Poliisidiplomatia tyhjensi Venezuelan Yhdysvaltain-suurlähetystön

Vaarantaako suurlähetystössä tehty poliisioperaatio diplomaattisen koskemattomuuden periaatteen? Kirjoittaja kysyi asiantuntijoilta, muttei saanut vastauksia.

10
"Ei vallankaappaukselle!" Venezuelan edustustoon asettuneet aktivistit ilmaisivat tukensa Nicolás Maduron hallinnolle. Kuva: CODEPINK

Torstaina 16.5. Venezuelan suurlähetystöön Washington D.C.:ssä tehdyssä poliisioperaatiossa pidätettiin lähetystöön asettuneet CODEPINK: Women for Peace -rauhanjärjestön aktivistit. Presidentti Nicholás Maduron hallintoa tukevia aktivisteja oli ollut lähetystössä vaihteleva määrä — enimmillään 50, lopuksi enää 4 — huhtikuun 10. päivästä alkaen.

Aktivistit olivat asettuneet lähetystöön Maduron hallituksen kutsumina sen jälkeen kun lähetystön oma henkilökunta oli poistunut sieltä Yhdysvaltain tunnustettua Juan Guaidón Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi ja Carlos Vecchion maan suurlähettilääksi. Venezuelan hallituksen työntekijöiden täytyi poistua rakennuksesta huhtikuun puolessavälissä heidän viisuminsa voimassaoloajan umpeuduttua.

Lähetystön sähköt oli katkaistu kahdeksan ja vedentulo viisi päivää ennen poliisioperaatiota, joka tehtiin Guaidón pyynnöstä. Sitä edelsivät Guaidón kannattajien protestit rakennuksen ulkopuolella ja poliisitoimet ryhmien pitämiseksi erillään toisistaan.

Guaidón asema jakaa niin ihmisten kuin valtioiden suhtautumista: siinä missä Yhdysvallat ja sen liittolaismaat ovat tunnustaneet Guaidón, monet muut maat pitävät Maduroa maan laillisena hallitsijana, eivät ole ottaneet kantaa tai ovat ilmoittaneet pysyvänsä neutraaleina. Maduron hallinto edustaa edelleen Venezuelaa Yhdistyneissä kansakunnissa.

Lähestyin perjantaina 24.5. klo 11 sähköpostitse kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professoria Martin Scheininia ja Ulkopoliittisen instituutin kansainvälisen oikeuden asiantuntijaa, oikeustieteen tohtoria Katja Creutzia. Mainitsin viestissäni, että poliisi oli vanginnut Guaidón pyynnöstä Venezuelan Yhdysvaltain-suurlähetystössä olleita henkilöitä vastoin Venezuelan vaaleilla valitun presidentin tahtoa, ja rinnastin tämän siihen, että

”Venäjä tunnustaisi jonkun muun kuin vaaleilla valitun Donald Trumpin Yhdysvaltain presidentiksi ja tunkeutuisi Yhdysvaltain Moskovan-suurlähetystöön tämän luvalla. Ei kai tämäkään olisi hyväksyttävää kansainvälisen oikeuden näkökulmasta? Eikö lähetystöillä ole diplomaattinen koskemattomuus, ja eikö Venezuelan lähetystön asioista päätä Venezuelan laillinen hallitus?

YK:ssakin Venezuelaa edustaa Maduron hallitus. Eikö tilanne ole varsin erikoinen?”

Jatkoin, että Guaidó ei ole voinut Venezuelan lain mukaan julistautua presidentiksi, koska presidentti ja varapresidentti ovat kykeneviä tehtäväänsä. (Venezuelan perustuslain mukaan maan korkeimman oikeuden — jonka jäsenet maan kansalliskokous valitsee — on todettava, onko perusteita syyttää istuvaa presidenttiä virkarikoksesta. Sen päätös on edellytys presidentin viraltapanolle. Sama pätee varapresidentin viraltapanoon. Korkein oikeus ei ole tehnyt tällaista päätöstä Venezuelan presidentin eikä myöskään varapresidentin osalta, jolloin kansalliskokouksen johtaja, Guaidó, ei ole voinut alkaa toimia väliaikaisena presidenttinä.)

Oliko Washington D.C.:n poliisioperaatiossa kyseessä laiton tunkeutuminen toisen valtion alueelle?

Pyysin asiantuntijoilta kommentteja kysymyksistäni ja päätelmistäni, mutta vaikka sähköpostiviestini olivat saavuttaneet vastaanottajansa, en saanut kummaltakaan vastausta tämän artikkelin julkaisuhetkeen (sunnuntaina 26.5. klo 11) mennessä.

TAPAHTUNUT HERÄTTÄÄ monia kysymyksiä. Poliisien tunkeutuminen diplomaattiseen edustustoon vaaleilla valitsemattoman henkilön pyynnöstä on ollut erittäin harvinaista. Jopa sotilasjuntat ovat kunnioittaneet suurlähetystöjen koskemattomuutta. Chilessä vuonna 1973 vallan kaapannut sotilasjuntta ei loukannut Suomen ja Ruotsin lähetystötiloja, vaikka niissä tiedettiin majoittuneen junttaa kiinnostaneita henkilöitä. (Historiallisesta muistikatkoksesta kärsivä Yle on ollut tuottamassa hienoa TV-sarjaa ”Invisible Heroes”, jossa kuvataan näitä tapahtumia.) Yhdysvaltain viranomaisten toiminta saattaa ilmentää vaarallista ennakkotapausta diplomatian kentällä.

Tällä ei ole tarkoitus ottaa kantaa Venezuelan toukokuussa 2018 pidettyjen presidentinvaalien rehellisyyteen tai tasapuolisuuteen. Niissä on voinut olla merkittäviäkin epäselvyyksiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että sellaisia on ollut myös Yhdysvaltain presidentinvaaleissa tai esivaaleissa. Esimerkiksi ennen maan viimeisiä presidentinvaaleja pidetyssä demokraattisen puolueen Länsi-Virginian esivaalissa osavaltion kaikkien 55 piirikunnan äänet menivät Bernie Sandersille, mutta demokraattien puoluekokouksessa Länsi-Virginian delegaatio asettui tukemaan Hillary Clintonin ehdokkuutta. Tämän mahdollistivat ns. superdelegaatit eli demokraattien toimihenkilöt ja puolueaktiivit, joilla oli automaattinen edustus puoluekokouksessa ja jotka saivat vapaasti päättää, kenen ehdokkaan valintaa tukevat. He antoivat äänensä Clintonille. Yksi superdelegaatti, joka painostuksesta huolimatta oli kertonut antavansa äänensä Sandersille, vaihdettiin toiseen, joka sitten äänesti Clintonia.

Länsi-Virginian äänet menivät Clintonille, vaikka Sanders sai selvästi suuremman äänisaaliin osavaltiossa. Lähde

Entä miten vapaat ja demokraattiset olivat Suomen viimeisimmät vaalit, joissa maan yleisradioyhtiö sulki vaihtunein ja epäloogisin perusteluin yhden eduskuntapuolueen pois eduskuntapuolueiden vaalikeskusteluista, joissa ulkopolitiikka oli pitkälti rajattu pois keskustelunaiheista ilmastokysymysten tieltä (ja joissa vaaliehdokkaan ulkopoliittisesti ei-toivottu kommentti ilmeisesti jopa sensuroitiin) ja joiden alla Facebook sulki monien, varsinkin kansallismielisesti profiloituneiden vaaliehdokkaiden tilejä?

Kaikkien Venezuelan presidentinvaalit kyseenalaistavien maiden omatkaan vaalit eivät siis välttämättä ole olleet täysin vapaat (ja niihin saattaa olla vaikutettu enemmän muualta kuin Venäjältä, toim.huom.). Venezuelankin vaalit saa luonnollisesti kyseenalaistaa, mutta vaaliepäselvyydet tuskin oikeuttavat valtion perustuslain vastaisesti presidentiksi julistautuneen henkilön tunnustamista valtion lailliseksi presidentiksi, saati tämän kehotusten toimeenpanoa valtion hallinnon toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Alkavatko muutkin, Yhdysvaltain vaikutuspiiriin kuuluvat maat toteuttaa Guaidón mahdollisia edustustojen järjestämiseen liittyviä pyyntöjä? Millaisia heijastevaikutuksia tällä olisi diplomatian sääntöjen ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen? Jos lähetystöjen koskemattomuuskin on kauppatavaraa valtapoliittisessa pelissä, mihin enää voi luottaa?

10 KOMMENTTIA

  1. kansainväliset säännöt ei koske jenkkilää,tai ”demokraattisia” länsivaltoja,ne on tarkoitettu muiden pilkuntarkasti noudatettavax.
    ja venezuelan vaaleista senverta,että esim. jimmy carter(monien muiden joukossa)kehunu venezuelan vaalijärjestelmää yhdeksi maailman luotettavimmista,ja usa:n järjestelmän maailman huonoimpiin kuuluvax

  2. Kyllähän on villiä tämä nykyajan meno kun ei suomen valtamediasta yksikään ole uutisoinut tästäkin merkittävästä kansainvälisen lain rikkomisesta usan taholta. Usan kaltaisessa zombiepolitiikassa voi tapahtua voi tapahtua mitä vain laitonta ja usalla on myös yllättäviä lakeja jotka oikeuttaa sen tekemään mitä vaan laittomuuksia usassa ulkomaalaisille ja ulkomaille ja nämä lait ei ole muiden maiden laissa tunnustettuja. Nyt on guidon poliittisen minipuolueen edustosto sitten edustamassa usassa venezuelaa mutta se ei varmasti toimi puolueettomasti vaan usan tahdon mukaan. Usan toimien naurettavuus ei kyllä paljastu monellekaan suomen poliittisesta eliitistä ja myös kysymyksessä taitaa myös suomen asiatuntijat viisaasti uraansa ajatellen vaieta.

  3. Venäjä on pitkään pitänyt Yhdysvaltoja “недоговороспособны”. Sen kanssa solmituilla sopimuksilla voi pyyhkiä takapuolensa. Se ei niitä kuitenkaan noudata. Eikö Pohjois-Korean Espanjan lähytystöön tunkeuduttu myös? Yhdysvallat on luopunut diplomatiasta tarpeettomana. NATO uskovaiset vannovat 5. artiklan kaikkivoipaisuuteen. Yhdysvalloille NATO on vain vallankäytön väline ja se tulkitsee sopimusta kuten sille parhaiten sopii.

  4. Venäjä esimerkkinä on epäsopiva -Obaman viimeisillä päivillä heille kävi samoin
    Seattlessa (2 päivä aikaa poistua jne..) johon yleensä vastataan ”samalla mitalla”
    Venäjä sulki Pietarin lähetystön.
    periaatteessa isäntämaa voi vaatia mitä tahansa varoitusajalla kuitenkin.
    Venezuelan tapauksessa USA voi tosiaankin sekoittaa pakan sanomalla -Maduroa emme tunnusta, joten jäämme.

      • ei oleei, mutta juridisesti on yk- ja muut sopimukset ja on USAn lait jotka ovat muiden yläpuolella jos niin päättävät. Oli vaalisekoilu ja 2.9.2017 San Franciskon ja sen työtekijöiden asuntoihin FBI teki etsinnät diplomaattistatuksesta välittämättä. Aiemmin Washingtonin lähetystö suljettiin ja sen mukana maatila jonka NL osti joskus 60-luvulla ja se ei kuulunut lähetystöön vaikka omi diplomaattisen suojan.
        (Seattle oli Skripaleista) ja tämä kaikki Venäjä kohtaan joka voi tosiaankin vastata ainakin omalla maalla, mitä Venezuela voi tehdä?

        • ja skripal hommassa cia:n gina haspel,NY timesin jutun mukaan,kun trump ei ollu halukas diplomaattien karkotuksiin,ja muihinkaan toimiin,niin haspel esitteli trumpille väärennettyjä kuvia kuolleista ankoista,ja sairaalassa makaavista lapsista,jollaisia ei siis siellä salisburyssa tullut…vaikka olis pitäny tulla,jos homma olis tapahtunu virallisten tahojen esittämällä tavalla

        • Kansainväliset lait ovat lähinnä ohjenuorat joita noudatetaan ettei syntyisi ylimääräisiä konflikteja, jos konflikti on jo olemassa ne ei paljon painaa..

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here