Syväluotain

Gatesin säätiön lahjoitukset palvelevat suoraan tai välillisesti hänen omistustensa ja vaikutusvaltansa kasvamista.

Pandemia tarjoaa mahdollisuuden viedä läpi haluttuja muutoksia, joista monilla on ikävän orwellilainen kaiku. Käyttöön otettujen torjuntatoimien inhimillinen saldo jää myös nähtäväksi.

Keskuspankit ovat monetarismin myötä muuttuneet rahamarkkinoiden valvojista finanssimaailman osiksi, jotka itse tuottavat kriisejä sen sijaan että hallitsisivat niitä, kirjoittaa Tuomo Liias.

Finanssikapitalismi saa koko ajan järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä. Rikoksen tekijöitä ei käytännössä koskaan syytetä tai tuomita. Suhtautuminen sääntelemättömään saalistukseen on kuitenkin muuttumassa.

Edellisestä finanssikriisistä on 10 vuotta. Se syntyi johdannaiskaupasta, joka on kriisin jälkeen vain kiihtynyt. Näin on vähitellen luotu USA:n finanssi-imperiumi.

Syksyn 1999 kerrostaloräjäytykset antoivat Venäjälle perusteet Tšetšenian sotaan, mutta myös niihin on aihetta suhtautua kriittisesti.

Puhe globalismista ei ole salaliittoteoriaa. Globalistinen valta on todellista, ja sen harjoittamista ja harjoittajia on tärkeää tutkia.

Syvä valtio (deep state) toimii demokratian tavoittamattomissa. Se koostuu korkeista virkamiehistä ja suuryritysten johtajista. Se ajaa globaalin finanssikapitalismin ja sotateollisen kompleksin etuja. EU:n alueella EKP ja Suomessa Turvallisuuskomitea ovat keskeisessä asemassa.

Kestodraama jakaa kansakuntaa ja voi kääntyä vielä Trumpin vastustajia vastaan.

Valtalehtemme uutisoi öljymaasta valikoivasti ja tarkoitushakuisesti.

Kiinteä valuuttakurssi taannuttaa suurinta osaa EU-talouksista. Euro hyödyttää vain joitain EU-maita, eikä Suomi kuulu niihin.

Valtaeliitti kaipaa kipeästi sotia edistääkseen globaaliin hallintorakenteeseen ja maailmanvaluuttaan tähtäävää agendaansa.

Rohkeutta on nousta seisomaan ja rikkoa sosiaalisen korrektiuden lasikatto – tottelemattomuus johtaa vastuuseen ja tervehtymiseen.

Sovittelujournalismin trendiin retkahtaneet eivät tajua, että on mahdotonta toimia saman asiakkaan terapeuttina ja tuomarina.

Trumpin hallinto ylläpitää vastakkainasettelua ja tarjoaa syntipukit eliitin itse aiheuttamille kriiseille, joille se aikanaan tarjoaa ratkaisut.

Helsingin Sanomat kertoo, miksi tiedustelulaki tarvittiin. Jo se on itsessään uutinen.

"Heidän sormensa syyhysivät meidän rautateihimme, metsiimme ja koskiimme ja siinä mielessä pyrkivät he puheisiin meidän kanssamme."

Uuden normaalin journalismin – siis valtamedian – tehtävä on luoda kansalaisille käsitys, että läntisten valtaapitävien kuten Yhdysvaltain hallinnon sanaan voi luottaa.

Suomen sisällissodan historiaa tulkittiin vuosikymmeniä vain voittajan näkökulmasta – on aika selvittää, mitä todella tapahtui.

Mika Salmi tarkastelee CIA:n ja muidenkin tiedustelupalveluiden sekaantumista kansainväliseen huumekauppaan.

Jät(is)ti pommeja, loputtomasti unohdettuja siviiliuhreja, (lume)syytöksiä, kaasua, uhoa, diilejä ja Diilejä – siitä on Yhdysvaltain hallinnot tehty.

IMF:n kolonialistinen talouspolitiikka Neuvostoliiton raunioilla vääristi Venäjän yhteiskuntarakenteita ja loi maahan ökyeliitin.

Tapio Kuosma syväluotaa Venäjän federaatiota ja sen syntyhistoriaa.

Tapio Kuosma tarkastelee kolmen tunnetun vaikuttajan – Tolstoin, Gandhin ja Malcolm X:n – suhtautumista väkivaltaan ja kansalaistottelemattomuuteen.

WTC:n raunioista kerättyjen kiintolevyjen uskottiin johtavan iskuista hyötyneiden tahojen jäljille.

Arkkitehti Tapani Launis tarkastelee Suomen aluekehityksen ja yhdyskuntasuunnittelun historiaa ja tulevaisuutta.

17.1.1961 murhattu Kongon demokraattisen tasavallan ensimmäinen pääministeri on kolonialismin ja imperialismin vastaisen taistelun suuri marttyyri.

Kiinan mahdollisella kehityksellä Yhdysvaltain supervalta-aseman haastajaksi olisi dramaattisia globaaleja vaikutuksia.

'Terrorismin vastainen sota' palvelee myös Venäjän suurvaltapoliittisia päämääriä.

Antti Kukkonen arvioi Sakari Lindenin analyysin ideologioista ja teorioista EU-integraation (ja sen epäonnistumisen) takana.

Tietokirjailija Tapio Kuosma tarkastelee massiivista todistusaineistoa, joka osoittaa presidentti Kennedyn kuolleen salaliiton uhrina 22.11.1963.

Haastaako Trump todella eliitin? Kriittinen katsaus Donald Trumpin ja erityisesti hänen Lähi-idän politiikkansa näkymiin.

Toimiiko WikiLeaks eettisesti kestävältä pohjalta?

Castro kutsui Guevaraa ”profeetaksi, josta tuli symboli maailman kaikille köyhille”.

Autolautta Estonian turma herättää edelleen kysymyksiä.

Mika Salmi syväluotaa kohti tasapainoista Putin-kuvaa.

Säteilyturvakeskus ei enää tutki eikä lue tutkimuksia. Säteilynäkemykset omaksutaan suoraan globaaleilta byrokratioilta.

Kirjailija Tapio Kuosma tarkastelee marsalkka Mannerheimia ja hänen rooliaan maamme historiassa.

Itämerellä eskaloidaan nyt suurvaltojen välistä kriisiä. Myös Suomi on siitä vastuussa.

Ilmestyskirjan ratsastajat – ilmastonmuutos, migraatio, taudit ja valtion epäonnistuminen – kylvävät taas tuhoaan ihmiskuntaan ja talouteen.

Suomi ja Pohjoismaat ovat nyt Yhdysvaltain geostrategian ytimessä.

Natomieliset odottivat kehotusta laittaa töpseli seinään. Tuore Nato-arvio sanookin, että käyttäkää järkeänne. Siinä pistorasiassa on sellainen jännite, että syttyy tulipalo.

Kun Brysselin iskuja tarkastellaan hyötynäkökulmasta, ei Isis ole ainoa taho, jolla oli motiivi toteuttaa iskut.

Lännen sotatoimet Irakissa sekä tuki Libyan ja Syyrian 'kapinallisryhmille' on mahdollistanut terroristijärjestö Isisin menestyksen.

Tietokirjailija Tapio Kuosma taustoittaa ja tarkastelee Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä.

Pariisin veritöiden tekijöiden ja valvontayhteiskuntaa ajavien edut yhdistyvät sotarumpujen voimistuvassa kuminassa.

Poliisi tehovalvoo pitsan hintaa tilanteessa, jossa koko harmaan taloutemme suuruus saattaa ylittää 30 miljardia euroa.

Tietokirjailija Tapio Kuosma tarkastelee sananvapauteen ja sen rajoihin liittyviä kysymyksiä.

Niin Irakin sodan kuin sitä seuranneiden Lähi-idän sotien taustalla on ollut uuskonservatiivien agenda.

Välimeren tragediat ovat Libyan sodan surullista jatkumoa, mutta miten kaikki saikaan alkunsa?

Mikä yhdistää Serena Shimin kuoleman al-Qaidan suorittamaan Idlibin maakunnan valtaukseen Syyriassa?

Talouskasvu on nostamassa Kiinan globaalin maailman johtavaksi maaksi, mutta millä hinnalla?

Terrorismi, sota, valta ja öljy – niistä on Lähi-idän konfliktit tehty. Vastavalkean artikkelisarjassa selvitetään liekehtivän Lähi-idän konfliktien tausta ja nykytilanne. Sarjan ensimmäisessä osassa tutkitaan öljyn strategista merkitystä sodankäynnissä sekä konflikteja 1980- ja 90-luvuilla.