Kuva Pariisin rauhanneuvotteluista helmikuussa 1947. Lähde
Saara Jantusen Infosota-kirja sisältää monia eriskummallisiakin arvioita. Kohteena on tietysti Venäjä, jonka tekemiset Jantunen näkee luonnollisesti omasta atlantistisesta näkökulmastaan. Näkökulma on tutun peilaava, eli Venäjän tekemiset nähdään suhteessa ”lännen” ja USA:n tekemisiin Jantusen kykenemättä kuitenkaan näkemään näiden välillä laadullisia enempää kuin määrällisiäkään eroja.
Kappaleessa ”Todellinen kriisivaltio on Venäjä” (Infosota, ss. 88–93) Jantunen keskittyy venäläisen median arviointiin.
”Jarmo Mäkelä kirjoitti Venäjän verkossa -lehdistökatsauksessaan 15.5.2015, että eduskuntavaalikuukausi huhtikuu oli kaikkien aikojen huippu venäläismedian Suomi-uutisoinnissa: ’Niin paljon ei Suomea ole Venäjän mediassa käsitelty koskaan.’ Suomi ja Ruotsi lähenevät uhkaavasti Natoa harjoitellessaan Norjan kanssa. Reserviläisiä valmistellaan liikekannallepanoon reserviläiskirjeellä. Nato-vastaiset puolueet voittivat vaalit. Suomi on muuttunut EU:n heikoimmaksi lenkiksi halutessaan luistaa pakoterintamasta. Toukokuussa uutisoitiin Suomen jo rikkovan Pariisin rauhansopimusta ostaessaan Alankomaista saksalaisia panssarivaunuja ja osallistuessaan Naton johtamaan ilmasotaharjoitukseen.
Pariisin rauhansopimuksen mukaan Suomi ei saisi ostaa Saksalta sotatarvikkeita, eikä harjoitella muilla kuin omilla maa-alueillaan. Myös vapaaehtoinen maanpuolustus kiellettiin. Suomi julisti yksipuolisella päätöksellään rauhansopimuksen aserajoitusartiklat mitättömiksi vuonna 1990. Seuraavana vuonna sopimuksen Suomen näkökulmasta toinen osapuoli, Neuvostoliitto, lakkasi olemasta. Luonnollisesti siis yksikään väite rauhansopimuksen rikkomisesta ei pidä paikkaansa, vaan ne voidaan luokitella puhtaaksi disinformaatioksi. Miksi Venäjällä uutisoidaan Suomesta valheellisesti?” (oma korostukseni)
Saara Jantusen mukaan siis jo yksinomaan se tosiasia, että Neuvostoliitto valtiona lakkasi olemasta, lopetti myös Pariisin rauhansopimuksen voimassaolon.
Vastavalkea on käsitellyt Pariisin rauhansopimuksen voimassaoloa perusteellisesti Jali Raidan artikkelissa ”Vuoden 1947 Pariisin rauhansopimus ja nykytilanne”. Siinä artikkelissa esitettyjen alkuperäisiin dokumentteihin perustuvien tosiasiatietojen mukaan Pariisin rauhansopimus on edelleenkin täysimääräisesti voimassa.
Tekstissä kuvattu yksipuolinen irtautuminen sopimuksesta ei täytä kansainvälisen oikeuden vaatimuksia ja on kaikkinensa ihmeteltävän tökerösti ja vastuuttomasti toteutettu. Nykyisessäkään valtiojohdossa ei näytä löytyvän riittävää osaamista ja uskallusta lähteä prosessoimaan muutoksia sopimuksen ilmeisiinkään jälkeenjääneisiin kohtiin.
Eikö sotatieteen tohtori tunne seuraajavaltio-käsitettä?
Sotatieteiden tohtorilla toivoisi olevan edes jonkinlainen käsitys rauhanteostakin. Ainakin valtioseuraanto käsitteenä näyttäisi olevan Saara Jantuselle tuiki tuntematon.
”Valtioseuraanto on tapahtuma, jossa valta päättää tietyn maantieteellisen alueen kansainvälisistä suhteista siirtyy edeltäjävaltiolta seuraajavaltiolle. Näin tapahtui esimerkiksi Neuvostoliiton hajotessa 1991 ja Venäjän ilmoitettua toimivansa sen jatkajavaltiona muun muassa kansainvälisissä järjestöissä ja sopimuksissa. Määräämisvallan siirtyminen valtiolta toiselle voi johtua valtion hajoamisesta, itsenäistymisestä, valtion osa-alueen liittämisestä toiseen valtioon tai valtioiden yhdistymisestä. Kokonaisseuraannossa edeltäjävaltio lakkaa kokonaan olemasta valtio ja osittaisseuraannossa se jatkaa suvereenina valtiona.” (lähde)
Selvää siis on, että Pariisin rauhansopimuksen oikeudet ja velvoitteet siirtyivät Venäjälle Neuvostoliiton lakkautumisen jälkeen.
Saara Jantunen on väitteellään luomassa virtuaalista todellisuutta, joka valheellisuudessaan haastaa reaalitodellisuuden. Tällainen väite on erittäin huolestuttava puolustusvoimissa merkittävissä tehtävissä työskentelevältä sotatieteiden tohtorilta. Puolustusvoimien tulee perustaa toimintansa reaalitodellisuudelle, ei kersanttitason toimijoiden harhaisille käsityksille.
Toivottavasti puolustusvoimien johdossa on realistisempi käsitys Pariisin rauhansopimuksen voimassaolosta. Ulkoministeriöstä on saatavissa ajantasainen tieto asiasta. Ilmeisen yleisten harhaisten käsitysten vuoksi valtioneuvoston olisi kaiketi syytä asettaa selvityshenkilöt laatimaan perusteellinen selvitys siitä, miltä osin Pariisin rauhansopimus on voimassa ja mitä sen muuttaminen Suomelta edellyttäisi.
Tällä kertaa en ole Vastavalkean artikkelikirjoittajan kanssa samaa mieltä. Tosin Nato-vastainen olen itsekin. Kansainvälistymisen ikävä piirre on sekava kansainvälinen sopimusjärjestelmä, jota nk. globalistit käyttävät hyväkseen viedäkseen kansallisvaltiolta pois suvereniteettia. Pahamaineisen vapaakauppasopimukset kuten TTIP tai TPP ovat tästä eräs esimerkki. Suvereniteettia voidaan vahingoittaa myös epäsuorasti. Esimerkiksi NAFTA-vapaakauppasopimus kai Kiinan liittäminen WTO:hon vahingoitti USAlaista työväenluokka. Rikkaat ihmiset hyötyivät globalisaatiosta ja omistamaton luokka ei lainkaan. USA:n omistava luokka otti vahvan petrodollarin tuoman edun kokonaan itselleen ja jätti työväenluokan nuolemaan näppejään. Homma vietiin jopa niin pitkälle, että maahan alettiin tuottaa laittomia siirtolaisia tekemään amerikkalaisten työn niissä tapauksissa, joissa tuotannon siirto esim. Meksikoon tai Kiinaan ei onnistu (puutarhat, viljelykset yms.).
Toinen ongelmallinen alue ovat pakolaisten vastaanottoa ja maahanmuuttoa koskevat sopimukset. Esimerkiksi EU:n jäsenvaltioita pyritään ottamaan pois itsemääräämisoikeutta sen suhteen, kuinka paljon maahanmuuttoa eri perusteilla sinne suunnataan. Maan kanta-asukkailta ei tästä tulla kysymään, kuten ei ole tähänkään asti kysytty. Kohdemaan työväenluokan etujen polkeminen lienee tässäkin taustalla.
Kansainvälinen sopimusjärjestelmä on erittäin ongelmallinen, jos sitä pyritään käyttämään tietyn erityisintressiryhmän etujen ajamiseen Tuo erityisintressiryhmä voi olla maan sisäinen tai sitten kansainvälisesti verkottunut. Myös kokonaiset maat voivat joutua sopimusjärjestelmässä hankalaa asemaan siitäkin huolimatta, että ne löytäisivät sisäisen eheyden. Sopimuksien muuttaminen voi olla hankalaa, jos joku vahva ulkopuolinen intressiryhmä tai iso maa niistä hyötyy.
Suomen asema itäblokin mahtimaan eli Neuvostoliiton alaisuudessa ja Suomen asema Jeltsin-Putin-Venäjän naapurina on olennaisesti erilainen suhteessa puolustusvoimia ja liittolaisuuksia säätelevään kansainväliseen sopimusjärjestelmän. Jäsenyys EU:ssa on muuttanut sitä entisestään. Myös sodankäynnin tavat ovat muuttuneet ja perinteisen jalkaväen osuus on jäämässä modernissa sodissa lähes olemattomaksi. Olisi outoa ellei maiden välistä sotilaallista tasapainoa jopa teknisellä tasolla määrittelevää sopimusta voisi tarkistaa. Ellei tarkistusmahdollisuutta tarjoutuisi, maa voi irtisanoutua vanhentuneesta sopimuksesta yksipuolisesti.
Kaikkien kansainvälisten sopimusten voimassaolo perustu lopulta sopijamaiden aseelliseen, taloudelliseen tai kulttuuriseen painostusvoimaan heikompaa sopijaosapuolta kohtaan. On typerää sopia sopimuksia ja noudattaa niitä omaksi vahingokseen, jos sopimuksen irtisanomisesta ei edes koidu mitään seuraamuksia. Seuraamuksia kuitenkin tulee, koska USA liittolaisineen toimii maailmanpoliisina ja on ottanut tehtäväkseen pakottaa yksittäisiä valtiota noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia tai käytäntöjä. Maa ei tee tätä hyvää hyvyyttään, vaan tietyn USA:n ulko- ja kauppapolitiikkaa kontrolloivan erityisintressiryhmän etujen varmistamiseksi. Vain naiivit ihmiset kuvittelevat, että kansainvälisellä sopimusjärjestelmällä pyritään aina johonkin hyvään. Maailma muuttuu niin nopeasti, ettei sitova sopimusjärjestelmä edes teknisesti ottaen toimi. Koko järjestelmä pitäisi korvata tilannekohtaisia suosituksia laativalla ja riitoja sovittelevalla puolueettomalla asiantuntijaorganisaatiolla.
Jonsse: ”Olisi outoa ellei maiden välistä sotilaallista tasapainoa jopa teknisellä tasolla määrittelevää sopimusta voisi tarkistaa. Ellei tarkistusmahdollisuutta tarjoutuisi, maa voi irtisanoutua vanhentuneesta sopimuksesta yksipuolisesti.”
Ei yksikään vastasopimusosapuoli ole käsittääksen kieltäytynyt tarkistamasta sopimusta. Suomi vain ei yksinkertaisesti ole tehnyt kansainvälisen oikeuden säätämällä tavalla tarkistuspyyntöä. Se on nimen omaan Suomen itsensä tehtävä. Koska sopimus on vielä voimassa, eikä sitä yksipuolisesti voi muuttaa, tällainen tarkistusmahdollisuus on syytä Suomen valtiojohdon käyttää. Nyt Sauli Niinistö ja knit ovat jänöjusseina pensaiden takana, ja vain heiluvat korvat näkyvät.
Tuosta voidaan olla yhtä mieltä, että sopimusjärjestelmään kuuluvaan menettelykäytäntöä on syytä noudattaa pilkulleen, vaikka se tuntuisi turhalta muodollisuudelta. Sauli Niinistö ei kuitenkaan ollut valta-asemissa, kun tuo väitetty irtisanoutuminen tapahtui tarkistusmahdollisuutta pyytämättä.
Olisi ollut tai on yhä vaikeaa lähteä oikomaan asiaa jälkikäteen. Irtisanoutuminen on tapahtunut ”de facto”, mutta ei täysin ”de jure”. Venäjän passiivisuus asiassa on kai tulkittu siten, että asialla ei oikeastaan ole niin väliä ja samalla USA on taustalla tukenut myös tapahtunutta, koska se palvelee sen etuja ja etenkin neocon-tahojen laatimaa PNAC-suunnitelmaa, joka tavoittelee maksimaalista painostusta Venäjää kohtaan joka suunnalta.
”Siinä artikkelissa esitettyjen alkuperäisiin dokumentteihin perustuvien tosiasiatietojen mukaan Pariisin rauhansopimus on edelleenkin täysimääräisesti voimassa.”
Suomi on mitätöinyt Pariisin rauhansopimuksen sotilasartiklat yhdenkään sopimuksen allekirjoittaneen osapuolen sitä virallisesti vastustamatta. Joten se olet sinä, joka tässä nyt valehtelee väittämällä sen olevan täysimääräisesti voimassa.
Sen lisäksi, että Suomen valtio on virallisesti mitätöinyt nämä sotilasartiklat, ovat myös sopimuksen muut osapuolet (kuten Venäjä) itse sen mitätöinnin mukaan toimineet myymällä Suomelle ohjusaseita, joita meillä ei olisi saanut sopimuksen mukaan olla.
Sinun kannattaisi lukea uudelleen kommentteineen Jli Raidan artikkeli, joka on mainittu tämän artikkelin alla.
Pariisin rauhansopimuksen ”mitätöintiä” ei ole tehty kansainvälisen oikeuden vaatimusten mukaisesti, joten lainvaatimukset täyttäviä muutoksia sopimukseen ei ole tehty. Aivan toinen asia on se, miten sopimusta on käytännössä tulkittu ja toteutettu. Niin kauan kuin määärämuotoista sopimustekstin uudelleenmuotoilua ei ole tehty, vastasopijapuolilla on mahdollisuus riitauttaa sopimuksen alaisia Suomen toimia.
Voisin hyvin kuvitella, että kansainvälisen tilanteen yhä kiristyessä ja Suomen valtion suuntautuessa entistä voimakkaammin Venäjää vastaan, Venäjä saattaa hyvinkin herätä kyselemään rauhansopimuksen toteutuksen yksityiskohtia. Myös Britannian asema Brexitin toteuduttua saattaa johtaa samanlaisiin kyselyihin.
Tällaisten sinällään spekulatiivisten uhkien välttämiseksi olisi syytä Suomen käynnistää kansainvälisen oikeuden mukainen rauhansopimuksen tekstin tarkistusprosessi. Presidentti Sauli Niinistö ei siihen kuitenkaan näytä kykenevän.
Tässä alla Jarmo Häkkisen luvallaan uudelleenjulkaistu kommenttinsa artikkelin https://vastavalkea.fi/2019/07/29/ilmavoimien-pommittaja-hornetit-rikkovat-suomen-lakia/ kommenttiosiosta:
Jarmo Häkkinen 31.7.2019 at 15:08
Olin yhteydessä ulkoministeriöön sähköpostitse 30.7.2019. Viestini sinne oli:
”Hei,
Olen hieman hämmentynyt Pertti Sainion kirjassaan ”Minne Suomi pommittaa” esittämän väitteen johdosta. Hän väittää suurlähettiläs Jaakko Blombergin kertoneen lokakuussa 2001, että Suomen hallitus oli tehnyt 21. syyskuuta 1990 yksipuolisen päätöksen, jossa totesi, että ”rauhansopimuksen III osan Saksaa koskevat samoin kuin muut täysivaltaisuusrajoitukset olivat menettäneet merkityksensä”.
Perustuslakimme 94 § mukaan kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen tapahtuu eduskunnan hyväksymisellä. Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä.
Siis onko tällainen hallituksen päätös tehty, ja onko sille haettu eduskunnan hyväksyntä? Mielelläni näkisin dokumentteja tästä, suuntaan tai toiseen.”
Sieltä vastattiin seuraavasti:
”Hei Jarmo,
Rauhansopimuksen III osa asetti Suomelle Saksaa koskevia ja Suomen täysivaltaisuutta rajoittavia määräyksiä. Saksojen yhdistymisen myötä poistettiin Saksan suvereniteettia koskevat rajoitukset Saksojen ja neljän miehittäjävaltion päätöksellä 12.9.1990. Ratkaisu Saksojen kohdalla pudotti pohjan Pariisin rauhansopimuksen suvereniteettirajoituksilta. Saksan yhdistymisen ja vuoden 1990 päätöksen johdosta myös Suomen hallitus teki 21.9.1990 yksipuolisen päätöksen, jossa se totesi, että rauhansopimuksen III osan Saksaa koskevat samoin kuin muut täysivaltaisuusrajoitukset olivat menettäneet merkityksensä eivätkä enää vastaa Suomen asemaa YK:n ja ETYK:n jäsenmaana. Suomi ilmoitti hallituksen päätöksestä Isolle-Britannialle ja Neuvostoliitolle, jotka eivät vastustaneet sitä.
Hallituksen päätös tehtiin silloisen hallitusmuodon mukaisesti normaalissa järjestyksessä niin, että ensin valtioneuvosto päätti esitellä asian tasavallan presidentille ja presidentti sen jälkeen valtioneuvostossa hyväksyi tehdyn esityksen. Asiasta päättäminen kuului hallitusmuodon 33 §:n mukaan tasavallan presidentille.
Hallituksen päätös ei tarkoittanut sopimuksen kumoamista tai muuttamista, vaan sopimus jää sanamuodoltaan entisenlaisena – mutta tältä osin enemmänkin historiallisena asiakirjana – Suomen sopimussarjaan.
Ystävällisin terveisin,
EU- ja valtiosopimusoikeuden yksikkö
Ulkoministeriö”
Mitään dokumentteja ei esitetty sinällään eikä linkkeinä.
Perkaan lyhyesti muutamia Sainion väittämiä:
Sainio:”Kymmenen vuotta sitten Horneteista alettiin rakentaa pommittajia, jotka rauhansopimus Suomelta kieltää.”
Ulkoministeriöltä saamani vastauksen mukaan rauhansopimus on voimassaoleva asiakirja, sitä ei ole muutettu tai kumottu. Siltä osin Sainio on nähdäkseni oikeassa.
Sainio: ”Mikään rauhansopimuksen allekirjoittanut maa ei ole protestoinut sopimuksen rikkomusta ja vaatinut Hornet-koneita tai niiden asejärjestelmiä poistettavaksi ja takavarikoitavaksi. Niillä on kuitenkin siihen sopimuksen mukaan oikeus.”
Edelliseen viitaten väittämä on tosi.
Sainio: ”Asiassa ei toimittu pätevästi lain mukaan, vaan kehitettiin siihen tehoton Suomen oma yksipuolinen ”päätös” . YK:n kautta tapahtuva ainoa laillinen menettely hylättiin ”epäkäytännöllisenä””
Toisaalla tässä ketjussa esiin tulleen väitöskirjan ”Operaatio Pax” mukaan hän on väittämässään oikeassa. Laillisuusnäkökulmia mietittiin, ja vaihtoehdot asian hoitamiseksi rauhansopimuksessa olevien määräysten mukaan tiedettiin, mutta päätettiin toimia yksipuolisella ilmoituksella.
Sainio: ”Hallituksen olisi pitänyt esittää sopimuksen purkaminen eduskunnalle ja sitten YK:n turvallisuusneuvostolle.”
Toki näin, jos sopimus olisi purettu. Silloin se olisi kuulunut eduskunnan lainsäädäntötyön piiriin. Ei purettu. Ja jos olisi menty juridista tietä, olisi turvallisuusneuvosto ollut yksi vaihtoehto foorumiksi asian käsittelyyn. Ei menty. Asiasta ei tehty juridista, vaan poliittinen päätös. Tältä osin Sainio on väärässä. Näin ollen rauhansopimus on voimassa de jure, mutta sitä ei noudateta de facto.
Sainio: ”Holkerin … ehdottamaan … Koivistolle, että tämä purkaisi sopimuksen. … ei allekirjoittanut nimiinsä kirjattua lausuntoa, koska hänellä ei ollut siihen valtuuksia.”
Sainio on oikeassa, Koivisto ei allekirjoittanut, ja purkamisvaltuudet tosiaankin kuuluivat eduskunnalle.
Sainio: ”Presidentti ei kuitenkaan voi tehdä hallituksen päätöksiä: ne tekee hallitus. Ei siis ole hallituksen eikä presidentin päätöstä. Vaikka olisikin, niillä ei olisi laillista merkitystä.”
Laillista merkitystä niillä ei ole ennen presidentin allekirjoitusta. Tällainen puuttuu.
Tietokirjailija Pentti Sainio on ymmärtänyt aivan väärin Pariisin rauhansopimuksen 13.artiklan ilmavoimien pommittajia koskevan määräyksen:
”c) ilmavoimat, mukaanlukien laivaston ilmavoimat ja reservilentokoneet, joiden kokonaisvahvuus on 60 lentokonetta ja 3,000 miestä. Suomi älköön pitäkö tai hankkiko lentokoneita, jotka ovat suunnitellut ensisijassa pommituskoneiksi sisäpuolisin pomminkuljetuslaittein.”
F/A-18 C/D Hornet monitoimihävittäjä ei ole tässä 13. artiklassa tarkoitettu sisäpuolisin pomminkuljetuslaitteilla varustettu pommituskone vaikka kyllä kykenee ilmasta-maahan tehtäviin.
Tässä 13.artiklassa tarkoitetaan nimenomaan tuon aikakauden hävittäjiä paljon raskaampia sisäpuolisin pomminkuljetuslaitteilla varustettuja pommituskoneita kuten Junkers Ju 88 A-4, Bristol Blenheim Mk. I ja IV, Dornier Do 17 Z-1, 2 ja 3 jotka muodostivat toisessa maailmansodassa ilmavoimiemme pääasiallisen pommituskonekaluston.
Sotasaaliiksi saatuja ja käytössä oli myös neuvostovalmisteisia pommistuskoneita kuten Iljushin Il-3F eli Il-4, Petljakov Pe-2 ja Pe-3, Tupolev SB-2 sekä Iljushin DB-3M.
Tämän päivän moderneja pommittajia taas ovat sellaiset kuin amerikkalaiset B-52 Stratofortress ja B-1B Lancer tai vastaavasti venäläiset Tu-22M3 Backfire ja Tu-160 Blackjack.
Tulkintasi on vähintäänkin riidanalainen.
Ilmaisu ”ensisijassa pommituskoneiksi” on tässä määräävä, eli tarkoituksena oli estää tehokkaiden pommituskoneiden hankinnat. Hornetit ja niitä korvaamaan ajetut hävittäjät ovat muunnettavissa ja käytettävissä pommituslentoihin, ja jopa pitkän matkan pommituslentoihin.
Sopijaosapuolet (tai sopimustekstin sanelleet) eivät luonnollisestikaan kyenneet näkemään pommituskoneiden tulevaisuuden kehitystä, jolloin esim. B-52 -tyyppisiä koneita ei voitu ennakoivasti kieltää.
F/A -18 C/D Hornet on monitoimihävittäjä jota ei ole koskaan suunniteltu ensisijaisesti pommikoneeksi mitä tuossa sopimuksessa tarkoitetaan. Hornetissa ei ole päivityksienkään jälkeen sopimuksessa mainittuja ja kiellettyjä sisäpuolisia pomminkuljetuslaitteita kuten pommittajissa B-52H Stratofortressissa on. Pariisin rauhansopimus ei ole koskaan kieltänyt meiltä ulkopuolisilla siipiripustimilla varustettuja hävittäjiä jotka kykenevät ilmasta-maahan tehtäviin. Jopa aiemmat ilmavoimien lentokalustoon kuuluneet vanhat neuvostovalmisteiset Mig ja ruotsalaisten Draken torjuntahävittäjät olisivat kyenneet niihin tehtäviin tarvittaessa.
Joltisenkin ’jos tädillä olisi munat’ -tyyppistä argumentointia.
”… ei ole koskaan suunniteltu ensisijaisesti pommikoneeksi mitä tuossa sopimuksessa tarkoitetaan.”
– Ei sopimuksessa puhuta ”ensisijaisesti pommikoneeksi suunnitelluista”, vaan pommikoneista. Pommikoneen funktio on määräävä.
Myös ”sisäpuolisia pomminkuljetuslaitteita” on väistyvä määre; riittää, että pommit kulkevat mukana. Voisihan kuvitella, että pommit kulkisivat kauko-ohjauksessa kilometrin itse koneen takana, jolloin kyseessä olisi edelleenkin kaukopommituskone.
”… olisivat kyenneet… tarvittaessa” kaipaa juuri niitä munia; niitä ei vaan yksinkertaisesti varustettu niin, jolloin ei rikottu määräyksiäkään.
Ei. Suomen ilmavoimien käytössä ei ole tällä hetkellä Pariisin rauhansopimuksessa määriteltyjä pommittajia.
Lentokalustoon kuuluu ainoastaan monitoimihävittäjiä, suihkuharjoituskoneita, alkeiskoulukoneita sekä kuljetus ja yhteyskoneita.
”Toki näin, jos sopimus olisi purettu. Silloin se olisi kuulunut eduskunnan lainsäädäntötyön piiriin. Ei purettu. Ja jos olisi menty juridista tietä, olisi turvallisuusneuvosto ollut yksi vaihtoehto foorumiksi asian käsittelyyn. Ei menty. Asiasta ei tehty juridista, vaan poliittinen päätös. Tältä osin Sainio on väärässä. Näin ollen rauhansopimus on voimassa de jure, mutta sitä ei noudateta de facto.”
Sinun eriävä mielipiteesi ei muuta sitä faktaa, että Suomi on mitätöinyt rauhansopimuksen sotilasartiklat ja sekä Suomi että sopimuksen allekirjoittamaat ovat tämän mukaan sen jälkeen toimineet. Jantunen puhuu siis aivan totta, vaikka sinä olisit sopimuksesta mitä mieltä.
Älä väitä muita valehtelijoiksi sillä perusteella, että olet jostain eri mieltä. Etenkin, kun faktat ovat tällaiset.
Faktahan on se, että Suomi EI ole mitätöinyt sopimusta kansainvälisen oikeuden määräysten mukaisesti. Yksipuolinen irtautuminen (jota ei Jali Raidan artikkelissa esitetyn mukaisesti edes tehty lainvoimaisesti ja Suomen valtiota sitovasti) ei ole kansainvälisen oikeuden hyväksymä tapa irtautua rauhansopimuksesta.
Siteeraamasi kohta ”Näin ollen rauhansopimus on voimassa de jure, mutta sitä ei noudateta de facto.” sanookin juuri sen, että laintasoisena sitovana valtiosopimuksena Pariisin rauhansopimus on yhä voimassa, mutta tulkintakäytännöt ovat eläneet. Uudelleentulkinnat virallistuvat vasta itse sopimustekstin tarkistamisen myötä. Siihen tarvitaan Suomen oma aktiivinen prosessointi, jollaista ei ole näkynyt.
Saara Jantunen väittää tekstissään faktisesti, että sopimus ei ole voimassa, koska Neuvostoliittoa ei enää ole. Neuvostoliiton lakkauttaminen EI lakkauttanut Pariisin rauhansopimuksen voimassaoloa, joten väite on valhe. Sopijaosapuoleksi Neuvostoliiton jälkeen siirtyi vain seuraajavaltio Venäjä.
Jos näin on:
”Koivisto ei allekirjoittanut, ja purkamisvaltuudet tosiaankin kuuluivat eduskunnalle.
Sainio: ”Presidentti ei kuitenkaan voi tehdä hallituksen päätöksiä: ne tekee hallitus. Ei siis ole hallituksen eikä presidentin päätöstä. Vaikka olisikin, niillä ei olisi laillista merkitystä.”
Laillista merkitystä niillä ei ole ennen presidentin allekirjoitusta. Tällainen puuttuu.”
… niin ota ihmeessä itsellesi uusi nimimerkki sillä totuutta et nyt puhu.
Jos laillinen merkitys vaatii presidentin allekirjoituksen niin aika selvää kai on ettei sitä ole ilman allekirjoitusta.
Miksi jänkäät vastaan? Aika outoa.
Tauno O M: ”Tällaisten sinällään spekulatiivisten uhkien välttämiseksi olisi syytä Suomen käynnistää kansainvälisen oikeuden mukainen rauhansopimuksen tekstin tarkistusprosessi. Presidentti Sauli Niinistö ei siihen kuitenkaan näytä kykenevän.”
Outoa minusta myös ettei presidentti toimi tilanteen vaatimalla tavalla.
> Saara Jantunen on väitteellään
> luomassa virtuaalista todellisuutta,
> joka valheellisuudessaan haastaa
> reaalitodellisuuden.
Tämä todellisuuden korvaaminen virtuaalitodellisuudella on ylhäältä annettu käsky. Saara Jantunen toteuttaa vain tätä käskyä.
– Näitä käskyjä ei kirjata pöytäkirjoihin. Kyseessähän on vain “molemminpuolinen etu”; joka sen ymmärtää, palkitaan.
Nykyään on trendi (ei se aina näin ole ollut), että valtioiden suorittamille ryöstöretkille pitää saada “kansan tuki”. Nopeimmin kansan tuki saavutetaan valehtelemalla.
Nämä valhekampanjat ovat keskitetysti johdettuja. Teemat ja johtopäätöksenä syntyvät valheet on annettu etukäteen. Kirjoittajat palkitaan rahalla, mitaleilla ja viroilla — ja palkkiot tietenkin maksetaan uhrina olevan valtion varoista! Esimerkiksi Saara Juntusen palkka maksetaan Suomen valtion varoista.
– Yksi suurempi virtuaalinen kokonaisuus tämän päivän todellisuudessa, johon tämä Saaran kirjoituskin voi hyvin liittyä, on nyky-Venäjän aseman kyseenalaistaminen YK:n ja turvaneuvoston jäsenenä (ja muissa kansainvälisissä organisaatioissa aina urheiluseuroista alkaen).
– On esitetty myös “todellisuuksia”, joissa Neuvostoliitto olisi saanut nykyisen asemansa turvaneuvostossa “laittomasti” ja sen seuraajan jäsenyys pitäisi lakkauttaa, jopa takautuvasti; että vanhat päätökset kirjoitetaan uudestaan.
– Pienessä mittakaavassa tätä agendaa toteutetaan epäämällä viisumeja Venäjän YK- ja Turvaneuvosto-delegaateilta. Kohta sellainen toiminta näyttää kansan silmissä tavanomaiselta eikä kukaan kiinnitä huomiota, jos joskus Venäjän edustajan pääsy kokoukseen “silloin tällöin” estetään USA:n päätöksellä.
– Samaa agendaa ajavat erilaiset syytökset. Esimerkiksi, että turvaneuvosto ei voi toimia, koska Venäjä on sen jäsen, tai ainakin äänestää väärin.
On olemassa ’law’ ja sitten on olemassa ’law enforcement’ ja monet ongelmat johtuvat siitä, että nuo kaksi ’law’- sanaa eivät käytännössä merkitse samaa. Sana ’enforcement’ muuttaa sanan ’law’ sisältöä ja tuo siihen omat vivahteensa. USA toimii maailmanpoliisina sekä sotilaallisesti, taloudellisesti (sanktiot) että kulttuurisesti. On aivan sama, mitä lakeja YK:ssa laaditaan, jos USA:n ’law enforcement’-voimia ohjaavat sellaiset tahot, jotka eivät noista laeista välitä ja haluavat korvata ne itsevaltaisesti muilla laeilla. Tosin YK:ssa voidaan laatia sellaisiakin sopimuksia, mitä ei olisi lainkaan syytä noudattaa, kuten tuoreehko siirtolaisvirtojen ohjailua säätelemään pyrkivä GCM-sopimus. Käsitteen ’laki’ nostaminen kansainväliselle tasolle tuottaa aina ongelmia ja intressiristiriitoja. Joko laki on alun alkaen surkea, vahvojen osapuolien sanelema kompromissi tai sitä ei voida saattaa toteen. Esimerkiksi kansanmurhaa tai sotarikoksia Syyriassa ei pystytty estämään.
Jopa siitäkin kiistellään, mitä on ’law by justice’ tai, mitä on ’natular law’. Joidenkin mielestä rahan voima saa päättää kaikesta (uusliberalismi). Joidenkin mielestä mies voi synnyttää ja toisten mielestä ei. Tämä on kulttuurista vaikuttamista ja sen aseistamista omia tarkoitusperiä varten.
*natural law
Kyllä tämä Juntunen vaikuttaa minusta aika selvästi illu-mafian tukijalta mutta sitähän maamme eliitti ja jopa suuri osa keskiluokkaa nykyisin tukee aika laaja-alaisesti itseään ja kansaa huijaten.
Maa on myyty, itsenäisyys menetetty ilman mitään ’talvisotaa’… ei voi onnitella.
Pariisin rauhansopimusta ei ole muutettu. On olemassa erlaisia höpinöitä asiasta, mutta mitään päätöksiä ei ole ei hallitukselta eikä presidentiltä. Ei myöskään siltä taholta, joka valtiosopimuksia voi tehdä tai ryhtyä toimenpiteisiin niiden muuttamiseksi. Rene Nyberg on toiminut asiassa täysin omavaltaisesti, luullessaan ja toimiessaan siinä uskossa että jotain olisi sovittu. Nämä asiat on täysin yksiselitteisesti osoitettu Jali Raidan dokumentaatiossa.
Saara Jantunen ei ole se taho joka valtiosopimuksia tulkitsee.
Suomella oli ennen Talvisotaa Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus vuodelta 1932.
Aloittaessaan talvisodan Neukkula irtisanoi sopimuksen täysin yksipuolisesti!
Kukaan ei kysynyt, tapahtuiko se kansainvälisen oikeuden määräysten mukaisesti!??
Sillä pyyhittiin vain perse, ja sillä selvä!
Ja aivan samoin voimme toimia rikollisen hyökkääjävaltio Neuvostoliiton kanssa, ”pyssy ohimolla” tehdyn Pariisin rauhansopimuksen kanssa!
Mitään moraalista velvoitetta sitä noudattaa ei ole…
Tarkoitanet talvisodalla nk. Erkon sotaa. Se olisi voitu välttää vähän fiksummalla politiikalla. Kun niissä puitteissa joissa kisaa käytiin, niin toiseksi tulleelle ei jaeta palkintoja, mutta sanellaan pelin päätyttyä ehdot joko pyssyn kanssa tai ilman.
Se että päädyttiin lopulta Pariisin rauhansopimukseen maksoi aika paljon ennen sopimusta ja sen jälkeen.
Nyt sitten se, minkä vuoksi monet menettivät henkensä ja monet tulevaisuutensa, annettiin ilmaiseksi vieraalle organisaatiolle, jota sittemin kehittyi Euroopan Unioniksi kutsuttu sosialistien viritelmä.
Se ei pysty takaamaan mitään muuta, kuin sen, että vuosi toisensa jälkeen toinen toistaan typerämpiä direktiivejä tulee kansalaisten kiusaksi ja taloudelliseksi pahoinvoinniksi.
Niillä sopimuksilla pitäisi pyyhkiä persettä, etenkään kun ne eivät ole edes legitiimejä.
Vaihtoehtoja Suomella ei ollut, rikollinen, hyökkäämättömyyssopimuksesta huolimatta toteutettu invaasio!
Jos kerta Neuvostoliitto ei pitänyt Suomen kanssa tehtyjä sopimuksia, miksi vitussa meidänkään tarvitsisi, varsinkin, kun olimme se syytön osapuoli sotaan…?
”Vaihtoehtoja Suomella ei ollut” !!!
Jotkut lukevat historiaa kuin piru raamattua, taikka sitten huutelevat ideologiansa aatemaailmasta omaksumiaan pakkomielteitä kykenemättä tarkistamaan niitä.
Venäläistutkija: Stalin hämäsi Suomea aluetarjouksilla ennen talvisotaa – ”Tyypillistä manipulointia, johon olemme saaneet nykyisinkin tottua”
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006352401.html
Vai hämäsi.
Jos olisimme suostuneet ehtoihin jotka Erkko torjui niin mitä olisi seurannut?
Osaatko kertoa vai kysytkö ko tutkijalta.
Hunteri.
Tuskinpa, puhu vain omasta puolestasi!
Suomella ei todellakaan ollut vaihtoehtoja, kiitos kusipää Stalinin joka oli päättänyt hyökätä joka tapauksessa…
Sota olisi tullut joka tapauksessa!
Tuo tutkija tietää asian varmasti meitä paremmin…
”Tyypillistä manipulointia, johon olemme saaneet nykyisinkin tottua” voisitko hiukan tarkentaa,mitä mahtaa olla tarkoitavinaan,ettei vaan menis jälleen pelkkien mielikuvien luontiin..
ja koska epäilen,että oot alle 80v,niin tosiasiassa saat sitten kiittää totakin ”kusipäätä” olemassaolostas,tai vaihtoehtoisesti toisia osapuolia,että sota alkoi,ja toki monia muitakin suuria ja pienempiä tapahtumia ennen syntymääs,muuten et olis täällä tai siellä tai muuallakaan.muutenkin turhaa kaikkea historiaa yrittää sovittaa nykypäiviin…vaikka omiin näkemyksiin olis sopivinaankin
doctor no spin
Etkö lukenut linkkiä?
Lue, niin ei tarvitse kysellä..
”Kilinin mukaan Neuvostoliitto vaati tarkoituksella Suomea vetämään uuden rajan Karjalankannaksen puolustuslinjan pohjoispuolelle Länsi-Kannaksella. Näin vaatiessaan Moskova tiesi Kilinin mukaan hyvin, että Suomi ei voisi tähän suostua.
– Jos suomalaiset olisivat suostuneet, Neuvostoliitolle olisi avautunut esteetön tie Viipuriin ja Helsinkiin asti.
Voiko tuota enää selkeämmin esiin tuoda!
en lukenut…toisin kuin eräät,vältän vierailemasta sivustoilla,joiden jutuista en pidä……
”– Jos suomalaiset olisivat suostuneet, Neuvostoliitolle olisi avautunut esteetön tie Viipuriin ja Helsinkiin asti.
Voiko tuota enää selkeämmin esiin tuoda!”
kyllä vois paljon selkeemmin tuoda esille,sikälimikäli toi oli olevinaan joku vastaus….tai tarkennus,niin hämärään jäi yhäti miten liittyy tähän ”tyypillistä manipulointia,johon olemme saaneet NYKYISINKIN tottua”….vaikuttaa enemmänkin mapulointi yrityksiltä nää irralliset heitot….ja muista nyt kiittää setä aurinkoista iltarukouksessa olemassaolostas
Olet laiska mies, lue nyt vain!
Stalinia ei ole siitä kiittäminen, hän yritti tuhota ja ryöstää Suomen.
Sinulla on osuva nimimerkki.
Esiinnyt todella hyvin paavillisesti. Ihan kuin Vatikaani.
Osaisitko itsenäisesti ajatella ja funteerata siitä kauheassa venäjänpelostasi huolimatta sitä, että jos Venäjällä olisi niin kovat halut vallata tämä meidän Suomenmaamme, niin miksi ne vetäytyivät maastamme esim. Isonviha 1700 – 1721, Pikkuviha 1741 -1743, sillä ei heitä ainakaan väkivallalla maastamme poistettu ja vuonna 1944 puna-armeija olisi voinut halutessaan marssia maamme länsirajoille, näistä jälkipelureitten kehittelemistä torjuntavoitto propakandoista huolimatta?
Jo J.V.Snelmankin on kirjoittanut, että Suomi ei voi saada mitään väkivallalla vaan ainoastaan sivistyksen voimalla, rauhanomaisin keinoin. Hän varotti pyrkimyksistä katkaista länsivaltojen tukeen nojaten Suomen yhteys Venäjään, kuvittelemasta Suomen voivan olla puolueeton Venäjän joutuessa sotaan ja Suomen kohtalon sitomisesta sotaisiin selkkauksiin, joiden tulosta emme itse voi ratkaista.
Myös Paasikivi on muistuttanut, että olkoon Venäjä kuinka heikko tai vahva, niin se on aina riittävän vahva Suomelle.
Rautalangasta vääntäen, elikkä jos Venäjä olisi maamme halunnut, niin olisimme Venäjää jo Isonvihan ajoista alkaen.
Korvenkulkija.
Tuo on sitä kommunistien keksimää scheissea, muka ryssä oli vain hyväntahtoinen Suomen suhteen. Katso miten kävi Baltialle, joka ”neuvotteli” ryssän kanssa?
Stalinin tarkoitus oli nimenomaan vallata koko Suomi, tämän ovat tuoneet esille myös monet tunnetuimmat nykyvenäjän sotahistorioitsijat!
Mikä tarve sinulla, tailla muilla vanhoilla stalinisteilla täällä on valkopestä tätä muuksi. Mksi se on niin vaikeata myöntää, jos kerran Venäläiset itsekin sen jo myöntävät?
Teette itsenne vain naurunalaiseksi tuollaisella lähes satavuotta vanhan kommaripropan levittämisellä!
Niin, ja minulla ei ole mitään Venäjä pelkoja!
Venäjässä ei ole mitään pelättävää. Suomeen jos luvatta vielä joskus pyrkivät, niin kyllä heidät vielä kuriin laitetaan, aivan kuten viime kerralla..
Olen tuntenut monia Venäläisiä elämäni aikoina ja myös muutaman merkittävässä asemassa, joko siellä olleen, tahi siellä työskennelleen henkilön.
Näiltä olen saanut arvokasta(ei julkista) tietoa yli 20v. ajalta nykyvenäjän todellisesta tilanteesta, tietoja, joita ei mediasta voi saada.
Putinin Venäjä ei ole Suomelle sotilaallinen uhka, mutta kuka tietää varmuudella, mitä tapahtuu kun tämä vanhus jää eläkkeelle?
Tulevaisuudessa valtaan voi nousta vaikka minkälainen sotahullu, ja näitä sotakiimaisia löytyy jo nyt vaikka millä mitalla venäjän armeijan sisältä, on aina löytynyt jo neuvostoajoista lähtien!
Onneksi sinulla ei ole valtaa. Se on minusta paras puolesi.
Voisit tehdä vielä huonompia ratkaisuja kuin meidän nykyinen johtomme tekee.
Pariisin rauhansopimusta yritti joku porukka valtiohallinnossa purkaa presidentti Koiviston valtakaudella mutta päätös purkamisesta jäi ilman Koiviston allekirjoitusta koska purkupäätöksen valmistelua ei tehty laissa säädetyllä tavalla ja siitä syystä Koivisto ei voinut päätöstä lain mukaan allekitjoittaa. Eli sopimus on purkamatta Suomen lakien mukaan mutta se tarvitsee myös purkamiskäsittelyn YKssa ja niinpä koko purkaminen jäi vain joidenkin jenkkimielisten virkamiesten laittomaksi yrirykseksi mutta näitä virkamiehiä ei silloin eikä myöhemminkään ole saatu edesvastuuseen.
Suomi on sittemmin rikkonut kaikkia sopimuksen kohtia ja sen mahdollistaa se että useimmat entisistä liittoutuneista on EU- ja NATOmaita lukuunottamatta Venäjää jolle sopimuksella voisi olla jotain merkitystä. Nykyinen asetekniikan kehitys on Venäjällä mennyt niin paljon eteenpäin että sekään ei ainakaan julkisuudessa ole kommentoinut näitä sopimusrikkomuksia mutta jossain kriisitilanteessa voi sopimuksen kirjaimellista noudattamista vaatia. Niinpä Suomen olisi tinkimättä noudatettava Pariisin rauhan sopimusta ja purettava se Suomen ja kansainvälisten lakien edyllättämällä tavalla ettei sitä tarvitse rikkoa kokoajan kuten nyt tapahtuu.
Saara näyttää olevan propagandatohtori kuten Jessikka on propagandatoimittaja ja kumpikaan ei ole niissä kovin hyvin onnistuneet.
Hyvä selvitys asiasta jonka ihan taviskin ymmärtää.
Jonsselta ja Mustalta Paavilta hyviä kommentteja!
Niin jos tykkää Vatikaanista niin Paavin kommentit ovat hyviä.
Jonsse taas kirjoitta asiaa ja ihan eri pohjalta.
Jos Stalin olisi onnistunut maailmanvalloitusretkessään, mitä syytä hänellä olisi ollut jättää Suomi ei-kommunistiseksi saarekkeeksi kommunistiseen tyranniaan alistamassaan maailmassa?
Suomi ja Baltian maat oli tarkoitettu vain pieniksi alkupaloiksi tuolla valloitusretkellä.
Niinollen Talvisotaa edeltäneet rajaneuvottelut olivat pelkkää bluffia Stalinin taholta.
En oikein ymmärrä miten tuo liittyy kommenttiini yllä.
Mutta liittyen asiaan mitä esität niin ainahan voi noinkin spekuloida.
Mutta olen lukenut sellaistakin ettei Stalin ollut kovin innokas internationalisti vaan enemmän ’oman maan kommunisti’ ja siksi esim. tapatti koko joukon jutikoita maan kommunistisesta johdosta koska ne olivat innokkaita globalisti- tai ’tikkun olam-kommareita’, joiden mielestä juutalaiset ovat velvollisia hallitsemaan koko maailmaa.
https://www.unz.com/gatzmon/impeachment-and-antisemitism/
Miksi Stalinilla oli jo ennen Talvisotaa sen ajan mahtavin sotakoneisto – joskaan ei tehokkain?
Vaikka länsiliittoutuneet luovuttivatkin vapaaehtoisesti 2. maailmansodan jälkeen kolmasosan Saksaa ja Itä-Euroopan Stalinille, hän ilmeisesti REALISTINA katsoi, että välitön maailmanvalloitus kommunismiin alistamiseksi ei ole mahdollista ja vasta myöhemmin on mahdollista saavuttaa lopullinen päämäärä:
”World communism (also known as global communism) is a form of communism which has an international scope. The long-term goal of world communism is a worldwide communist society that is stateless (lacking any state), which may be achieved through an intermediate-term goal of either a voluntary association of sovereign states (a global alliance) or a world government (a single worldwide state). A series of internationals have worked toward world communism and they have included the First International, the Second International, the Third International (the Communist International or Comintern), the Fourth International, the Revolutionary Internationalist Movement, the World Socialist Movement and variant offshoots. These are a quite heterogeneous group despite their common ultimate goal of a stateless and global communist society.” – https://en.wikipedia.org/wiki/World_communism
Olihan sekin jo tietynlaista internationalismia, että Stalinin Neuvostoliittoon oli valloitettu monia entisiä pikku-valtioita kuten esim. Baltian maat ja Itä-Euroopan satelliittivaltiot olivat täysin Neuvostoliitolle alisteisiä ”orja”-valtioita –
muistellaanpa esim. Unkarin tapahtumia v.1956.
Nuo ’tikkun-olam’-kommarit varmaan olivat innokkaita Euroopan ja koko maailman miehittäjiä, mutta Stalin ymmärsi ettei se ole pitkiin aikoihin realismia. Siksi trotskilaisten kaarti sai varmaan häipyä, osa maan multiin?
Voi kysyä olisiko Stalin sitten kyennyt maatamme miehittämään jos olisimme suostuneet hänen ehtoihinsa (jotka mm. Marskin mielestä olisi kannattanut hyväksyä) kun hävisi lopulta sodan liittoutuneille tai hänen ei annettu tulla pidemmälle Eurooppaan?
Oma näkemykseni on ettei olisi. Marski ymmärsi asiat parhaiten mutta Erkko ’tikkun-olam’ miehenä ? varmaan sai ohjeita itse pääkallonpaikalta Lontoosta ja siksi sota alkoi. Ja hesarihan jatkaa yhä samalla linjalla.
Tuohon voisi lisätä kysymyksen miksi Marskia ei enää arvosteta, päinvastoin väheksytään ja jopa mitätöidään globalisti-piireissä?
Vastaus voi hyvin olla tuo mitä yllä arvelin.
Kiähhähää…
Joko Hunterri on muistanut tänään kainalon tuulettaa?
:DD!
Tässä muutama sitaatti suurlähettiläs Jaakko Blombergin puheesta 17.10.2001:
”Kun Berliinin muurin kaatumisen jälkeen Saksojen yhdistymistä keväällä 1990 alettiin valmistella, Saksat ja neljä miehittäjävaltaa käynnistivät neuvottelut Saksan suvereniteettia koskevien rajoitusten poistamisesta. Huhtikuussa 1990 Suomessa todettiin, että tämä kehitys ei ollut vailla merkitystä Suomelle. Jos Saksan suvereniteettirajoitukset poistetaan, vastaava on tehtävä Suomen kohdalla. Ratkaisu Saksojen kohdalla pudotti pohjan Pariisin rauhansopimuksen suvereniteettirajoituksilta.”
”Neljän vallan Saksa-päätös tehtiin 12.9.1990. Suomen hallitus teki 21.9.1990 yksipuolisen päätöksen, jossa se neljän vallan Saksa-päätökseen viitaten totesi, että rauhansopimuksen III osan Saksaa koskevat samoin kuin muut täysivaltaisuusrajoitukset olivat menettäneet merkityksensä eivätkä enää vastaa Suomen asemaa YK:n ja ETYKin jäsenmaana. Poikkeuksen muodostivat ydinaseet, joita koskevaan kieltoon Suomi oli muutoinkin, vuoden 1968 ydinsulkusopimuksessa, sitoutunut. Suomi informoi Neuvostoliittoa ja Isoa-Britanniaa näiden Helsingin suurlähetystöjen kautta viisi päivää aikaisemmin. Molemmat vastasivat ennen Suomen päätöksen tekemistä eivätkä asettuneet sitä vastustamaan.”
”Yksipuolisilla toimillaan hallitus rikkoi rauhansopimuksen ja yya-sopimuksen ympärille luodun koskemattomuuden sädekehän. Suomen idänsuhteet olivat sen jälkeen uudella pohjalla.”
”Uusi [yya-sopimuksen korvaava] sopimus viimeisteltiin Venäjän kanssa ja sopeutettiin uuteen tilanteeseen neuvotteluissa tammikuun alussa 1992 Moskovassa. Se allekirjoitettiin 20.1.1992 Helsingissä. Suomen puolelta allekirjoittajana oli pääministeri Aho ja Venäjän puolelta valtiosihteeri Gennadi Burbulis. Samana päivänä suoritetulla ulkoministerien kirjeenvaihdolla Suomi ja Venäjä totesivat yya-sopimuksen lakanneen olemasta voimassa, odottamatta uuden sopimuksen voimaantuloa.”
”Eduskunta hyväksyi uuden [yya-sopimuksen korvaavan] sopimuksen toukokuussa 1992 ja se astui voimaan kun ratifiointipöytäkirjoja vaihdettiin heinäkuussa Jeltsinin Suomen vierailun yhteydessä.”
(lähde: Suurlähettiläs Jaakko Blomberg: Kylmän sodan päättyminen, Suomi ja Viro. Puhe 17.10.2001)
———-
[*] Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen sopimus suhteiden perusteista (tehty 20.1.1992, voimaan 11.7.1992)
Kyllä se Pariisin sopimus on kuitenkin voimassa kun kukaan sopijapuolista ei ole virallisesti sen purkamista aloittanut vaikka suomen virkamiehet ilmoitti venäjälle ja britanialle sen miätöintiä esittikin mutta vain aseiden oston osalta Saksasta johon toinen ospuoli suostui.
YYA-sopimuksen korvaava sopimus noudattelee Pariisin sopimuksen ehtoja monilta osin mutta niidenkin ehtoja jo suomi rikkoo sumeilematta. Jos jompikumpi irtisanoo yya-sopimuksen korvaavan sopimuksen niin silloin Pariisi sopimus kuitenkin jää voimaan eli YYA-sopimuksen korvaava sopimus vain lieventää määräaikaisesti Pariisin sopimuksen ehtoja määräaikaisesti mutta ei korvaa sitä.
Poliitikot on panneet virkamiehet toitottamaan että Pariisin rauhansopimus on mitätöity ilmeisesti kansaa koijatakseen kun rikkovat kaikkia sopimuksia Venäjän kanssa.ja sitten huudetaan NATOa apuun joka on taas yksi sopimusrikkomus lisää.
Asetus Venäjän federaation kanssa suhteiden perusteista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta (648/1992)
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §
Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1992 tehty Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen sopimus suhteiden perusteista, jonka eduskunta on hyväksynyt 22 päivänä toukokuuta 1992 ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 26 päivänä kesäkuuta 1992 ja jota koskevat ratifioimiskirjat on vaihdettu 11 päivänä heinäkuuta 1992, on voimassa 11 päivästä heinäkuuta 1992 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä heinäkuuta 1992.
(Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 63/92)
Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1992
Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO
Ulkoasiainministeri
Paavo Väyrynen
#
Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen SOPIMUS suhteiden perusteista (SopS 62/1992)
Suomen tasavalta ja Venäjän federaatio, joita jäljempänä kutsutaan sopimuspuoliksi,
korostaen Euroopassa tapahtuneiden syvällisten historiallisten muutosten merkitystä,
tarkoituksenaan kehittää ja lujittaa hyviä naapuruussuhteita ja kaikinpuolista yhteistyötä maittensa ja kansojensa välillä,
vahvistaen osallistuvansa demokraattisen, rauhanomaisen ja yhtenäisen Euroopan rakentamiseen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Helsingin päätösasiakirjan, Pariisin peruskirjan ja muiden ETYKin asiakirjojen mukaisesti,
ilmaisten halunsa työskennellä kahden kesken ja yhdessä muiden maiden kanssa arktisen alueen, Pohjois-Euroopan ja Itämeren piirin hyvinvoinnin kehittämiseksi,
korostaen kansojensa historiallisia yhteyksiä ja jatkuvaa tarvetta avoimeen kanssakäymiseen,
vahvistaen noudattavansa tinkimättömästi oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sekä kansallisten vähemmistöjen oikeuksia ja edistävänsä ihmisten välisiä yhteyksiä,
antaen erityistä merkitystä demokratian ja taloudellisen vapauden kehittämiselle,
tuntien vastuunsa elinympäristönsä säilyttämisestä ja maailmanlaajuisesta, alueellisesta ja toistensa ympäristöturvallisuudesta,
ilmaisten pyrkimyksensä vahvistaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä toteuttaa oikeudenmukaisuuden, inhimillisten perusarvojen ja kestävän kehityksen periaatteita Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla
Sopimuspuolten suhteet perustuvat YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti kansainvälisen oikeuden periaatteisiin kuten täysivaltaiseen tasa-arvoisuuteen, pidättymiseen voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä, rajojen loukkaamattomuuteen, alueelliseen koskemattomuuteen, riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen, sisäisiin asioihin puuttumattomuuteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen sekä kansojen oikeuksien samanarvoisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Sopimuspuolet täyttävät vilpittömästi kansainvälisen oikeuden velvoitteet ja edistävät hyvän naapuruuden hengessä keskinäistä yhteistyökumppanuuttaan sekä yhteistyötään kaikkien maiden kanssa.
2 artikla
Sopimuspuolet käyvät säännöllisesti vuoropuhelua korkeimman valtiojohdon tasolla ja muulla hallitustasolla maittensa kehityksestä sekä keskinäisistä ja kansainvälisistä kysymyksistä.
Ne edistävät kanssakäymistä eri aloilla kansanedustuslaitosten kesken sekä keskushallinnon, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kesken.
Ne neuvottelevat kahdenvälisiä suhteitaan koskevista kysymyksistä rakentavassa hengessä ja molempien etuja kunnioittaen.
3 artikla
Sopimuspuolet sitoutuvat säilyttämään yhteisen rajansa hyvän naapuruuden ja yhteistyön rajana ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti sen loukkaamattomuutta ja toistensa alueellista koskemattomuutta kunnioittaen.
4 artikla
Sopimuspuolet pidättyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ja selvittävät keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan sekä muiden ETYK-asiakirjojen mukaisesti.
Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.
Siinä tapauksessa, että Suomi tai Venäjä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen periaatteiden ja määräysten mukaisesti ja pidättyy sotilaallisen avun antamisesta hyökkääjälle.
5 artikla
Sopimuspuolet työskentelevät päättäväisesti YK:n ja ETYKin toimintakyvyn vahvistamiseksi kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Ne tukevat kansainvälisiä ponnisteluja, jotka tähtäävät aseidenriisuntaan, aseistuksen valvontaan sekä luottamuksen ja turvallisuuden lisäämiseen sotilaallisella alalla.
Tilanteissa, joissa kansainvälinen rauha ja turvallisuus tai erityisesti jommankumman sopimuspuolen turvallisuus ovat vaarantuneet, Suomi ja Venäjä ovat tarvittaessa yhteydessä keskenään YK:n ja ETYKin tarjoamien keinojen käyttämiseksi ristiriidan selvittämiseen.
6 artikla
Sopimuspuolet kiinnittävät erityistä huomiota yhteistyön kehittämiseen Suomen ja siihen rajoittuvien lähialueiden Murmanskin, Karjalan ja Pietarin välillä.
7 artikla
Sopimuspuolet kehittävät keskinäistä taloudellista ja tieteellis-teknistä yhteistyötään markkinatalouden ja keskinäisen hyödyn periaatteiden pohjalta.
8 artikla
Sopimuspuolet kehittävät päättäväisesti yhteistyötään ympäristönsuojelussa, ympäristöongelmien ratkaisemisessa ja luonnonvarojen järkiperäisessä käyttämisessä kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.
9 artikla
Sopimuspuolet edistävät vuorovaikutusta kulttuurin ja tieteen aloilla kansojensa keskinäisen kanssakäymisen rikkaiden perinteiden sekä yhteisten eurooppalaisten ja yleisinhimillisten arvojen pohjalta.
Sopimuspuolet kannustavat yhteyksiä ja kanssakäymistä kansalaistensa kesken yhtenäisen Euroopan hengessä. Tässä yhteydessä erityinen huomio kiinnitetään nuorison yhteyksien kehittämiseen ja laajentamiseen.
Ne luovat edellytyksiä yksilöiden, laitosten ja järjestöjen suorien yhteyksien laajentumiselle moniarvoisuuden ja avoimuuden pohjalta.
10 artikla
Sopimuspuolet tukevat suomalaisten ja suomensukuisten kansojen ja kansallisuuksien omaperäisyyden säilyttämistä Venäjällä ja vastaavasti Venäjältä peräisin olevien omaperäisyyttä Suomessa. Ne suojelevat toistensa kieliä, kulttuuria ja historian muistomerkkejä.
11 artikla
Sopimuspuolet tekevät tarpeellisia sopimuksia edistääkseen tämän sopimuksen tavoitteiden toteuttamista.
12 artikla
Tämä sopimus on ratifioitava ja se tulee voimaan ratifioimiskirjojen vaihtamispäivänä.
Sopimus on voimassa kymmenen vuotta, minkä jälkeen sen voimassaolo jatkuu viisivuotiskausittain, ellei jompikumpi sopimuspuolista irtisano sitä toiselle sopimuspuolelle kirjallisesti tehtävällä ilmoituksella vähintään vuotta ennen voimassaolokauden päättymistä.
Tehty Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1992 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.
Suomelta kiellettiin kaikki hyökkäysaseet Pariisin rauhansopimuksessa v.1947. Se on yhä voimassa.
Lapsikin ymmärtää, että kun Hornetteihin asennettiin risteilyohjukset, joiden kantama on satoja kilometrejä, niin ne ovat hyökkäysaseita.
Suomi on sekoillut tässä asiassa, koska se ei toimi kuten oikeusvaltio, esim. Ruotsi.
Suomen ehdotuksesta EU voi nyt pidättää maksujaan niiltä jäsenmailta, jotka eivät toimi kuten oikeusvaltio, eli siis myös Suomelta !
Ei ole, eikä koskaan tule olemaan!
Jos kuvittelet että se olisi vielä voimassa, vaadi sitten nykyvenäjää pitämään kaikki sopimukset, joita neukkula teki koko olemassaolonsa aikana.
Voidaan aloittaa vaikka tuosta vuoden – 32 sopimuksesta, ja jatkaa aina niihin lupauksiin ja sopimuksiin jotka se teki länsiliittoutuneiden kanssa rikkoen lopulta lähes kaikki!
Ei noita sodan aikaisia aserajoituksia kukaan enää ole noudattanut enää pitkiin aikoihin. Suomi on täysin vapaa hankkimaan haluamaansa aseistusta.
Hyökkääjän sotilaallisesti tärkeät kohteet sijaitsevat varsin usein oman puolustettavan alueen ulkopuolella. Tätä varten F/A-18 Horneteihin on hankittu Mid-Life Upgrade 2 -elinkaaripäivityksien yhteydessä kyky vaikuttaa monipuolisesti ja kauas. Hornetien kaukovaikutteisilla aseilla kuten JASSM-rynnäkköohjuksilla tai JSOW-liitopommeilla kyetään nopeasti ulottamaan torjuntavoimaa suoraan syvälle hyökkääjän alueille tärkeisiin kohteisiin johon muuta tulivoimaa ei enää kyetä saamaan.
Lähintä naapuria ja pinta-alaltaan maailman suurinta maata olisi tällaisen kirppukansakunnan viisasta kohdella kohteliaasti ja diplomaattisesti. Isääntämaasopimus on epäluottamuksen osoitus itään ja palvelee vain lännen hegemonisia ja ahneita pyrkimyksiä. Se on ristiriidassa Venäjän ja Suomen voimassa olevien sopimusten kanssa.
Esimerkkejä erilaisista sosiaalipuolen ja kouluelämän puutteista on riittämiin. Rahan investointi turhaan ja ylenmääräiseen militarisointiin on sairasta leikkiä näiden fallos-ohjuksia rakastavien riittitörkimysten taholta. Lapset ja vanhukset -sekä oravanpyörätyössä väsyvät aikuiset tarvitsevat huomioimista, huolenpitoa ja hoivaa. Suomen sotilaat pois Afganistanin huumeviljelmiä suojaamasta, pois Irakista vartioimasta amerikkalaisten ryöstö-öljyä! Kalliita USA:n sotilaslentokoneita ei kyetä maksamaan. Suurin osa ihmisistä haluaa inhimillisyyttä tähän yhteiskuntaan.
Sitran duunareiden ja maanviljelijöiden köyhdyttämiskiireet suistavat tämän maan perikatoon. Ilmastobolshevismin ajaminen valheellisin perustein kurjistaa kansan vielä entisestään. Tärkeintä tuntuu olevan kova vauhti palvella ilmastohuijauksesta hyötyjiä! Korruptiorahat pullistelevat jo taskuissa ?
Ja päättäjien arvioiminen on vihapuhetta, joka pitäisi kieltää ? Sitra edustaa näissä näkemyksissään totalitarismia.
Hyvä näkemys jota on helppo tukea.
Lyhyesti Suomi pois tukemasta häpeällisiä moraalittoman mafian puuhia. Ja maahan pitäisi saada pian johto joka on valmis vailla perusteita olevien viholliskuvien luomisen sijasta rakentamaan rauhallista ja turvallista maailmaa ja kotimaata jossa kaikkien on hyvä elää ja jossa kansan ääntä kuunnellaan päätöksenteossa.
”Lyhyesti Suomi pois tukemasta häpeällisiä moraalittoman mafian puuhia.”
Vaikka Juha Ahviolla onkin näkökentässään sokeana alueena Talmud-sionistinen Israel, niin hän puhuu tässä artikkelissaan varsin täyttä ja painavaa asiaa:
”Liittovaltiohanke etenee Euroopan unionissa
…
EU-federalistinen ratkaiseva ja peruuttamaton läpimurto pyritään toteuttamaan seuraavan kahden vuoden aikana eli vuosina 2020–2022 toteutettavan Conference on the Future of Europe -hankkeen myötä. Yleiskuvan tästä hankkeesta saa myös täältä.
Valtavirtamediat eivät ole kovinkaan paljon pitäneet esillä tätä EU-liittovaltiohankerynnäkköä, jonka aloitusta on viimeistelty etenkin vuoden 2019 loppuviikkoina ja vuoden 2020 alkupäivinä. Tästä huolimatta kyse on koko EU:n laajuisesta hankkeesta, jonka on määrä vaikuttaa perusteitaan myöten sekä EU:n päätöksenteko- ja hallintainstituutioihin että EU:n perussopimuksiinkin. Kyse ei ole mistään vähäisemmästä kuin siitä, että nyt määritellään uusiksi koko EU:n olemassaolon ydin – eli tuodaan avoimesti esiin visio EU:sta ylikansallisena superliittovaltiona – ja sovitaan sopimukset uusiksi tai muutetaan olemassa olevat sopimukset liittovaltioagendan mukaisiksi.
…
Jos Suomen nykyinen hallitus ei sitä ennen kaadu sisäisiin ristiriitoihinsa, lähtee Suomi tähän EU-liittovaltiohankerynnäkkökonferenssiin PUNAVIHREÄN JA ÄÄRIMMÄISEN EU- ja GLOBALISMIHENKISEN HALLITUKSEN johdolla. Suomalaisen kansallisvaltion tuleva kohtalo on siis osaltaan sellaisen hallituksen käsissä, joka lähtökohtaisen ohjelmallisesti on sitoutunut edistämään avointen rajojen monikulttuurisuutta ja asennoituu vihamielisesti kansallismielisyyttä ja kansallisvaltion ideaa kohtaan…”
Koko artikkeli: https://oikeamedia.com/o1-129209
Edelliseen liittyy myös Ahvion seuraava artikkeli:
”Euromarxisti Altiero Spinelli on Euroopan unionin henkinen isä”,
https://www.patmos.fi/blogit/kirjoitukset/887/euromarxisti_altiero_spinelli_on_euroopan_unionin_henkinen_isa
Ahvio on ’sokea kana’ joka ei ole löytänyt jyvää.
Kun on kristittyjen sionistien tapaan sokea sionistien opeille ja hankkeille niin se merkitsee melkein totaalista sokeutta. Silloin minusta on yhtä turhan kanssa jakaa tietoa muistakaan asioista.
Vähän sama juttu kun jos lääkäri hoitaa vain oiretta eikä syytä niin tauti vain pahenee.
Tarkoitatko, että noita Ahvion artikkeleita ei olisi syytä lukea?
Kuka muu on tuonut samat asiat yhtä selvästi esille?
Ainakaan ei valheellinen valtamediamme ja kaikkein vähiten johtavat joukkoharhautusmediamme Brysselin Pravda ja Yle, jotka vain pyrkivät valkomaalaamalla pimittämään totuuden maamme ja kansamme tuhoamiseen mm. väestönvaihdolla tähtäävästä EU-diktatuurista ja sen agendaa ajavista maanpettureista ja muista SUOMENKANSANVIHOLLISISTA.
Ahviolla on useita hyviä kirjoituksia, vaikka Hunteri ei niitä islamin palvelijana/ystävänä ymmärräkkään!
Brexitin vaikutukset EU-jäsenmaille eivät ole ihan pienet.
Väitetään että Brexit puolittaa EU:n tulot ja kaksinkertaistaa sen viholliset.
Mit Großbritannien geht nicht bloß einer von vielen EU-Staaten von der Fahne, sondern damit ein beträchtliches Kapital; nämlich das Bruttosozialprodukt von 16 EU-Ländern am unteren Ende der Wertschöpfungsskala zusammengenommen.”
”Der Brexit halbiert die Einnahmen der EU und verdoppelt ihre Feinde. Denn wer soll diese gewaltigen Zahlungen ersetzen? Frankreich ist bankrott. Italien ist bankrott. ie BRD steht kurz davor und das längst bankrotte Königreich Spanien im Megastress mit seiner reichsten Provinz, Katalonien. Das spanische Königshaus wird sich dafür mit den ebenso nach Unabhängigkeit strebenden Schotten gegen die Engländer verbinden und sich entsprechend revanchieren. Wie schon vor fünfhundert Jahren.”
Mitä kansainvälisiin sopimuksiin tulee niin kuten Jonsse jo viittasi, niitä ei aina noudateta. Suuri osa saksalaisista uskoo Saksan suvereenisuuteen. Mutta kuten esimerkiksi Saksan suvereenisuutta koskevat sopimukset, niin kutsuttu 2+4 sopimuskin on tehty neljän voittajavaltion välillä Saksasta eikä Saksan kanssa kuten Putin on paljastanut.
Pariisin rauhansopimus on selkeästi muinaismuisto, jonka turvin suomen maanpuolustuksen vastustajat koettaa toimia.
Mutta voisi Suomi selkeyttää kantansa jotta loppuisi turhat pulinat.
Mm. aseteknologian kehittymisen myötä varmastikin liki jokainen aserajoituksia sisältävä rauhansopimus on vanhentunut, ja kaipaisi uudistusta.
Kyse ei ole vain siitä, että Suomi selkeyttää kantansa, vaan siitä, että Suomen johdolla käynnistetään rauhansopimuksen tekstin muutosprosessi. Se vaatii kansainvälisen oikeuden määrittelyjen mukaisesti lähestymistä asiassa YK:n turvallisuusneuvostoa.
Nyt sen sijaan luimistellaan pusikoissa ja koetetaan mittailla vastasopijapuolien kärsivällisyyttä ja joustonhalua.
Asia kuuluisi ilman muuta ulkopolitiikkaa johtavan presidentin hoidettaviin. ”Valtiomies” Sauli Niinistöstä ei siihen kuitenkaan selvästikään ole, joten täytyy odotella seuraavaa.
Laki Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton, Yhdistyneen Kuningaskunnan, Austraalian, Etelä-Afrikan Unionin, Intian, Kanadan , Tsekkoslovakian, Ukrainan Sosialistisen Neuvostotasavallan, Uuden Seelannin sekä Valko-Venäjän Sosialistisen Neuvostotasavallan välisen rauhansopimuksen hyväksymisestä (690/1947)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton, Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan, Austraalian, Etelä-Afrikan Unionin, Intian, Kanadan, Tsekkoslovakian, Ukrainan Sosialistisen Neuvostotasavallan, Uuden Seelannin sekä Valko-Venäjän Sosialistisen Neuvostotasavallan välisen rauhansopimuksen, jonka sanamuoto on esitetty Suomelle 16 päivänä tammikuuta 1947, säännökset olkoot, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa, niinkuin niistä on sovittu.
Mainittujen säännösten toimeenpanemiseksi ja soveltamiseksi tarvittavat määräykset annetaan, mikäli ne eivät kuulu lainsäädännön alaan, asetuksella.
Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1947.
#
”Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloja koskeva vuoden 1987 sopimustulkinta poikkesi menettelytapansa vuoksi aiemmista. Tuolloin kansainvälisen tilanteen ja Saksan kysymyksen lientymisen seurauksena presidentti Mauno Koivisto myönsi ensimmäistä kertaa luvan Pariisin rauhansopimuksen vastaisen saksalaisen lentokoneen hankinnalle ilman, että Neuvostoliittoa tai Isoa-Britanniaa konsultoitiin. Ratkaisu määritellään väitöstutkimuksessa käänteeksi rauhansopimuksen soveltamisessa, vaikka vuoden 1987 ratkaisu oli asiasisällöltään toissijainen.
Voimakkainta tyytymättömyyttä Operaatio Paxia kohtaan ilmaisi Neuvostoliiton ulkoasiainministeriö, joka vaati Suomelta vahvistusta siitä, että se ei ylittäisi rauhansopimuksessa mainittuja määrävahvuuksia ja pysyisi ydinaseettomana maana. Kun suomalaiset eivät toimittaneet varustautumisestaan erillisiä sitoumuksia, Neuvostoliitto lähetti Suomelle asiasta virallisen nootin 6.11.1990.
Jälkipuinti päättyi vasta, kun Suomi toimitti Neuvostoliitolle vastausnoottinsa 22.11.1990. Siinä todettiin, että Suomi irtautui hallituksen syyskuisessa päätöksessä rauhansopimuksen sotilasartikloista, mutta turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusteet säilyivät ennallaan.”
(lähde: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/suomi-reagoi-saksan-jalleenyhdistymiseen-mitatoimalla-pariisin-rauhansopimuksen-sotilasartiklat)
#
“The dissolution of the Soviet Union and Yugoslavia did not lead to any renegotiation of the Paris Peace Treaties. However, in 1990 Finland unilaterally cancelled the restrictions the treaty had placed on its military.” (https://en.wikipedia.org/wiki/Paris_Peace_Treaties,_1947)
”Efter Revolutionerna i Östeuropa 1989 dikterade Finlands dåvarande president Mauno Koivisto slutligen den 21 september 1990 en kungörelse till statsrådets protokoll att Finland inte längre ansåg sig bundet av fredsavtalets begränsningar.” (https://sv.wikipedia.org/wiki/Parisfreden_(1947)
“Concurrently with German unification in September 1990, Finland unilaterally declared obsolete the stipulations of the Treaty of Paris of 1947 which had imposed restrictions on Finland’s peacetime armed forces and acquisition of defence materiel. By nullifying these limitations on its sovereignty, Finland, as a co-belligerent of Germany, closed the book for its part on the Second World War.” (FINLAND’S EVOLVING SECURITY POLICY. Jaakko Blomberg, Under Secretary of State for Political Affairs, Finnish Ministry for Foreign Affairs, https://www.nato.int/docu/review/1993/9301-3.htm)
Niin, Neukkula oli ja meni, ja samalla meni sen kanssa tehdyt sopimukset!
Se siitä…
Sinun pitäisi miettiä asioita enemmän eikä esittää noita paavimaisia kuittauksia. Eivät ne ole niin yksinkertaisia ’se siitä’ asioita.
Kyllä on!
Neukkulaa ei enää ole, ja kun vielä oli, se itse rikkoi lukuisat sopimukset ja lupaukset lännen kanssa.
En tuollaisen kusettajan kanssa tehtyjä sopimuksia tarvitse pitää, varsinkin kun ei sitä ole edes olemassa enää…
NL oli kuitenkin valtio siinä missä USAkin on. Et saa sitä katoamaan vaikka kuinka yrität.
USAkin voi nykymuodossa lakata olemasta mutta ei ’uusi Usa’ voi olla olemassa ilman entistä Usaa.
Entä voisiko Saksa sanoutua sinusta irti holokastikorvauksista vedoten siihen ettei natsi-Saksaa enää ole?
Israel rokottaa sitä rajusti yhä vieläkin. Uusi sukupolvi joka ei ole millään tavalla ollut mukana ww2:ssa saa yhä maksaa isiensä teoista.
Edita Publishing Oy:ltä (Finlexin ylläpito) 14.1.2020 saatu vastaus Pariisin rauhansopimuksen voimassaoloa koskevaan kysymykseen:
”Tuolla Finlexin ohjeissa lukee viitetietokannan osalta seuraavaa:
Tietokanta sisältää Suomen voimassa olevia valtiosopimuksia koskevan, kattavan sopimuskortiston, jossa ovat sopimusten osapuolia koskevat tiedot, sopimuksen allekirjoitus-, voimaantulo- ja ratifiointitiedot sekä sopimuksen myöhempiä muutoksia koskevat tiedot. Monenvälisissä sopimuksista on lisäksi tiedot sopimukseen tehdyistä varaumista sekä varaumien tekstit.
Tämän mukaan tuo sopimus olisi yhä voimassa ja yhä sovellettavaa oikeutta. Ulkoasiainministeriö päivittää itsenäisesti viitetietokannan tietoja ja asiasta voi kysyä sieltä tarkemmin.”
#
Käsitykseni mukaan Pariisin raihansopimusta ei ole kumottu de jure. Myöskään asianomaista lakia ei näytä kumotun. Ehdotan kuitenkin, että VV:n toimitus tiedustelee asiaa ulkoministeriöltä. Kysymyksen voi osoittaa ulkoministeriölle (UM) ja lähettää asianomainen sähköostiviesti UM:n kirjaamoon. (Sieltä tiedustelu ohjataan oikeaan paikkaan.) Minuakin kiinnostaa nähdä, mitä UM vastaa. (Alustava oletus voisi olla seuraavanlainen: sopimus on voimassa, mutta Suomen taholta on todettu sopimuskumppaneille, että Suomi on [hallituksen päätöksellä] irtautunut rauhansopimuksen sotilasartikloista mutta että turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusteet ovat säilyneet ennallaan.)
Mikäli VV tekee tieustelun ja saa vastauksen, toivon, että vastaus julkaisyaan VV:n sivustolla.
Pariisin rauhansopimuksesta on olemassa täysin yksiselitteinen julkaistu kannanotto Venäjän PM:n taholta, eikä se tue mitään höpinöitä siitä, että sopimus olisi jotenkin alkupräisestään muuttunut.
Voi kun näitä asioita voisi lukea ja tutkia (etsiä totuutta) suomen kielellä… nyt joutuu lukemaan vain valtamedian valheita ja historian vääristelyä
Ei ihme ettei kansalla ole realistista kuvaa asioista
Mutta onneksi näitä totuuden onkijoita löytyy maailmalta ja ne alkavat jo muodostaa niin suuren joukon ettei sitä enää voi illu-mafia teilata ja vaientaa vaikka se kaikkensa tekeekin ja keinoja kaihtamatta kuten Iranin tapahtumat juuri nyt kertovat
Apart from telling incessant lies the media represents billionaires. It also protects war-mongers, mass-murderers & pedophiles. Part 2
In 1983 Tony Blair became MP for Sedgefield. From the very beginning this man of average ability showed he was not fit to even be an MP for that same year he was caught performing a lewd act with another man in a public toilet. Yet unbelievable as this may seem, I feel this event paradoxically earmarked Blair for higher office. The Police had had their eye on the premises for different reasons. They weren’t after him. It was a drugs stake-out. However, there was no getting away from the fact Blair was bang to rights, caught literally with his pants down. Blair was found guilty & fined £500 in Bow Street Magistrates Court.
Without a leg to stand on, in court Blair was mysteriously allowed to use only his middle names, Charles Lynton. This in itself is illegal.
….Yes. The Rothschilds ripped up the very treaty they engineered at the end of WWI. They don’t play by rules. Like I said, the right man came along. WWII was now guaranteed. That’s what they wanted & the chances were, with the help of incessant media falsehoods, Israel, the Rothschilds future fiefdom, could be realised. Like it or not, the very people who created Israel were the same people who financed the Nazis. This may seem hard to believe but this indicates just how much we’re being lied to. The harsh reality is only the Rothschild banking dynasty had the money to finance Hitler. What’s more, they had all the motive in the world – the creation of Israel & the further destruction of Europe.
….This is why we have scum like Jeffrey Epstein. He was no billionaire. This pedophile was hired by Mossad in order to entrap politicians. The more sexual deviants the better, mere tools that were being put in place in order to further the Rothschild cause, the right person to be utilised at the right time, just like Adolf Hitler. Here the Rothschilds waited for the right man to come along.
… In the meantime we’re still under Holocaust bombardment as if it’s the only massacre in history & of course we must never forget the Nazis. 80 years have passed & they’re still going on about it. Truth is, only morons watch these programs but they know this so they apply a formula that’s slightly more deceptive.
These brainwashing tricks occur in films & popular TV series. Native Americans always portrayed as savages; General Custer, a mass-murdering crazed lunatic portrayed as a hero; Russians always the baddies; Israel always the victim & most important of all, Arabs & Muslims always portrayed as terrorists. This is an ongoing continuous ploy yet it gets even more subtle than this.
https://gmmuk.com/apart-from-telling-incessant-lies-the-media-represents-billionaires-it-also-protects-war-mongers-mass-murderers-pedophiles-part-2/
Lukeminen kannattaa aina
UM:ltä tammikuussa 2020 saatu vastaus:
[Lainaus alkaa:] Rauhansopimuksen III osa asetti Suomelle Saksaa koskevia ja Suomen täysivaltaisuutta rajoittavia määräyksiä. Saksojen yhdistymisen myötä poistettiin Saksan suvereniteettia koskevat rajoitukset Saksojen ja neljän miehittäjävaltion päätöksellä 12.9.1990. Ratkaisu Saksojen kohdalla pudotti pohjan Pariisin rauhansopimuksen suvereniteettirajoituksilta. Saksan yhdistymisen ja vuoden 1990 päätöksen johdosta myös Suomen hallitus teki 21.9.1990 yksipuolisen päätöksen, jossa se totesi, että rauhansopimuksen III osan Saksaa koskevat samoin kuin muut täysivaltaisuusrajoitukset olivat menettäneet merkityksensä eivätkä enää vastaa Suomen asemaa YK:n ja ETYK:n jäsenmaana. Suomi ilmoitti hallituksen päätöksestä Isolle-Britannialle ja Neuvostoliitolle, jotka eivät vastustaneet sitä.
Hallituksen päätös tehtiin silloisen hallitusmuodon mukaisesti normaalissa järjestyksessä niin, että ensin valtioneuvosto päätti esitellä asian tasavallan presidentille ja presidentti sen jälkeen valtioneuvostossa hyväksyi tehdyn esityksen. Asiasta päättäminen kuului hallitusmuodon 33 §:n mukaan tasavallan presidentille.
Hallituksen päätös ei tarkoittanut sopimuksen kumoamista tai muuttamista, vaan sopimus jää sanamuodoltaan entisenlaisena – mutta tältä osin enemmänkin historiallisena asiakirjana – Suomen sopimussarjaan.[Lainaus päättyi.]