Työnantajien leipäpappi, ETLA, esitti ns. tutkimustuloksena väitteen, että kilpailukykysopimus eli Kiky olisi lisännyt työllisyyttä kymmenillä tuhansilla työpaikoilla. Väite tuli julkisuuteen paremminkin vain kannanottona eikä mahdollisia taloudellisia mekanismeja, jotka väitetyn tuloksen olisivat aiheuttaneet, esitelty millään tavoin.
Tiedotuksessa viitattiin vain jonkinlaiseen taloudelliseen malliin, jonka perusteella tulos oli saatu. Itse mallia ei sen tarkemmin esitelty. Malleilla tosin voi olla jonkinlaista käyttöä taloustieteessäkin, kunhan niiden onnistumisen ehdot ymmärretään.
Keskeisin ehto mallien käytölle on se, että niissä olevat muuttujien väliset suhteet pohjautuvat empiiriseen todellisuuteen eivätkä ole vain vaikkapa jonkinlaisen mikrotalousteorian hypoteettisia oletuksia. Jos näin ei ole, joudutaan yhtä pahoin hakoteille kuin vaikkapa IPCC:n ilmastomallissa, joka perustuu kokonaan sellaiseen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja maapallon lämpötilan deterministiseen yhteyteen, jota ei ole olemassa edes IPCC:n itse käyttämän mittausdatan mukaan.
Talouden empiriaa Kikyn voimaan astuessa
Kiky-sopimushan astui voimaan vuoden 2017 alussa, joten on hyvä palautella mieliin, mitä Suomen taloudessa silloin tapahtui. Sopimusta perusteltiin ajatuksella, että kun työvoimakustannuksia alennetaan, niin vientihintoja voidaan alentaa, jolloin kilpailukyky paranee ja saadaan työllisyyttä parannettua.
Tällainen ajattelu on sisällä myös mikrotaloustieteellisissä malleissa, vaikka mitkä tahansa taloushistorian aikasarjat osoittavat, että nimenomaan työllisyyden parantuminen ja palkkojen nousu liittyvät aina yhteen, eikä päinvastoin. Jonkinlaisesta mikrotalousmallista ja sen hypoteettisista oletuksista uskoisin ETLA:nkin mallissa olevan kysymys.
Alla oleva Tilastokeskuksen kuvio vientihintojen kehityksestä kertookin, että mikrotalousteorian hypoteettiset oletukset eivät pidä tässäkään yhteydessä paikkaansa. Kuvion oikeassa laidassa olevat kaksi pystyviivaa rajaavat vuoden 2017, jonka aikana vientihinnat nousivat Kikyn tultua voimaan, joten hintakilpailukyky ei parantunutkaan ko. sopimuksen seurauksena. Niinpä sopimus ei voinut tuottaa työllisyyden parantumista mikroteorian hypoteettisten oletusten mukaisesti.
Toisena kuviona voidaan vielä vilkaista bruttokansantuotteen kehitystä. Alla olevan kuvion tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen kokonaistuotannon kuukausikuvaajasta. Bruttokansantuotteen kasvu rupesi hidastumaan Kikyn astuttua voimaan vuoden 2017 alussa, joten kasvun piristyminenkään ei voinut luoda lisää työllisyyttä.
Kuviossa äärimmäisenä oikealla oleva pystyviiva on vuoden 2017 alussa, minkä jälkeen kasvu hidastui. Kuviosta näkyy myös se, että kasvu kääntyi positiiviselle puolelle vuoden 2015 tienoilla, jonka alussa on edellinen pystyviiva. Talouden positiivinen käänne tapahtui siis jo vuoden 2015 alussa.
Keskeisin vaikuttava tekijä Suomen talouden kääntymisessä taas kasvu-urille oli vuoden 2014 lopun ja vuoden 2015 alun aikana tapahtunut euron voimakas devalvoituminen (n. 30–40 %). Samansuuruinen valuutan devalvoituminen on aina tarvittu maan talouden kääntymiseksi vaikeina kriisiaikoina. Näin kävi jo 1930-luvun lamasta toivuttaessa, kuten myös 1990-luvun alun lamasta toivuttaessa.
Tässähän on äskettäin kuulutettu Suomen tarvitsevan ”turbonappia”, jotta kasvu ja investoinnit käynnistyisivät kunnolla, kuten Ruotsissa. Mitään muuta turbonappia kuin euroalueesta irtautuminen ja markan ottaminen käyttöön kelluvana valuuttana ei ole olemassakaan. Tätä turbonappiahan Ruotsikin painoi jo parikymmentä vuotta sitten jäämällä euroalueen ulkopuolelle.
Edellä esitettyjen empiiristen tietojen valossa ei vaikuta uskottavalta, että Kikyllä olisi ollut positiivista vaikutusta työllisyyden kehittymiseen. Onkin kysyttävä, millä tavalla Kiky-sopimus mahdollisesti vaikutti työllisyyden kehittymiseen.
Kikyn vaikutus työllisyyteen
Koska mikroteorian hypoteettinen oletus siitä, että palkkojen alentaminen tai työntekijöiden olosuhteiden heikentäminen parantavat työllisyyttä, ei tässäkään tilanteessa pitänyt paikkaansa, kuten kuviosta 1 voi päätellä, on Kikyn vaikutusta työllisyyteen yritettävä analysoida kokonaistalouden näkökulmasta.
Poliittisen oikeiston ns. työllistämistoimissahan ei ole koskaan ollut kysymys mistään muusta kuin työntekijöiden palkkojen ja aseman kaikinpuolisesta heikentämisestä, vaikka taloushistoria osoittaakin, että se ei paranna työllisyyttä. Työllisyyskehitys riippuu ennen kaikkea talous- ja rahapolitiikan linjasta niiltä osin kuin politiikalla yleensä on vaikutusta tilanteeseen. Vallalla oleva monetaristinen talouspolitiikka, jota oikeisto kannattaa, onkin näivettänyt pahasti Euroopan kuten muunkin länsimaailman talouskehityksen ja ajanut esimerkiksi euroalueen talouden aivan uskomattomaan umpikujaan.
Analysoitaessa Kikyn vaikutusta työllisyyteen on syytä tällä kertaa keskittyä työajan pidennyksen vaikutukseen, koska se on noussut keskeiseen asemaan työmarkkinoilla. Talouden kokonaisuuden kannalta ei 24 tunnin vuosityöajan pidennys tunnu heti kovin merkittävältä, mutta tulonjakotaistelun näkökulmasta se on varsin merkittävä tekijä.
Suomessahan on noin 2 160 000 työntekijää, ja oletetaan, että heistä puolet eli 1 080 000 on tosiasiallisesti kikyn mukaisen työajan pidennyksen piirissä. Tästä seuraa, että maan työväestö teki työnantajille ilmaisia työtunteja kaikkiaan noin 25 920 000 tuntia vuodessa. Kun yksi henkilötyövuosi on noin 1800 työtuntia, merkitsee tämä sitä, että työnantajat saivat ilmaiseksi noin 14 400 henkilötyövuoden työn tuoton.
Tästähän koko Kikyssä olikin pohjimmiltaan kysymys: täysin häikäilemättömästä työnantajien etujen ajamisesta. Toisin sanoin Kiky nosti suomalaisen kapitalismin riistoastetta. Monilta pakkaa usein unohtumaan, että elämme edelleen kapitalismissa, jossa työn ja pääoman ristiriita on yhteiskunnan keskeisin ristiriita, vaikka se yritetäänkin peitellä kaikenlaiseen ympäripyöreään poliittiseen jargoniin yhteisessä veneessä olemisesta ynnä muusta vastaavasta.
Miten tällainen kaappaus on sitten vaikuttanut työllisyystilanteeseen? Asiahan on aivan selvä. Kun työnantajat ovat saaneet ilmaiseksi 14 400 ihmisen työpanoksen, niin heidän ei ole tarvinnut palkata sitä määrää ihmisiä normaaleihin työsuhteisiin. Kiky on siis heikentänyt työllisyystilannetta.
Tällaista on suomalaisen kapitalismin arkitodellisuus tällä hetkellä.
Tuomo Liias on eläkkeellä oleva taloustieteilijä, joka on tehnyt työuransa pääosin Tilastokeskuksessa.
Artikkelikuva: Pixabay, SAK (näytön kuva), kuvanmuokkaus: Vesa Raiskila
Lähteet
Kaisa Uusitalo | Yle (12.8.2019): Etlan selvitys: Kikyn työajan pidennys lisää jopa 16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä – Palkansaajien tutkimuslaitos kritisoi arviota
Antti Kauhanen & Markku Lehmus | Etla (12.8.2019):
Työaika, työllisyys ja kilpailukyky
Maalaisjärjellä oli selvää että työajan pidentäminen ei lisää työllisyyttä ja nyt todistettiin että se pitää paikkansa. Politiikkojen puheisiin vaalien alla ei tiedenkään pidä uskoa mutta yleisön osastolla vieläkin on sipilän ja orpon ylistystä työllisyyden parantamisesta kikyllä joten siihen halpaan on moni suomalainen haksahtanut.
Kiky liittyy euiin ja euroon liittymiseen siten kun valuutan arvoa ei yksittäinen jäsenmaa ei voi panna kellumaan ja suomen kolme suurinta puoluetta oli aikoinaan sitä mieltä että asia hoidetaan palkkojen alentamisella mitä työajan lisääminen ilman palkkaa on. Tämäkin on nyt todistettu vääräksi tavaksi ja siitä saadut eurot katoaa omistajien taskuihin.
Eusta ja eurosta pitäisi päästä eroon mutta se on suomen kaltaiselle pienelle maalle mahdoton euroon liittyvien sitoumusten vuoksi ja eun propaganda on tehnyt eusta korvaamattoman suomalaisten mielissä.
Vankihan voi aina unelmoida kahleidensa olevan jonkinlaisia kukkaseppeleitä. Suomesta on tullut raskas paikka elää, jos on tottunut realistiseen fakta- ja evidenssipohjaiseen ajatteluun, vanhanaikaiseen realismia korostavaan metafysiikkaan sekä klassisiin kauneus- ja hyve-ihanteisiin. Valehtelu työvoimalle, jota hyväksikäyttää ei ole näiden ihanteiden mukaista. Mutta ”työvoima” on innolla omissa kahle-bileissään mukana ja kiljuu lisää kiky-keppiä persuuksiin. Vääryys korvataan velkavetoisella unelmahötöllä eikä propagandan sakeuden läpi näe enää lainkaan ja maisemat alkavat olla täynnä ”lisättyä todellisuutta”.
Kikyä pukkaa taas! EK on valjastanut Etlan tekemään huipputieteellistä perustelua kikyn jatkoa puoltamaan. Erityisesti on pidettävä voimassa työajan palkaton pidentäminen, joka siivitti Suomen viennin ennennäkemättömään nousuun. Etlan mukaan siis.
Tuomo Liias tilastojen ammattilaisena kaivaa tuon huiputuksen osalta totuutta esille. Hän toteaa sen amatöörillekin ilmiselvän asian, että jos ilmaista työtä teetetään vaikkapa 15.000 henkilötyövuoden verran, se vähentää samalla määrällä palkkaamisen tarvetta. Eli heikentää työllisyyttä.
Arvioiden mukaan kiky-sopimus on merkinnyt vuositasolla 2 – 4 miljardin euron tulonsiirtoa palkansaajilta omistajille. Siis melkoinen ”sosiaalinen tulonsiirto” ihmeteltäväksi heille, jotka tuomitsevat eriarvoisuuden poistamiseen käytetyt tulonsiirrot. Tämä tulonsiirto lisää eriarvoisuutta, mikä olikin edellisen hallituksen johtosävel.
Hallituksessa olevien vasemmistopuolueiden tulee yhdessä ay-liikkeen kanssa hoitaa homma kuntoon, eli saatella kiky-sopimus haudan lepoon.
Etlan vedätyksellä koitetaan ostaa Rinteen hallituksen SDP, vasemmistoliitto ja vihreät kikyn jatkamisen taakse. Lisää työnantajille ja omistajille.
Mitäköhän Etla sanoo tästä 6h työpäivästä?
https://onlinemasters.ohio.edu/blog/benefits-of-a-shorter-work-week/
Shokeeravia faktoja finanssi- ja korporaatiomafian ylläpitämästä, meilläkin yleistyvästä monopolikapitalismista joka syö pienemmät yritykset ja musertaa työtekijöiden oikeudet
Almost Every Sector of the US Economy Is a Monopoly or an Oligopoly – Crushing the Working Man
Shocking facts and statistics about how corrupt the US economy has become.
Vibrant competition is absolutely essential in order for a capitalist economic system to function effectively.
Unfortunately, in the United States today we are witnessing the death of competition in industry after industry as the biggest corporations increasingly gobble up all of their competitors.
John D. Rockefeller famously once said that “competition is a sin”, and he was one of America’s very first oligopolists.
According to Google, an oligopoly is “a state of limited competition, in which a market is shared by a small number of producers or sellers”, and that is a perfect description of the current state of affairs in many major industries.
In early America, corporations were greatly limited in scope, and in most instances they were only supposed to exist temporarily. But today the largest corporations have become so huge that they literally dominate our entire society, and that is not good for any of us.
Just look at what is happening in the airline industry. When I was growing up, there were literally dozens of airlines, but now four major corporations control everything and they have been making gigantic profits…
https://russia-insider.com/en/almost-every-sector-us-economy-monopoly-or-oligopoly-crushing-working-man/ri25617
Pelkkää huijausta kaikki: eurossa pysyminen, kiky, ilmaston lämpeneminen, jne… Mikä on tämä huijatuksi tulemisen psykologia? Suomessa eivät koululaitos, media, kirkko, poliitikot, virkamiehet anna eväitä itsenäiselle ajattelulle ja pohdinnalle eri näkökulmista käsin. Todellista aikuistumisen prosessia maallemme odotellessa…
”Mikä on tämä huijatuksi tulemisen psykologia?”
Oleellinen kysymys. Suomen kansalaiset kuuluvat maailman korkeimmin koulutettuun väestöön. Silti kyky itsenäiseen ajatteluun on alikehittynyt, suorastaan surkastunut. Luettelemasi instituutiot kantavat varmasti suurimman vastuun kehityksestä. Ehkä suurin vastuu on koululaitoksella?
Media nykyisellään on manipulatiivista; luo vierasta maailmankuvaa ulkoisten tarinapajojen lähteistä. Valtamedian rooli lähestyy uskonnon roolia; kyseenalaistamaton ”todellisuus” ja ”tilannekuva” tyrkytetään lukijoille ja katsojille uskottavaksi karvoineen päivineen. Kirkon peruslähtökohta on uskominen, siltä ei voi odottaakaan minkäänlaista kriittistä panosta. Korkeintaan oman lahkolaisuskonsa premissien ulottamista politiikan alueelle lestatapaan, joka koettiin Juha Sipilän valtakaudella ja kehnoksi havaittiin.
Poliitikot ovat uudelleenvalintansa tuskassa sidottu tehokkaasti median ohjaukseen. Mikä on ilmastouskovaisten osuus nyt ja edellisessä eduskunnassa? Ei tarvitse kuin vilkaista hallitusohjelmaa… Virkamiehetkin ovat oman urakiertonsa vankeja. Edellinen valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen osoitti jonkinasteista pyrkimystä eliittien vaikutuksesta vapaaseen itsenäiseen ajatteluun; kontrolloivan isoveljen viikate iski välittömästi ja ura tyssäsi siihen.
Lisäisin tähän itsenäisen ajattelun tappajalistaan suomalaisen yritysjohdon. Kukkeimpana esimerkkinä Nokian ex-pääjohtaja Jorma Ollila, joka tuli kuuluisaksi eliminoimalla veneenkeikuttajia. Tämä sulki tehokkaasti eriäviä käsityksiä esittävien suut. Ja lopulta Jorma Ollilan kyvyt yksin osoittautuivat riittämättömiksi, ja Nokian matkapuhelintoiminnalle kävi niinkuin kävi.
Itsenäisen kriittisen ajattelun suhteen tarvitaan todellista kulttuurinmuutosta. Toisinajattelu on siinä suhteessa parasta ajattelua.
Tutkija Ylelle: Sanna Marinin avaus 6 h -työpäivistä tulee toteutumaan – tyrmää Etlan kiky-tulokset
…
Valtiotieteiden tohtori Peltola johti 1990-luvulla työaikakokeiluja, joissa lyhyempää työaikaa kokeiltiin muun muassa Nokian Renkaissa ja putkiyhtiö KWH Pipessa. Kokeilujen perusteella tuottavuus kasvoi Peltolan mukaan kohisten.
”Tuotantopäällikköjen kanssa olimme ihan ihmeissään”, Peltola sanoo Ylelle.
…
Peltola ihmettelee, miten Etla on pystynyt mittamaan työpaikkojen lisäämistä etenkin, kun työajan pidentämisen ensimmäinen vaikutus on hänen mukaansa se, että yritykset pidättäytyvät palkkaamasta lisää työvoimaa ja pohtivat, saadaanko työt hoidettua työajan pidennyksen avulla.
Kun työtunteja on enemmän käytettävissä, työn kysyntää vähentävä vaikutus on Peltolan mukaan välitön
….
”Firmoille annetaan ilmaista rahaa, sitähän se on, kun annetaan ilmaista työtä”, Peltola pohtii.
…
Peltola muistelee, että monet päättäjät markkinoivat kikyä virheellisesti kutsumalla sitä tuottavuusloikaksi.
”Tuntia kohti tuottavuus alenee, kun työaikaa pidennetään. Sehän on ihan tutkimuksin osoitettu”, Peltola huomauttaa.
”Päättäjät eivät ollenkaan ymmärtäneet, mistä on kysymys.”
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/288596-tyomarkkinaneuvos-pekka-peltola-ylelle-sanna-marinin-avaus-6-h-tyopaivista-tulee