Hyväntekeväisyyskartellin maailmanvalloitusprojekti
Gatesin säätiön lahjoitukset palvelevat suoraan tai välillisesti hänen omistustensa ja vaikutusvaltansa kasvamista.
Korona – vallankeskittäjien uusi suosikkipeli?
Pandemia tarjoaa mahdollisuuden viedä läpi haluttuja muutoksia, joista monilla on ikävän orwellilainen kaiku. Käyttöön otettujen torjuntatoimien inhimillinen saldo jää myös nähtäväksi.
EKP ja keskuspankkien kriisi
Keskuspankit ovat monetarismin myötä muuttuneet rahamarkkinoiden valvojista finanssimaailman osiksi, jotka itse tuottavat kriisejä sen sijaan että hallitsisivat niitä, kirjoittaa Tuomo Liias.
Finanssikriisi 2007–2009 seurauksineen, osa 2
Finanssikapitalismi saa koko ajan järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä. Rikoksen tekijöitä ei käytännössä koskaan syytetä tai tuomita. Suhtautuminen sääntelemättömään saalistukseen on kuitenkin muuttumassa.
Finanssikriisi 2007–2009 seurauksineen, osa 1
Edellisestä finanssikriisistä on 10 vuotta. Se syntyi johdannaiskaupasta, joka on kriisin jälkeen vain kiihtynyt. Näin on vähitellen luotu USA:n finanssi-imperiumi.
Tšetšenian sodan räjähtävä esinäytös
Syksyn 1999 kerrostaloräjäytykset antoivat Venäjälle perusteet Tšetšenian sotaan, mutta myös niihin on aihetta suhtautua kriittisesti.
Keitä ovat globalistit ja mistä heidät tunnistaa?
Puhe globalismista ei ole salaliittoteoriaa. Globalistinen valta on todellista, ja sen harjoittamista ja harjoittajia on tärkeää tutkia.
Syvä valtio – mikä se on?
Syvä valtio (deep state) toimii demokratian tavoittamattomissa. Se koostuu korkeista virkamiehistä ja suuryritysten johtajista. Se ajaa globaalin finanssikapitalismin ja sotateollisen kompleksin etuja. EU:n alueella EKP ja Suomessa Turvallisuuskomitea ovat keskeisessä asemassa.
Trump ja Venäjä-tutkinnan käänteet
Kestodraama jakaa kansakuntaa ja voi kääntyä vielä Trumpin vastustajia vastaan.
Helsingin sanomattomat Venezuelasta
Valtalehtemme uutisoi öljymaasta valikoivasti ja tarkoitushakuisesti.
Euron kuolemansuudelma Suomelle – ja EU:lle
Kiinteä valuuttakurssi taannuttaa suurinta osaa EU-talouksista. Euro hyödyttää vain joitain EU-maita, eikä Suomi kuulu niihin.
Sodat elintärkeitä globalistien agendalle
Valtaeliitti kaipaa kipeästi sotia edistääkseen globaaliin hallintorakenteeseen ja maailmanvaluuttaan tähtäävää agendaansa.
Ole rohkea!
Rohkeutta on nousta seisomaan ja rikkoa sosiaalisen korrektiuden lasikatto – tottelemattomuus johtaa vastuuseen ja tervehtymiseen.
Journalismi sananvapautta vastaan
Sovittelujournalismin trendiin retkahtaneet eivät tajua, että on mahdotonta toimia saman asiakkaan terapeuttina ja tuomarina.
Donald Trump: eliitin vastustaja vai globalistien harhautus?
Trumpin hallinto ylläpitää vastakkainasettelua ja tarjoaa syntipukit eliitin itse aiheuttamille kriiseille, joille se aikanaan tarjoaa ratkaisut.
Syrjäytyneet suomalaiset suurin turvallisuusuhka
Helsingin Sanomat kertoo, miksi tiedustelulaki tarvittiin. Jo se on itsessään uutinen.
Saksan sekaantuminen Suomen kansalaissotaan
"Heidän sormensa syyhysivät meidän rautateihimme, metsiimme ja koskiimme ja siinä mielessä pyrkivät he puheisiin meidän kanssamme."
Todisteiden jälkeinen aika
Uuden normaalin journalismin – siis valtamedian – tehtävä on luoda kansalaisille käsitys, että läntisten valtaapitävien kuten Yhdysvaltain hallinnon sanaan voi luottaa.
Valtiolla voisi olla kanta vuoteen 1918
Suomen sisällissodan historiaa tulkittiin vuosikymmeniä vain voittajan näkökulmasta – on aika selvittää, mitä todella tapahtui.
Huumeita kansalle, CIA tarjoaa!
Mika Salmi tarkastelee CIA:n ja muidenkin tiedustelupalveluiden sekaantumista kansainväliseen huumekauppaan.
Tappoiko USAn ilmahyökkäys satoja siviilejä Irakissa? – ja muita huomioita maailmanpoliisista...
Jät(is)ti pommeja, loputtomasti unohdettuja siviiliuhreja, (lume)syytöksiä, kaasua, uhoa, diilejä ja Diilejä – siitä on Yhdysvaltain hallinnot tehty.
Tuntematon liittovaltio : katsaus Venäjän federaatioon, osa 2
IMF:n kolonialistinen talouspolitiikka Neuvostoliiton raunioilla vääristi Venäjän yhteiskuntarakenteita ja loi maahan ökyeliitin.
Tuntematon liittovaltio : katsaus Venäjän federaatioon, osa 1
Tapio Kuosma syväluotaa Venäjän federaatiota ja sen syntyhistoriaa.
Tolstoi, Gandhi ja Malcolm X – tähtäimessä väkivalta
Tapio Kuosma tarkastelee kolmen tunnetun vaikuttajan – Tolstoin, Gandhin ja Malcolm X:n – suhtautumista väkivaltaan ja kansalaistottelemattomuuteen.
Rahansiirrot ja 9/11-iskut: tutkimuksia ennakkotiedosta
WTC:n raunioista kerättyjen kiintolevyjen uskottiin johtavan iskuista hyötyneiden tahojen jäljille.
Suomi-kylän uudet ilmeet, alueellisen kehittämisen ja yhdyskuntasuunnittelun mahdollisuudet
Arkkitehti Tapani Launis tarkastelee Suomen aluekehityksen ja yhdyskuntasuunnittelun historiaa ja tulevaisuutta.
Patrice Lumumba : musta suurmies
17.1.1961 murhattu Kongon demokraattisen tasavallan ensimmäinen pääministeri on kolonialismin ja imperialismin vastaisen taistelun suuri marttyyri.
Voiko Kiina nousta supervallaksi rauhanomaisesti?
Kiinan mahdollisella kehityksellä Yhdysvaltain supervalta-aseman haastajaksi olisi dramaattisia globaaleja vaikutuksia.
Venäjän rooli ”terrorismin vastaisessa sodassa”
'Terrorismin vastainen sota' palvelee myös Venäjän suurvaltapoliittisia päämääriä.
Integraatio vastatuulessa: kommentaari Lindenin analyysista
Antti Kukkonen arvioi Sakari Lindenin analyysin ideologioista ja teorioista EU-integraation (ja sen epäonnistumisen) takana.
John F. Kennedy: coup d’état 22.11.1963
Tietokirjailija Tapio Kuosma tarkastelee massiivista todistusaineistoa, joka osoittaa presidentti Kennedyn kuolleen salaliiton uhrina 22.11.1963.
Millaisia vaikutuksia on Donald Trumpin valinnalla?
Haastaako Trump todella eliitin? Kriittinen katsaus Donald Trumpin ja erityisesti hänen Lähi-idän politiikkansa näkymiin.
WikiLeaksin ja Assangen kiistanalaiset toimintaperiaatteet
Toimiiko WikiLeaks eettisesti kestävältä pohjalta?
Che Guevara: kuolemasta 49 vuotta
Castro kutsui Guevaraa ”profeetaksi, josta tuli symboli maailman kaikille köyhille”.
Toimiiko Venäjä todellisena vastavoimana lännelle vai osana dialektista asetelmaa?
Mika Salmi syväluotaa kohti tasapainoista Putin-kuvaa.
Mitä säteilyturvakeskus turvaa?
Säteilyturvakeskus ei enää tutki eikä lue tutkimuksia. Säteilynäkemykset omaksutaan suoraan globaaleilta byrokratioilta.
Mannerheimin syntymästä 149 vuotta
Kirjailija Tapio Kuosma tarkastelee marsalkka Mannerheimia ja hänen rooliaan maamme historiassa.
Yhdysvaltojen ja Naton sotaharjoitukset Suomessa
Itämerellä eskaloidaan nyt suurvaltojen välistä kriisiä. Myös Suomi on siitä vastuussa.
Ilmestyskirjan ratsastajat kylvävät tuhoaan
Ilmestyskirjan ratsastajat – ilmastonmuutos, migraatio, taudit ja valtion epäonnistuminen – kylvävät taas tuhoaan ihmiskuntaan ja talouteen.
Mitä Nato-arviosta voi sanoa?
Natomieliset odottivat kehotusta laittaa töpseli seinään. Tuore Nato-arvio sanookin, että käyttäkää järkeänne. Siinä pistorasiassa on sellainen jännite, että syttyy tulipalo.
Kuka hyötyy Brysselin terrori-iskuista?
Kun Brysselin iskuja tarkastellaan hyötynäkökulmasta, ei Isis ole ainoa taho, jolla oli motiivi toteuttaa iskut.
Kansainvälinen liittouma terrorismin tukijana Lähi-idässä
Lännen sotatoimet Irakissa sekä tuki Libyan ja Syyrian 'kapinallisryhmille' on mahdollistanut terroristijärjestö Isisin menestyksen.
Sotasyyllisyysoikeuden tuomioista 70 vuotta
Tietokirjailija Tapio Kuosma taustoittaa ja tarkastelee Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä.
Terrori-isku poliisivaltion ytimessä
Pariisin veritöiden tekijöiden ja valvontayhteiskuntaa ajavien edut yhdistyvät sotarumpujen voimistuvassa kuminassa.
Veroparatiisit ja pitsapoliisit: harmaa talous ja sen torjunta
Poliisi tehovalvoo pitsan hintaa tilanteessa, jossa koko harmaan taloutemme suuruus saattaa ylittää 30 miljardia euroa.
Sananvapaus
Tietokirjailija Tapio Kuosma tarkastelee sananvapauteen ja sen rajoihin liittyviä kysymyksiä.
Irakin sodan puuhamiehet
Niin Irakin sodan kuin sitä seuranneiden Lähi-idän sotien taustalla on ollut uuskonservatiivien agenda.
Libyan sodan valheet ja seuraukset
Välimeren tragediat ovat Libyan sodan surullista jatkumoa, mutta miten kaikki saikaan alkunsa?
Kuinka al-Qaidasta tuli ”hyvis” Syyrian sodassa
Mikä yhdistää Serena Shimin kuoleman al-Qaidan suorittamaan Idlibin maakunnan valtaukseen Syyriassa?
Kiina ja kasvun taakka
Talouskasvu on nostamassa Kiinan globaalin maailman johtavaksi maaksi, mutta millä hinnalla?
Hajota ja hallitse, osa I: Lähi-idän energiasota
Terrorismi, sota, valta ja öljy – niistä on Lähi-idän konfliktit tehty. Vastavalkean artikkelisarjassa selvitetään liekehtivän Lähi-idän konfliktien tausta ja nykytilanne. Sarjan ensimmäisessä osassa tutkitaan öljyn strategista merkitystä sodankäynnissä sekä konflikteja 1980- ja 90-luvuilla.