Suuresti pientä ja suurtakin kulkijaa hämmästyttävällä ja kummastuttavalla tavalla vasemmisto ei ole maininnut vaaliohjelmissaan erikseen mainittavien asioiden joukossa rahapolitiikkaa, jossa liikutellaan edestakaisin rahatalouden historian suurimpia pääomia.1 Pankkijärjestelmä, jota Euroopan keskuspankki (EKP) rahoittaa tyhjästä luodulla rahalla, tuottaa rahatuotteita, joiden hinta nousee EKP:n rahantuotannon kasvun mukana. Kyseessä ovat todella isot pääomat, niin isot, että ne ovat tavallisen kaduntallaajan mielikuvituksen ulottumattomissa.
On mahdollista, että Euroopan keskuspankki (EKP) on ajanut Suomen loukkuun, josta Suomi ei pääse yksin ulos. Tilanne on Ruotsissa parempi kuin Suomessa. Siellä kansa äänesti rahajärjestelmän säilytettäväksi itsenäisen valtion kansallisessa määräysvallassa, ja taas kerran Ruotsia onnisti. Se on maa, jota onni potkaisee aina syylinki jalassa. Se teki viisaasti, kun se jättäytyi pois Emusta. Tämä tarkoittaa, että Suomi teki epäviisaasti ja on siten joutumassa mukaan konfliktiin, jossa jaetaan uusiksi 2 650 000 000 000 euron suuruinen EKP:n tyhjästä tuottama ”elvytys”raha.
Kun rahan arvo perustuu pelkkään luottamukseen ja kun rahalla ei ole muuta arvoa, luottamus rahaan on lähiaikoina kovasti koetteilla. Istuva valta joutuu aloittamaan vähintäänkin oman politiikkansa puolustamistaistelun sen jälkeen, kun poliitikoille käy selväksi, että heidän pitää ottaa kanta edellä mainitun rahamäärän tulevaan käyttöön, vaikka heiltä ei asiaa kysytä. Rinteen hallituksen onneksi oppositiolla ei ole pätevää tulivoimaa kiusata hallituspuolueita näin isolla asialla.
Noin suuri rahamäärä, joka on runsaat 400 kertaa Suomen valtion budjetin loppusummaa suurempi määrä irtonaista rahaa, pitää nyt käyttää uuselvytykseen tai kerätä pois markkinoilta. Vaihtoehtoja ei ole.
Ensimmäisen kerran Euroopan keskuspankin (EKP) lyhyessä historiassa löytyi tarpeeksi rohkeita Saksan, Ranskan, Hollannin ja ehkä Itävallankin entisiä pankinjohtajia, jotka uskalsivat aloittaa riidan politiikan suunnasta pankin toimivaa johtoa ja sille uskollisia haarakonttoreiden johtajia vastaan. Se riita on valtavan tärkeä euron tulevaisuuden näkökulmasta. Se voi myös antaa vastauksen kysymykseen, tuleeko romahdus, tapahtuuko katastrofi, syntyykö lama, iskeekö salama vai eletäänkö tässä muuten vain niin kuin Titanicissa upottiin.
Meidän velkamme
Kun näin on kirjoitettu niin ilmeisesti on näin:
- Arvonlisäysprosessi on muuttunut finanssitalouden kehityksen mukana ”käyttöarvojen tuotannosta vaihtoarvojen maksimoimiseksi” ja
- kapitalismiin kuuluu ”rikastumisen vimma ilman tuottamisen riesaa”.
Reaalitalouteen kuuluvat käyttöarvot ovat peräisin suurimmalta osin aineellisesta tuotannosta sekä ihmisten työstä ja toimeentulosta.
Finanssitalouden vaihtoarvot (eivät siis vaihtoarvat, jotka kyllä sopisivat tämän kasinokapitalismin ominaisuuksiin) taas kuvaavat ennen muuta rahan ja rahatuotteiden arvoa mutta myös kaikkia muitakin finanssitalouteen kuuluvia muuttujia: pörssikursseja, johdannaisia, korkoja, valuuttoja, indeksejä ja kaikenlaisia muitakin oman voitonpyynnin kalastusvälineitä.
Edellä siteeratut tohtori Marxin havainnot ja johtopäätökset, jotka on tehty puolentoistasataa vuotta sitten, ovat hämmästyttävän tarkkoja arvioita siitä, miten kansantaloudet kehittyvät ja kuka kaiken lystin maksaa.
Kapitalismi ei toimi vakaasti ja ennustettavasti vaan sykäyksin ja hyppäyksin eikä vain ylöspäin vaan myös alaspäin. Sille ovat ominaisia lamat ja laskukaudet.
Finanssitaloudessa on liikkeellä tai tilaisuuden tullen valmiustilassa ottaa käyttöön niin paljon löysää, irtonaista ja käyttämätöntä rahaa, että sen vaikutus ulottuu vääristämään ne hinta- ja arvosuhteet, joiden pitäisi olla finanssitalouden ja reaalitalouden välisissä arvosuhteissa suurin piirtein samanlaiset. Mutta ne eivät ole. Laman tullessa kutsumattomana vieraana taloon me reaalitalouden työn ja toimeentulon puolustajat joutuisimme maksamaan finanssitalouden ”elvytyksestä”.
Finanssitaloudelle ominainen asia on riskinotto. Kaikkeen taloudelliseen toimintaan kuuluu riski voittaa tai hävitä rahaa. Mitä suuremman riskin sijoittaja ottaa, sitä suurempi voi olla rahan tuotto. Sillä perusteella pankit ovat ottaneet niin isoja riskejä, että yhdenkin ison riskirakennelman pettäessä sen pankin maksukyvyttömyydestä tulee finanssitalouteen institutionaalinen sarjamurhaaja, jonka jäljiltä jää vain pankkivainajia.
Niiden rikkaiden ihmisten, jotka ahmivat ananasta ja hotkivat pyynsä, vaihtoehto on tämä nykyinen meno taloudessa. Suomen politiikassa eletään ilman aatosta jaloa mutta täydellä annoksella alhaista mieltä omien etujen turvaamisessa.
EKP elvyttää eniten niitä pankkeja, jotka toimivat investointipankkeina ja ottavat paljon herkemmin riskejä kuin talletuspankit. Tallettajien asialla ei ole kumpikaan näistä pankkiryhmistä, sillä ne saavat ja käyttävät EKP:ltä elvytysrahaa, jonka sijoittaminen markkinoille on tuottoisampaa kuin talletusten osto säästäjiltä.
On ilmeistä, ettei Euroopan keskuspankin uskottavuus enää riitä pelastamaan sen itsensä keittämää sekametelikeittoa, joka tuo markkinoille lisää ennätyksellisen halvalla tuotettua, tyhjästä tehtyä ja pankkien rahatuotteiksi räätälöimää ja paketoimaa rahaa. Ekonomistienkaan päähän ei mahdu oikein ison romahduksen mahdollisuus, mutta kannattaisi se mahdollisuus sinne tunkea, sillä todellisuus on ihmeellisempi asia kuin päälle päin näyttää.
Tyhjää on kaikkialla ja se on ilmaista kaikille. EKP voi ostaa tulevissa uuden miljardi euroa maksaneen toimitalonsa ympäriltä markkinoille toimittamissaan raha-annoksissa mausteena esimerkiksi Frankfurtin saksalaista tyhjää tai Lontoon englantilaista tyhjää, jota on vapaana suuria määriä, kun Lontoon Cityn pankit vaihtavat maata ja kaupunkia Brexitin seurauksena.
Kuinka paljon rahaa on paljon?
UPM on suomalainen (?) yhtiö ja yksi maapallon viidestä suurimmasta metsäteollisuusyrityksestä. Siitä suurin osa (64 % ulkomaille hallintarekisteröidyistä osakkeista) on ulkomaisessa omistuksessa. Että sellainen suomalainen yritys on tämä UPM.
Mediasta löytyy tieto: ”UPM päätti maailman suurimman sellutehtaan rakentamisesta 2,5 miljardilla eurolla Uruguayhin.”
Kun yksi biljoona on miljoona miljoonaa (1 000 000 000 000) euroa, se on niin iso rahamäärä, että yhdellä biljoonalla eurolla saisi rakennettua 400 maailman suurinta sellutehdasta. Euroopan keskuspankin tyhjästä luomalla runsaalla 2,5 biljoonalla eurolla saisi 1 000 maailman suurinta sellutehdasta.
Sillä rahalla saisi ostetuksi, jos pörssihinnat eivät reagoisi käypiin hintoihin, Helsingin pörssin kaikki osakkeet kymmeneen eri kertaan.
Jos siis EKP:n reaalitalouteen virtuaalisella rahalla tekemää runsaan 2,5 biljoonan euroelvytystä verrataan UPM:n 2.5 miljardin euron investointiin tai Helsingin pörssin osakkeiden 250 miljardin käypään arvoon, syntyy helposti oikea mielikuva siitä, miten paljon EKP tuotti uutta rahaa tyhjästä. Siis todella käsittämättömän paljon.
Kun suomalaisista eläkerahoista 2/3 on sijoitettu ulkomaisiin rahatuotteisiin, mahdollinen tuleva pörssiromahdus kohdistuu sijoitusmarkkinoilla suoraan suomalaisiin eläkeläisiin. Harvoissa Emu-maissa ja eritoten sen suurimmissa maissa on ennakolta varattu rahaa tulevien eläkkeiden maksatukseen. Suomen pitääkin torjua kaikenlainen EU:n jäsenmaiden yhteisvastuu yhteisestä eläkejärjestelmästä ennen kuin muut maat ovat ottaneet käyttöön samat etuudet, jotka suomalaisilla jo ovat. Eläkepommin ei saa antaa paukahtaa suomalaisten käsiin.
Kuinka se niiltä käy?
Rahan tekeminen tyhjästä tapahtuu niin, että jos on halu tuottaa esimerkiksi yhden biljoonan (siis miljoonan miljoonan) verran uusia euroja, ne tehdään niin että keskuspankin taseessa sekä varojen että velkojen puolelle kirjataan yhtäläisellä tavalla biljoona euroa ja kas vain, simsalabim, biljoonan verran uusia euroja on syntynyt.
EKP:n taseen loppusumma on nostettu viidessätoista vuodessa yhdestä biljoonasta eurosta vajaaseen viiteen biljoonaan, ja siitä summasta EKP laskee runsaan 2,5 biljoonan euron osuuden olevan sellaista bittielvytystä, jossa tyhjästä luotu raha palvelee paitsi yksityisten pankkien ja sijoittajien etua myös tiettyjen valtioiden etua.
EKP nimittäin ostaa maksimissaan kolmanneksen vaikeuksissa olevien maiden veloista. Sen haltuun tulleiden ylivelkamaiden valtionvelkojen korot saadaan sitä kautta alenemaan. Kun korot alenevat, sillä ei kuitenkaan supisteta velkojen määrää, ja se on suurempi ongelma kuin korot.
Ylivelkaantuneita EU-maita, joilla on eniten velkaa suhteessa kansantuotteeseen (BKT) ovat Kreikka (181 %), Italia (132 %), Portugali (121 %), Kypros (102 %), Belgia (102 %), Ranska (98 %) ja Espanja (97 %). Ne kaikki hyötyvät EKP:n elvytyspolitiikasta, mutta monet asiansa hoitaneet maat eivät hyödy.
Suomi (62 %) pystyy vielä hoitamaan velkansa itse. Se ei kuitenkaan ole häärinyt kovin menestyksellisesti muiden maiden lainanantajana. Kreikan kriisin ollessa päällä sille 2 250 miljoonan lainan myöntänyt Suomi vaati saada rahalleen vakuudet. Se sai ne 900 miljoonalle (se oli korkein summa, jonka arveltiin olevan saatavissa Kreikalta itseltään takaisin), ja sen summan piti kasvaa 30 vuodessa 2 250 miljoonaksi. Suuri oli silloisen valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen yllätys, kun muut lainaajat ovat saaneet rahansa tuottamaan paremmin ilman vakuuksia kuin Suomi vakuuksiensa kanssa
Että sellaista lainaamistoimintaa harjoitti pieni ja pääomaköyhä Suomi.
Harvoin, jos koskaan, on maailmassa tehty niin paljon rahaa tyhjästä kuin Euroopan keskuspankki pani peliin ensimmäisen kerran vuonna 2012 vuoden 2008 romahduksesta opetuksen saaneena. Se oli selvästi rahan ja rahatuotteiden omistajien asialla. On mahdollista, ja tässä asiassa ei EKP:n toimintaan voi ollenkaan luottaa, että isot maat Saksa ja Ranska saivat erikoiskohtelun pankeilleen niiden poistuessa takakautta ulos kriisitilaan ajautuneesta Kreikasta lähes vahingoittumattomina. Aivan tuulesta temmattu ei ole taloustieteen Nobel-palkinnon saaneen Joseph Stiglitzin toteamus, jonka mukaan voitot vietiin maasta ulos ja tappiot jätettiin jaettavaksi kaikkien kesken.
Finanssitaloudessa liikkuvat pääomat eivät enää ole ihmistyön tulosten kasaumia. Ne ovat aineetonta, virtuaalista, vastikkeetonta, vakuudetonta ja osin halpaa rahaa finanssikapitalismin toimijoille, eniten niille, jotka ottavat riskin, ja vähemmän niille, jotka tyytyvät alhaisempaan mutta turvalliseen tuottoon.
Finanssitalouden markkinoilla ”vapaa” kilpailu sallii suurten pankkien syödä pieniä yrityksiä, ja siinä ovat aina päteneet viidakon lait: vahvat syövät heikompiaan niin kauan kuin sitä ravintoa riittää
Johtopäätös edellä olevasta on se, että EU:n yhteinen finanssitalous jyrää meitin eikä reaalitalous, jossa me elämme, kykene kilpailemaan elvytysrahoina myydystä halparahasta tasavertaisena osapuolena finanssitaloutta ja EKP:n edustamaa rahan valtaa vastaan. Ne rahat, joiden realisointi pääomaksi on osin tekemättä, on käytetty keinotteluun ja pääomien kasvattamiseen reaalitalouden ulottumattomissa. Rahaa sataa kaiken aikaa kapitalistien laareihin ikään kuin se tulisi taivaalta pörräävistä helikoptereista. (Ei tule taivaalta, vaikka sangen arvovaltainen henkilö, USA:n pankkijärjestelmän eli Fedin puheenjohtaja Ben Bernanke tuli tunnetuksi ”helikopterirahasta” ja se elvytysmalli kiinnosti myös monia ”taloustieteilijöitä”.)
Kun Euroopan keskuspankin harjoittaman ystävyys-, yhteistyö- ja avunantotoiminnan varoja oli jaettu ”elvytyksen” nimellä pankeille, rahat on käytetty moniin finanssitalouden tarkoituksiin kuten investointipankkien operoimiseen pääomamarkkinoilla, muun ostettavan puutteessa pörssikurssien elvyttämiseen (ostettavan puutteen aiheutti korkotuotteiden hinnoittelun vaikeus) ja sitten myös ylivelkaantuneiden valtioiden lisävelkaantumiseen.
Poliitikoilla ei ole ollut tästä uuden rahan luomisen tavasta mitään sanottavaa. He odottavat kiltisti sitä, milloin lasku tulee ja kuka sen maksaa. Sitä ennen he hyväksyvät kaiken, mitä EKP esittää. Lasku on kansantalouksien mahalasku.
Mikkelin juna män justiisa
Tohtori Olli Rehn on saanut osakseen lähes kaiken, mitä saada voi. Hän on opiskellut neljässä ulkomaisessa yliopistossa ja hän on nyt Suomen Pankin pääjohtaja. Hän on myös pelannut potkupalloa.
Mitä saa Suomen kansa vastineeksi siitä, että Olli on saanut pestin työhön, jossa ei edusteta kotimaata vaan sen kansallisen keskuspankin kantaa rahapolitiikassa ja inflaation vastaisessa taistelussa. Olli on viran puolesta keskuspankin ylimmän – ja muodollisesti ainoan – päätöksentekoelimen eli EKP:n neuvoston jäsen. Neuvostosta lisää tuonnempana.
Olli Rehn on jälkikäteen omaksunut edeltäjänsä Erkki Liikasen opit finanssitalouden elvyttämisen siunauksellisuudesta. Sosiaalisesti lahjakkaan ja seuramiesten parhaimmistoon kuuluvan Liikasen Ekin opit taas ovat syntyneet herraseurassa Euroopan keskuspankin neuvoston kokousten yhteydessä. Eläkeläisenä hänellä ei tietystikään ole enää mitään vastuuta mistään, mutta kyllä voi hänetkin vakavaksi vetää se, miten EKP selviää ulos ilman taloudellista katastrofia biljoonaloukustaan.
Elvytysrahaa jaettaessa EKP toimii kuin Suomen entinen ja osin nykyinenkin maatalouspolitiikka. Ne eroavat toisistaan eniten siinä suhteessa, että EKP lainaa rahat ”elvytykseen”, kun taas EU antaa rahat maatalouteen niin että sitä ei tarvitse palauttaa takaisin EU:lle. Viinirypäleiden tuottajat saavat rahaa ylijäämärypäleiden käytöstä bensiiniautojen ravinnoksi. EU-maiden tupakantuotanto kelpaa vain kessuksi Aasian köyhiin maihin. Oliiviöljyn tuottajat sekoittavat öljyynsä muita, halvempia kasviöljyjä. Banaanintuottajat Ranskan kaukaisilla saarilla ja Espanjan Kanarian saarilla saavat EU-jäsenyyden seurauksena korotetun hinnan menettämiensä kotimarkkinoiden aikaisemminkin kalliiden hintojen tilalle.
Ja niin edelleen. Kun noiden mainittujen maataloustuotteiden viljelijöille meni, humpsista vaan, runsas miljardi euroa Euroopan unionin rahaa, se on kuitenkin vain noin yksi tuhannesosa (1/1 000) siitä rahasta, jonka Euroopan keskuspankki on käyttänyt ”elvytykseen”.
Siitä, palautetaanko elvytysraha EKP:lle takaisin ja miten se palautetaan, jos se palautetaan, käydään vielä ankara etutaistelu.
Olli Rehn on ottanut mitä ilmeisimmin EKP:n neuvostossa kannan, jolla hän asettui kannattamaan keskuspankin strategiaa finanssipääomaan kuuluvan rahatalouden ”elvyttämisestä”. Sellainen kanta ehkä auttoi Ollia henkilösuhteissa neuvoston sangen sisäänlämpiävän joukon jatkona, mutta siinä oli Ollilta jäänyt miettimättä, mitä on se elvytys, jota EKP tarjoaa jäsenmailleen, ja mitkä ovat sen seuraukset finanssipolitiikan ja reaalitalouden väliselle suhteelle, jossa rahan arvo erilaistuu hyvää, eli siis huonoa, vauhtia. Rahan arvo perustuu luottamukseen, ja sitä iloa ei EKP saa enää kauan nauttia. Olli Rehnillä ei ole sellaista arvovaltaa, jolla Suomen kansan saa uskomaan häneen.
Hintavakaus hakusessa
Euroopan keskuspankin (EKP) Suomen haarakonttorin, siis Suomen Pankin, mukaan ”eurojärjestelmän rahapolitiikan päätavoite on hintavakauden ylläpitäminen euroalueella ja siten euron ostovoiman suojeleminen”.
Kun EKP puolustaa ”hintavakautta”, kenen puolesta ja mitä vastaan se silloin toimii?
Sotien jälkeen runsaan puolensadan vuoden ajan Suomen Pankin päävihollinen reaalitaloudessa oli tavaroiden, palvelujen ja palkkojen hinnannousu, jota kutsutaan inflaatioksi. Sitä vastaan taisteltiin reaalitaloudessa, joka on ihmisten taloutta erotukseksi finanssitaloudesta eli rahan taloudesta.
Yleensä Suomen Pankki hävisi nämä taistelut, ja demokratiakin vilahti sen verran kuvioissa mukana, että eduskunnan valitsemilta pankkivaltuutetuilta vaadittiin myönteinen päätös devalvaation tarpeesta. Enää ei vaadita. Suomen rahapolitiikkaa hoitavat vieraat voimat.
On kummallista, että reaalitalouden palkkojen ja hintojen nousu on inflaatiota, mutta finanssitalouden rahatuotteiden hintojen nousu ei ole.
EKP:n palveluksia käyttää noin 4 000 pankkia. Niistä Euroopan keskuspankki salli pankkien lainojen käytön kunkin pankin markkinaosuuksien ylläpitoon ja kasvattamiseen. Sillä tavalla ajettiin isolla jyrällä yli EKP:n velvollisuuden ottaa huomioon myös reaalitalouden investointien rahatarpeet. Riskitautiin sairastuneilla pankeilla ei ole rahan tappioiden pehmennystä. Jos pankit keinottelevat itsensä suoritustilaan, on varsin kohtuullinen vaatimus estää julkista valtaa osallistumasta yksittäisten ja yksityisen pankkien pelastamiseen konkurssilta. Elämme markkinataloudessa.
Kun Frankfurtissa EKP:n pääkonttorissa keksittiin tapa työntekijöiden tehdä rahaa ilman erityistä alan koulutusta, sen luomista tyhjästä harjoiteltiin kolme vuotta (2012-2015) pienillä panoksilla. Kun rahaluukut avattiin selkosen selälleen ja ensimmäinen biljoona euroa tyhjästä tuotettuna lähti kiertoon ja kun kaksi seuraavaakin vuotta lisäsivät ”elvytykseen” lähes biljoona euroa kumpainenkin, koossa oli valtava summa rahaa.
EKP osteli pankkien välityksellä sekä yritysten että Emu-maiden liikkeelle laskemia arvopapereita, ja osansa ostoista saivat myös velkojensa kanssa painineet ylivelkaantuneet maat. Tai itse asiassa oston kohteen ei tarvinnut edes olla ylivelkamaa, kun EKP jo halusi ostaa sen velkakirjoja pyrkimyksenään tulla kaikkien Emu-maiden valtionvelkojen päärahoittajaksi.
Kun ”elvytys” lopetettiin ja vuonna 2018 ei enää lisätty velkarahan määrää. Näytti siltä, että seuraavaksi keskusteltaisiin siitä, miten tyhjästä luotu raha kerätään pois niiltä, jotka ovat sitä saaneet. Mutta toisin kävi.
EKP elvyttää taas
EKP aloitti yllättäen marraskuussa 2019 uuden rahanjaon pankeille ja Emu-maille. Kun jatkoelvytys, joka perustui rahaan mutta jota EKP:llä ei omasta takaa ollut, EKP:n tyhjän rahan tuotanto jatkui ja lähestymislento alkoi lähestyä lopun alkua. Kun rahan arvo perustuu kaikessa pankkitoiminnassa pelkkään luottamukseen, EKP:n toimet johtavat ennen pitkää siihen kohdistuneen luottamuksen karisemiseen.
Mitä tapahtuu, kun EKP:n riskitauti diagnostisoidaan?
Sitä ei tiedetä keskuspankin ulkopuolella ja tuskin myöskään pankin sisässä sitä tiedetään. Keskuspankissa puhuminen virtuaalirahan takaisinvetämisestä saattanee saada aikaan pelkohermojen kevyttä värinää.
Keskustelu keskuspankkiin kohdistuvan luottamuksen rapisemisesta voi saada aikaan EKP:n oman toimintatavan muutoksen, mutta se voi johtaa myös Euroopan lamaoireiden vahvistumiseen. Markkinaromahdus ei kuitenkaan ole pelkästään eurooppalainen asia eikä se tapahdu, jos se tapahtuu, yksin Euroopassa (tai yksin Kiinassa tai Japanissa), sillä tällä alalla mitään historiallisesti suurta ja käänteentekevää ei tapahdu ilman Yhdysvaltojen keskeistä roolia.
On aivan uskomatonta, että demokratiaa julistavissa ja sitä muualle vaativissa maissa voi olla niin kaukana demokratiasta oleva vallan saareke, joka tuhoaa EKP:n rahapoliittisen mahtivallan, Sen käsissähän on koko rahasysteemin tulevaisuus. Varoituksia romahduksen ja uuden lamakauden tulosta on nyt liikkeellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin tulossa olevan romahduksen edellä.
On ilmeistä, ettei Euroopan keskuspankin uskottavuus enää riitä pelastamaan pohjaan palamiselta sen itsensä keittämän sekametelisopan, joka tuo markkinoille lisää ennätyksellisen halvalla tuotettua, tyhjästä tehtyä ja pankkien rahatuotteiksi räätälöimää ja paketoimaa ”väärää” rahaa.
Demokratian takapajula: Euroopan keskuspankki (EKP)
Kun Frankfurtissa EKP:n pääkonttorissa keksittiin, miten ruveta itse tekemään rahaa, sen luomista tyhjästä harjoiteltiin ensin pienillä panoksilla.2 Kun rahaluukut avattiin rahojen virralle ilman mitään esteitä, EKP oli järjestänyt kaiken toimintansa ja tilinpitonsa uudella tavalla ja siitä oli tullut finanssikapitalismin tärkeä liittolainen.
Isäntä vaiko renki? Rikkaan isäntänsä asiaa ajava renki.
EKP on Emu-valtioiden yhteinen rahalaitos, jonka omistavat teoriassa kaikki EU:n jäsenmaat. Käytännössä Emuun kuulumattomat yhdeksän EU:n jäsenvaltiota ovat maksaneet sisään vain pienen osuuden niille ositetusta pääomasta, eivätkä ne saa osallistua rahapolitiikan päätöksentekoon.
Niitä valtioita, jotka ovat täysivaltaisia sekä EU:n että Emun jäseniä, on 19 EU:n 28 jäsenmaasta. Nämä 19 maata ovat menettäneet rahapoliittisen täysivaltaisuutensa ja siltä osin valtiollisen ja poliittisen itsenäisyytensä.
EKP:ssä johtokunta esittelee asiat pankin 25-jäseniselle neuvostolle, joka koostuu Emun jäseninä olevien kansallisten keskuspankkien pääjohtajien ohella neuvoston valvonnan kohteena olevista EKP:n johtokunnan jäsenistä. He siis valvovat itse itseään. Sellainen valvonta ei kuulu demokratiaan.
Neuvosto on kahdenkymmenen toimintavuotensa aikana ollut johtokunnan kumileimasin. Nyt, suuren romahduksen uhkan alla, siinä asiassa on tapahtunut muutos.
Neuvoston tämän vuoden (2019) lokakuun kokouksen jälkeen merkittävä joukko pankin toimintaan osallistuneita alan asiantuntijoita rikkoi vaikenemisen omertan ja vaati keskuspankkia luopumaan suunnitelmasta ottaa marraskuussa 2019 uusiokäyttöön sanan ”elvytys” sisältö: EKP panee joka kuukausi 20 miljardia uutta rahaa tyhjästä finanssimarkkinoiden käyttöön.
Neuvosto, joka yksin on tämän asian päättänyt, uskoo, että elvytysrahan suuri määrä auttaa pankkeja pitämään pään pinnalla siinä tuoreen rahan meressä, joka on täynnä vaarallisia rahahaita, siis pankkeja, jotka aina ajavat omia etujaan keskuspankin suorittamassa raharuokinnassa.
EKP:ssä maat eivät ole tasa-arvoisia, vaan vastuut ja voitot maiden kesken jaetaan pankin perussääntöjen mukaan niiden asukasluvun ja kansantuotteen suhteessa.
Laajan pääoma-avaimen mukaan suurista maista Saksan teoreettinen osuus on 18,3 %, Ranskan 14,2 % ja Italian 11, 8 % (ja pienen Suomen 1,3 %). Tämä valuutta-avain ei kuitenkaan ole koko kuva EKP:n toiminnasta. Siihen nimittäin sisältyy myös se Emuun kuulumattomien EU-maiden teoreettinen osuus peruspääomasta, jota niiden ei ole tarvinnut maksaa sisäänpääsystä keskuspankin rahapoliittiseen päätöksentekoon. Ne eivät pääse.
Oikeampi valuutta-avain, jossa ovat vain EKP:n sisäpiirimaat, avaa lukon Emun jäsenmaiden omaan vallan ja vastuiden jakoon, ja se edustaa todellista vallankäyttöä. Siinä lähes 2/3 äänestysten äänistä on kolmella maalla: Saksalla 26,4 %, Ranskalla 20,1 % ja Italialla 17,0 %. Ilman tosiasiallista valtaa jätetyistä pikkumaista Suomen osuus on 1,8 %.
Euroopan keskuspankki on salaseura. Neuvoston jäsenet eivät saa kertoa neuvostossa käydyistä keskusteluista kenellekään ulkopuoliselle eivätkä edes kotimaidensa poliittisille päätöksentekijöille. Tee siinä sitten rahapolitiikkaa, kun sitä tekevä EKP on sen jo lupaa kysymättä tehnyt!
Sillä kysymyksellä ei kannata päätä vaivata, onko näissä kuvioissa demokratiaa, ja jos on, millaista se on. Euroopan keskuspankki ja sen haarakonttoreina toimivat kansalliset keskuspankit ovat 100 % demokratian ulottumattomissa.
Vielä tulee aika, jolloin kaikenlaisten pankkien, varjopankkien, sijoitusyhtiöiden, säätöiden, eläkerahastojen — ja mitä kaikkia niitä onkaan olemassa — arvopaperistamaa velkaa joudutaan vetämään pois kierrosta. Viimeistään silloin, kun löysästä rahasta on tullut finanssijätettä, selviää se, että tasan eivät käy EKP:n lahjat ja että finanssitalous on kylmän rauhallisesti syönyt rahat reaalitalouden investoinneilta.
Pankkimafia – maailman merkittävin rikollisjärjestö
Pankkien keskeinen asema finanssitaloudessa on syntynyt niiden näkymättömistä siteistä toinen toisiinsa. Niillä on hallussaan rahatuotteita, joita ilman maailma tulisi ihan hyvin toimeen, mutta pankeille ne ovat elämänlanka.
Pankit perustavat toimintansa vannomalla tarkasti valvotun ja rehellisen kilpailun nimeen. Sen toteutuminen on näköharha. Suosikkitaloustieteilijäni Nicholas Georgescu-Roegen kirjoittaa:
”Jokainen eliittiryhmä luo aina uuden sosiaalis-poliittisen mytologian, jonka avulla tilanne pysyy hallinnassa ja jonka avulla eliitti pystyy ylistämään itse tuottamiensa hallinnollisten palvelujen arvoa rahvaan silmissä saaden sillä tavalla omien etujensa kaikkinaisen lisääntymisen näyttämään itsestään selvältä.” Niin toimii kapitalistin väki.
Vallankäyttö suosii moniselitteistä, hämärää ja auktoriteetin tulkinnasta riippuvaa oppia. Vain sellaisen tärkeyttä voidaan liioitella, jolla ei ole kouriintuntuvaa mittaa.
Pankit pyrkivät monopoliin, mutta joutuvat tyytymään kartelleihin. Nekin on kielletty, mutta helposti kierrettävissä. Asiakkaiden näkökulmasta törkein tapaus on ollut kansainvälisten viitekorkojen systemaattinen väärentäminen, johon osallistuivat keskitason pankkiammattilaiset treidaajat ja meklarit. Siitä ovat kiinni jääneet pankit saaneet isoimmat sakkonsa.
Väärinkäytöksille määrättyyn hintaan perustuva sakkorysä on viimeisimmän (vuoden 2008) romahduksen jälkeen tuottanut julkiselle vallalle yhteensä noin 400 miljardin US dollarin tulot sakoista ja isojen pankkien syyttämättä jättämissopimuksista. Siihen lukuun sisältyvät ne tapaukset, joita pankkivalvonta on tutkinut viran puolesta. Suurin osa alan kaupoista yli tai ali tiskin tehdään ilman, että pankkivalvonta ulottuisi niihin.
Ei ole mitään pelkoa joutumisesta oikeuteen pankkien kunnian loukkaamisesta. Finanssikapitalismin sylissä paijatuista pankeista voi ihan hyvin sanoa, että ne muodostavat maailman suurimman ja salaisimman rikollisjärjestön.
Mediaa seuratessa tuntuu siltä, että jokaisena uutena pankkipäivään jää joku pankki jossakin kiinni korkojen manipuloimisesta, rahan pesusta eli rikollisella toiminnalla saatujen rahojen muuttamisesta kelporahaksi, lahjonnasta, petoksista, huumepomojen salatuista miljoonista, seksistä, ihmiskaupasta, väärennöksistä ja niin edelleen.
Tätä maailmaa kuvaa maailmassa kaiken pankkitoiminnan läpikäynyt – ja oman sijoitussalkkunsa arvon vääristelystä kiinni jääneen – Alexis Stenforsin kirja ”Riskitekijä – Pankkimaailman pimeä puoli”. (Vastapaino, 2018) Vastaavaa toista kirjaa ei ole suomen kielellä olemassa. Suosittelen.
Tässä kaikessa on kysymys sellaisesta toiminnasta, jota Bertolt Brecht kuvaa kysymyksen muodossa osuvalla tavalla näin: Mitä onkaan pankkiryöstö pankin perustamiseen verrattuna?
Banksterit, nuo ahneet globaalia pelihelvettiä pyörittävät pirulaiset, syövät kuormasta bonuksia ja muita lyhyellä aikavälillä pankkien voittoon – usein vastoin omistajien tahtoa – sidottuja palkkioita. Bonukset peritään ja maksatetaan mahdollisimman nopeassa aikataulussa, jossa ei vielä olla selvillä bonusten maksuperusteena olevien liiketoimien todellisesta tuloksesta. Kerran maksettua bonusta eivät pankit peri takaisin.
Tähän asiaan liittyy mielenkiintoinen yksityiskohta. Kun Euroopan keskuspankin uusi pääjohtaja Christine Lagarde ehdotti Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vastaavassa virassa ollessaan, että näissä lakien rikkojaisissa ei pidä rangaista vain pankkeja vaan rangaistukset pitää ulottaa myös niiden johtaviin bankstereihin.
Esitys vaiettiin kuoliaaksi.
Kyllä tulisi finanssikapitalismiinkin vähän uutta säpinää, jos ruvettaisiin etsimään todellisia romahdussyyllisiä pankkien sisältä.
Äärilinjan libertalisti ja Suomen (vai Ruotsin?) kansalainen Björn Wahlroosin johdolla suomalainen elinkeinoelämä laulaa nyt oodia ilolle siitä, mitä EKP tekee finanssikapitalismin hyväksi. Siinä saavat kyytiä niin kansankapitalismiin uskovaiset piensäästäjät kuin isänmaamme etua ajavat itsenäisyyden ja täysivaltaisuuden puolustajat.
Wahlroosin menestyksen hyväksi on Suomen valtio nähnyt paljon vaivaa. Lipposen hallitus ohjasi hänelle kelvottoman virkamieskunnan esittelyn mukaan ja tahdissa oikeita miljoonia, joita ei ollut tuotettu tyhjästä vaan suomalaisten ihmisten työstä.
On tapahtunut jättiläismäinen tulojen ja omaisuuksien arvojen muutos: suurituloiset eivät koskaan ole olleet näin suurituloisia eivätkä rikkaat ole koskaan ennen olleet näin rikkaita.
Suomessa on kanadalaisen mutta myös ylikansallisen konsulttitoimiston Knight Frankin mukaan noin 50 000 miljonääriä, joilla on vähintään miljoona euroa sijoitettavaa rahaa. Kymmenen miljoonaa on 1080 yksilöllä, 30 miljoonan rajan ylittäjiä on 460, vähintään sata miljoonaa on 63 suomalaisella ja miljardöörejä on 6.
Nämä luvut kaipaavat tarkistamista. Jos puhutaan yksilöistä eikä suvun koko varallisuuden yhteenlaskusta, 100 miljoonan suomalaisia on yli sata, 30 miljoonan ylittäjiä on reilut 500 ja 10 miljoonan pikkusumman sijoittajia 1 500.
Viitteet
[1] Artikkelin alkuosa on julkaistu Uuden Suomen blogina 10.11.2019.
[2] Artikkelin loppuosa on julkaistu Facebookissa Esko Seppäsen seinällä 20.11.2019.
Artikkelikuva Euroopan keskuspankki (public domain)
Kiitos Esko Seppäselle tästä paljastavasta totuudesta jonka mittasuhteita tavallisen pulliaisen on vaikea käsittää.
Ei ole mikään ihme että olemme kansana syvällä suossa josta ei ehkä enää ole mahdollista nousta ylös.
Minua miellytti tämä väliotsake erityisesti koska olen puhunut siitä itsekin: ”Pankkimafia – maailman merkittävin rikollisjärjestö”
Kammottavaa on että omasta kansasta löytyy niin monta suurta huijaria joille oma maa ei merkitse mitään.
Esko on juutalaisen rahan olemuksen ytimessä paljastaessaan mistä on kysymys. Fiat-raha on nimi tuolle ”ilmasta tempaistulle arvolle” , mitä myös federal-reserven fractional-banking edustaa. Suomalaisillekkin lainanottajille on tuttua, ettei myönnettyä lainaa saa nostaa kokonaisuudessaan omaan käyttöönsä (yleisesti, eliitti erikseen), vaan lainaa voi nostaa esim . vaiheittain rakennustyön edistyessä. Lainan saaja ei voi siis nostaa koko lainaa sijoittaakseen sen tai osan siitä muualle tuottavampaan kohteeseen. Konkreettiset esimerkit saimme ”Kouri-lainojen” yhteydessä. Valtiollisella tasolla voimme puhua IMF-lainoista joita IMF myötää valtiolle, ja saa pantiksi valtiollista omaisuutta kuten kaivos- tai metsävaroja, tai muuta kansallisoamaisuutta. Osa takaisin maksuun kerättävistä varoista peritään kansakunnalta korotettujen verojen avulla, suurin osa myymällä valtion omaisuutta miljardien arvosta. Hyvinä (huonoina) esimerkkeinä useat Etelä Amerikan maat, Afrikan maat ja Euroopassakin viimeisenä Ukraina, joka on jo pitkälti IMF,n hallinnassa.
Margaret Thatcher’s Amazing Prophecy on the EU
https://moneymaven.io/mishtalk/economics/margaret-thatcher-s-amazing-prophecy-on-the-eu-hYMVjDdnREecP6wRlVTNmQ
Esko Seppänen on näiden kysymysten osalta todellinen Grand Old Man!
Kirjoitin jokin aika sitten keskuspankkien suunnitelmista Vastavalkeaan artikkelin:
https://vastavalkea.fi/2019/10/27/ovatko-keskuspankit-kaappaamassa-vallan-valtioilta/
Artikkelin tarkoituksena oli synnyttää keskustelua. Jossain määrin sitä on syntynyt, uusia kirjoituksia kaivataan.
Kun mietin Seppäsen tekstin sanomaa, jäin miettimään, mitä voisi todellisuudessa ja käytännössä tarkoittaa se, että EKP alkaisi periä valtioilta takaisin rahojaan. Seppänen ei tekstissään viittaa Mark Carneyn aloitteisiin, mutta niiden pohjalta tulevaisuutta voisi ennakoida. Carney, Englannin keskuspankin pääjohtaja, ei ole salaillut pyrkimyksiään.
EKP:n päätöksiin EU ei voi vaikuttaa millään tavalla. EKP voisi näin ollen sanella valtioille mitä tahansa ehtoja, siis uuden tyyppistä rakenteellista sopeutusta. Yksi malli voisi olla Carneyn ja kumppanien tavoittelema Green New Deal.
Vain ne valtiot, jotka sitoutuvat EKP:n päätöksiin, saisivat jatkaa toimintaansa lähes normaalissa järjestyksessä. Muille EKP voisi määrätä hyvinkin rankan talouskuurin. On selvää, että kovaa budjettikuria kannattaneet valtiot, kuten Suomi, ottaisivat uudet määräykset ilomielin vastaan.
Miten pitkään maailman ihmisten enemmistö käsittää rahan ja talousjärjestelmän jotenkin niinkuin ylhäältä käsin annettuna itsestäänselvyytenä ja ihmisten hallinnan ulottumattomissa olevana?
Talous ohjaa poliittista päätöksentekoa ”luonnonvoimana” jota ei rohjeta uhmata.
Harva vallankäyttäjä uskaltaa ääneen kyseenalaistaa talousjärjestelmää tai oikeutta periä velasta korkoa. Seurauksien kanssa opetellaan elämään, alkusyistä ei keskustella, koska systeemi pitää tällaisilla ei toivotuilla mielipiteillä varustetut yksilöt visusti poissa julkisuudesta.
Harvalukuiset suunnattoman suuria pääomia hallitsevat ihmiset hyötyvät nykyisen kaltaisesta velkaantumiseen perustuvasta rahajärjestelmästä, jossa joidenkin on oltava miinuksella, että joku toinen voi olla plussalla.
Miljoonat, miljoonat ihmiset murentuvat työtaakkojensa alle, jotta saisivat hankittua edes jonkinlaisen elannon itselleen ja perheelleen. Puhumattakaan niistä, joilla ei ole vähäisintäkään toimeentuloa.
Tämä onkin tärkeää, sillä enemmistö kansasta tulee pitää kiireisinä, jotta eivät vain ehtisi sivistää itseään tai huomioida joka puolella vallitsevaa huutava eriarvoisuutta.
Miten voimme hyväksyä sen, että on olemassa porukka joka hallitsee rahaa, luo sitä tyhjästä ja lainatessaan ottaa siitä vieläpä korkoa? Tämä on todella uskomatonta, että näin voi olla!
Käsittämättömän nerokas systeemi on kyllä raha, sanoisin. Tuottaa suunnattomasti vähemmistölle, mutta aiheuttaa suunnatonta kärsimystä vähemmistölle. Ja sen vain annetaan olla niin.
Viisaasti on myös yhteiskuntien rakenteet toteutettu. Mitä suuremmat salaisuudet hallussaan, sitä isommat taloudelliset hyödyt. Parhaiten tienaava osa tavallisista palkansaajista ja yrittäjistäkin on yleensä kohtuullisen tyytyväisiä asemaansa.
Välillä joku korkeassa asemassa oleva kuitenkin saavuttaa syvemmän tietoisuuden ihmisenä olemisesta, hylkää rahan ja vallan ja alkaa pitää totuutta tärkeimpänä ja kertoo sen muille. Siitä palkkana voi olla kuolema. Tämä osoittaa suurinta mahdollisinta rakkautta kanssaihmisiä kohtaan.
Mistä saamme lisää ihmisiä, jotka ymmärtävät, että muidenkin etu on pitkässä juoksussa loppujen lopuksi myös oma etu? Niin ajattelevien lisääntyvä määrä muuttaa lopulta maailman perin pohjin.
Voisimmeko edes harkita, vaikka vain ajatusleikin tasolla sitä, että rahaa ei olisikaan olemassa?
Vaatisihan se tietysti valtavan suuren harppauksen ihmiskunnan tietoisuudessa ennenkuin se olisi mahdollista. Että resurssit jaettaisiin jotenkin tasapuolisesti. Köyhyys poistettaisiin maailmasta.
Olisiko sellainen maailma parempi?
Vai pysytäänkö vaan tässä vanhassa, upporikkaiden sodankävijöiden hallitsemassa maailmassa?
”Ihmiskunnan ongelmat ovat ennenkaikkea henkisiä.”
Kirjoitit Ville todella hyvän kommentin.
”Miten voimme hyväksyä sen, että on olemassa porukka joka hallitsee rahaa, luo sitä tyhjästä ja lainatessaan ottaa siitä vieläpä korkoa? Tämä on todella uskomatonta, että näin voi olla!”
Sitä samaa olen itsekin siitä asti ihmetellyt kun aloin ymmärtää pankkimafian puuhia.
”Harva vallankäyttäjä uskaltaa ääneen kyseenalaistaa talousjärjestelmää tai oikeutta periä velasta korkoa.”
Lainaatko sinä rahaa ilman korkoa?
Minulla voisi olla tarvetta tällaiselle lainalle.
Minä voin lainata jos saan mahdollisuuden luoda rahaa tyhjästä mielin määrin ilman parlamentaarista valvontaa.
”Minä voin lainata jos saan mahdollisuuden luoda rahaa tyhjästä mielin määrin ilman parlamentaarista valvontaa.”
Keskuspankit keksittiin aikanaan juuri siksi, että se ”parlamentaarinen valvonta” ei loisi rahaa tyhjästä kattamaan budjettiensa alijäämiä. Sillä kun on tapana johtaa liialliseen inflaatioon. Rahan arvo ei ole mikään poliittinen päätös muualla kuin sosialismissa, jossa suunnitelmatalous määritteli hinnat.
Riippumattoman keskuspankin tehtävä on pitää rahan arvo vakaana, ei toimia kenenkään hallituksen rahaprintterinä.
Kuvittelepa vasemmistohallitukset päättämässä, että nytpä luodaan 10 miljardia lisää rahaa kattamaan liian suureksi paisuneet menot. Lähtisi Marinilta ja muilta tovereilta homma vielä pahemmin lapasesta. Nyt ainoa menojen kasvattamista jarruttava tekijä on, että se raha on joko tienattava, verotettava tai lainattava markkinoilta menojen kuittaamiseksi.
”Kuvittelepa vasemmistohallitukset päättämässä, että nytpä luodaan 10 miljardia lisää rahaa kattamaan liian suureksi paisuneet menot. Kuvittelepa vasemmistohallitukset päättämässä, että nytpä luodaan 10 miljardia lisää rahaa kattamaan liian suureksi paisuneet menot. ”
Mutta EKP:hän tekee juuri tätä josta mainitsit, luo lisää rahaa. Kerropa miten Suomen eduskunta tai hallitus voi vaikuttaa EKP:n toimiin?
”Mutta EKP:hän tekee juuri tätä josta mainitsit, luo lisää rahaa. Kerropa miten Suomen eduskunta tai hallitus voi vaikuttaa EKP:n toimiin”
Niin kuin totesin, niin eduskunnan ja hallituksen ei ole tarkoituskaan määräillä keskuspankkia. Siksi se on itsenäinen keskuspankki. Jos (vasemmisto)hallituksella olisi määräysvaltaa keskuspankkeihin, sitten sitä rahaa vasta printattaisiinkin kattamaan vaikka koko EU:n alijäämäbudjetit.
Se on sitten toinen asia onko EKP:n järkevää ostaa velkoja. Eräissä tänne kirjoitetuissa artikkeleissa väitetään, että EU:n laki kieltää keskuspankkirahoituksen ja täten sitä ei muka tapahdu. Tämän artikkelin kirjoittaja sentään myöntää asian olevan de facto niin, että keskuspankki rahoittaa velkaisia maita ostamalla näiden velkakirjoja.
Talousdemokraattien haaveena olisi juuri tällainen keskuspankki, joka printtaisi rahaa, kun poliitikot käskevät. Koittaisivat nyt päättää, koska EKP tekee juuri niin.
> Kun suomalaisista eläkerahoista 2/3 on sijoitettu ulkomaisiin rahatuotteisiin, mahdollinen tuleva pörssiromahdus kohdistuu sijoitusmarkkinoilla suoraan suomalaisiin eläkeläisiin. >
Näin tulee käymään. Eläkerahastot (eli suomalaisten raskaalla työllä ansaitut eläkesäästöt) tulisi ohjata nopeasti kotimaisille/turvallisille markkinoille siten että ne tuottaisivat hiukan voittoa ja paljon hyvinvointia, mutta sitä ei luonnollisesti tapahdu, koska se ylimmän pankkimafian agendan vastaista, ja ylimmällä pankkimafialla en tarkoita neuvostoa tai pankinjohtajia.
> EKP:ssä johtokunta esittelee asiat pankin 25-jäseniselle neuvostolle, joka koostuu Emun jäseninä olevien kansallisten keskuspankkien pääjohtajien ohella neuvoston valvonnan kohteena olevista EKP:n johtokunnan jäsenistä. He siis valvovat itse itseään. Sellainen valvonta ei kuulu demokratiaan. >
Valvooko oppositio Suomessa hallitusta, ei valvo, ja samanlaista ”tyhjästä luotua” teatteria se on pankkienkin toiminta. Näkyvät neuvostot pankinjohtajineen, tai esimerkiksi Trump tai Putin, eivät tee yhtäkään suurta päätöstä – money talks – he palvelevat näkymätöntä isäntää. Nykyinen rahajärjestelmä valuuttakursseineen ja pörsseineen on maailmanlaajuinen huijaus, joka on tulossa tiensä päähän, mutta ei siksi, että ylin pankkimafia yrittäisi pitää sitä hengissä, vaan siksi että talous nykyisessä muodossa tullaan ajamaan tarkoituksella alas. Kansallisvaltioiden (muodollisten, koska itsenäisiä valtioita ei enää ole… valtiot on rekisteröity liikeyrityksiksi) ylivelkaantuminen on kaikkein tärkein osa NWO suunnitelmaa – romahdus tulee – wait and see.
”Eläkerahastot (eli suomalaisten raskaalla työllä ansaitut eläkesäästöt) tulisi ohjata nopeasti kotimaisille/turvallisille markkinoille siten että ne tuottaisivat hiukan voittoa ja paljon hyvinvointia, mutta sitä ei luonnollisesti tapahdu, koska se ylimmän pankkimafian agendan vastaista, ja ylimmällä pankkimafialla en tarkoita neuvostoa tai pankinjohtajia”
Eläkerahastojen tehtävä on tuottaa mahdollisimman hyvä ja vakaa tuotto eläkkeille, ei toimia minään hyväntekeväisyysorganisaationa suomalaisille markkinoille. Eläkerahastojen tuottama hyvinvointi on sitä, että ne voivat maksaa eläkkeet tulevaisuudessakin.
Sijoitukset on hyvä hajauttaa, koska jos Suomen talous romahtaa, niin eipä mene eläkkeet samalla kaikki.
Mutta mikä saa sinut väittämään etteikö elärahastot olisi sijoittaneet ”turvallisesti”? Mikä on eläketahastojen portoflion sisältö sinun tietojesi valossa? Rahastojen tuotto on ollut aika maltillinen, joten kovin suuria riskejä siellä ei varmaan ole otettu. Tällä hetkellä eläkerahastojen varat eivät tule riittämään eläkkeidenmaksun takaamiseksi ja sinä vaadit niitä sijoittamaan vähemmän tuottavasti. Mikä logiikka?
Mikä logiikka?
Se logiikka, että eläkerahastojen ei pitäisi tähdätä suuriin voittoihin vaan ihmiskunnan hyvinvointiin. PISTE. Itseasiassa, koko eläkejärjestelmä on täysin epäonnistunut kyhäelmä, koska ihmiset kuolee usein jo ennen eläkeikää, ja osa-kiitos siitä pitää ohjata massiiviselle ’terveydenhoidolle’ tappavine lääkkeineen. Mitä sinäkin kapitalisti täältä mukaasi otat, kun potkaiset tyhjää? Et yhtään mitään. Teet niska limassa koko elämäsi duunia ja maksat veroja, ja hups… noutaja tuli juuri kun olit pääsemässä hyvin ansaitulle eläkkeelle. Tai ehkäpä noutaja olikin maailmanlaajuinen pörssiromahdus, ja suomalaisten eläkerahat, sinun ’lakiosuutesi’ mukaan lukien, katosi kuin tuhka tuuleen…. mites sitten suu pannaan?
Tutki hyvä ihminen eläkejärjestelmää niin huomaat millaista baabelin tornia suomalaisten eläkesäästöt ylläpitävät.
Eu hajoaa jos EKP pysty perimään luottojaan asiansa sössineiltä pankeilta yrityksiltä ja valtioilta ja kun valtiot ei voi kiristää niin paljon menojaan että lopettaa terveyden hoidon koulutoiminnan ja vanhusten huollon.
Joka tapsuksessa kansalaisille on luvassa vyönkiristystä, työttömyyttä ja turvattomuutta kuten oli edellisen talousromahduksen jälkeen.
Myös eläkkeet voi olla vaarassa jos eläkeyhtiöt on sijoittaneet olemattoman rahan finanssituotteisiin ja eläkeyhtiöt on puhuneetkin eläkkeiden alentamisesta ilmeisesti siinä pelossa että finanssituotteet ei tuotakkaan tulosta.
Suomen pitäisi ottaa EUssa takapakkia ainakin Emussa ennen kuin se romahtaa mutta taitaa jäädä tekemättä kun kansa on saatu uskomaan EUn kaikkivoipaisuuteen.
Kriittiseen ajatteluun pystymätön hyvä uskoinen gojim lauma ympäri planeetta.
Saavat mitä ovat tilanneet valheiden isältä saatanalta
Erinomainen artikkeli. En jaksa perehtyä. Vilkaisin televisiota ja sain oksennuskohtauksen. Nujertakaa tuo kurja.
”Jokainen eliittiryhmä luo aina uuden sosiaalis-poliittisen mytologian, jonka avulla tilanne pysyy hallinnassa ja jonka avulla eliitti pystyy ylistämään itse tuottamiensa hallinnollisten palvelujen arvoa rahvaan silmissä saaden sillä tavalla omien etujensa kaikkinaisen lisääntymisen näyttämään itsestään selvältä.” Niin toimii kapitalistin väki”
Esimerkiksi massamaahanmuuttoa, seksuaali- ja muita vähemmistöjä, gender-teoriaa, perhe-instituution hajottamista, ja muuta kulttuurimarxismia, ilmastonmuutosta ja etuuksien lupaamista kansalaisille halvan rahan avulla ajamalla. Näin toimii feikkikapitalistien ja sosialistipäättäjien muodostama liitto eli vasemmistolainen valtaeliitti.
Juuri noin toimii moraaliposeeraava mutta moraalia vailla oleva femi-narsistinen viherpuna-hallituksemme!
”Frankfurtin koulukunta: salaliitto rappioon”, http://isovimma.blogspot.com/2011/02/frankfurtin-koulukunta-salaliitto.html
Alunperin feminismin loi Yhdysvaltain kommunistinen puolue tarkoituksena epävakauttaa läntisiä yhteiskuntia ja samasta syystä feminismi oli kielletty Neuvostoliitossa:
”Feminism Was Created by the US Communist Party ”, https://www.henrymakow.com/000180.html
Feminismi on illujen ase ja sen avulla saadaan sopivat yli-emåaattiset naiset valtaan kuten näemme EU:ssa ja meilläkin, naiset jotka eivät osaa pitää puoliaan illuja vastaan ja ovat höynäytettävissä ja siten illumafialle helppo nakki.
http://www.magneettimedia.com/punavihrean-feministihallituksen-toimet-tuhoavat-sdpn-ja-tekevat-feminismista-entista-vihatumman/
…juuretonta kuluttajaidentiteettiä ihannoivat finanssiglobalistit ovat aina halunneet edistää nuorten punavihreiden idealistinaisten esiinmarssia niin politiikassa kuin muuallakin julkisuudessa. Hormoneillaan ja kontrolloimattomalla toiseus-empatiallaan käyvät nuoret poliitikkonaiset ovat ihanteellisia hyödyllisiä idiootteja vihamieliselle globalistieliitille, jonka keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluu Euroopana muuttaminen afrikkalaiseksi.
Kiina, vaikka onkin monien mielestä kommunistinen, ei tue feminismiä eikä se jyllää Venäjälläkään.
Siksi noilla mailla on paremmat edellytykset selviytyä kun maailma ajautuu kaaokseen.
K ja V pistävät myös pedofiilit häkkiin ja homot saavat pysyä omassa karsinassa nylkyttämässä toisiaan ja pois sotkemasta yhteiskunnan järjestystä.
Illu-imperiumissa sen sijaan lapset saavat olla alati varuillaan kun epsteinien ja feministien pedofiiliringit vaanivat
— A high level Livingston Parish Sheriff’s Office deputy — who commanded the SWAT team — and his wife have been indicted this week on more than 150 felonies for unspeakable crimes against children.
Dennis Perkins, 44, and his wife Cynthia Perkins, 34, are accused of multiple counts of child rape and the production of child pornography, among other disturbing charges.
http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=199512
Kirja-arvio: ”Seksuaaliutopia – Feministien sota sivistystä vastaan”,
https://oikeamedia.com/o1-113812
Lystikästä, ylen lystikästä:
”Vasemmisto repeää: Ruotsin kommunistit perustavat uuden työväenpuolueen ilman LGBT:tä, Gretaa ja monikulttuurisuutta
Suuri joukko kommunisteja on kyllästynyt Ruotsissa globalistien ajamaan kulttuurimarxismiin ja perusteilla on uusi kansallismielinen työläispuolue, joka irtisanoutuu vasemmistolaisuuteen mielletystä ylikansallisesta agendasta.
Lähes puolet kommunistipuolueen jäsenistä Malmön alueella eroavat puolueesta ja aikovat perustaa uuden työväenpuolueen, joka ottaa etäisyyttä asioihin, kuten monikulttuurisuuteen, LGBT-seksuaaliagendaan ja ilmastovouhotukseen, joista on tullut hallitseva osa vasemmistolaista ajattelua. Uuden ja perusteilla olevan työväenpuolueen geopoliittiset tavoitteet eivät tule uutisista ilmi.
Lokaltidningenille antamassaan haastattelussa kommunistipuolueen uutta siipeä edustava Nils Littorin sanoi, että tämän päivän vasemmisto on osa eliittiä, joka sivuuttaa työtä tekevän väestön näkemykset ”vieraana ja ongelmallisina”. Hänen mukaansa vasemmisto on liikkeenä kokenut pitkään jatkuneen identiteettikriisin ja irtaantunut alkuperäisistä arvoistaan, kuten luokkajakoa vastaan kamppailemisesta.
”He eivät ymmärrä miksi niin monet työläisistä eivät ajattele, että monikulttuurisuus, LGBT-liike ja Greta Thunberg on jotain fantastista, mutta kuvittelevat meidän olevan 1930-luvulla, ja että työläiset, jotka äänestävät ruotsidemokraatteja, ovat jonkin natsi-sairauden tartuttamia,” Littorin sanoi.
Hänen mukaansa ruotsidemokraattien oikeistolaisuus saa tukea työväestön keskuudessa, koska vallalla on laaja tyytymättömyys liberaaliin taloussiirtolaisuuteen, joka johtaa palkkojen alentamisen kilpailuun sekä yhteisöjen ghettoistumiseen – näistä hyötyvät vain suurimmat yhtiöt.
Uusi kommunistinen puolue ei aio käyttää nimessään enää sanaa ”kommunismi”, koska työväestön puolue päivitetään kokonaisuudessaan uudelle vuosituhannelle…”
Koko artikkeli: https://mvlehti.net/2019/12/20/vasemmisto-repeaa-ruotsin-kommunistit-perustavat-uuden-tyovaenpuolueen-ilman-lgbtta-gretaa-ja-monikulttuurisuutta/
Mahtaako Suomen viherpuna-LGBT-globalistinen hallitus ja sitä kannattavat tahot yrittää vaieta tuosta, mitä on tapahtumassa Ruotsissa?
Kuika pitkälle meidän moraaliposeeraava femi-narsistinen, LGBT-viherpuna-hallituksemme ehtii afrikkalaistaa Suomea, ennenkuin vastaavantyyppistä kehitystä alkaa tapahtua meillä kuten Ruotsissa, esim.
”Ruotsin kokoomuksen kurssinmuutos aiheuttaa läpivetoa politiikan kentällä. Ulf Kristerssonin avaus yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa ilmentää voimakasta muutosta kansalaisten mielipiteissä. Tämä on huomattu myös sosialidemokraattien parissa, kun kannatus laskee.
…
Tuorein Novuksen gallup on hermostuttanut sosialidemokraatteja. Huoli kasvaa, kun ruotsidemokraatit ovat keulilla parin muun mittauksen tapaan. Demarien kannatus putosi yli kaksi prosenttia kun ruotsidemokraattien nousi saman verran, niukasti yli hallituspuolueen (24 prosentin tasolla). Tämä oli Novus-kyselyn ensimmäinen kerta. Ruotsidemokraattien, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kannatus on tasoissa hallitusrintaman kanssa.
Puoluesihteeri Lena Rådström-Baastad myöntää tilanteen olevan hyvin vakava. Jatkuvat väkivaltauutiset, ampumiset ja pomminpauke aiheuttavat levottomuutta ja kiukkua monissa kansalaisissa…”
Koko artikkeli: https://www.kansalainen.fi/surkeaa-poliittista-pelia-ruotsissa/
Ohisalo: ”turvapaikan hakeminen on perusoikeus”, siis mm. näille afrikkalaisille myös Suomessa:
”Gunnar Heinsohn: 950 miljoonaa afrikkalaista ja arabia tekevät lopun Euroopasta vuosisadan puoliväliin mennessä:”,
https://www.kansalainen.fi/950-miljoonaa-afrikkalaista-ja-arabia-tekevat-lopun-euroopasta-vuosisadan-puolivaliin-mennessa/
Haluammeko lisää moraaliposeeraavan viherpuna-hallituksen Maria Ohisalon ja Sanna Marinin sydänkäpysiä Suomeenkin?
”Uppsala ohitti Malmön Ruotsin vaarallisimpana kaupunkina
Ammuskelut lisääntyvät ja jengien yhteenotoissa menehtyneiden määrä kasvaa. Aiemmin rauhallinen Uppsala, ruotsalainen historiallinen yliopistokaupunki, on ohittanut jo monikulttuurisen Malmön ammuskeluissa.
Uppsala on nyt ohittanut Malmön ammuskelujen suhteellisessa määrässä. Malmössä on 10,1 ammuskelua 100 100 asukasta kohti, kun taas Uppsalassa 11,5. Jale Poljarevius, paikallinen poliisipäällikkö, kertoo alueella olevan noin 160 jengiläistä ja viisi ryhmittymää, jotka taistelevat keskenään. Poljarevius puhuu klaanien tapaisesta verkostosta.
Kenneth Ågren Uppsalan poliisista pitää tilannetta turhauttavana, eikä hän osaa sanoa, kuinka muutoksen voisi saada aikaan. Fplus-julkaisun toimittajan kysymykseen, uskaltaako lapsia enää päästää Uppsalaan opiskelemaan, Ågren vastaa vältellen.
…
”Mitä tapahtuu kauniille Ruotsillemme?”
Ågren on turhautunut tilanteeseen eikä tiedä, kuinka sen voi muuttaa.
– Se on äärimmäisen turhauttavaa, ja ihmettelen, kuinka voimme lopettaa tämän. Mitä tapahtuu kauniille Ruotsillemme? Kuten punkit ja villisiat se leviää pohjoiseen. Malmö on kokenut kovia kauan. Siellä vaikuttaa mantereen läheisyys Öresundin sillan myötävaikutuksella sekä salakuljetettujen aseiden ja muiden virta. Mutta nyt yhä useammat kaupungit pohjoisempana kokevat saman, Uppsalassa syntynyt ja kaupungissa 45 vuotta poliisina toiminut Ågren toteaa.
JENGIEN JÄSENET OVAT TAVALLISESTI TOISEN TAI JOPA KOLMANNEN POLVEN MAAHANMUUTTAJIA, jotka eivät ole integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan…”
Koko artikkeli: https://www.kansalainen.fi/uppsala-ohitti-malmon-ruotsin-vaarallisimpana-kaupunkina/
Juuri näin!
Marx ei edelleenkään tiennyt taloudesta mitään…
Taas menee kommentit täysin väärään paikkaan!
Tuo 2,6 biljoonan summa on EKP:n yritystä työntää rahalla taloutta, mikä on tuomittu epäonnistumaan. Erittelin jutussa ”EKP ja keskuspankkien kriisi” tarkemmin keskuspankkien roolia ja totesin siellä, että keskuspankkien tehtäviin ei kuulu rahoittaa yhtään mitään. Niiden tehtävänä on vain laskea liikkeeseen riittävä määrä rahaa talouden toimijoiden käyttöön, jotta ne pystyvät suorittamaan toimensa talouselämässä.
Tämän määrän tulee vastata suurinpiirtein taloudessa syntynyttä taloudellista arvoa. Tämä toiminta ei siis ole yhtään minkään rahoittamista, vaan vain rahan, vaihdon välineen liikkeeseenlaskemista. Keskuspankit ovat se taho, jolle tämä välttämätön käytännön tehtävä on annettu, koska jonkin tahon on se hoidettava. Ei siis ole kysymys ”uuden rahan” luonnista, vaan talouden tarpeita vastaavan rahan, joka edustaa taloudessa syntynyttä arvoa, liikkeeseenlaskusta.
Tuo 2,6 biljoonan yritys työntää taloutta rahalla ei siis kuulu keskuspankin tehtäviin, vaan tulee siitä syystä aiheuttamaan ongelmia talousjärjestelmän toiminnalle.
Silloin, kun puhutaan ”uudesta rahasta”, on varsinaisesti kysymys rahasta, jota vastaavaa arvoa ei taloudessa ole vielä syntynyt eli luottorahasta. Erittelin asiaa laajemmin alussa mainitsemassani artikkelissa. Luottoraha on siis rahaa, jota vastaavaa taloudellista arvoa ei vielä ole syntynyt, mutta sen arvon uskotaan syntyvän tulevaisuudessa luottorahalla rahoitettavien investointien ja hankkeiden lopputuloksena.
Historiallisen kehityksen tuloksena tämä ”uuden rahan” , siis luottorahan, luomisen tehtävä on päätynyt pankeille ja siinä ei ole sen kummempaa ongelmallisuutta, jos sillä todella rahoitetaan järkeviä investointeja ja hankkeita, jotka tulevaisuudessa tuottavat odotetun arvon. Tästä näkökulmasta EKP todella hortoilee alueella, jolle sillä ei ole mitään asiaa.
Tällaista ”uutta rahaa” eli luottorahaa voi periaatteessa olla liikkeellä suuriakin summia, jos niillä aidosti rahoitetaan suoraan järkeviä investointeja ja hankkeita. Tästähän EKP:n toiminnassa ei todellakaan ole kysymys.
Rotschildeja koskevan artikkelisarjan 1. osasta:
”Rothschild’s Crime Construct 1
The Rothschilds are headquartered in the Babylon-BIS-Tower in Basel
Debt is their control Mechanism
Their power goes far beyond the Banking Empire
War is their most profitable business
Countries and individuals turned into corporations
The world is ruled from three independent sovereign states
Debt must first be created before being able to create debt money
The Rothschilds have infiltrated royalty and aristocracy through breeding
The Rothschilds are the owners of the entire financial system
The Rothschilds descend from Mayer Amschel Bauer who changed his name to Rothschild, derived from the Red Shields – Rotes Schild – of his house in Frankfurt/am M – Germany. He established his international banking business by deploying his five sons, who set up shop in London, Paris, Frankfurt, Vienna, and Naples. The family was deceitfully elevated to the status of nobility in the Holy Roman Empire and the United Kingdom.
Behind the scenes, the Rothschild dynasty is unquestionably the most powerful bloodline on Earth and their estimated wealth exceeds $500 trillion. They own the entire financial system. This mind-blowing scope of control functions as follows; The Rothschilds sit at the top of their pyramid-structured organisation, literally running the entire financial world with about eight thousand selected members. Although it is difficult to fully investigate and verify, Rothschild may share his ultimate power with the House of Saud and the Soros family, and on lower levels with some other banking families, as will be explained later.
The Rothschilds have set up the world’s financial institutions making sure they literally receive 90% of the generated interest paid by the populace at large. These criminals are Luciferians while on the surface, for easier public consumption, they have dubbed their religion Zionism. In truth, they worship Lucifer, which includes satanic ritual abuse, including paedophilia and the sacrifice of children.
The Rothschilds are headquartered in the Babylon-BIS-Tower in Basel
On the second echelon of the power structure, sits Rothschild’s fully owned BIS – Bank of International Settlement established in 1931 in the Netherlands. Headquartered in Basel -Switzerland, and is recognised by all counties as being the top bank of all financial institutions on the world. Every Central Bank is a member of the BIS-bank. They have a civil organisation agreement for total immunity, and enjoy immunity from all worldly laws and rules, so no one can attack them. Basel, where the Babylon style BIS-Tower is located was the location where the Nazis, during WW2 met to trade the stolen Jewish gold. The BIS issues instructions to all other financial institutions across the entire globe.
On the third echelon, directly below the BIS are the Rothschild-owned IMF – International Monetary Fund – and World Bank. The IRS and similar tax-collecting agencies in other countries, are structured as a foreign, private corporation of the IMF and forms the private “army” of the Federal Reserve – Fed – and all other Central Banks. The main objective is to make sure the people pay their taxes and always remain useful slaves. Their sole devotion is to enslave entire countries and their populaces through their criminal debt money system.
Debt is their control Mechanism
By bailing-out countries after having intentionally manipulated them into debt and subsequently pretending to help them by calculating their maximum levels of debt, they make sure the debt can never be repaid, to keep them slavery bound.
This strengthens their hold/control on these countries as they pay them back through slave labour, while they additionally plunder all of their resources. They blackmail the heads of these nations through various operations such as child sex trafficking, organ harvesting, and paedophilia, making sure all countries are fully integrated as hopeless slaves to their financial system, from which no escape is possible.
There are two Megabanks that offer loans to all countries around the planet, the World Bank and the IMF. The first one is jointly owned by the world’s top banking families, with the Rothschilds at the very top, being the main shareholder, while the second one is privately owned by the Rothschilds alone. These two Megabanks offer loans to “developing countries” and use their almost impossible-to-pay-back interests to get their hands on the real wealth, namely land, mineral resources and precious metals.
The fourth echelon explained below, are almost all the central banks in the world that are similarly owned by the Rothschild family. To name but a few, these are the central Bank of England in the City of London, the Vatican Bank in Rome, and the Federal reserve in Washington DC, and the European Central Bank – the ECB in Frankfurt am/M. While the central bank in London manipulates the gold price every day. The City of London, the Vatican in Rome and Washington DC are recognised as free states, to assure their immunity from literally everyone. Consequently, all employees, of the established banking institutions are immune to prosecution and oversight.
Their power goes far beyond the Banking Empire…”
Koko artikkeli: http://finalwakeupcall.info/en/2019/08/07/rothschilds-crime-construct-1/
Totuuden puhujalla ei ole yösijaa, sanotaan. Esko on lähes toisen oululaisen Yrjö Kallisen veroinen. Ja näissä asioissa ylikin.
Monipuolisesti sivistynyt, muodollista koulutusta vailla ollut sotaministeri, pasifisti, kirjailija etc. Kallinen kysyi, elämmekö harhassa? Luultavasti Kallinen aavisti vastauksen joka on tänä päivänä itsestään selvä: Kyllä, elämme harhassa!
Idän viisaat tavoittelivat harhasta vapautumista, mikä on ajankohtaisempi asia kuin ikinä ihmiskunnan historiassa. Siitä riippuu koko luomakunnan tulevaisuus. Ainoa ongelma on, ettei homo sapiens ole homo sapiens.
Toistaalta: jos ei ihmistä, ei ongelmiakaan..
Eskon luvut oikeita , johtopäätökset vääriä.
Tätä 2,65 biljoonaa ei koskaan tulla perimään takaisin sillä se veisi euroopan konkurssiin. Takaisin perintä voidaan mahdollisesti tehdä jos maa eroaa eurosta, tämä tiedoksi niille jotka markkaa haluavat takaisin.
Suomen osuus summasta on n.30 000 000 000 € (30 miljardia€). Korko tälle lainalle on 0,1% eli lähes nolla. Suomen valtion korkomenot ovat pienentyneet vaikka samaan aikaan valtion velka on lisääntynyt kymmeniä miljardeja.
Tämä keskuspankin rahoitus lopetti nk eurokriisin, enää kukaan ei puhu siitä mitä tapahtuu jos esim vaikka Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan. EKP käytännössä maksoi nämä velat tällä toimenpiteellä. Toki velat ovat virallisesti olemassa mutta kuten tuossa jo kirjoitin niin niitä tuskin koskaan tarvitsee takaisin maksaa.
Näin uuden vuoden aluksi olisi tarpeellista yrittää vielä konkretisoida sitä rahapoliittista asetelmaa, jonka EKP on Eurooppaan luonut ja yrittää miettiä, mitä se tulee meille kaikille aiheuttamaan vuoden aikana. Ensimmäiseksi täytyy todeta, että kyseessä on niin mittava ja mutkikas asia, että ainakaan minä en osaa antaa yksiselitteistä ennustetta tulevalle vuodelle EKP:n ja euroalueen kohtalosta. On kuitenkin kysyttävä, missä konkreettisessa tilanteessa EKP on 2,6 biljoonansa kanssa.
Ensinnä EKP ei ole toimillaan maksanut mitään velkoja pois, vaan se on siirtänyt pankeilta luottotappioriskiä itselleen ostamalla niiltä riskialttiita velkakirjoja. Sillä on siis hallussaan valtava määrä velkakirjoja, joten se on velkojan roolissa suhteessa velkakirjojen velallisiin. Niinpä ei voida puhua mistään yhteisvastuulisesta velkamäärästä, joka voitaisiin jakaa eri euroalueen maiden välillä, vaan on kyse siitä, että kunkin velkakirjan velallinen on velkasuhteessa EKP:hen.
Jos vaikkapa Suomi irtautuisi euroalueesta, sille ei tulisi mitään vastuita ko. velkamäärästä, koska EKP:lla on tuskin hallussaan Suomen valtion velkakirjoja. Pankithan eivät niitä ole EKP:lle myyneet, koska Suomen valtion velkakirjoja ei pidetä riskialttiina, vaan Suomen uskotaan maksavan velkansa.
Ilmaisia lounaitahan ei ole ja ilmaista rahaakaan ei ole. Nyt onkin kyse siitä, mitä EKP aikoo tehdä hallussaan olevilla velkakirjoilla. Asetelma sinällään on sellainen, että yksikään keskuspankki ei olisi koskaan saanut ajautua näin mahdottomaan tilanteeseen, jossa ne ovat vain osa finanssijärjestelmää. Niidenhän tulisi olla rahapolitiikkaa hoitava viranomainen. Vain monetaristit pystyvät tällaiseen.
Yhtenä EKP:n toimintamallina voisi ajatella olevan se, että se käyttää velkakirjoja pakottaakseen velkakirjojen velallisia maita entistä kovempaan monetaristiseen talouskuriin tuhoten niistä viimeisetkin rippeet mahdollisista pienistä jäljellä olevista hyvinvointivaltion piirteistä ja näivettäen niiden talouden lopullisesti. Euroaluehan on ollut melkein koko olemassaolonsa ajan maailmantalouden mätäpaise ja kriisien lähde huonon talouskehityksensä vuoksi. Vain Saksa ja mahdollisesti pari muutakin maata ovat hyötyneet euroalueesta.
Toisena vaihtoehtona tulee mieleen hieman jäsentymättömämpi ja sekavampi vaihtoehto, jossa EKP yrittää kattaa niskoilleen ottamansa luottotappiot pyörittämällä painokoneita ajaen Euroopan siten hyperinflaatioon. Joka tapauksessa EKP ja euroalue on nyt ajanut itsensä sellaiseen taloudelliseen Gordionin solmuun, että siitä ei taideta kunnialla selvitä.
Aleksanteri Suurihan avasi Gordionin solmun iskemällä sen miekalla auki. Tämän talouden Gordionin solmun aukaisemiseksi tarvittaisiinkin samankaltaisia radikaaleja otteita eli euroalue täytyisi purkaa ja siirtyä Euroopassa kelluviin valuuttoihin, mikä mahdollistaisi kaikkien Euroopan maiden pääsemisen taloudellisesti vahvemmalle pohjalle niiden reaalitalouden toimintaedellytysten parantuessa. Lisäksi tulisi luopua Chilen sotilasjuntan talouspolitiikasta eli monetarismista.
Itse en pysty näkemään pidemmällä tähtäimellä muita ratkaisuja Euroopan talouden ongelmiin, mutta onkn aivan toinen asia, mitä EKP sitten tekee tänä vuonna ja millaisten kriisien ja kauhujen jälkeen tähän järkevään ratkaisuun päädytään.