Saksan merkitys Suomen taloudelle

Viime aikoina julkisuudessa on oltu kovasti huolissaan Saksan talouden painumisesta taantumaan ja sen vaikutuksista Suomen talouteen. Saksan talouden tilassa ei kuitenkaan ole mitään erikoista tai poikkeavaa, vaan siellä on syntymässä aivan tavallinen kapitalistinen taantuma, joita syntyy kaikissa kapitalistisissa maissa aika ajoin sisäsyntyisesti talouden ”rautaisten” lakien ohjaamilla tavoilla.

Tästä kapitalistisen talouden sisäsyntyisestä ajautumisesta taantumiin ja kriiseihin ei uusklassisella talousteorialla ole oikeastaan minkäänlaista ymmärrystä, joten asian yhteydessä puhutaan yleisesti täysin jäsentymättömästi joistain ulkoisista ”shokeista” tai ”häiriöistä”, mikä ei selitä oikeastaan mitään. Asian analysointi jääkin siihen, että tartutaan vain joihinkin kulloinkin pinnalla oleviin uutisiin ja sanotaan, että se ja se on asian aiheuttanut, vaikka mitään suoraa syy ja seuraus -suhdetta ei olisikaan.

Yksi suosittu tapa on puhua markkinoiden hermoilusta. Onkin monesti tullut mieleen kysymys siitä, että milloin ne markkinat hermoilevat niin pahasti, että niiltä lirahtaa pissat housuihin. Sorry, en malttanut olla lohkaisemasta. Kysymyshän kuitenkin on vakavammista asioista, kuten ihmisten työstä ja toimeentulosta, eikä joidenkin pörssikeplottelijoiden herkästä hipiästä.

Markkinoiden ”hermoilu” on vain seurausilmiö reaalitalouden tapahtumista eikä itsessään syy mihinkään. Tai siis tietysti sillä on psykologisia vaikutuksia ko. hermoilijan yksilölliseen käytökseen, kuten vuoden 1929 pörssiromahduksen aikana. Silloin jotkut hyppäsivät Wall Streetin kahdeksannesta kerroksesta katuun, mutta talouden lait jatkoivat kyllä omia latujaan aivan tällaisista yksilöllisistä reaktioista riippumatta. Psykologia ei selitä taloutta.

Joka tapauksessa Saksan vajoamisen taantumaan pelätään olevan vahingollista Suomen taloudelle, koska Saksa on niin merkittävä vientimaa Suomelle. Minä kyllä tulkitsisin tilannetta niin, että kaikkien suomalaisten kannattaisi toivoa Saksalle mahdollisimman pitkään jatkuvaa taantumaa. Uskovaiset voisivat heittää sinne yläkertaan pari rukoustakin, jotta hekin kokisivat tehneensä osansa.

On tietysti häijyä ja ilkeää toivoa millekään kansalle vajoamista kapitalistisen taantuman kärsimyksiin ja kauhuihin, mutta Eurooppa on tällä hetkellä sillä tavoin rakennettu, että jos ajatellaan Suomen talouden parasta, niin tuollainen toivomus on perusteltu. Suomen lisäksi siitä hyötyisi myös moni muu Euroopan maa. Saksahan on ollut myös päällepäsmärinä tällaista Eurooppaa rakentamassa ja Suomi on tietysti seurannut kiltisti perässä, tapansa mukaan. Miksi tällainen toivomus on perusteltu?

Suomen viennin rakenne

Saksa tosiaan on Suomen suurin yksittäinen vientimaa, eikä Saksan taantumankaan aikana kaikki vienti sinne lopu. Kokonaistaloudellisesta, kansantaloudellisesta näkökulmasta maan vientiä täytyy kuitenkin tarkastella kokonaisuutena eikä takertua vain johonkin yhteen maahan. Alla on luettelo Suomen suurimmista vientimaista vuonna 2018. Mukana ovat ne maat, joihin vienti ylitti 3 % kaikesta viennistä.

Kaiken ytimessä on kysymys siitä, suuntautuuko vienti euroalueelle vai sen ulkopuolelle. Näistä suurimmista vientimaista vain kaksi, Saksa ja Alankomaat, kuuluvat euroalueeseen. Luettelon maista euroalueelle suuntautuvan viennin osuus on 21,8 % ja euroalueen ulkopuolelle suuntautuvan viennin osuus on 32,1 % Suomen kokonaisviennistä eli kolmanneksen suurempi.

En tiedä, kuinka hyvin luvuissa on mukana rajakauppa, kuten venäläisten ostosmatkailu Suomeen, joka sekin on vientiä. Se voisi kuitenkin hiukan nostaa Venäjän osuutta. Sillä on kuitenkin paikallisesti aika suurikin merkitys Itä-Suomessa. Ruotsinkin kanssa tapahtuu jonkin verran rajakauppaa.

Kaikesta Suomen viennistä 38 % suuntautuu euroalueelle ja 62 % euroalueen ulkopuolelle. Suomi siis vie euroalueen ulkopuolelle lähes kaksi kertaa niin paljon kuin euroalueelle. Tämä on se perussyy, minkä vuoksi suomalaisten olisi edullista olla ilkeitä saksalaisille ja toivoa heille pitkää taantumaa.

Euron kurssi Suomen kohtalonkysymyksenä

Siis vienti Saksaan supistuisi varmaankin jonkin tarkemmin määrittelemättömän määrän, kun Saksa vaipuisi taantumaan. Onko se kuitenkaan kohtalon kysymys Suomen taloudelle?

Viime vuosien kokemusten perusteella keskeisin Suomen taloutta heilutellut maan ulkopuolelta määräytynyt vaikuttaja on kuitenkin ollut euron kurssikehitys. Se on jopa estänyt tavallisen suhdannevaihtelun toteutumisen Suomessa vuosina 2007–2015 ollen siten jopa ”rautaisempi” tekijä kuin suhdannevaihtelua säätelevät talouden lait.

Alla suoraan Euroopan keskuspankista käyrä euron kurssikehityksestä suhteessa Yhdysvaltain dollariin ajalta 1.1.2003–25.8.2019:

Kiinnostavia kohtia kurssikehityksessä ovat ensinnä vuoden 2007 tienoilla tapahtunut euron voimakas vahvistuminen, mikä aiheutti heti vaikeuksia Suomen taloudelle. Syynä ei siis ollut sairaanhoitajien palkkojen nousu, mitä silloiset puoluejohtajat jossain palaverissaan syyttivät yksituumaisesti maan talousvaikeuksista.

Suomen talous möyrikin sitten pohjamudissa koko sen ajan, minkä euro pysyi vahvana. Tämä on myös keskeinen eurokriisiä vahvistanut tekijä, vaikkakin koko euroalueen perustaminen on Euroopan taloudelle vahingollisin koskaan tehty taloudellinen ratkaisu. Olen pyrkinyt analysoimaan sitä Vastavalkeassa julkaistussa artikkelissa ”Euron kuolemansuudelma Suomelle — ja EU:lle”, joten siitä ei sen enempää tässä jutussa.

Toinen mielenkiintoinen kohta kurssikehityksessä on euron voimakas heikkeneminen vuoden 2014 loppupuolen ja vuoden 2015 alkupuolen aikana. Tämähän tuli kuin taivaan lahjana Juha Sipilän oikeistohallitukselle. Se pystyi väittämään kurssin heikkenemisen aiheuttamaa talouden piristymistä ja työllisyyden paranemista omaksi saavutuksekseen, vaikka hallituksen tekemät ns. säästötoimet ja työväestön aseman kaikinpuoliset heikennykset palkkojen jäädyttämisineen ja työajan pidennyksineen vain huononsivat talouden toimintaedellytyksiä, koska ne supistivat kotimaista kysyntää. Euron kurssin heikkenemisen piristämä vienti kuitenkin riitti talouden tilan paranemiseen.

Euron kurssin voimakas vaikutus maamme talouteen johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että maan viennistä 62 % suuntautuu euroalueen ulkopuolelle, joten sinne suuntautuva vienti painaa enemmän kuin euroalueelle tai vain Saksaan suuntautuva vienti.

Saksan merkitys euron kurssille

Suomen pienellä taloudella ei ole minkäänlaista vaikutusta euron kurssiin, kuten nähtiin, kun Suomen talouden lähes 10 vuoden möyriminen pohjamudissa ei heikentänyt tippaakaan euron vahvaa kurssia. 

Saksan massiivinen, Euroopan suurin talous on kuitenkin aivan toinen juttu. Jos Saksan talous rupeaa kasvamaan voimakkaasti, merkitsee se myös selvästi euron vahvistumista ja siten Suomen taloudellisen aseman heikentymistä.

Niinpä onkin tehtävä se ikävä johtopäätös, että Suomelle olisi edullista, jos Saksan taantuma kestäisi mahdollisimman pitkään ja Suomen vienti saisi nauttia euron alhaisen kurssin sille tuottamasta hyödystä.

Silloin kun Euroopan yhteisöjä rakennettiin, tarkoituksena oli kaiketi rakentaa jonkinlainen yhteistyölle ja yhteisille eduille perustuva organisaatio, ainakin joissain piireissä. Tosin joissain piireissä myös mahdollisesti haviteltiin valta-asemaa Euroopassa. Nyt tämä Euroopan taloushistorian typerin ratkaisu eli euroalueen perustaminen on kuitenkin luonut valtioiden välille selviä eturistiriitoja, eikä tämä kurssikehityksen vaikutus ole niistä suinkaan ainoa.

Täytyykin vain ihmetellä, kuinka kauan menee siihen, että asia ymmärretään laajemmin Euroopassa ja euroalue puretaan. 

Tuomo Liias on eläkkeellä oleva taloustieteilijä, joka on tehnyt työuransa pääosin Tilastokeskuksessa.