että Yhdysvallat on ylivoimaisesti suurin osa nykyisen maailmanpolitiikan ongelmasta, ja näin ollen siitä tulisikin uutisoida kaikkein eniten (korjaatko vuotavasta padosta ensin suurimman reiän, vaiko joukon murto-osan kokoisia?), mikä ei valitettavasti toteudu, valtamedian suorastaan jumaloidessa Yhdysvaltoja ja sen hirmutekoja kaiken aikaa, samalla kun vaihtoehtomediastakin osa on USA-myönteistä ja loppuosallakaan eivät resurssit riitä tyhjentävään USA-uutisointiin, monien muiden mädännäisyyksien uutisoinnin ohessa.

      Suurin asiavirhe on väittämäsi siitä, että kaikissa valtioissa olisi sama mätä, vain resurssit tekisivät eron. Tämä on naiivia puppua. Jos tuo pitäisi paikkansa, niin esim. Suomeen nähden upporikkaan Sveitsin hallinto öykkäröisi monin verroin enemmän kuin tunnetusti ja haukutusti läpimätä Suomen hallinto (vertailun voi aloittaa sisäpolitiikasta, ja ulkopoliittisestikin Suomi öykkäröi ”länsirintaman” messissä, Sveitsi taas ei). Samoin esim. Kiinalla ja Intialla olisi oivat resurssit (varsinkin kun muistaa suhteuttaa sinällään Yhdysvaltoja pienemmät militaaribudjetit sikäläisiin, rutkasti pienempiin työvoimakustannuksiin sekä valtavampaan väkimäärään) öykkäröidä hyvin Yhdysvaltojen kaltaisesti, jos mädännäisyyttään sitä haluaisivat, mutta jostain syystä eivät tee niin. (Älkääkämme sekoittako tähän whataboutismia Kiinan ja Intia kahakoinneista ne ovat olemattomia Yhdyavaltojen rinnalla resurssisuhteeseen suhteutettuna, ja ne ovat käytännössä kokonaan joko puolustuksellisia tai omistukseltaan kiistanalaisia, historiallisista ymmärrettävistä syistä joiden mukaan tapausten molemmat osapuolet pitävät alueita ominaan. Yhdysvaltojen teot puolestaan ovat suurimmaksi osaksi yksipuolisia hyökkäyssotia joko avoimesti tai valheeksi osoitetuin tekosyin.

      Kyllä mätä on nimenomaan poliitikkojen henkilökohtaisissa tahdoissa, ja ihmisiä ne ovat aivan yhtälailla kuin muutkin, eli maailman mitassa suurin osa hyväntahtoisia, perusrehellisiä. Toisaalla vähemmän, toisaalla enemmän. Kukapa toki täydellisen rehti olisi yhtään missään, kyllähän valtaosa ihmisistä mm. varastaa vähäarvoista tavaraa työnantajaltaan omatunnon kolkuttamatta ja ajaa välillä ylinopeutta. Mutta tuon suuremmaksi rikolliseksi ei kukaan muutu politiikkaan lähdettyään, jos ei luonteeltaan sellainen muuten ole. Osa toki on, siinä missä rosvoja ja murhaajia, sekä sellaiseksi muuttuvia on ihan siviiliväestönkin keskuudessa. Joidenkin valtioiden hallintoelimiin vain sattuu kertymään valta-aseman saavuttava osuus tuollaisia, kuten esim. Yhdysvalloissa on käynyt vuosikymmenet sitten, vaikutusvaltansa edelleen säilyttäen. Suurimmassa osassa valtionhallintoja näin ei kuitenkaan ole, eikä tule olemaan. Olkoonkin että länsiblokki on koko olemassaolonsa ajan maailman kovimmalla propagandabudjetilla yrittänyt propagoida ajatusta, että ”kaikki maailmassa on pahiksia, paitsi länsi”. Ja samaa teki aikoinaan myös mm. läpimätä Neuvostoliitto, jota ei enää onneksi ole, sekä natsi-Saksa, jonka tilalla on nykyään mätään länsiblokkiin kuuluva Saksa.

  2. Mätä on siinä että NWO on ottanut median määräysvaltaansa lännessä ja yhteissuuntaustettua usa ensin uutisointia tulee tuutinntäydellä niin amerikassa kuin eussa että suomessa, nykyään ulkomaan uutiset on parempi lukea venäjän rt:stä kuin brysselin pravdasta.

  3. Näyttää siltä että Suomen mediakenttä jakautuu kahteen osaan.

    1. Vaihtoehto median wellihousut. Jotka ei uskalla kirjoittaa edes siitä että presidenttipyrkyri Ilja pidätettiin täysin tekaistulla ”rikos ihmisyyttä vastaan” etsintäkuulutuksella. Presidentti on valtakunnan hiearkiassa nro 1.

    2. Valtamedia. Jotka kertoo mm. tarinoita trolleista. Näin vaikka Jessikka Arokin on kertonut oikeudessa ( jossa ei saanut valan velvoittamana valehdella) että ” Kukaan oikea henkilö ei voinut olla trolli ja siksi oli niin
    käsittämätöntä väittää, että Aro leimaisi tavallisia ihmisiä”

    Eli vaikka trolleja ei ole olemassa, niin valtamedia kirjoittelee niistä. Ja antoi myös vuoden journalistipalkinon.

    Kaksi Ylen toimittajaa palkittiin Bonnierin Suurella journalistipalkinnolla. Jessikka Aron juttusarja Venäjän trollit Suomessa valittiin vuoden jutuksi

    Yle veroa maksetaan vuodessa 500 miljoonaa eli 10 vuodessa 5000 miljoonaa

    • Ei todellakaan.
      Vaihtoehto media ei myöskään uskalla tai ehkä sillä ei ole kapasiteettia kertoa siitä mitä Guyenot kirjoittaa ja miksi tämä maailma pyörii kuten se nyt pyörii. Ymmärtämättä syvempiä syitä on vaikea mitään korjata koska syihin käsiksi pääsy on edellytys muutokselle.
      The Holy Hook — muutama ote
      Yahweh’s Trojan Horse into the Gentile City
      LAURENT GUYÉNOT
      http://www.unz.com/article/the-holy-hook/
      ”…when it comes to the Old Testament, Christians are seized by a severe reading disorder: when the book says “Israel will conquer the world”, they read “the Church will convert the world”.
      One can even speak of Christians’ “learned helplessness” in front of Jewish power, since they are taught in their Scriptures that God has always guided Israel’s merciless slaughter of his enemies … There is also learned helplessness in having as ultimate model a man crucified by the Jews: how can the “imitation of Christ” save us from the high priests’ power to lobby and corrupt Pilatus?
      … In the final analysis, the jealous Yahweh, destroyer of all pantheons, is so unconvincing in the garb of the Great universal God that he is fated to be discarded in his turn.
      Atheism is the end result of biblical monotheism: it is the rejection of the biblical God, mistaken for the true God. “If Yahweh is God, no thanks” has been the simple rationale for atheism in Christendom since the Enlightenment: Voltaire, for example, scorned Christianity by quoting the Old Testament. Yahweh has ruined faith in a divine Creator.
      … Also to consider is the effect that the Christian sanctification of the Jewish Tanakh has had on Jews themselves. It has discouraged Jews from questioning their scriptures and freeing themselves from their psychopathic god.
      Any Jew who questioned the divine inspiration of the Torah was not only banned from his community, but found no shelter among Christians: this happened to Baruch Spinoza and many others.
      … It’s time to tell the Jews what Christians have been unable to tell them: You were never chosen by God. You have just been misled by your Levites to take your vindictive tribal god for the universal Father in Heaven.
      This cognitive short-circuit has caused in your collective psyche a grave narcissistic personality disorder.
      For our own misfortune, we Gentiles have been fooled by your self-delusion and have fallen, too, under the psychopathic bond of your leaders. But we are now waking up, and as soon as we recover our senses and our dignity, we’ll help you out of it too.
      … Orthodox Christianity is the closest to the original, and by far the least Judaized. Persecuted during seventy years of communism, it is certainly not much infiltrated by crypto-Jews, at the moment.
      But can it overcome the inherent problem that I have highlighted here? Can it ever challenge the Jews’ megalomaniac and narcissistic claim of their metaphysical exceptionality?
      A radically critical approach of the Old Testament is, I believe, an indispensable component of Gentiles’ mental emancipation and recovery of their natural defense mechanism against the Yahweh-Zion matrix.
      … If the Italian rabbi Elijah Benamozegh is right in saying that “The constitution of a universal religion is the ultimate goal of Judaism,” then Christianity is a great step toward that glorious future:
      “In Heaven, one God of all men, and on earth a single family of peoples, among whom Israel is the eldest, responsible for the priestly function of teaching and the administration of the true religion of humanity.”[22]
      Christianity has prepared the way for the next stage: the cult of the crucified Jew is now being superseded by the cult of the exterminated Jews.
      … Finally, I have zoomed here on a problematic aspect of Christianity, but other viewpoints are possible. I have developed the antithesis to the common thesis that Christianity is anti-Jewish, but there is truth also in the thesis. Christianity is certainly not entirely Jewish: it is also profoundly pagan. Jesus’ legend is a Greek heroic myth. The cults of the Virgin Mary and of the saints are pagan traditions superficially Christianized, with no roots in the Old or New Testament. To acknowledge, accept and celebrate those pagan roots, could be a welcome development within Christianity, as a counterweight to the Old Testament burden.
      Laurent Guyénot, Engineer (National School of Advanced Technology, 1982), PhD in Medieval Studies, is the author of From Yahweh to Zion: Jealous God, Chosen People, Promised Land … Clash of Civilizations, 2018, and JFK-9/11: 50 years of Deep State, Progressive Press, 2014.

  4. Kohta 1 on epäreilu, etten sanoisi. Vaihtoehtomedia tekee työtään ilman ulkopuolista rahoitusta, vapaaehtoisvoimin, arjen selviytymiskamppailujen ohella sillä ajalla mikä perheeltä ja leipätyöltä jää.
    Jos ajattelen omalta kohdaltani, .niin on ollut pakko taipua siihen että minunkin vrk:ssani on 24 tuntia.
    Vaihtoehtomedia tarvitsee lisää vapaaehtoisia.

  5. Saksankielisellä alueella vaihtoehtomedia kukkii. Tällä hetkellä pelätään sensuuria. Mediatoimipisteiden tileille voi lähettää rahaa. Tilinumerot ovat näkyvissä. Saksassakin riittää työtä auktoriteettiuskoisen kansan parissa. Hallitsija – alamainen – mentaliteetti on juurrutettu syvään niiden mieliin, jotka seuraavat valta – silmänkääntötemppu -mediaa. Jos saksalaiset ”heräisivät” toimimaan kuten ranskalaiset, monet Euroopan ongelmat selätettäisiin.

  6. Nimimerkki ’Ei hyvältä näytä’ arvioi tuossa edellä Suomen mediakenttää.

    Yhtenä vaihtoehtomedian wellihousuna toteaisin seuraavaa:

    Vastavalkea-verkkolehti julkaisi Tapaus Janitskinin ollessa kuumimmillaan 18.6.2018 pääkirjoituksen otsikolla ’Oikeuslaitoksen eliitin suojeluohjelma ja Ilja Janitskin’ (https://vastavalkea.fi/2018/06/18/oikeuslaitoksen-eliitin-suojeluohjelma-ja-ilja-janitskin/). Siinä ihmettelimme oikeuslaitoksen toimia ja toimme esille huolemme sananvapauden tilasta Suomessa. Näimme koko Janitskiniin kohdistuvan ajojahdin eliitin suojeluohjelmana. Jälkikäteenkin arvioiden pääkirjoitus täytti hyvin paikkansa. Sitä kommentoitiin kaikkiaan 652 kertaa, mikä lienee Vastavalkean ennätys.

    Muutama vakiolukijamme ehti jo repiä pelihousunsa pääkirjoituksen näkemyksen vuoksi. Se osoitti meille vain sen, että Janitskiniin kohdistunut demonisointi, mediavaino ja oikeuden ajojahti oli ollut vaikuttavaa. Nytkin arvioiden pidän itse pääkirjoitusta tasapainoisena ja sen sisältämää arviota oikeaanosuneena.

    Jo sitä ennen eli 15.1.2017 olimme julkaisseet uustisartikkelin Ilja Janitskinin presidenttiehdokkuudesta: https://vastavalkea.fi/2017/01/15/ilja-janitskin-ehdokkaaksi-presidentinvaaleihin/.

    Ajatus Ilja Janitskinin pääsystä presidentiksi oli täysin epärealistinen. Siinä ei olisi auttanut, vaikka Vastavalkea-verkkolehtikin olisi asettunut koko voimallaan tukemaan hanketta.

    Vastavalkean toimituslinja poikkeaa koko lailla paljon MV-lehden toimituslinjasta. Edustamme totuudellista, punnittua ja shokeeraamatonta journalismia, jonka viileään totuutta tavoittelevaan objektiivisuuteen pyrkivät artikkelit kutittavat enemmän järkeä kuin tunnetta. Tällä linjalla aiomme myös jatkaa.

    Riikka vastasi yllä jo osaltaan nimimerkin kommenttiin.

    Painotan tuota Riikan esittämää pyyntöä uusien tekijöiden mukaantulosta Vastavalkean toimintaan. Ilahduttavasti heitä on nyt tullutkin, mutta lisää vielä mahtuu, sekä tekijöiksi, kommentoijiksi, lukijoiksi että tukijoiksi.

    • Presidenttipyrkyri Ilja pidätettiin siis tekaistun etsintäkuulutuksen ”rikos ihmisyyttä vastaan” perusteella kesken vaalikampanjan.

      Esim. Turkilla on tapana tehdä samaa, keksiä tekaistuja etsintäkuutuksia poliittisesti hankalista henkilöistä:
      https://yle.fi/uutiset/3-9811224

      Presidentti on valtahierarkiassa nro 1 Suomessa. Ja kun vaalit on nyt Turkin tasoa, niin mielestäni aiheesta olisi syytä edes uutisoida.

      Mielenkiintoista olisi ollut nähdä Ilja haastamassa vaalikeskusteluissa Saulia esim. siitä onko ulkopolitiikan päätökset edes tehty perustuslain mukaisesti vai onko ne tehty laittomasti

      https://mvlehti.net/2017/09/20/video-sauli-niiniston-ulkopolitiikan-kuprut/

      Herää myös kysymys MIKSI Ilja haluttiin pois pelistä. Entä jos kyse on siitä, että Ilja olisi saattanut ottaa noi ulkopolitiikan kuprut aiheeksi vaalikeskusteluissa ja koko 70% Sauli kupri olisi voinut poksahtaa ?

      JOS asiaa alkaisi selvittämään, niin se olisi helppoa aloittaa vaikka kilauttamalla Tainalle:
      9.8.2017
      Oikeusministeriö ei kommentoi Ilja Janitskinin luovutuksen tilannetta. Oikeusministeriön hallitussihteeri Taina Neiran mukaan luovutuspyyntö on tehty, mutta yksityiskohdista hän ei kerro.

      http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708082200312938_u0.shtml

    • Minulla olisi todella kuumaa kamaa tuosta Ilja jutusta. Mutta suomenkieleni on niin heikkoa, ettei juttuni kelpaa minnekään. Ilja jutusta saisi helposti 30-osaisen sarjan. Erittäin mielenkiintoisen. Mm. Valtakunnansyyttäjä ja Jessi saisi kyytiä.

  7. Hyvä, tärkeä ja erittäinkin ajankohtainen kirjoitus.
    Onhan tutkiva journalismi selvästi alennustilassa, ollut sitä jo pidempään. Välillä kummastelen kuitenkin sellaista asiaa, että mihin katoaa kaikkien niiden yliopisto maailmankin kriittiset ja kantaaottavat äänet. Niitäkin nimittäinen ajoittain putkahtelee sieltä täältä esiin, joko painetuin tai puhutuin sanoin. Yksi syy varmasti on mediassa itsessään, esimerkiksi televisiossa esiintyy lähtökohtaisesti aina samaa mantraa esittävät ja nykyistä paradigmaa edustavat puhujat ja asiantuntijat. Tämä onkin oiva keino vaientaa kriittiset äänet marginaaliin. Toinen syy on tietysti juuri naurunalaiseksi asettaminen, tavalla tai toisella. Mutta toisaalta tutkivan journalismin voi nähdä tekevän uutta nousuaan, jos se nyt on koskaan mihinkään kadonnutkaan. Se on vain onnistuttu valtaapitävien taholta marginalisoitumaan ja menemään ikäänkuin ”maan alle” todella tehokkaasti.

    • ”…Onhan tutkiva journalismi selvästi alennustilassa, ollut sitä jo pidempään. Välillä kummastelen kuitenkin sellaista asiaa, että mihin katoaa kaikkien niiden yliopisto maailmankin kriittiset ja kantaaottavat äänet…”

      Sanopa muuta.
      Suurin kummajainen on todellakin se koulutettujen ja näennäisesti valistuneiden ’opittu pimeys’ mitä tulee koviin faktoihin. Niistä kylmästi vaietaan vaikka niistä pitäisi puhua.
      Onko kyse sitten huoraamisesta vaiko todellisen tiedon puutteesta (sitä ei ole edes opetettu) tai haluttomuudesta syventyä siihen ja ottaa sitä vastaan koska se tuottaisi tuskaa? Vaikea sanoa mutta aika vähän näkee siihen paneutuvia. Pelottaako totuus?
      Riskinä on että joutuu erilleen ’oppineiden tai valistuneiden laumasta’, kenties vainotuksikin, mutta mitä hyvää seuraa siitä että tosiasioista vaietaan?

  8. 2000-luvun ylivoimaisesti suurin valeuutinen oli 911-tapahtuma ja siitä sepitetty valemedioiden lanseeraama kertomus. Tässä valehtelussa ja lavastuksessa olivat mukana kaikki valtamediat: Fox, MSNBC, CNN, NBC ja tietysti BBC, joka vielä teki tosi pahan mokan ja paljasti koko valheen.

    Mainio 20 minuuttinen dokkari aiheesta 911, mukana myös ihmisten tallentamia VHS tallenteita suorista V-median uutislähetyksistä ja tietysti iso joukko ”kriisinäyttelijöitä” (siis valehtelijoita), toivotan viihtyisää 20 minuuttista: 😀

    https://www.youtube.com/watch?time_continue=994&v=WHlJYqd7jKo

  9. ”Onko kyse sitten huoraamisesta vaiko todellisen tiedon puutteesta (sitä ei ole edes opetettu) tai haluttomuudesta syventyä siihen ja ottaa sitä vastaan koska se tuottaisi tuskaa? Vaikea sanoa mutta aika vähän näkee siihen paneutuvia. Pelottaako totuus?
    Riskinä on että joutuu erilleen ’oppineiden tai valistuneiden laumasta’, kenties vainotuksikin, mutta mitä hyvää seuraa siitä että tosiasioista vaietaan?”

    Varmaan jokainen näistä pitää sisällään totuuden siemenen. Varmasti ”oppineita” pelottaa astua vieraalle ja uudelle alueelle, oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Toiseksi, juuri ulkopuoliseksi joutuminen, ehkä myös taloudellisen turvan ja työpaikan mahdollinen menettäminen, sosiaalisen statuksen kärsiminen jne., aiheuttavat pelkoja, eikä uskalleta vaihtaa ”leiriä”. Mutta kuten sanoit, vaikeneminen ei ainakaan muuta, saati paranna nykyisen kehityksen suuntaa.

  10. ”As I make clear in my book Battlefield America: The War on the American People, the reality we must come to terms with is that in the post-9/11 America we live in today, the government does whatever it wants, freedom be damned.

    We have moved beyond the era of representative government and entered a new age.
    You can call it the age of authoritarianism. Or fascism. Or oligarchy. Or the American police state.

    Whatever label you want to put on it, the end result is the same: tyranny.

    Source Zero Hedge
    http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=188149

    Meillä ihan samat probleemat, kas kummaa…

    • Ja kummassakin maassa aseistetut kansalaiset ovat yht’äkkiä tulleet ongelmaksi. Kakarat ampuu toisiaan koulussa, ikävä kyllä vasemmiston takia tehokkaasti. Mitä ihmettä? Kyllä. Kaliiberi, tehokkuus ja tulivoima ovat eri asioita. Pitkään vasemmisto poliitikot halusivat suojata itseään tehokkailta isokaliiberisilta aseilta ja kakaroille pukattiin tuliluikkuja(.22&6.35etc). Nämä luodit ei kenties ole läpäisykykyisiä, mutta niitä voi roiskia löysin rantein. Toisaalta esim. Magnum 44 omaa niin kovan rekyylin, että loppupeleissä kyse ei ole tulivoimaisesta aseesta. Mikäli vasemmisto ei olisi työntänyt käärmettä pyssyyn, olisi luultavasti kouluampujat: a) Saaneet turpaansa toipuessaan rekyylistä. b) Oppineet kärsivällisyyttä harjoitellessaan ampumista.
      Pennut tykkää ”isoista pyssyistä”. Se, että hölmöt ohjasivat heidät tulivoimaisten aseiden pariin väkisin, on vasemmiston harteilla. Siinä missä tuliluikuilla kusipäinen 9v. oppii tekemään tuhoa, isokaliiberisilla aseilla olisi jo harjoitus vaiheessa tullut ranne niin kipeäksi, että olisi jäänyt räiskinnät väliin.
      Oiva osoitus typerästä viranomaisohjauksesta, jossa periaatteen vuoksi vastustettiin ”sotilas kaliibereja”. Kiitos Kari Rajamäki.& kumppanit, sekä lapset, että aikuiset saavat kärsiä.

  11. Jääkö Jerusalem hopealle ? … Moskovastako uusi ’maailman metropoli’ ? ja Venäjästä uuden nousevan terveemmän kulttuurin luoja, jota nwo-mafia ei ole onnistunut mäfättämään
    Ten Signs Western Society is a Satanic Cult
    http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=109827

    Russia’s Coming Destiny
    What follows is the text of an email that was originally sent in 2011 and then sent again, slightly updated, in 2013.

    It’s important because the correspondent predicted the Iraq invasion years before it occurred. In other words he’s gifted with an uncanny foresight. He sent me the following reminder a few days ago and it is vitally important as it throws new light on Russia and its relations with Israel.
    This is particularly important reading for those who argue that:

    1) Vladimir Putin is a “crypto-Jew”
    2) Or that he’s in league with the global elite.

    He’s neither.
    I’ve just returned from a brief visit to Moscow and was struck a number of things:
    1) First and foremost, Western economic sanctions on Russia are not working. New high-rises are going up all over Moscow, and supermarkets are better stocked than when I first visited Moscow nearly 18 years ago. Moreover, there seems to be a wider variety of quality merchandise available. If the West is indeed waging economic war on Russia it’s having little obvious effect in the capital. In addition the infrastructure is better maintained and services are more efficiently delivered than when I first visited.

    2) Crucially, Russia’s military seem much more formidable than they did at the end of the Union of Soviet Socialist Republics. While Russia’s armed forces are smaller now they are better trained and equipped. Furthermore, more than half of Russia’s military personnel are now professional and this showed in the efficient, professional way they conducted their recent campaign in Syria.

    The email begins:

    Thanks Rixon.
    Here is the record of the email I sent in 2011
    Libya – Done
    Syria – In the works for over two years
    Venezuela (quietly in the background) – Done
    North Korea – Strong Resistance – Since 30 March 2013 they are officially at war with the USA according to the North Korean Government. The transcript of the declaration of war makes for interesting reading. It very directly addresses the reasons why they are a target of the USA. The USA has yet to fire a bullet across the border as N Korea will retaliate with a nuclear strike.
    Iran- Complete Resistance = Attack on Syria will be the final trigger on this as you know.
    WW3 Northern Hemisphere
    Russia, Scorpionic nation, steps in, turns on it’s masters and sets the balance right.
    Israel as we know it today annihilated …

    Regards
    Alexis
    http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=188247

    • Putin Personally Paid to Have an Icon of Christ Made for Russian Armed Forces

      The icon was painted with funds from President Vladimir Putin and was blessed on the feast of Pascha by His Holiness Patriarch Kirill of Moscow and All Russia. By air, by water, by land, the icon will traverse more than 35,000 miles. It will visit more than 120 cities, more than 150 churches, and more than 300 compounds and military units.
      https://russia-insider.com/en/putin-personally-paid-have-icon-christ-made-russian-armed-forces/ri27056
      Orthodox Christianity

      Vaikea olla näkemättä nykyisen idän ja lännen vastakkain asettelua ilman uskonnollista taustaa.
      Lyhyesti: talmudistis-ateistinen länsi vs. ortodoksinen itä.
      Vaikea myös uskoa että kristinuskosta vieraantuva ja yhä vahvemmin talmudismiin ja ateismiin ajautuva länsi voisi kaataa tai tuhota ortodoksisen kristinuskon varassa elävää itää.

  12. Jostain syystä kommentti jossa on linkki tähän sivustoon ei tallennu tänne.
    Siksi nyt näin paljon tekstiä suoraan linkistä aiheesta joka meidän tulevaisuutta ajatellen on enemmän kuin tärkeä.
    Omalla koneellasi voit ehkä saada artikkelin avattua occidental Observer sivustolta
    The Jewish Origins of the Open Borders Movement (OBM)

    In a 2015 essay on ‘Whiteness studies’ I attempted to lay the groundwork and contextualization for a more developed study of the scale and devastating impact of contemporary Jewish intellectual activism in our colleges, universities, and wider culture. In that essay I noted the importance of Jewish activists … who between the mid-1970s and late 1990s engaged in an effort to develop an academic discipline known as ‘Whiteness studies.’
    Since its inception, Whiteness studies has occupied a unique space in an increasingly multicultural disciplinary landscape. Unlike Black studies, Jewish studies, or Asian studies, this sphere of academia is not intended to constructively explore the achievements, history, and culture of its scrutinized ethnic group. Rather, the genre exists to subject ‘Whiteness,’ and by implication White people, to a uniquely hostile dialectic consisting of the debasement of White culture, the degradation of White history, and the delegitimization of the European claim to existence. As such, the discipline may be regarded as an act of ethnic warfare, based as it is on the intended conquest of minds and consciences, and eventually, resources and territory.
    In all Western countries, Whiteness studies, in both its academic and social justice expressions, remains disproportionately directed by Jews. This is an empirically observable fact.
    Jewish involvement is perhaps even more intense in the sphere of so-called social justice activism…. While the weakening of the internal or psychological supports of White identity is sufficiently problematic in itself, the problem is compounded by intensive Jewish activism in other spheres of academic and ‘social justice’ activity. The most damaging in these respects are the Jewish dominance in ‘critical race theory,’ and its correspondent political expression in the form of the open borders movement.
    Readers who have been observing the ongoing ‘refugee crisis’ over the last couple of years will most likely have come across the phrase “No one is illegal” at some point. The refrain is particularly popular in Germany, where Kein mensch ist illegal became the rallying cry of tens of thousands of successfully deracinated German liberals, and thus was a key feature of the migrant tsunami that would engulf that unfortunate nation.

    And indeed, it was Germany that first gave birth to the term and the movement it would encapsulate. It was at the documenta X art exhibition in Kassel in 1997 that this particular ‘anti-racist’ movement is largely considered to have been formally founded. That year’s exhibition and the movement it spawned were organized by French-Jewish ‘Artistic Director’ Catherine David. David was keen to turn the entire exhibition into a political statement, something that didn’t endear her to some of Germany’s more conservative art critics. Undeterred, she turned the city of Kassel itself into a ‘lesson’ for gallery visitors, and one of her artist associates and fellow Jews, Lois Weinberger, even planted ‘flourishing weeds’ from southern and southeastern Europe along the disused tracks at Kassel’s main railway station as a metaphor for migration and a ‘post-national’ world. Amidst the flagrant promotion of fellow Jews Eva Hesse and Chantal Ackerman, it was the fervid Jewish intellectual atmosphere of documenta X, and its abstract theories about migration and ‘post-national’ identity, that gave rise to Kein Mensch ist Illegal, a phrase that those present borrowed from the writings of Elie Wiesel.
    Although the formal origins of the movement may be traced to Kassel 1997, this was arguably only the spiritual birth of the group and its specific ideology. More formal codification of its theory would arrive in the early 2000s with the publication of British-Jewish intellectual Steve Cohen’s No One Is Illegal: Asylum and Immigration Control, Past and Present (2003). Cohen, who died in 2009, had by then worked for three decades as an immigration lawyer in Manchester, where he set up the Greater Manchester Immigration Aid Unit, and participated in Anti-Deportation Campaigns. He was a member of the International Marxist Group (IMG) from 1968 until the end of 1974, though he appears to have been very publicly engaged in Far Left politics until he was beaten unconscious by British Nationalists who broke up one of his meetings in 1976. Thereafter his public involvement appears to have lessened and took on a more reclusive aspect. Cohen was a member of the Jewish Socialist Group for most of his life, and he was a quintessential Jewish intellectual in that he was both prolific and intense, writing books, manifestos, and pamphlets about anti-Semitism, socialism, immigration, borders and the welfare state.

    In 2003, Cohen capped thirty years of activism with the publication of his opus, No One Is Illegal. While the slogan-title was perfectly fitted to Cohen’s own ideological trajectory, he was also keenly aware of its resonance on the Continent, where it was the main statement of the Jewish-inspired transnational European open borders network which formed in the late 1990s. This network had by 2000 developed into the main grassroots grouping of radical migration-related politics on a European level. One of its primary tactics was the maintenance of an ongoing visible presence in border camps such as the notorious camp at Calais, along with political campaigns against migration control, and Europe-wide action days. Cohen’s contribution to such ‘direct action’ politics, via the publication of his book and an accompanying manifesto, was to provide both rarefied theory and abstract ‘moral’ justification.
    Cohen’s theories were, and remain, extremely basic. They draw heavily from his Jewish background, in the sense that Cohen has a highly fluid, abstract, and nomadic attitude to the nation state and nationality in general. Having been wanderers upon the earth since pre-history, one can hardly be surprised that, Zionist distractions aside, Jews would continue to possess an aversion to “soil” nationalism, even if they maintain the absurd pretense that “blood” nationalism matters as little to them. The central issue here resides in the fact that Jews have been remarkably, and very problematically, insistent on corroding the soil-attachment of the settled peoples among whom they dwell. Steve Cohen was a perfect example of this highly corrosive force. In his 2003 No One Is Illegal manifesto he asserted that immigration controls “are inherently racist in that they are based on the crudest of all nationalisms — namely the assertion that the British have a franchise on Britain.”

    In Cohen’s worldview the British, and Whites wherever they are, are mere squatters on land they can be rightfully dispossessed of. Their resources are free for the taking in the course of “competition.” Cohen, the apparent life-long Communist universalist, thus reveals a startlingly capitalist/social Darwinist view of land and territory, even to the extent of employing Capitalist language (‘franchise’) in order to make his point. This struck me at first reading as a vindication of Yockey’s idea that Marxism has an unshakeable “Capitalistic provenance,” but even stronger was the echo of the familiar socio-political position of ‘the Jew’ as both arch Communist and Capitalist.
    Like that of many Jews, Cohen’s political ideology was itself fluid and lacking borders, characterized chiefly by racial opportunism. For instance, we know that Cohen would never say that the British were entitled to colonize Africa in the nineteenth century because of the absurdity of the “Africans having a franchise on Africa.” The reason for this is that Cohen’s theory, like anything derivative of Jewish Bolshevism, isn’t really about open borders, or Socialism, at all. It is instead about White dispossession. Cohen’s formulations and arguments all focus on non-White migrants seeking entry to historically White nations. His argument about the “franchise” on land is little more than a blueprint for dispossession, inspired by his own archaic Jewish grievances, real or imagined.

    Cohen’s ‘theory’ progresses to the statement that immigration controls “are only explicable by racism. Their imposition is a result of and is a victory for racist, proto-fascist and actual fascist organizations. It is impossible to see how legislation brought into being by such means, legislation accompanied by the most vile racist imagery and assumptions, can ever be reconfigured and rendered ‘fair’.” It is difficult to imagine that anyone with a reasonable level of intelligence could ever accept arguments like these. Even setting aside racial prerogatives, the idea that immigration controls are “only explicable by racism” is incredibly weak given that it ignores the imperatives of national security, cultural preservation, and the protection of jobs, health, and wages. One assumes that Cohen would have seen “vile racist imagery” in even the most everyday concern of a British housewife that her child should have a place in the local school, or a bed in the local hospital. His argument relies on there being an “implicit Fascism” in these important facets of life in White nations. This was something that Cohen probably did perceive, but only because of the miasma of grievances, inadequacies, and psychological complexes implicit in his own ethnic background.
    The third key argument of Cohen’s manifesto is that “the demand for ‘fair’ controls simply ignores the link between immigration controls and welfare entitlements. This link is itself intrinsically unfair — and racist.” Cohen’s preoccupations with ‘fairness’ and ‘racism’ are here employed again to obfuscate the genuine and necessary concern of citizens who have invested in a welfare system built and developed in a once ethnically-homogenous and high-trust society. Cohen viewed the desire of the British to stop immigrant non-investors from reaping disproportionate gains from their welfare state as ‘unfair’ and ‘racist.’ To paraphrase our Jewish theorist, Cohen refuses to accept that foreigners do not have a “franchise” on British money. Cohen also refuses to acknowledge that a state with no borders will in time cease to be a state at all. In such an environment a ‘welfare state’ becomes an impossibility.

    The final facet of Cohen’s ‘Open Borders’ manifesto ends with the assertion that “controls can never be ‘fair’ to those who remain subject to them.” Cohen’s argument here is based on a putative entitlement of the foreigner. Cohen’s believes that the stranger is entitled to limitless acquiescence. ‘Fairness,’ in Cohen’s mind, is the opening of the gates of Britain, a tiny country already struggling with a population of 64 million, to a world holding 7.5 billion people. ‘Fairness’ in this calculation amounts to national suicide, not merely in the sense of the forfeiture of national borders and institutions, but the total annihilation of the organic nation in the form of the British people. In this sense, it is a manifesto for genocide.
    This sinister document was the foundation stone of the ‘No One is Illegal’ movement in Britain, where a group adopting the same name was launched under the leadership and direction of Steve Cohen, his co-ethnic associate David Landau, and two women of unknown provenance. Over the last few years No One Is Illegal groups have been formed throughout Europe and the United States: Spain (Ninguna Persona Es Ilegal), Sweden (Ingen Manniska Ar Illegal), Poland (Zaden Czlowiek Nie Jest Nielegalny) and Holland (Geen Mens Is Illegaal). These groups have been allied to growing activist organizations calling themselves ‘No Borders.’

    Far from declining with the death of Steve Cohen, the Jewish prominence in the Open Borders movement has perhaps become even more acute in recent years. The range of theory underpinning the effort has also slightly diversified. George Mason University professor Bryan Caplan is the founder of openborders.info and is the most visible North American figure calling for an end to immigration control. Just last year Caplan wrote an article for TIME in which he argued that “instead of redoubling our efforts to curtail immigration, we should return to the historic American policy of open borders—admitting everyone eager to come build a better life for themselves.” Unlike Cohen’s arguments, Caplan relies on an exclusively capitalist appeal — the lie that open borders will mean the influx of immigrants who will make American’s richer. As far as lies go, this must rank somewhere alongside that of Menasseh Ben Israel (1604–1657), who not only told Oliver Cromwell that a readmission of Jews to England would make the nation richer, but that it would also lead to the imminent return of Jesus Christ.
    Caplan boldly claims, without statistics or evidence, that “immigrants, like tourists, are normally paying customers, not beggars.” However, we know from statistics that they are beggars. It has been estimated that “40% of young Muslims in France and 50% in Germany are unemployed and in receipt of social benefits. For example, an estimated 40% of welfare outlays in Denmark go to the 5% of the population that is Muslim. According to Otto Schily, former German interior minister, speaking of immigrants in general: “Seventy percent of the newcomers [since 2002] land on welfare the day of their arrival.” In Sweden, perhaps the most acute case, immigrants are estimated at 1.5 million out of 10 million people; immigration is estimated to cost almost $14 billion per year.” Completely ignoring this reality, Caplan’s refrain is that “immigrants are rarely charity cases.” In fact, in Caplan’s argument immigrants will bring their nations “trillions of dollars of extra wealth creation, year after year.” This is the promise of the Second Coming for an atheistic and materialistic age.

    Taking his cue from Steve Cohen, Caplan published his own manifesto on “Open Borders Day, March 16th 2015.” The manifesto is signed disproportionately by Jewish and non-White intellectuals from colleges across the United States, but also including some in Canada and Europe. A particularly interesting aspect of the manifesto is that it avoids the economic ploys raised by Caplan in his TIME article, and instead returns to the empty moralizing of Steve Cohen’s 2003 effort. Caplan argues that “freedom of movement is a basic liberty that governments should respect and protect unless justified by extenuating circumstances. This extends to movement across international boundaries.”
    Caplan continues that “border controls predominantly restrict the movement of people who bear no ill intentions. Most of the people legally barred from moving across international borders today are fleeing persecution or poverty, desire a better job or home, or simply want to see the city lights.”

    They simply want to see the city lights? Caplan and his supporters demand that “international borders should be open for all to cross, in both directions.” This refrain about traffic moving in “both directions,” is one of the more insidious and disingenuous ploys of the open borders advocates. Indeed, it is at the core of the effort to convince Whites that by abandoning their borders they too will be “set free.” But how long will be the line be for flights from New Hampshire to Mogadishu? From Copenhagen to Damascus? In the nightmarish realization of the dreams of Cohen, Caplan, and their swelling numbers of colleagues, there will be no traffic in “both directions.” There will be an almighty surge from all dark corners of the earth to those parts of it where the last dim light of civilization yet glows.
    *****

    In Sun Tzu’s Art of War it is noted that it is a better offensive tactic to take your opponent’s forces whole rather than in piecemeal fashion. National borders, national identities, and the piecemeal nature of the White socio-political existence are obstacles to globalists of all descriptions seeking our defeat.
    Much better for them that we be united in economic bond-houses like the European Union, where diktats and immigration directives can be handed down to the great mass, leaving no stone unturned, no patch of land untouched.
    Much better for them that our borders be obliterated, absorbing us forever into the great chaos of dark humanity.
    But, as Sun Tzu said, knowing your enemy can be a first step to successful defense. And perhaps now we have a slightly clearer appreciation of his tactics and his methods.

  13. Valitettavaa on ettei läntisestä anglo-sionistisesta kulttuurista enää löydy Frederik SUUREN KALTAISIA jotka voisivat estää kulttuurin mätänemisen josta ’sionistijutikat’ rapparilakeijoineen ovat pitäneet huolen saadessaan yhä enemmän jalansijaa sen sisällä.
    Kun lukee maailmansotien ja bolsevismin historiaa niin tajuaa kuina raadollisista ja petomaisista ihmisistä on kyse.
    Olisi todella ihmiskunnan katastrofi jos nämä itsensä valituiksi nostaneet ihmiset tai ’ihmisen tapaiset’ saisivat planeetan hallintaansa.
    Mutta ilman Frederik The Great kaltaisia valistuneita johtajia tuota kohtaloa lienee mahdotonta välttää. Perikato on jo ovella. Länsi tuhoutuu. Ja valitettavasti me sen mukana.

    Puhumattakaan laajemmin sotiin liittyvistä raakuuksista pelkästään tämä Dresdenin järjetön ja mielenvikaisuudesta kertova tuhoaminen riittää kertomaan minkälaiset psykopaatit ovat asialla.

    How Many Germans Died Under RAF Bombs at Dresden in 1945?
    JOHN WEAR
    Based on a comparison to the Pforzheim bombing and the other similar bombing attacks, a death toll in Dresden of 250,000 people is easily possible.
    http://www.unz.com/article/how-many-germans-died-under-raf-bombs-at-dresden-in-1945/

    The Ritual Talmudic Execution and Torture Methods of the Bolsheviks Were Satanic
    Mike Walsh
    https://russia-insider.com/en/history/ritual-talmudic-execution-and-torture-methods-bolsheviks-were-satanic/ri25529

    The Mental Condition of Winston Churchill
    ”Nothing in life is so exhilarating as to be shot at without result.” Churchill said in 1897 in Afghanistan.
    https://russia-insider.com/en/history/mental-condition-winston-churchill/ri26462
    https://russia-insider.com/en/churchill-was-evil

  14. Haluatko tietää mikä kuva Suomesta leviää netissä?
    Tutkivan journalistin artikkeli Suomen raiskauksesta leviää maailmalla — The Rape of Finland: Multiculturalism Gone Mad
    LD: According to the recently released World Happiness Report by the UN, Finland was nominated the “happiest place on earth” in 2019 for the second year in a row. When quizzed by reporters, most Finns disagreed with this finding and said they had little to feel happy about, given the rape epidemic and the deadly virus of mass immigration created by the People Destroyers.
    Watch this video and decided for yourself: Who is to blame for throwing open this Pandora’s box of evils?
    https://www.darkmoon.me/2019/the-rape-of-finland-multiculturalism-gone-mad/
    http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=188517

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here