Donald Trump: eliitin vastustaja vai globalistien harhautus?

Trumpin hallinto ylläpitää vastakkainasettelua ja tarjoaa syntipukit eliitin itse aiheuttamille kriiseille, joille se aikanaan tarjoaa ratkaisut.

Sodat elintärkeitä globalistien agendalle

Valtaeliitti kaipaa kipeästi sotia edistääkseen globaaliin hallintorakenteeseen ja maailmanvaluuttaan tähtäävää agendaansa.

Keitä ovat globalistit ja mistä heidät tunnistaa?

Puhe globalismista ei ole salaliittoteoriaa. Globalistinen valta on todellista, ja sen harjoittamista ja harjoittajia on tärkeää tutkia.

Che Guevara: kuolemasta 49 vuotta 

Castro kutsui Guevaraa ”profeetaksi, josta tuli symboli maailman kaikille köyhille”.

Kuinka al-Qaidasta tuli ”hyvis” Syyrian sodassa

Mikä yhdistää Serena Shimin kuoleman al-Qaidan suorittamaan Idlibin maakunnan valtaukseen Syyriassa?

Kiina ja kasvun taakka

Talouskasvu on nostamassa Kiinan globaalin maailman johtavaksi maaksi, mutta millä hinnalla?

USA:n Baltian–Pohjolan etupiiri

Suomi ja Pohjoismaat ovat nyt Yhdysvaltain geostrategian ytimessä.

Ilmestyskirjan ratsastajat kylvävät tuhoaan

Ilmestyskirjan ratsastajat – ilmastonmuutos, migraatio, taudit ja valtion epäonnistuminen – kylvävät taas tuhoaan ihmiskuntaan ja talouteen.

Kuka hyötyy Brysselin terrori-iskuista?

Kun Brysselin iskuja tarkastellaan hyötynäkökulmasta, ei Isis ole ainoa taho, jolla oli motiivi toteuttaa iskut.

Kansainvälinen liittouma terrorismin tukijana Lähi-idässä

Lännen sotatoimet Irakissa sekä tuki Libyan ja Syyrian 'kapinallisryhmille' on mahdollistanut terroristijärjestö Isisin menestyksen.
Kuva: Robert Fisch

Rahansiirrot ja 9/11-iskut: tutkimuksia ennakkotiedosta

WTC:n raunioista kerättyjen kiintolevyjen uskottiin johtavan iskuista hyötyneiden tahojen jäljille.

Tappoiko USAn ilmahyökkäys satoja siviilejä Irakissa? – ja muita huomioita maailmanpoliisista...

Jät(is)ti pommeja, loputtomasti unohdettuja siviiliuhreja, (lume)syytöksiä, kaasua, uhoa, diilejä ja Diilejä – siitä on Yhdysvaltain hallinnot tehty.

Irakin sodan puuhamiehet

Niin Irakin sodan kuin sitä seuranneiden Lähi-idän sotien taustalla on ollut uuskonservatiivien agenda.

Trump ja Venäjä-tutkinnan käänteet

Kestodraama jakaa kansakuntaa ja voi kääntyä vielä Trumpin vastustajia vastaan.

Toimiiko Venäjä todellisena vastavoimana lännelle vai osana dialektista asetelmaa?

Mika Salmi syväluotaa kohti tasapainoista Putin-kuvaa.

Libyan sodan valheet ja seuraukset

Välimeren tragediat ovat Libyan sodan surullista jatkumoa, mutta miten kaikki saikaan alkunsa?

Todisteiden jälkeinen aika

Uuden normaalin journalismin – siis valtamedian – tehtävä on luoda kansalaisille käsitys, että läntisten valtaapitävien kuten Yhdysvaltain hallinnon sanaan voi luottaa.

WikiLeaksin ja Assangen kiistanalaiset toimintaperiaatteet

Toimiiko WikiLeaks eettisesti kestävältä pohjalta?

Sotasyyllisyysoikeuden tuomioista 70 vuotta

Tietokirjailija Tapio Kuosma taustoittaa ja tarkastelee Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä.

Euron kuolemansuudelma Suomelle – ja EU:lle

Kiinteä valuuttakurssi taannuttaa suurinta osaa EU-talouksista. Euro hyödyttää vain joitain EU-maita, eikä Suomi kuulu niihin.

Tähtäimessä tapaus MV Estonia

Autolautta Estonian turma herättää edelleen kysymyksiä.

Patrice Lumumba : musta suurmies

17.1.1961 murhattu Kongon demokraattisen tasavallan ensimmäinen pääministeri on kolonialismin ja imperialismin vastaisen taistelun suuri marttyyri.

Voiko Kiina nousta supervallaksi rauhanomaisesti?

Kiinan mahdollisella kehityksellä Yhdysvaltain supervalta-aseman haastajaksi olisi dramaattisia globaaleja vaikutuksia.
Financial crisis

Finanssikriisi 2007–2009 seurauksineen, osa 1

Edellisestä finanssikriisistä on 10 vuotta. Se syntyi johdannaiskaupasta, joka on kriisin jälkeen vain kiihtynyt. Näin on vähitellen luotu USA:n finanssi-imperiumi.

Mitä säteilyturvakeskus turvaa?

Säteilyturvakeskus ei enää tutki eikä lue tutkimuksia. Säteilynäkemykset omaksutaan suoraan globaaleilta byrokratioilta.

Sananvapaus

Tietokirjailija Tapio Kuosma tarkastelee sananvapauteen ja sen rajoihin liittyviä kysymyksiä.

John F. Kennedy: coup d’état 22.11.1963

Tietokirjailija Tapio Kuosma tarkastelee massiivista todistusaineistoa, joka osoittaa presidentti Kennedyn kuolleen salaliiton uhrina 22.11.1963.

Tšetšenian sodan räjähtävä esinäytös

Syksyn 1999 kerrostaloräjäytykset antoivat Venäjälle perusteet Tšetšenian sotaan, mutta myös niihin on aihetta suhtautua kriittisesti.

Hajota ja hallitse, osa I: Lähi-idän energiasota

Terrorismi, sota, valta ja öljy – niistä on Lähi-idän konfliktit tehty. Vastavalkean artikkelisarjassa selvitetään liekehtivän Lähi-idän konfliktien tausta ja nykytilanne. Sarjan ensimmäisessä osassa tutkitaan öljyn strategista merkitystä sodankäynnissä sekä konflikteja 1980- ja 90-luvuilla.

Terrori-isku poliisivaltion ytimessä

Pariisin veritöiden tekijöiden ja valvontayhteiskuntaa ajavien edut yhdistyvät sotarumpujen voimistuvassa kuminassa.

Mitä Nato-arviosta voi sanoa?

Natomieliset odottivat kehotusta laittaa töpseli seinään. Tuore Nato-arvio sanookin, että käyttäkää järkeänne. Siinä pistorasiassa on sellainen jännite, että syttyy tulipalo.

Yhdysvaltojen ja Naton sotaharjoitukset Suomessa

Itämerellä eskaloidaan nyt suurvaltojen välistä kriisiä. Myös Suomi on siitä vastuussa.

Ole rohkea!

Rohkeutta on nousta seisomaan ja rikkoa sosiaalisen korrektiuden lasikatto – tottelemattomuus johtaa vastuuseen ja tervehtymiseen.

Millaisia vaikutuksia on Donald Trumpin valinnalla?

Haastaako Trump todella eliitin? Kriittinen katsaus Donald Trumpin ja erityisesti hänen Lähi-idän politiikkansa näkymiin.

Valtiolla voisi olla kanta vuoteen 1918

Suomen sisällissodan historiaa tulkittiin vuosikymmeniä vain voittajan näkökulmasta – on aika selvittää, mitä todella tapahtui.

Huumeita kansalle, CIA tarjoaa!

Mika Salmi tarkastelee CIA:n ja muidenkin tiedustelupalveluiden sekaantumista kansainväliseen huumekauppaan.

EKP ja keskuspankkien kriisi

Keskuspankit ovat monetarismin myötä muuttuneet rahamarkkinoiden valvojista finanssimaailman osiksi, jotka itse tuottavat kriisejä sen sijaan että hallitsisivat niitä, kirjoittaa Tuomo Liias.

Tolstoi, Gandhi ja Malcolm X – tähtäimessä väkivalta

Tapio Kuosma tarkastelee kolmen tunnetun vaikuttajan – Tolstoin, Gandhin ja Malcolm X:n – suhtautumista väkivaltaan ja kansalaistottelemattomuuteen.

Journalismi sananvapautta vastaan

Sovittelujournalismin trendiin retkahtaneet eivät tajua, että on mahdotonta toimia saman asiakkaan terapeuttina ja tuomarina.

Mannerheimin syntymästä 149 vuotta

Kirjailija Tapio Kuosma tarkastelee marsalkka Mannerheimia ja hänen rooliaan maamme historiassa.

Saksan sekaantuminen Suomen kansalaissotaan

"Heidän sormensa syyhysivät meidän rautateihimme, metsiimme ja koskiimme ja siinä mielessä pyrkivät he puheisiin meidän kanssamme."

Integraatio vastatuulessa: kommentaari Lindenin analyysista

Antti Kukkonen arvioi Sakari Lindenin analyysin ideologioista ja teorioista EU-integraation (ja sen epäonnistumisen) takana.

Tuntematon liittovaltio : katsaus Venäjän federaatioon, osa 1

Tapio Kuosma syväluotaa Venäjän federaatiota ja sen syntyhistoriaa.

Veroparatiisit ja pitsapoliisit: harmaa talous ja sen torjunta

Poliisi tehovalvoo pitsan hintaa tilanteessa, jossa koko harmaan taloutemme suuruus saattaa ylittää 30 miljardia euroa.
Financial crisis

Finanssikriisi 2007–2009 seurauksineen, osa 2

Finanssikapitalismi saa koko ajan järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä. Rikoksen tekijöitä ei käytännössä koskaan syytetä tai tuomita. Suhtautuminen sääntelemättömään saalistukseen on kuitenkin muuttumassa.

Syrjäytyneet suomalaiset suurin turvallisuusuhka

Helsingin Sanomat kertoo, miksi tiedustelulaki tarvittiin. Jo se on itsessään uutinen.

Helsingin sanomattomat Venezuelasta

Valtalehtemme uutisoi öljymaasta valikoivasti ja tarkoitushakuisesti.

Suomi-kylän uudet ilmeet, alueellisen kehittämisen ja yhdyskuntasuunnittelun mahdollisuudet

Arkkitehti Tapani Launis tarkastelee Suomen aluekehityksen ja yhdyskuntasuunnittelun historiaa ja tulevaisuutta.

Tuntematon liittovaltio : katsaus Venäjän federaatioon, osa 2

IMF:n kolonialistinen talouspolitiikka Neuvostoliiton raunioilla vääristi Venäjän yhteiskuntarakenteita ja loi maahan ökyeliitin.